Genelec ja soinnin värittömyys

Toiselle vuodatusta, toiselle hieman pintaa syvemmälle menevää eriävää pohdintaa. Ei ollut toki tarkoitus haukkua Genelec-saundia, varmaankin se monien mielestä on mitä parhainta äänentoistoa, mutta minun korvilleni sen ei vain kertakaikkiaan sovi.

Jutun pointti oli kuitenkin, että miksi monet ihmiset väittävät kovasävyistä ja hyökkäävää saundia muka neutraaliksi? Nuohan ovat ihan selviä ja kuultavia sointivirheitä siinä kuin esim. muilla kaiutinmerkeillä kumina, äänen tummuus tai tukkoisuus. Ja jos ominaissaundi niistää myös musiikista sävyjä pois, niin sekinhän on ihan selkeä soinnillinen puute, ei mitään neutraaliutta.

"säätimiä joilla voi värittää sitten siihen ääneen vaikka minkälaisia haluamiaan eksoottisia säväyksiä? "

Siis värittää jo ennestään värittynyttä saundia erisuuntaan? Mitä järkeä tuossa on, ei ne äänelliset sävyt sieltä enää esiin tule sävynsäätimillä, jos ne kertaalleen on hukattu? Monet soinnilliset asiat eivät myöskään parane ainakaan parempaan suuntaan sävynsäätimiä mulkkaamalla esim. stereokuva ja äänen ilmavuus. Moni hyvin erilaisistakin lähtökohdista ponnistava kaiutinvalmistaja saa kaiuttimensa SOIMAAN upeasti ilman mitään tarvetta koskea sävynsäätöihin esim. Omega ja Magneplanar. Miksi "maailman paras" kaiutinmerkki ei tähän pysty?

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

Toiselle vuodatusta, toiselle hieman pintaa syvemmälle menevää eriävää pohdintaa. Ei ollut toki tarkoitus haukkua Genelec-saundia, varmaankin se monien mielestä on mitä parhainta äänentoistoa, mutta minun korvilleni sen ei vain kertakaikkiaan sovi.

Jutun pointti oli kuitenkin, että miksi monet ihmiset väittävät kovasävyistä ja hyökkäävää saundia muka neutraaliksi? Nuohan ovat ihan selviä ja kuultavia sointivirheitä siinä kuin esim. muilla kaiutinmerkeillä kumina, äänen tummuus tai tukkoisuus. Ja jos ominaissaundi niistää myös musiikista sävyjä pois, niin sekinhän on ihan selkeä soinnillinen puute, ei mitään neutraaliutta.

"säätimiä joilla voi värittää sitten siihen ääneen vaikka minkälaisia haluamiaan eksoottisia säväyksiä? "

Siis värittää jo ennestään värittynyttä saundia erisuuntaan? Mitä järkeä tuossa on, ei ne äänelliset sävyt sieltä enää esiin tule sävynsäätimillä, jos ne kertaalleen on hukattu? Monet soinnilliset asiat eivät myöskään parane ainakaan parempaan suuntaan sävynsäätimiä mulkkaamalla esim. stereokuva ja äänen ilmavuus. Moni hyvin erilaisistakin lähtökohdista ponnistava kaiutinvalmistaja saa kaiuttimensa SOIMAAN upeasti ilman mitään tarvetta koskea sävynsäätöihin esim. Omega ja Magneplanar. Miksi "maailman paras" kaiutinmerkki ei tähän pysty?

Lue lisää

"Moni hyvin erilaisistakin lähtökohdista ponnistava kaiutinvalmistaja saa kaiuttimensa SOIMAAN upeasti ilman mitään tarvetta koskea sävynsäätöihin esim. Omega ja Magneplanar"

Ilo huomata että joku muukin tietää mitä kaikkea onkaan tarjolla. Esim. magneplanareiden ilmava soundi on sellaista mihin moni kyllä rakastuu kun moista kuuntelemaan pääsee. Harva tosin on mioisista koskaan kuullutkaan, puhumattakaan edes liikkeistä mitkä niitä myyvät! Itse on kuunnellut smga:t, b:t, c:t ja 1.6et. Kehitys on ollut tuossakin kaaressa melkoista. Mitä tulee sävysäätöihin niin olen elänyt siinä uskossa etteivät hifistit moisiin koske, ja miksi edes pitäisikään kun tuote on valmiiksi kerran jo mietitty? Omaan järkeeni se ei käy. Tunnen muutaman harrastajan ja heilä on "soundit" kohdillaan kyllä ihan muutenkin. :) Mikä on sitten oikein ja väärin, niin se on herran hallussa.

>>Jos kysyn, mitä tapahtuu kaiuttimen seinäasennuksessa musiikin stereokuvalle, ilmavuudelle ja syvyysvaikutelmalle, niin minulle nauretaan ja käsketään kuuntelemaan musiikkia stereokuvien sijaan.>Jos Genelecit ovat "maailman parhaita" kaiuttimia, niin miksi niiden saundia pitää perustella noinkin järenvastaisilla perusteluilla?

Kudelski kirjoitti:

>>Jos kysyn, mitä tapahtuu kaiuttimen seinäasennuksessa musiikin stereokuvalle, ilmavuudelle ja syvyysvaikutelmalle, niin minulle nauretaan ja käsketään kuuntelemaan musiikkia stereokuvien sijaan.>Jos Genelecit ovat "maailman parhaita" kaiuttimia, niin miksi niiden saundia pitää perustella noinkin järenvastaisilla perusteluilla?

Lue lisää

"Voisit "AVVitsaus" mielestäni osallistua keskusteluun ihan sillä vanhalla nimimerkilläsi millä ennenkin,"

Mikä sinua oikein vaivaa? Olen pahoillani että tänne palstalle kirjoitti nyt minun lisäkseni jokin toinen anonyymi henkilö, joka ei ole sattumalta kanssasi samaa mieltä äänenlaadusta, mutta minä en kylläkään ole kirjoittanut hetkeen muulla nimimerkillä kuin "AVVitsaus". Minulla ei ole todellakaan noin paljoa sanottavaa tuosta aiheesta, joskin olen tuon kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä joka ikisestä hänen esittämästään ajatuksesta mikä liittyy äänentoistoon. Lupasin tuolla aiemmin etten enää sorru mihinkään lapselliseen toimintaan, mutta herra näyttää itse oikein esimerkkiä! Kerran vielä: Minä ja aloittaja olemme eri henkilöt.

AVVitsaus kirjoitti:

"Voisit "AVVitsaus" mielestäni osallistua keskusteluun ihan sillä vanhalla nimimerkilläsi millä ennenkin,"

Mikä sinua oikein vaivaa? Olen pahoillani että tänne palstalle kirjoitti nyt minun lisäkseni jokin toinen anonyymi henkilö, joka ei ole sattumalta kanssasi samaa mieltä äänenlaadusta, mutta minä en kylläkään ole kirjoittanut hetkeen muulla nimimerkillä kuin "AVVitsaus". Minulla ei ole todellakaan noin paljoa sanottavaa tuosta aiheesta, joskin olen tuon kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä joka ikisestä hänen esittämästään ajatuksesta mikä liittyy äänentoistoon. Lupasin tuolla aiemmin etten enää sorru mihinkään lapselliseen toimintaan, mutta herra näyttää itse oikein esimerkkiä! Kerran vielä: Minä ja aloittaja olemme eri henkilöt.

Lue lisää

>>joskin olen tuon kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä joka ikisestä hänen esittämästään ajatuksesta mikä liittyy äänentoistoon

Kudelski kirjoitti:

>>joskin olen tuon kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä joka ikisestä hänen esittämästään ajatuksesta mikä liittyy äänentoistoon

Se on hyvä, että uskoit. Mitä tulee mielipiteisiini äänenlaadusta niin olen sanonut jo kaiken mitä minulla on sanottavaa siihen liittyen. Enempään en pysty, eikä tarvitsekaan. Eli tilanne ei ole muuttunut yhtään mihinkään. Heti kun mainitsin että olen tuon aloittajan kanssa samaa mieltä, niin vaadit haukkana perusteluja joka-ikiseen ajatukseen, aivan kuin kyseessä olisi jokin oikeuden istunto! On käynyt ilmi, että olet äänentoison ammattilainen, ja ehkä sen vuoksi suhtaudut koko aiheeseen noin kliinisesti. Minun on mahdotonta nähdä sinua yksinäsi sohvalla istumassa tuntikausia, nauttien pelkästään musiikista. Tuolla asenteellasi ja suhtautumisellasi vaikkapa näiihin suuren harrastajajoukon arvostamiin huippukaiuttimiin, niin en kykene näkemään sinua sellaisessa tilanteessa. Näen sinut sen sijaan juuri mainitsemassasi toimessa eli työnteossa äänen parissa, pilkkua viilaten jokaisen hetrsin kanssa...

En ole edelleenkään lukenut ainoastakaan hifististä jotka kuuntelisivat musiikkinsa Geneleceillä, mutta se ei tee siitä porukasta varmastikaan mitään "puukorvia", luulisin näin... Minä olen sitä mieltä että musiikin pitää kuulostaa erinomaiselta, ja jokaisella harrastajalla on oikeus väittää tunnistavansa erinomaisen äänenlaadun. Kliinisyys ja äärimmäinen puhtaus saattavat olla monen mielestä ei-toivottuja ominaisuuksia kaiuttimessa kotikuuntelussa, ja joiden vuoksi noita mainittuja pönttöjä ei hifistien huoneissa näy, veikkaanpa näin. Jos olet Genelecillä töissä niin kerro rohkeasti, mutta muuten pieni avarakatseisuus saattaisi tehdä hyvää. :)

AVVitsaus kirjoitti:

Se on hyvä, että uskoit. Mitä tulee mielipiteisiini äänenlaadusta niin olen sanonut jo kaiken mitä minulla on sanottavaa siihen liittyen. Enempään en pysty, eikä tarvitsekaan. Eli tilanne ei ole muuttunut yhtään mihinkään. Heti kun mainitsin että olen tuon aloittajan kanssa samaa mieltä, niin vaadit haukkana perusteluja joka-ikiseen ajatukseen, aivan kuin kyseessä olisi jokin oikeuden istunto! On käynyt ilmi, että olet äänentoison ammattilainen, ja ehkä sen vuoksi suhtaudut koko aiheeseen noin kliinisesti. Minun on mahdotonta nähdä sinua yksinäsi sohvalla istumassa tuntikausia, nauttien pelkästään musiikista. Tuolla asenteellasi ja suhtautumisellasi vaikkapa näiihin suuren harrastajajoukon arvostamiin huippukaiuttimiin, niin en kykene näkemään sinua sellaisessa tilanteessa. Näen sinut sen sijaan juuri mainitsemassasi toimessa eli työnteossa äänen parissa, pilkkua viilaten jokaisen hetrsin kanssa...

En ole edelleenkään lukenut ainoastakaan hifististä jotka kuuntelisivat musiikkinsa Geneleceillä, mutta se ei tee siitä porukasta varmastikaan mitään "puukorvia", luulisin näin... Minä olen sitä mieltä että musiikin pitää kuulostaa erinomaiselta, ja jokaisella harrastajalla on oikeus väittää tunnistavansa erinomaisen äänenlaadun. Kliinisyys ja äärimmäinen puhtaus saattavat olla monen mielestä ei-toivottuja ominaisuuksia kaiuttimessa kotikuuntelussa, ja joiden vuoksi noita mainittuja pönttöjä ei hifistien huoneissa näy, veikkaanpa näin. Jos olet Genelecillä töissä niin kerro rohkeasti, mutta muuten pieni avarakatseisuus saattaisi tehdä hyvää. :)

Lue lisää

"Hifi" tulee sanoista "high fidelity", "korkea todenmukaisuus". Lähtökohtana siis kuuntelutilanne, joka kaikilta osin kykenisi mahdollisimman uskollisesti toistamaan alkuperäisen äänitteen juuri sellaisena jollaiseksi se on luotu.

Sitten on fiilistelyt erikseen ja munanjatkeet erikseen. Ei niissäkään mitään pahaa ole, mutta eivät ne välttämättä ole enää mitään hifiä. Hyvällä äänentoistolla tarkoitetaan nimenomaan parasta mahdollista TOISTOA. "Toisto" tarkoittaa tallenteen toistamista mahdollsimman uskollisena originaalimateriaalille ja -tilanteelle.

Toisin kuin oletit, kuuntelen ja fiilistelen päivät pääksytysten hyvällä musiikilla, joka on hyvin taltioitu. Istun studiossani silmät kiinni ja ihmettelen tapaa, jolla esimerkiksi Airto Moreiran perkussiot ja Flora Purimin laulu on taltioitu siten, että bändi tuntuu ihan todelliselta ja istuvan siinä parin metrin päässä soittamassa! Siis aivan uskomatonta!

Kun kuuntelen samat jutut olohuoneessani hifikaiuttimillani, jotka alan highend-harrastajat nekin noteeraavat sangen korkealle, kuulen ihan hienot ja soundaavat biisit ja niitä on kiva kuunnella muun tekemisen lomassa, mutta SE TODELLISUUS on kadonnut. Kuulen hyvän ja kauniisti soivan musiikin, mutta en koe enää elävää bändiä samassa tilassa. "Hyvän" ja "todellisen" ero käsittämättömän suuri ja väitän, ettei kukaan alan hifisti edes tajua tätä eroa, ennenkuin on kuullut musiikkia juuri sellaisessa ympäristössä, jossa se on luotu. Näin kävi esimerkiksi kuunnellessani kaverini Gradientteja hänen olohuoneessaan: musiikki kuulosti soivalta, avaralta, heleältä, kolmiulotteiselta, tilavalta ja kauniilta, mutta se TODELLISUUS puuttui. Bändi ei soittanut olohuoneessa, vaan jostain kaukaa kaiuttimien takaa...

Kaksikanavaisesta musiikista voidaan vielä keskustella, mutta silloin kun kyseeseen tulevat esimerkiksi kotiteatterijärjestelmät, kysymys "toiston paremmuudesta" ei ole enää mikään fiilistelykysymys. 5.1-toistolle on tarkkaan määritellyt speksit ja ne joko jäävät täyttymättä tai sitten täyttyvät. Tässä suhteessa - onneksi - ei ole enää tilaa millekään mutu-kommenteille.

Kudelski kirjoitti:

"Hifi" tulee sanoista "high fidelity", "korkea todenmukaisuus". Lähtökohtana siis kuuntelutilanne, joka kaikilta osin kykenisi mahdollisimman uskollisesti toistamaan alkuperäisen äänitteen juuri sellaisena jollaiseksi se on luotu.

Sitten on fiilistelyt erikseen ja munanjatkeet erikseen. Ei niissäkään mitään pahaa ole, mutta eivät ne välttämättä ole enää mitään hifiä. Hyvällä äänentoistolla tarkoitetaan nimenomaan parasta mahdollista TOISTOA. "Toisto" tarkoittaa tallenteen toistamista mahdollsimman uskollisena originaalimateriaalille ja -tilanteelle.

Toisin kuin oletit, kuuntelen ja fiilistelen päivät pääksytysten hyvällä musiikilla, joka on hyvin taltioitu. Istun studiossani silmät kiinni ja ihmettelen tapaa, jolla esimerkiksi Airto Moreiran perkussiot ja Flora Purimin laulu on taltioitu siten, että bändi tuntuu ihan todelliselta ja istuvan siinä parin metrin päässä soittamassa! Siis aivan uskomatonta!

Kun kuuntelen samat jutut olohuoneessani hifikaiuttimillani, jotka alan highend-harrastajat nekin noteeraavat sangen korkealle, kuulen ihan hienot ja soundaavat biisit ja niitä on kiva kuunnella muun tekemisen lomassa, mutta SE TODELLISUUS on kadonnut. Kuulen hyvän ja kauniisti soivan musiikin, mutta en koe enää elävää bändiä samassa tilassa. "Hyvän" ja "todellisen" ero käsittämättömän suuri ja väitän, ettei kukaan alan hifisti edes tajua tätä eroa, ennenkuin on kuullut musiikkia juuri sellaisessa ympäristössä, jossa se on luotu. Näin kävi esimerkiksi kuunnellessani kaverini Gradientteja hänen olohuoneessaan: musiikki kuulosti soivalta, avaralta, heleältä, kolmiulotteiselta, tilavalta ja kauniilta, mutta se TODELLISUUS puuttui. Bändi ei soittanut olohuoneessa, vaan jostain kaukaa kaiuttimien takaa...

Kaksikanavaisesta musiikista voidaan vielä keskustella, mutta silloin kun kyseeseen tulevat esimerkiksi kotiteatterijärjestelmät, kysymys "toiston paremmuudesta" ei ole enää mikään fiilistelykysymys. 5.1-toistolle on tarkkaan määritellyt speksit ja ne joko jäävät täyttymättä tai sitten täyttyvät. Tässä suhteessa - onneksi - ei ole enää tilaa millekään mutu-kommenteille.

Lue lisää

"5.1-toistolle on tarkkaan määritellyt "

Aivan varmasti... Voi olla "määritelty" miten vaan, mutta ihmisen omat korvat ratkaisevat asian loppujen lopuksi, ja se asia ei muuksi muuta vaikka miten vääntäisi ja kääntäisi. Hifiharrastajat ovat avoimia kaikelle uudelle ja ainakin jos sillä saa parannusta ääneen. Onneksi tuo ei toiminta ei ole sidottu kenenkään muun kertomiin "totuuksiin", vaan laadun määrittelee jokainen itse omien kuuntelukokemustensa perusteella. Ja kuinka sitten usein käykään... No, se on jo sanottu. On erikoista lukea kommenttejasi "munanjatkeista", kun puhutaan harrastajien huolella valitsemista ja asentamista laitteista. Haluaisin kuulla jo mainitsemani Hermusen mielipiteen siitä tavasta, miten väheksyt näitä himoharrastajien laitteistoja ja millä nimityksillä kutsut vaikkapa heidän kaiuttimiaan. Lopputulos on kuitenkin se, että niillä saavutettava äänenlaatu on juuri sitä, mikä useimmat haluat kotiinsa, siis hifi-harrastajat. Ihmisen kuulo on sittenkin niin erikoinen asia.

Kudelski kirjoitti:

>>Jos kysyn, mitä tapahtuu kaiuttimen seinäasennuksessa musiikin stereokuvalle, ilmavuudelle ja syvyysvaikutelmalle, niin minulle nauretaan ja käsketään kuuntelemaan musiikkia stereokuvien sijaan.>Jos Genelecit ovat "maailman parhaita" kaiuttimia, niin miksi niiden saundia pitää perustella noinkin järenvastaisilla perusteluilla?

Lue lisää

"Nämä ovat erittäin tyypillisiä kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan kuulleet värittymätöntä soundia."

No todetaan vielä kertaalleen, että olen harrastanut hifiä pari vuosikymmentä ja kuunneellut lukemattoman määrän mitä erilaisempia ja hintaisia kattauksia kaiuttimia, sekä muita hifilaitteita. On myös pakko todeta, että koko tuona aikana en todellakaan ole kuullut YHTÄÄN VÄRITTÖMÄSTI SOIVAA soivaa settiä, Genelec mukaan lukien. Olenko minä siis se, joka ei kuule äänensävyissä eroja? Aina olen voinut joko todeta setin kaiuttimineen olevan joko viileään taikka lämpimään saundiin kallellaan tai sitten kovaan taikka pehmeään saundiin kallellaan. Korostan, että viileä ja kova eivät ole keskenään synonyymejä, eivätkä lämmin ja pehmeäkään. Lähimmäs värittymätöntä toistoa on mielestäni päässyt Accuphasen cd-kieputin ja vahvistinyhdistelmä ryyditettynä ProAc:in paraatikaiuttimilla. En osannut todellakaan sanoa oliko setti kylmään vaiko lämpimään saundiin kallellaan ja tarvittaessa kyseinen yhdistelmä osasi soida joko kovasävyisesti tai pehmeäsävyisesti. Myös musiikin sävyt tulivat hienosti läpi. Tosin muuten tuon setin toisto ei tehnyt mitään sen ihmeempää leuat lattiaan loksauttavaa ahaa-elämystä, olipahan vain suht tasapainoinen toisto siinä tilassa jossa nuo silloin soivat.

Et muuten ole ensimmäinen äänentoiston "ammattilainen" joka ei itse tunnu ymmärtävän mitä värittymätön saundi tarkoittaa. Ihan sama oletko ollut alalla 5 vaiko 50 vuotta, kaikki eivät vain näytä oppivan tai ymmärtävän ihan perusasioitakaan. Näillä kyseisillä "ammattilaisilla" tuntuu aina olevan myös tarve haukkua muut harrastajat amatööreiksi, jos he eivät ole kyseisen puukorvan kanssa samaa mieltä asioista. No onneksi niitä päteviäkin löytyy.

"Sitä se on, kun kaiuttimet toistavat uskollisesti VAIN SEN mitä tallenteelle on tallennettu."

Sitä se ei todellakaan ole. Kyseinen kaiutinmerkki LISÄÄ nämä seuraavat ominaispiirteensä jokaiselle tallenteelle, jotka maailmasta löytyvät. Se ei ole mitään neutraalia saundia se. Edes mitään esimerkkejä ei tarvitse listata, pistät vain jonkun cd-levyn tai älppärin pyörimään ja kuuntelet itse. Tosin äänitysstudiossa nuo voivat olla hyveitä elottoman saundin kanssa, ettei itse äänityksestä tulisi sellaista kylmää, sävyköyhää ja elotonta.
- rasittava
- kuivakka
- viileä
- kovahko keskialuetoisto
- äkäinen
- kuminen bassotoisto (ei siis kumiseva vaan sellainen tasapaksu eloton insinööribasso)
- "kaipaisin lisää lämpöä ja sävytoistoa ääneen

"Suuntaavuus ei tee paneelikaiuttimistakaan "akustiikalle tunteettomia"."

Siksi käytin omassa lauseessani tuota vähänkään sanaa, eikä kukaan ole väittänytkään, että kyseinen rakenne tekisi äänen täysin akustiikalle tunteettomaksi. Toki vähänkään sana voi olla ylivoimaisen vaikea ymmärrettäväksi, ei siinä mitään. Ehkä se olisi pitänyt kirjoittaa tavuviivojen kanssa kapiteelein hahmottamisvaikeuksien estämiseksi?

"Kun kaiuttimet upotetaan seinään, niistä häviää tyystin stereokuvan pilaava diffraktio."

Puhuin tuossa seinäasennuksesta, en mitään kaiuttimien upottamisesta seinän sisään. Itse en ole nähnyt tai kuullut yhtään kotisysteemiä, jossa Genelecit olisi upotettu seinään, enkä usko, että tulevaisuudessa tulen kovin montaa näkemäänkään. Uppoasennus voi toki olla ratkaisu tuohon stereokuvaongelmaan kun kaiutin sijoitetaan senän sisään. En ole moista kuullut, joten en kommentoi, väittämäsi voi olla vaikka täysin tottakin. Asennuksia seinän pinnalle olen kuullut moniakin ja niissä stereokuva ja äänen syvyysvaikutelma kusee, oli kaiuttimen hinta, merkki tai toteutus mikä tahansa.

Kertaan vielä, että Genelec on hyvä kaiutinmerkki ja olen ylpeä siitä, että se on Suomalainen, mutta Geledec saundi ei vain sovi minun korvilleni pätkääkään, eikä se ole missään nimessä VÄRITTYMÄTÖNTÄ, vaikka 500 insinööriä ja ääniteknikkoa niin yrittäisi minulle uskotellakin.

Hieman hymähtäen voin jälleen todeta tämän aloitusviestini lauseen pitävän hyvin kutinsa:
"Ken tuosta linjasta uskaltaa poiketa ja Genelecejä arvostella, niin saa yleensä sankollisen sontaa niskaan ja haukut, ettei osaa kuunnella oikein tai ymmärrä musiikintoistosta mitään."

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Nämä ovat erittäin tyypillisiä kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan kuulleet värittymätöntä soundia."

No todetaan vielä kertaalleen, että olen harrastanut hifiä pari vuosikymmentä ja kuunneellut lukemattoman määrän mitä erilaisempia ja hintaisia kattauksia kaiuttimia, sekä muita hifilaitteita. On myös pakko todeta, että koko tuona aikana en todellakaan ole kuullut YHTÄÄN VÄRITTÖMÄSTI SOIVAA soivaa settiä, Genelec mukaan lukien. Olenko minä siis se, joka ei kuule äänensävyissä eroja? Aina olen voinut joko todeta setin kaiuttimineen olevan joko viileään taikka lämpimään saundiin kallellaan tai sitten kovaan taikka pehmeään saundiin kallellaan. Korostan, että viileä ja kova eivät ole keskenään synonyymejä, eivätkä lämmin ja pehmeäkään. Lähimmäs värittymätöntä toistoa on mielestäni päässyt Accuphasen cd-kieputin ja vahvistinyhdistelmä ryyditettynä ProAc:in paraatikaiuttimilla. En osannut todellakaan sanoa oliko setti kylmään vaiko lämpimään saundiin kallellaan ja tarvittaessa kyseinen yhdistelmä osasi soida joko kovasävyisesti tai pehmeäsävyisesti. Myös musiikin sävyt tulivat hienosti läpi. Tosin muuten tuon setin toisto ei tehnyt mitään sen ihmeempää leuat lattiaan loksauttavaa ahaa-elämystä, olipahan vain suht tasapainoinen toisto siinä tilassa jossa nuo silloin soivat.

Et muuten ole ensimmäinen äänentoiston "ammattilainen" joka ei itse tunnu ymmärtävän mitä värittymätön saundi tarkoittaa. Ihan sama oletko ollut alalla 5 vaiko 50 vuotta, kaikki eivät vain näytä oppivan tai ymmärtävän ihan perusasioitakaan. Näillä kyseisillä "ammattilaisilla" tuntuu aina olevan myös tarve haukkua muut harrastajat amatööreiksi, jos he eivät ole kyseisen puukorvan kanssa samaa mieltä asioista. No onneksi niitä päteviäkin löytyy.

"Sitä se on, kun kaiuttimet toistavat uskollisesti VAIN SEN mitä tallenteelle on tallennettu."

Sitä se ei todellakaan ole. Kyseinen kaiutinmerkki LISÄÄ nämä seuraavat ominaispiirteensä jokaiselle tallenteelle, jotka maailmasta löytyvät. Se ei ole mitään neutraalia saundia se. Edes mitään esimerkkejä ei tarvitse listata, pistät vain jonkun cd-levyn tai älppärin pyörimään ja kuuntelet itse. Tosin äänitysstudiossa nuo voivat olla hyveitä elottoman saundin kanssa, ettei itse äänityksestä tulisi sellaista kylmää, sävyköyhää ja elotonta.
- rasittava
- kuivakka
- viileä
- kovahko keskialuetoisto
- äkäinen
- kuminen bassotoisto (ei siis kumiseva vaan sellainen tasapaksu eloton insinööribasso)
- "kaipaisin lisää lämpöä ja sävytoistoa ääneen

"Suuntaavuus ei tee paneelikaiuttimistakaan "akustiikalle tunteettomia"."

Siksi käytin omassa lauseessani tuota vähänkään sanaa, eikä kukaan ole väittänytkään, että kyseinen rakenne tekisi äänen täysin akustiikalle tunteettomaksi. Toki vähänkään sana voi olla ylivoimaisen vaikea ymmärrettäväksi, ei siinä mitään. Ehkä se olisi pitänyt kirjoittaa tavuviivojen kanssa kapiteelein hahmottamisvaikeuksien estämiseksi?

"Kun kaiuttimet upotetaan seinään, niistä häviää tyystin stereokuvan pilaava diffraktio."

Puhuin tuossa seinäasennuksesta, en mitään kaiuttimien upottamisesta seinän sisään. Itse en ole nähnyt tai kuullut yhtään kotisysteemiä, jossa Genelecit olisi upotettu seinään, enkä usko, että tulevaisuudessa tulen kovin montaa näkemäänkään. Uppoasennus voi toki olla ratkaisu tuohon stereokuvaongelmaan kun kaiutin sijoitetaan senän sisään. En ole moista kuullut, joten en kommentoi, väittämäsi voi olla vaikka täysin tottakin. Asennuksia seinän pinnalle olen kuullut moniakin ja niissä stereokuva ja äänen syvyysvaikutelma kusee, oli kaiuttimen hinta, merkki tai toteutus mikä tahansa.

Kertaan vielä, että Genelec on hyvä kaiutinmerkki ja olen ylpeä siitä, että se on Suomalainen, mutta Geledec saundi ei vain sovi minun korvilleni pätkääkään, eikä se ole missään nimessä VÄRITTYMÄTÖNTÄ, vaikka 500 insinööriä ja ääniteknikkoa niin yrittäisi minulle uskotellakin.

Hieman hymähtäen voin jälleen todeta tämän aloitusviestini lauseen pitävän hyvin kutinsa:
"Ken tuosta linjasta uskaltaa poiketa ja Genelecejä arvostella, niin saa yleensä sankollisen sontaa niskaan ja haukut, ettei osaa kuunnella oikein tai ymmärrä musiikintoistosta mitään."

Lue lisää

Sen verran tässä Kudelskille terkkuja, että ymmärrän kyllä nyt 100% että miksi luulit tuon aloittajan tekstien olevan minun kirjoittamia, koska nyt huomasin itsekin monia yhteneviä seikkoja. :) Mutta vannon kautta kiven ja kannon että en kirjoita tälle av-saitille millään muulla nimimerkillä kuin tuolla typerällä "avv":llä. Koin sen herätyksen jo tuolla aiemmin. Pitää varmastikin muuttaa tyylisuuntaa enemmän teinimeiningiksi lopettamalla pisteiden käytttö, unohtamalla kappalejaot ja isot alkukirjaimet, niin ei tule enää epäselvyyksiä kirjoittajan henkilöllisyydestä. :)

Kudelski kirjoitti:

>>Jos kysyn, mitä tapahtuu kaiuttimen seinäasennuksessa musiikin stereokuvalle, ilmavuudelle ja syvyysvaikutelmalle, niin minulle nauretaan ja käsketään kuuntelemaan musiikkia stereokuvien sijaan.>Jos Genelecit ovat "maailman parhaita" kaiuttimia, niin miksi niiden saundia pitää perustella noinkin järenvastaisilla perusteluilla?

Lue lisää

miksi ihmeessä studioissa käytetään hienoja ja tarkkoja studiokaiuttimia, kun tuotokset on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi lähinnä anttilan pakettistereoilla? Miksei siellä studiossa voida käyttää anttilan pakettistereoita tarkkailukaiuttimina? Kuulostaisi varmaan paljon paremmalle yltiökompressoitu nykymusiikki sellaisilla kuin millään Geneillä.

anttila-fani kirjoitti:

miksi ihmeessä studioissa käytetään hienoja ja tarkkoja studiokaiuttimia, kun tuotokset on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi lähinnä anttilan pakettistereoilla? Miksei siellä studiossa voida käyttää anttilan pakettistereoita tarkkailukaiuttimina? Kuulostaisi varmaan paljon paremmalle yltiökompressoitu nykymusiikki sellaisilla kuin millään Geneillä.

Lue lisää

Oma näkemykseni "amatöörinä" on, että studiossa kaiuttimet ovat armottomia ja virheitä esiintuovia siksi, että tallennusvaiheessa saadaan karsittua kaikki ylimääräiset virheet ja karsta pois musiikista. Myös studioiden akustiikka on viritetty palvelemaan tuota lähtökohtaa, eli saatettu akustoida enemmänkin aavistuksen demppaavaksi eli huopatossutehdasmaiseksi, kuin eloisaksi varsinaista hifikuuntelua silmällä pitäen. Se että kaiuttimella on armoton ja virheitä esiintuova ominaissaundi ei tee siitä vielä tasapainoista toistajaa tai tarkoita, että se toistaisi muita kaiutinmerkkejä paremmin tai jotenkin niitä oikeammin musiikkia. Yksi tapa tehdä kaiuttimen saundista paljastava ja armoton on suunnitella kaiuttimen toisto aavistuksen kovasävyiseksi ja armottomaksi, näin virittävät saundin kokemuksieni mukaan lähes kaikki tarkkailukaiutinvalmistajat, mukaanlukien Genelec.

Oma näkemykseni on myös, että tuo saundin kovuus ja armottomuus istuu kotikuunteluun yhtä hyvin kuin nuo mainitsemasi Anttilan pakettistereot. Taustamusiikkia niillä toki voi kuunnella ja varmaan ilokin kuunnella, mutta jos kummankaan toisto ei omaa korvaa saundillisesti miellytä, niin ei niiden kanssa voi silloin uppoutua varsinaiseen musiikinkuunteluun ja nauttia siitä. Kuunteluväsymys on se joka iskee, jos saundissa on omaan korvaan virheitä. Ja jos saundissa on omaan korvaan virheitä, niin ei se saundi silloin ole ainakaan neutraalia tai väritöntä.

"yltiökompressoitu"

Tässä kiteytit yhdellä nätillä sanalla, miksi en arvosta nykypäivän äänitysteknikkoja tai studioihmisiä pätkän vertaa, enkä anna heidän musiikintoistoon liittyville näkemyksilleenkään pahemmin painoarvoa. Ihan sama vaikka studiossa on miljoonakamat, jos jo nämä ihan musiikintallentamiseen ja toistamiseen liittyvät perusasiat ovat hakusessa "ammattilaisilla" tai jos halutaan jo alunperinkin sössiä äänitysteknisiä asioita siten, ettei edes yritetä saada lopputulokseksi hyvää luonnollista ääntä itse tallenteelle. Luulisi hyvän äänen olevan äänitysteknikon ylpeys, vaan kun näin ei tunnu enää nykypäivänä olevan. Voi toki olla, että pilttipurkki- ja radiosaundit tulevat vaatimuksena joltain ylemmätä taholta tai artistilta itseltään, mutta kyllä tuolloin pitäisi ääniteknikon laittaa hieman omaa arvovaltaansa kehiin ja vastustaa moista idiotismia. Yltiökompressoinnin jälkeen on tosiaankin sama kuunteletko sitä musiikiksi väitettävää äänimattoa vaikkapa Anttilan kenkälaatikoista, rannekellosi kaiuttimien kautta, vaiko Gelelecin kalleimman kajarisetin kautta. Jos tallenne on piparina, se pysyy piparina vaikka millä laitteistolla kuuntelisi.

anttila-fani kirjoitti:

miksi ihmeessä studioissa käytetään hienoja ja tarkkoja studiokaiuttimia, kun tuotokset on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi lähinnä anttilan pakettistereoilla? Miksei siellä studiossa voida käyttää anttilan pakettistereoita tarkkailukaiuttimina? Kuulostaisi varmaan paljon paremmalle yltiökompressoitu nykymusiikki sellaisilla kuin millään Geneillä.

Lue lisää

>>miksi ihmeessä studioissa käytetään hienoja ja tarkkoja studiokaiuttimia, kun tuotokset on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi lähinnä anttilan pakettistereoilla?>Kuulostaisi varmaan paljon paremmalle yltiökompressoitu nykymusiikki sellaisilla kuin millään Geneillä.

Kudelski kirjoitti:

>>miksi ihmeessä studioissa käytetään hienoja ja tarkkoja studiokaiuttimia, kun tuotokset on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi lähinnä anttilan pakettistereoilla?>Kuulostaisi varmaan paljon paremmalle yltiökompressoitu nykymusiikki sellaisilla kuin millään Geneillä.

Lue lisää

"Kompressoinnilla myydään listakamaa."

No olipas harvinaisen huono letkautus mieheltä, joka kuitenkin julistaa itseään alan ammattilaisena! Kompressiolla ei myydä vain listakamaa, vaan totuus on, että nykylevyistä enää HYVIN HARVA on sellainen, mitä ei ole kompuroitu täysin lyttyyn. Jopa akustinen folk, rock ja jazz on tuhottu tolkuttomalla kompressiolla ja limitoinnilla.

Tämä kaikki on lähtöisin vain siitä, kun ihmiset, joiden ei missään nimessä pitäisi olla missään tekemisissä musiikin kanssa, ovat päättäneet, että kovempaa soivat äänitteet kuulostavat paremmalta, ja jos kyseisen läskiperseisen PR-henkilön tarvitsee kääntää volaa kovemmalle kaukosäätimestä niin levy on automaattisesti "huono"...

"Jotkut hyvinkin yksinkertaiset ratkaisut ovat toimineet hyvin. Paras yksinkertaisista toteutuksista on tämänhetkinen systeemini, jossa kaiuttimet ovat yhdellä pienellä laajakaistaelementillä toteutettuja."

Täysin samaa mieltä kanssasi. Arvaapas, miksi tuolla aiemmin nostin esille sanan Omega? Noi 6,5 ja 8 tuumaiset ovat aika helvetin hienosti musiikkia toistavia härveleitä.
http://www.omegaloudspeakers.com/

"Kaiuttimet ovat tiukasti seinän pinnassa kiinni, mutta siitä huolimatta tai ehkä siitä syystä toisto on varsin ilmavaa ja laadukasta jos äänitys on hyvä."

Tämä puolestaan sotii kaikkia aiempia kokemuksiani vastaan, ihan sama onko äänitys huippuluokkaa vaiko skeidaa, niin kaiuttimen pinta-asennus seinälle tappaa saundin ilmavuuden, stereokuvan ja syvyysvaikutelman äänestä. Ainoa oikea paikka kaiuttimelle on vähintään noin metrin etäisyydellä rajapinnoista. Toki osa kaiuttimista on suunniteltu toimiviksi lähempänäkin rajapintoja. Mutta onhan sinulla toki 30 vuotta enemmän hifiharrastusta takana kuin minulla, joten miksipä emme uskoisi musiikin saralla noinkin vakuuttavaa kaveria kotiteatterivahvistimineen ja vanhoine subbareineen.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Jotkut hyvinkin yksinkertaiset ratkaisut ovat toimineet hyvin. Paras yksinkertaisista toteutuksista on tämänhetkinen systeemini, jossa kaiuttimet ovat yhdellä pienellä laajakaistaelementillä toteutettuja."

Täysin samaa mieltä kanssasi. Arvaapas, miksi tuolla aiemmin nostin esille sanan Omega? Noi 6,5 ja 8 tuumaiset ovat aika helvetin hienosti musiikkia toistavia härveleitä.
http://www.omegaloudspeakers.com/

"Kaiuttimet ovat tiukasti seinän pinnassa kiinni, mutta siitä huolimatta tai ehkä siitä syystä toisto on varsin ilmavaa ja laadukasta jos äänitys on hyvä."

Tämä puolestaan sotii kaikkia aiempia kokemuksiani vastaan, ihan sama onko äänitys huippuluokkaa vaiko skeidaa, niin kaiuttimen pinta-asennus seinälle tappaa saundin ilmavuuden, stereokuvan ja syvyysvaikutelman äänestä. Ainoa oikea paikka kaiuttimelle on vähintään noin metrin etäisyydellä rajapinnoista. Toki osa kaiuttimista on suunniteltu toimiviksi lähempänäkin rajapintoja. Mutta onhan sinulla toki 30 vuotta enemmän hifiharrastusta takana kuin minulla, joten miksipä emme uskoisi musiikin saralla noinkin vakuuttavaa kaveria kotiteatterivahvistimineen ja vanhoine subbareineen.

Lue lisää

>>kaiuttimen pinta-asennus seinälle tappaa saundin ilmavuuden, stereokuvan ja syvyysvaikutelman äänestä

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Jotkut hyvinkin yksinkertaiset ratkaisut ovat toimineet hyvin. Paras yksinkertaisista toteutuksista on tämänhetkinen systeemini, jossa kaiuttimet ovat yhdellä pienellä laajakaistaelementillä toteutettuja."

Täysin samaa mieltä kanssasi. Arvaapas, miksi tuolla aiemmin nostin esille sanan Omega? Noi 6,5 ja 8 tuumaiset ovat aika helvetin hienosti musiikkia toistavia härveleitä.
http://www.omegaloudspeakers.com/

"Kaiuttimet ovat tiukasti seinän pinnassa kiinni, mutta siitä huolimatta tai ehkä siitä syystä toisto on varsin ilmavaa ja laadukasta jos äänitys on hyvä."

Tämä puolestaan sotii kaikkia aiempia kokemuksiani vastaan, ihan sama onko äänitys huippuluokkaa vaiko skeidaa, niin kaiuttimen pinta-asennus seinälle tappaa saundin ilmavuuden, stereokuvan ja syvyysvaikutelman äänestä. Ainoa oikea paikka kaiuttimelle on vähintään noin metrin etäisyydellä rajapinnoista. Toki osa kaiuttimista on suunniteltu toimiviksi lähempänäkin rajapintoja. Mutta onhan sinulla toki 30 vuotta enemmän hifiharrastusta takana kuin minulla, joten miksipä emme uskoisi musiikin saralla noinkin vakuuttavaa kaveria kotiteatterivahvistimineen ja vanhoine subbareineen.

Lue lisää

Kaiutinääntä sumentaa yleisesti kaksi ilmiötä. Diffraktio, jonka saa helpoimmkin hallintaan seinään upotetulla kaiutinsysteemillä. Siinäkin voi toki olla elementtien rakenteesta johtuvia vähäisiä ongelmia. Irtokoteloissa olevissa systeemeissä on usein kotelon tai kangaskehikon rakenteesta johtuvien diffraktioita, joita ei ole edes yritetty ottaa rakenteessa huomioon.
Toinen ääntä sumentava seikka on kaiuttimien asennusetäisyys seinästä. Seinässä kiinni olevasta ohuesta (litteästä) kotelosta lähtevät äänet heijastuvat seinästä niin pienellä viiveellä että korva ei reagoi aikaeroon. Kotelon rakenteen täytyy myös olla mahdollisimman vähän diffraktioita synnyttävä. Tyypillinen 30-60 cm:n etäisyys tuottaa selvästi suttuisimman äänen. Siinä heijastuneen ja suoran äänen aikaero on korvan kannalta epäedullinen. Kaiuttimen siirtäminen vaikkapa juuri metrin päähän alkaa tuottaa ääntä jossa on mukana edelleen heijastunutta ääntä, mutta kokonaisuus on kuitenkin varsin hyvä, sopivasta aikaerosta johtuen. Tässä n. metrin etäisyydellä olevassa kaiuttimien sijoituksessa on toki vaarana haitallisen ja vaikeasti hallittavan hellasärön syntyminen.

vaikeus... kirjoitti:

Kaiutinääntä sumentaa yleisesti kaksi ilmiötä. Diffraktio, jonka saa helpoimmkin hallintaan seinään upotetulla kaiutinsysteemillä. Siinäkin voi toki olla elementtien rakenteesta johtuvia vähäisiä ongelmia. Irtokoteloissa olevissa systeemeissä on usein kotelon tai kangaskehikon rakenteesta johtuvien diffraktioita, joita ei ole edes yritetty ottaa rakenteessa huomioon.
Toinen ääntä sumentava seikka on kaiuttimien asennusetäisyys seinästä. Seinässä kiinni olevasta ohuesta (litteästä) kotelosta lähtevät äänet heijastuvat seinästä niin pienellä viiveellä että korva ei reagoi aikaeroon. Kotelon rakenteen täytyy myös olla mahdollisimman vähän diffraktioita synnyttävä. Tyypillinen 30-60 cm:n etäisyys tuottaa selvästi suttuisimman äänen. Siinä heijastuneen ja suoran äänen aikaero on korvan kannalta epäedullinen. Kaiuttimen siirtäminen vaikkapa juuri metrin päähän alkaa tuottaa ääntä jossa on mukana edelleen heijastunutta ääntä, mutta kokonaisuus on kuitenkin varsin hyvä, sopivasta aikaerosta johtuen. Tässä n. metrin etäisyydellä olevassa kaiuttimien sijoituksessa on toki vaarana haitallisen ja vaikeasti hallittavan hellasärön syntyminen.

Lue lisää

Fakta nro. 1: Huoneakustiikasta johtuvia ongelmia ei voida poistaa tai edes kohtalaisesti lieventää kaiuttimen suoraa ääntä mulkkaamalla vrt. eqvalisaattorit, -6dB dropit ja vahvistimien sävynsäädöt.

Fakta nro. 2: Huoneakustiikasta johtuvat ongelmat johtuvat kaiuttimien EPÄSUORAN äänen herättämistä fyysisistä ongelmista kuuntelutilassa ja ne pitää myös poistaa fyysisesti eli akustoimalla kuuntelutilaa. Huoneakustisia ongelmia ovat esim. kuuntelupaikalle saapuvat ensimmäiset epäsuoran äänen heijasteet, jälkikaiunta, tärykaiku ja tilan koosta ja muodosta aiheutuvat huonemoodit.

Fakta nor. 3: Huoneakustiikkaa suunniteltaessa akustointi pitää kohdentaa kattamaan tasaisesti koko kaiuttimien tuottama taajuustoisto.

Fakta nro. 4: Hyvää äänentoistoa etsittäessä kaiuttimen vapaakenttävaste pitää olla suunniteltu kohtuullisen suoraksi, toki myös kaituttimen tehovaste suunnittelussa huomioonottaen. Näin kaiuttimesta saatavan hyvälaatuisen SUORAN äänen perusedellytykset ovat kunnossa ja tiedetään myös miten kaiutin paskoo EPÄSUORAA ÄÄNTÄ ympäristöönsä.

Jos fakta nro. 4 toteutuu kuunteluympäristössä ja kaiuttimet on jopa sijoiteltu optimaalisesti tilaan, niin enää tarvitsee ainoastaan miettiä miten me saamme tuon suoran hyvälaatuisen äänen siirrettyä mahdollisimman muuttumattomana kuuntelupaikalle tai usemman kuuntelijan tapauksessa, kuten kotiteatteriratkaisuissa, kuuntelualueelle. Hyvän suoran äänen siirtäminen mahdollisimman muuttumattomana kuuntelualueelle tapahtuu tilan akustisen suunnittelun avulla, joka tarkoittaa sitä, että kaiuttimien epäsuoran äänen aiheuttamia haittavaikutuksia pyritään fyysisellä akustoinnilla minimoimaan.

Jos huoneakustiikasta johtuvia ongelmia yritetään poistaa pelkästään kaiuttimien suoraa ääntä mulkkaamalla, niin lopputulokseksi saadaan sekä viturallaan oleva suora ääni, että kaiuttimen epäsuoran äänen herättämät virheet kuuntelutilassa. Kaiuttimen seinäsijoitus varustettuna -6dB bassodropilla on juuri tällainen tapaus. Kuuntelupaikalle saapuva suora ääni on juurikin tuon -6dB dropin muotoinen eli OIKEASTI taajuustoistoltaan epäsuora. Kaiuttimen tuottama epäsuora ääni kimmotessaan lähinnä kaiuttimen takanaolevasta seinästä vahvistaa bassotoiston takaisin suoran näköiseksi. Ongelmana tässä on, että mittalaitteella todennettu vaste näyttää olevan suora, mutta tosiasiassa kuuntelupaikalle saadaan -6dB bassodropilla oleva suoran äänen epäsuora taajuusvaste, joka on korjattu epäsuoran äänen vahvistamalla 6dB karstalla. Tuo vasteen oikaiseva karsta ei siis ole puhdasta alkuperäistä ääntä vaan kuuntelutilan aiheuttamaa mölyä äänessä. Kaiuttimen seinäsijoitus on tällainen täysin itseaiheutettu akustiikan kampitus, se ei toimi.

Plaseboakustointi, tarkoittaa ihan samaa kuin blasebolääkkeetkin. Ajatellaan, että 5 cm paksu akustointivillakerros riittää kuuntelutilan ja koko taajuuskaistan akustoinniksi. Takaseinän akustoiminen 5 cm villakerroksella ei riitä kaiuttimen seinäsijoitukselle alkuunkaan tai riitä palauttamaan seinäsijoituksen raiskaamaa syvyysvaikutelmaa ääneen takaisin. Pelkkien ensimmäisten heijastusten aiheuttamien ongelmien poistaminen akustoinnilla kun sekään ei riitä mihinkään. Kun tietyltä taajuusalueelta poistetaan huoneen tuottamia ongelmia, voivat toisten taajuusalueiden aiheuttamat ongelmat tulla tämän jälkeen esille paljon selvempinä. Tarvitaan fakta nro. 3:a kehiin, sekä ammattitaitoa, laskennallista tietoa, mittaustuloksia ja lisää tietoa miten erilaiset materiaalit käyttäytyvät akustisesti. Kevyt puuseinäinen kuuntelutila vaatii esim. erilailla PAINOTETTUJA akustisia ratkaisuja kuin vaikkapa betonibunkkeri.

Kudelskin aiempana esittämä kaiuttimien upottaminen seinän sisään sen sijaan voi toimia mainiostikin. Siinähän kaiutin silloin näkee etulevykseen koko kuuntelutilan etuseinän. Mielenkiintoinen heitto ja tuota pitää toki funtsia tarkemmin ja toivottavasti tuollaista hyvintoteutettua ratkaisua pääsen joskus myös kuuntelemaan.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

Fakta nro. 1: Huoneakustiikasta johtuvia ongelmia ei voida poistaa tai edes kohtalaisesti lieventää kaiuttimen suoraa ääntä mulkkaamalla vrt. eqvalisaattorit, -6dB dropit ja vahvistimien sävynsäädöt.

Fakta nro. 2: Huoneakustiikasta johtuvat ongelmat johtuvat kaiuttimien EPÄSUORAN äänen herättämistä fyysisistä ongelmista kuuntelutilassa ja ne pitää myös poistaa fyysisesti eli akustoimalla kuuntelutilaa. Huoneakustisia ongelmia ovat esim. kuuntelupaikalle saapuvat ensimmäiset epäsuoran äänen heijasteet, jälkikaiunta, tärykaiku ja tilan koosta ja muodosta aiheutuvat huonemoodit.

Fakta nor. 3: Huoneakustiikkaa suunniteltaessa akustointi pitää kohdentaa kattamaan tasaisesti koko kaiuttimien tuottama taajuustoisto.

Fakta nro. 4: Hyvää äänentoistoa etsittäessä kaiuttimen vapaakenttävaste pitää olla suunniteltu kohtuullisen suoraksi, toki myös kaituttimen tehovaste suunnittelussa huomioonottaen. Näin kaiuttimesta saatavan hyvälaatuisen SUORAN äänen perusedellytykset ovat kunnossa ja tiedetään myös miten kaiutin paskoo EPÄSUORAA ÄÄNTÄ ympäristöönsä.

Jos fakta nro. 4 toteutuu kuunteluympäristössä ja kaiuttimet on jopa sijoiteltu optimaalisesti tilaan, niin enää tarvitsee ainoastaan miettiä miten me saamme tuon suoran hyvälaatuisen äänen siirrettyä mahdollisimman muuttumattomana kuuntelupaikalle tai usemman kuuntelijan tapauksessa, kuten kotiteatteriratkaisuissa, kuuntelualueelle. Hyvän suoran äänen siirtäminen mahdollisimman muuttumattomana kuuntelualueelle tapahtuu tilan akustisen suunnittelun avulla, joka tarkoittaa sitä, että kaiuttimien epäsuoran äänen aiheuttamia haittavaikutuksia pyritään fyysisellä akustoinnilla minimoimaan.

Jos huoneakustiikasta johtuvia ongelmia yritetään poistaa pelkästään kaiuttimien suoraa ääntä mulkkaamalla, niin lopputulokseksi saadaan sekä viturallaan oleva suora ääni, että kaiuttimen epäsuoran äänen herättämät virheet kuuntelutilassa. Kaiuttimen seinäsijoitus varustettuna -6dB bassodropilla on juuri tällainen tapaus. Kuuntelupaikalle saapuva suora ääni on juurikin tuon -6dB dropin muotoinen eli OIKEASTI taajuustoistoltaan epäsuora. Kaiuttimen tuottama epäsuora ääni kimmotessaan lähinnä kaiuttimen takanaolevasta seinästä vahvistaa bassotoiston takaisin suoran näköiseksi. Ongelmana tässä on, että mittalaitteella todennettu vaste näyttää olevan suora, mutta tosiasiassa kuuntelupaikalle saadaan -6dB bassodropilla oleva suoran äänen epäsuora taajuusvaste, joka on korjattu epäsuoran äänen vahvistamalla 6dB karstalla. Tuo vasteen oikaiseva karsta ei siis ole puhdasta alkuperäistä ääntä vaan kuuntelutilan aiheuttamaa mölyä äänessä. Kaiuttimen seinäsijoitus on tällainen täysin itseaiheutettu akustiikan kampitus, se ei toimi.

Plaseboakustointi, tarkoittaa ihan samaa kuin blasebolääkkeetkin. Ajatellaan, että 5 cm paksu akustointivillakerros riittää kuuntelutilan ja koko taajuuskaistan akustoinniksi. Takaseinän akustoiminen 5 cm villakerroksella ei riitä kaiuttimen seinäsijoitukselle alkuunkaan tai riitä palauttamaan seinäsijoituksen raiskaamaa syvyysvaikutelmaa ääneen takaisin. Pelkkien ensimmäisten heijastusten aiheuttamien ongelmien poistaminen akustoinnilla kun sekään ei riitä mihinkään. Kun tietyltä taajuusalueelta poistetaan huoneen tuottamia ongelmia, voivat toisten taajuusalueiden aiheuttamat ongelmat tulla tämän jälkeen esille paljon selvempinä. Tarvitaan fakta nro. 3:a kehiin, sekä ammattitaitoa, laskennallista tietoa, mittaustuloksia ja lisää tietoa miten erilaiset materiaalit käyttäytyvät akustisesti. Kevyt puuseinäinen kuuntelutila vaatii esim. erilailla PAINOTETTUJA akustisia ratkaisuja kuin vaikkapa betonibunkkeri.

Kudelskin aiempana esittämä kaiuttimien upottaminen seinän sisään sen sijaan voi toimia mainiostikin. Siinähän kaiutin silloin näkee etulevykseen koko kuuntelutilan etuseinän. Mielenkiintoinen heitto ja tuota pitää toki funtsia tarkemmin ja toivottavasti tuollaista hyvintoteutettua ratkaisua pääsen joskus myös kuuntelemaan.

Lue lisää

>>Fakta nro. 1: Huoneakustiikasta johtuvia ongelmia ei voida poistaa tai edes kohtalaisesti lieventää kaiuttimen suoraa ääntä mulkkaamalla vrt. eqvalisaattorit, -6dB dropit ja vahvistimien sävynsäädöt.>Fakta nro. 2: Huoneakustiikasta johtuvat ongelmat johtuvat kaiuttimien EPÄSUORAN äänen herättämistä fyysisistä ongelmista kuuntelutilassa ja ne pitää myös poistaa fyysisesti eli akustoimalla kuuntelutilaa. >Fakta nor. 3: Huoneakustiikkaa suunniteltaessa akustointi pitää kohdentaa kattamaan tasaisesti koko kaiuttimien tuottama taajuustoisto. >Fakta nro. 4: Hyvää äänentoistoa etsittäessä kaiuttimen vapaakenttävaste pitää olla suunniteltu kohtuullisen suoraksi, toki myös kaituttimen tehovaste suunnittelussa huomioonottaen. Näin kaiuttimesta saatavan hyvälaatuisen SUORAN äänen perusedellytykset ovat kunnossa ja tiedetään myös miten kaiutin paskoo EPÄSUORAA ÄÄNTÄ ympäristöönsä.>Jos huoneakustiikasta johtuvia ongelmia yritetään poistaa pelkästään kaiuttimien suoraa ääntä mulkkaamalla, niin lopputulokseksi saadaan sekä viturallaan oleva suora ääni, että kaiuttimen epäsuoran äänen herättämät virheet kuuntelutilassa.> Kaiuttimen seinäsijoitus varustettuna -6dB bassodropilla on juuri tällainen tapaus.>Kuuntelupaikalle saapuva suora ääni on juurikin tuon -6dB dropin muotoinen eli OIKEASTI taajuustoistoltaan epäsuora.>Kaiuttimen tuottama epäsuora ääni kimmotessaan lähinnä kaiuttimen takanaolevasta seinästä vahvistaa bassotoiston takaisin suoran näköiseksi. Ongelmana tässä on, että mittalaitteella todennettu vaste näyttää olevan suora, mutta tosiasiassa kuuntelupaikalle saadaan -6dB bassodropilla oleva suoran äänen epäsuora taajuusvaste, joka on korjattu epäsuoran äänen vahvistamalla 6dB karstalla.> Ajatellaan, että 5 cm paksu akustointivillakerros riittää kuuntelutilan ja koko taajuuskaistan akustoinniksi.

Kudelski kirjoitti:

>>Fakta nro. 1: Huoneakustiikasta johtuvia ongelmia ei voida poistaa tai edes kohtalaisesti lieventää kaiuttimen suoraa ääntä mulkkaamalla vrt. eqvalisaattorit, -6dB dropit ja vahvistimien sävynsäädöt.>Fakta nro. 2: Huoneakustiikasta johtuvat ongelmat johtuvat kaiuttimien EPÄSUORAN äänen herättämistä fyysisistä ongelmista kuuntelutilassa ja ne pitää myös poistaa fyysisesti eli akustoimalla kuuntelutilaa. >Fakta nor. 3: Huoneakustiikkaa suunniteltaessa akustointi pitää kohdentaa kattamaan tasaisesti koko kaiuttimien tuottama taajuustoisto. >Fakta nro. 4: Hyvää äänentoistoa etsittäessä kaiuttimen vapaakenttävaste pitää olla suunniteltu kohtuullisen suoraksi, toki myös kaituttimen tehovaste suunnittelussa huomioonottaen. Näin kaiuttimesta saatavan hyvälaatuisen SUORAN äänen perusedellytykset ovat kunnossa ja tiedetään myös miten kaiutin paskoo EPÄSUORAA ÄÄNTÄ ympäristöönsä.>Jos huoneakustiikasta johtuvia ongelmia yritetään poistaa pelkästään kaiuttimien suoraa ääntä mulkkaamalla, niin lopputulokseksi saadaan sekä viturallaan oleva suora ääni, että kaiuttimen epäsuoran äänen herättämät virheet kuuntelutilassa.> Kaiuttimen seinäsijoitus varustettuna -6dB bassodropilla on juuri tällainen tapaus.>Kuuntelupaikalle saapuva suora ääni on juurikin tuon -6dB dropin muotoinen eli OIKEASTI taajuustoistoltaan epäsuora.>Kaiuttimen tuottama epäsuora ääni kimmotessaan lähinnä kaiuttimen takanaolevasta seinästä vahvistaa bassotoiston takaisin suoran näköiseksi. Ongelmana tässä on, että mittalaitteella todennettu vaste näyttää olevan suora, mutta tosiasiassa kuuntelupaikalle saadaan -6dB bassodropilla oleva suoran äänen epäsuora taajuusvaste, joka on korjattu epäsuoran äänen vahvistamalla 6dB karstalla.> Ajatellaan, että 5 cm paksu akustointivillakerros riittää kuuntelutilan ja koko taajuuskaistan akustoinniksi.

Lue lisää

"Tässä olet väärässä. Kun tilanne on se, että kaiuttimien lähtösoundi muutetaan suoraksi, ei kyseessä ole huoneakustiikan, vaan lähtösoundin korjaaminen."

Fakta nro. 4:n mukaan suunniteltu kaiuttimen vapaakenttävaste on kohtuullisen suora ja kaiuttimen sointi tasapainoinen, voin mieliksesi käyttää tuosta vapaakenttävasteesta vaikkapa tuota "lähtösoundi" nimitystä, jos kerran diggailet siitä (tosin hieman eri asia). Kun tällainen "lähtösoundiltaan" suoraksi suunniteltu kaiutin siirretään seinään kiinni, saadaan lopputuloksena tuo sama suora "lähtösoundi" mikä sillä kaiuttimella on ollut jo aiemminkin kaiuttimen epäsuoran äänen takaseinästä herättämä bassobuustaus (Varoitus Kudelski! Tuo merkki voi olla vaikeasti ymmärrettävissä sijoitettuna yllättäen lauseen keskivaiheille). Kaiuttimen epäsuora ääni herättää tuon takaseinän bassobuustauksen, ei se kaiuttimen eteenpäin säteilevä suora ääni. Kaiutin on katsos bassotaajuuksilla ympärisäteilevä. Tämä bassobuustaus tulee myös seinästä kimmotessaan lievän vaihevirheen säestämänä, sillä se ei kerkeä täysin tuon suoran äänen eli "lähtösoundin" mukaan.

Nyt huomataan, että tuo ongelma eli bassobuustaus johtuu tuosta takaseinästä, vika ei siis ole itse kaiuttimen "lähtösoundissa". Tämä tarkottaa, sitä että tuo bassobuustausongelma pitää ratkaista myös FYYSISESTI tuon ONGELMALÄHTEEN eli TAKASEINÄN avulla. Ei siten, että säädetään VÄÄRÄÄ MUUTTUJAA eil tuota REILASSA OLEVAA "LÄHTÖSOUNDIA" eli kaiuttimen suoraa taajuusvastetta. Takaseinän tuottaman bassobuustin vaihevirhe ei myöskään katoa yhtään mihinkään "lähtösoundia" mulkkaamalla, koska vaihevirhe ei ole tuossa suorassa äänessä, vaan tuossa takaseinästä kimpoavassa epäsuorassa äänessä. Vaihevirhe on kuitenkin luultavasti niin pieni, ettei sitä kuule välttämättä erillisenä äänenä, mutta se pilaa kuitenkin tuon toiston syvyysvaikutelman. Jää ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi siirtää kaiutin irti takaseinästä, sillä tuota takaseinän aiheuttamaa bassobuustausta ei tuosta yhtälöstä pystytä poistamaan myöskään millään 5 cm:n paksuisella villapohjaisella mikkihiiriakustoinnilla.

Oikeastaan pahin mahdollinen yhdistelmä on herättää takaseinästä aiheutuva bassobuusti vain omasta idiotismista johtuen, säätää vieläpä väärää muuttujaa muka asian korjaamiseksi ja tuoda kaiken lisäksi keskitaajuuksien ja bassojen ongelmat entistä pahempina esille vääränlaisella akustoinnilla. 5 cm:n paksuinen akustointihan korjaa tilannetta vain diskanttitoiston osalta ja tämä tarkoittaa, että keskiäänialueen, sekä bassotoiston virheet tulevat entistä selvempinä esille. Näitä kuultavia virhetä on vieläpä yritetty säätää väärällä tavalla. Kaikki on männyt vituix.

Toivottavasti minäkin saan käyttää tällaisia hauskoja termejä kuten "bassobuustaus", koska sinäkin käytät noita hassuja "lähtösoundi" termejäsi.

"Ihan täyttä paskaa. Milllaiseen fysiikan ilmiöön perustat väitteesi?"

Tälle lauseelle ratkesin ihan täysin. En jaksa selitellä samoja asioita pyynnöstäsi uudelleen erisanoin, enkä voi sillekään kertakaikkiaan yhtään mitään, jos ihan suomenkielellä perustelemani asiat eivät sinulle 28 vuotta äänitysstudiossa työskennelleelle ihmiselle jostain syystä hahmotu tai aukene. Voin vain neuvoa lukemaan tuon aiemman kommenttini uudelleen. Perustelemani väitteet tukevat myös hyvin omia kuuntelukokemuksiani kaiuttimista, jotka on sijoitettu seinälle.

En jaksa, eikä ole intoa jankuttaa ihan selkeistä asioista enempää. Pidä itse lippu korkealla ja jatka omin inttelyinesi topikin pitämistä hengissä. Ugh, olen puhunut suorasti, että epäsuorasti ympäristöön paskoen.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Tässä olet väärässä. Kun tilanne on se, että kaiuttimien lähtösoundi muutetaan suoraksi, ei kyseessä ole huoneakustiikan, vaan lähtösoundin korjaaminen."

Fakta nro. 4:n mukaan suunniteltu kaiuttimen vapaakenttävaste on kohtuullisen suora ja kaiuttimen sointi tasapainoinen, voin mieliksesi käyttää tuosta vapaakenttävasteesta vaikkapa tuota "lähtösoundi" nimitystä, jos kerran diggailet siitä (tosin hieman eri asia). Kun tällainen "lähtösoundiltaan" suoraksi suunniteltu kaiutin siirretään seinään kiinni, saadaan lopputuloksena tuo sama suora "lähtösoundi" mikä sillä kaiuttimella on ollut jo aiemminkin kaiuttimen epäsuoran äänen takaseinästä herättämä bassobuustaus (Varoitus Kudelski! Tuo merkki voi olla vaikeasti ymmärrettävissä sijoitettuna yllättäen lauseen keskivaiheille). Kaiuttimen epäsuora ääni herättää tuon takaseinän bassobuustauksen, ei se kaiuttimen eteenpäin säteilevä suora ääni. Kaiutin on katsos bassotaajuuksilla ympärisäteilevä. Tämä bassobuustaus tulee myös seinästä kimmotessaan lievän vaihevirheen säestämänä, sillä se ei kerkeä täysin tuon suoran äänen eli "lähtösoundin" mukaan.

Nyt huomataan, että tuo ongelma eli bassobuustaus johtuu tuosta takaseinästä, vika ei siis ole itse kaiuttimen "lähtösoundissa". Tämä tarkottaa, sitä että tuo bassobuustausongelma pitää ratkaista myös FYYSISESTI tuon ONGELMALÄHTEEN eli TAKASEINÄN avulla. Ei siten, että säädetään VÄÄRÄÄ MUUTTUJAA eil tuota REILASSA OLEVAA "LÄHTÖSOUNDIA" eli kaiuttimen suoraa taajuusvastetta. Takaseinän tuottaman bassobuustin vaihevirhe ei myöskään katoa yhtään mihinkään "lähtösoundia" mulkkaamalla, koska vaihevirhe ei ole tuossa suorassa äänessä, vaan tuossa takaseinästä kimpoavassa epäsuorassa äänessä. Vaihevirhe on kuitenkin luultavasti niin pieni, ettei sitä kuule välttämättä erillisenä äänenä, mutta se pilaa kuitenkin tuon toiston syvyysvaikutelman. Jää ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi siirtää kaiutin irti takaseinästä, sillä tuota takaseinän aiheuttamaa bassobuustausta ei tuosta yhtälöstä pystytä poistamaan myöskään millään 5 cm:n paksuisella villapohjaisella mikkihiiriakustoinnilla.

Oikeastaan pahin mahdollinen yhdistelmä on herättää takaseinästä aiheutuva bassobuusti vain omasta idiotismista johtuen, säätää vieläpä väärää muuttujaa muka asian korjaamiseksi ja tuoda kaiken lisäksi keskitaajuuksien ja bassojen ongelmat entistä pahempina esille vääränlaisella akustoinnilla. 5 cm:n paksuinen akustointihan korjaa tilannetta vain diskanttitoiston osalta ja tämä tarkoittaa, että keskiäänialueen, sekä bassotoiston virheet tulevat entistä selvempinä esille. Näitä kuultavia virhetä on vieläpä yritetty säätää väärällä tavalla. Kaikki on männyt vituix.

Toivottavasti minäkin saan käyttää tällaisia hauskoja termejä kuten "bassobuustaus", koska sinäkin käytät noita hassuja "lähtösoundi" termejäsi.

"Ihan täyttä paskaa. Milllaiseen fysiikan ilmiöön perustat väitteesi?"

Tälle lauseelle ratkesin ihan täysin. En jaksa selitellä samoja asioita pyynnöstäsi uudelleen erisanoin, enkä voi sillekään kertakaikkiaan yhtään mitään, jos ihan suomenkielellä perustelemani asiat eivät sinulle 28 vuotta äänitysstudiossa työskennelleelle ihmiselle jostain syystä hahmotu tai aukene. Voin vain neuvoa lukemaan tuon aiemman kommenttini uudelleen. Perustelemani väitteet tukevat myös hyvin omia kuuntelukokemuksiani kaiuttimista, jotka on sijoitettu seinälle.

En jaksa, eikä ole intoa jankuttaa ihan selkeistä asioista enempää. Pidä itse lippu korkealla ja jatka omin inttelyinesi topikin pitämistä hengissä. Ugh, olen puhunut suorasti, että epäsuorasti ympäristöön paskoen.

Lue lisää

Et sitten näköjään jaksanut lukaista tätä linkkiäni, jossa asia selitetään mielestäni kohtuullisen ymmärrettävästi:
http://www.genelecusa.com/learning-center/key-technologies/placingloudspeakers/wallcancellation/

"The first and best cure for the ‘wall behind the loudspeaker’ cancellation dips is to flush mount the loudspeakers in a hard wall – also called ‘infinite baffle’ mounting - which totally eliminates this wall reflection and cancellation. Second best is placing the loudspeaker very close to the wall, which raises the cancellation frequency higher. This works well when the loudspeaker is not too small."

Ymmärsitkö: "which raises the cancellation frequency higher"?

>>Kaiutin on katsos bassotaajuuksilla ympärisäteilevä. Tämä bassobuustaus tulee myös seinästä kimmotessaan lievän vaihevirheen säestämänä, sillä se ei kerkeä täysin tuon suoran äänen eli "lähtösoundin" mukaan.

Kudelski kirjoitti:

Et sitten näköjään jaksanut lukaista tätä linkkiäni, jossa asia selitetään mielestäni kohtuullisen ymmärrettävästi:
http://www.genelecusa.com/learning-center/key-technologies/placingloudspeakers/wallcancellation/

"The first and best cure for the ‘wall behind the loudspeaker’ cancellation dips is to flush mount the loudspeakers in a hard wall – also called ‘infinite baffle’ mounting - which totally eliminates this wall reflection and cancellation. Second best is placing the loudspeaker very close to the wall, which raises the cancellation frequency higher. This works well when the loudspeaker is not too small."

Ymmärsitkö: "which raises the cancellation frequency higher"?

>>Kaiutin on katsos bassotaajuuksilla ympärisäteilevä. Tämä bassobuustaus tulee myös seinästä kimmotessaan lievän vaihevirheen säestämänä, sillä se ei kerkeä täysin tuon suoran äänen eli "lähtösoundin" mukaan.

Lue lisää

Suhteellisen pienikokoiset Genelecit (kuten esim. 1030:t, jotka ovat itselläni) on tarkoitettu käytettäväksi subbarin kanssa. Subbari huolehtii alimmista taajuuksista. Ympärisäteilevien bassotaajuuksien kanssa ei juurikaan edes synny ongelmia. Ja ettei syntyisikään, kaiuttimien dippikytkimistä leikataan bassot Nevadaan. Tuloksena on suora toistokäyrä, jota ei häriitse sen enempää takaseinän heijastumat kuin diffraktiokaan.

Itselläni Genelecit on upotettu Ecophonilla pinnoitettuun lasivillaseinään. Pehmustetta on siis kaiuttimien syvyyden verran. Tämä sattuu olemaan myös takaseinäheijastumissa esiintyvä ongelmallinen neljännesaalto. Tunnetusti tehokas tapa dempata ongelmataajuuksia on rakentaa trappi neljännesaallonpituutta vastaavaksi. Käytännössä: minulla on äänikuva, joka on diffraktioista vapaa ja jossa ei esiinny myöskään takaseinän aiheuttamia ongelmia. Lähtösoundi on siis suora. Etteivät ympäröivät seinät myöskään aiheuttaisi heijastumia, koko huone on rakennettu LEDE (Live End Dead End) -periaatteella. Toisin sanoen, etukaiuttimia ympäröivä kolmannes huoneesta on rakennettu absorboivaksi, mutta kaksi kolmannesta (takaosa) jätetty diffusoivaksi. Tuloksena on kaiuttimista tuleva puhdas ja suora "first pass", mutta ei kuitenkaan liian dempattu.

Näinkin vahvasti absorboivaksi rakennettu huone syö tunnetusti diskantteja. Vaikka kaiuttimista tuleva soundi olisikin suora, huoneen akustiikka luo soundista bassovoittoisen. Tärkeää onkin ottaa akustisessa suunnittelussa myös bassot haltuun. Omassa studiossani seinärakenne on puuta ja tarkkaamotilan sisäseinät rakennettu laudoituksella, jonka takana on massiivinen kerros villaa. Tämä rakenne on suunniteltu siten, että sen avulla on mahdollista ottaa haltuun kaikkein alimmat bassotaajuudet. Tämän lisäksi tarkkaamotilan moodit on otettu haltuun vastaavilla resonaattoreilla. Lopputuloksena on siis värittymätön lähtösoundi ja akustisesti hallittu tila.

Tässä akustisesti hallitussa tilassa on tuotettu kohtalainen määrä progea, klassista ja jatsia, joiden soundimaailmaan teillä kultakorvilla ei ainakaan hifijulkaisujen levyarvioissa näy olleen nokan koputtamista. Mutta ilmeisesti se on sitten niin, etteivät myöskään alan lehdet ja niiden artikkelit edusta "todellisen vakavan highend-harrastajan" mielipiteitä ja näkemyksiä.

Kudelski kirjoitti:

Et sitten näköjään jaksanut lukaista tätä linkkiäni, jossa asia selitetään mielestäni kohtuullisen ymmärrettävästi:
http://www.genelecusa.com/learning-center/key-technologies/placingloudspeakers/wallcancellation/

"The first and best cure for the ‘wall behind the loudspeaker’ cancellation dips is to flush mount the loudspeakers in a hard wall – also called ‘infinite baffle’ mounting - which totally eliminates this wall reflection and cancellation. Second best is placing the loudspeaker very close to the wall, which raises the cancellation frequency higher. This works well when the loudspeaker is not too small."

Ymmärsitkö: "which raises the cancellation frequency higher"?

>>Kaiutin on katsos bassotaajuuksilla ympärisäteilevä. Tämä bassobuustaus tulee myös seinästä kimmotessaan lievän vaihevirheen säestämänä, sillä se ei kerkeä täysin tuon suoran äänen eli "lähtösoundin" mukaan.

Lue lisää

"Tuo "lievä vaihevirheesi" ei osu bassotaajuuksille lainkaan, katsos kun matalilla äänitaajuuksilla aallonpituudet ovat sellaiseen ihan liian pitkiä."

Vaihevirhe ei käy kysymässä allonpituudelta mittaa ja jäävää itseään mahdollisesti yhtälöstä ulos saamansa vastauksen perusteella. Vaihevirhettä esiintyy kaikilla taajuuksilla ja aallonpituuksilla ja se vaikuttaa kyllä kuultavaan ääneen, jos sitä vain on esiintyäkseen. Toki vaihevirhe on helppo "poistaa" yhtälöstä toteamalla ettei sitä muka olisi, näin tekevät ikävä kyllä myös ammattilaisiksi itseään kutsumat henkilötkin. Kyse on esim. (a) aallonpituuden huippukohdan "kaksintumisesta" tai (b) kahden eri allonpituuden ajallisesta epäsynkasta. (a) Kaiuttimen suoran äänen allonpituuden huippu saapuu ensin kuuntelijan kovaan ja tämän jälkeen samasta äänestä seinän kautta heijastunut aallonpituuden huippu myöhemmin, kuuntelijan kovissa ja aivoissa nämä kaksi huippua yhdistyvät ja lopputulos aistitaan äänen epäpuhtautena. Kyse on saman allonpituuden huipun kahdentumisesta eli suoraan ääneen yhdistyy tilasta aiheutuvaa vaihevirhettä, tuttavallisemmin kaikua. (b) Kahden samaa aallonpituutta tai taajuustoistollisesti läheisiä aallonpituuksia toistavien elementtien epäsynkka. Kaiutin potkaisee tietyllä taajuudella ensin, sitten vasta subi. Ääneen tulee vaihevirhettä eli aallonpituuksien huippukohdat eivät ole synkassa. Monessa subissa on portaaton vaiheensäätö aallonpituushuippujen synkronosoimiseksi. Epäsynkkaan kun nyt ei vain tarvita koko aallonpituutta, vaan allonpituuden huippukohta voi mennä pipareiksi tai olla epäsynkassa itsensä kanssa.

"Onhan toki selvää, että kaikissa maailman musiikkistudioissa, elokuvateattereissa, elokuvamiksaamoissa, radiotaloissa ja televisiotuotantoyhtiöissä asennukset on tehty päin vittua, mutta sinun olohuoneessasi oikein."

Osaksi totta. Etsi kuvia studioista ja miksaamoista, tutki niitä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti, niin huomaat, että vaikea on niellä usein se tosiasia, että suunnittelijana ovat olleet alansa "ammatti-ihmiset", niin monessa äänitarkkaamossa on tehty niin monia asioita päin vittua, kuten totesitkin. Osassa studioista toki on tehty myös monia asioita hyvinkin järkevästi. Etsi itse noita virheitä; löytyy kaiuttimia piiloitettuna miksauspöydän taakse, löytyy kaiuttimia asetettuina ikkunalasin eteen, löytyy kaiuttimia asetettuna seinälle. Tutki kaiuttimen ja kuuntelijan välistä tilaa, pääseekö ääni siirtymään puhtaana ilman heijastuksia kuuntelijan korviin. Jos kaiuttimet on aseteltu päin vittua, käytän tuota sinun termiäsi, niin taitavallakin akustoinnilla on vaikea palauttaa kustua saundia takaisin. Monessa studiossa on sijoiteltu kaiuttimet tosiaankin päin vittua ja tätä lähtökohtaa on yritetty paikata päin vittua suunnitellulla akustoinnilla. Kaikki on jälleen männyt vituix. IDEANA OLISI ENSIN SIJOITTAA KAIUTTIMET FIXUSTI KUUNTELUTILAAN JA TUKEA AKUSTOINNILLA TUOTA KAIUTTIMIEN OIKEAA JA JÄRKEVÄÄ SIJOITTELUA. ASIAA ON JOSTAKIN SYYSTÄ KUITENKIN LÄHDETTY RATKAISEMAAN KIIPEÄMÄLLÄ PERSE EDELLÄ PUUHUN. On myös studioita, joissa erilaisia akustisia elementtejä on helvetisti, mutta jo ensisilmäyksellä näkee, ettei koko kaoottisen höskän suunnittelija ole ymmärtänyt akustiikasta ja sen lainalaisuuksista yhtään mitään ja erilaisten akustisten elementtien ominaisuuksista vielä vähemmän, miten elementit toimii ja miten ja mihin ne pitäisi sijoittaa. Kuutiokaupalla sitä blaseboakustointia. Ei ole myöskään ymmärretty pätkääkään mitä huoneessa tapahtuu tai miten ääni käyttäytyy kyseisessä tilassa. Moneen studioon, ikävä kyllä, akustisen suunnittelun on varmaankin tehnyt jokin sinun kaltainen itseään ammatti-ihmiseksi väittävä hörhö, joka imee helvetilliset määrät tietoa erilaisista akustisista elementeistä kirjallisuuden ja netin kautta, mutta jolla ei ole mitään LUETUNYMMÄRTÄMISTÄ TAI SOVELTAMISTAJUA, mistä mikäkin asia johtuu.

Ei studio tai äänitarkkaamo nimenä tee ympäristöstä mitää ylijumalaa, että siellä olisi tehty asiat oikein. Ihan samat akustiset ja äänitekniset lait sielläkin vallitsevat, kuin muuallakin.

Voitko muuten näyttää vastauksistani sen lauseen, jossa olen väittänyt, että asiat on tehty olohuoneessani oikein tai voitko ehkäpä linkittää jotain kuvaa kehiin? Pitääkö minulla itsellä olla lehmä, että voin kommentoida lehmästä saatavan maitoa? (Jälkimmäinen oli retorinen kysymys.)

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Tuo "lievä vaihevirheesi" ei osu bassotaajuuksille lainkaan, katsos kun matalilla äänitaajuuksilla aallonpituudet ovat sellaiseen ihan liian pitkiä."

Vaihevirhe ei käy kysymässä allonpituudelta mittaa ja jäävää itseään mahdollisesti yhtälöstä ulos saamansa vastauksen perusteella. Vaihevirhettä esiintyy kaikilla taajuuksilla ja aallonpituuksilla ja se vaikuttaa kyllä kuultavaan ääneen, jos sitä vain on esiintyäkseen. Toki vaihevirhe on helppo "poistaa" yhtälöstä toteamalla ettei sitä muka olisi, näin tekevät ikävä kyllä myös ammattilaisiksi itseään kutsumat henkilötkin. Kyse on esim. (a) aallonpituuden huippukohdan "kaksintumisesta" tai (b) kahden eri allonpituuden ajallisesta epäsynkasta. (a) Kaiuttimen suoran äänen allonpituuden huippu saapuu ensin kuuntelijan kovaan ja tämän jälkeen samasta äänestä seinän kautta heijastunut aallonpituuden huippu myöhemmin, kuuntelijan kovissa ja aivoissa nämä kaksi huippua yhdistyvät ja lopputulos aistitaan äänen epäpuhtautena. Kyse on saman allonpituuden huipun kahdentumisesta eli suoraan ääneen yhdistyy tilasta aiheutuvaa vaihevirhettä, tuttavallisemmin kaikua. (b) Kahden samaa aallonpituutta tai taajuustoistollisesti läheisiä aallonpituuksia toistavien elementtien epäsynkka. Kaiutin potkaisee tietyllä taajuudella ensin, sitten vasta subi. Ääneen tulee vaihevirhettä eli aallonpituuksien huippukohdat eivät ole synkassa. Monessa subissa on portaaton vaiheensäätö aallonpituushuippujen synkronosoimiseksi. Epäsynkkaan kun nyt ei vain tarvita koko aallonpituutta, vaan allonpituuden huippukohta voi mennä pipareiksi tai olla epäsynkassa itsensä kanssa.

"Onhan toki selvää, että kaikissa maailman musiikkistudioissa, elokuvateattereissa, elokuvamiksaamoissa, radiotaloissa ja televisiotuotantoyhtiöissä asennukset on tehty päin vittua, mutta sinun olohuoneessasi oikein."

Osaksi totta. Etsi kuvia studioista ja miksaamoista, tutki niitä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti, niin huomaat, että vaikea on niellä usein se tosiasia, että suunnittelijana ovat olleet alansa "ammatti-ihmiset", niin monessa äänitarkkaamossa on tehty niin monia asioita päin vittua, kuten totesitkin. Osassa studioista toki on tehty myös monia asioita hyvinkin järkevästi. Etsi itse noita virheitä; löytyy kaiuttimia piiloitettuna miksauspöydän taakse, löytyy kaiuttimia asetettuina ikkunalasin eteen, löytyy kaiuttimia asetettuna seinälle. Tutki kaiuttimen ja kuuntelijan välistä tilaa, pääseekö ääni siirtymään puhtaana ilman heijastuksia kuuntelijan korviin. Jos kaiuttimet on aseteltu päin vittua, käytän tuota sinun termiäsi, niin taitavallakin akustoinnilla on vaikea palauttaa kustua saundia takaisin. Monessa studiossa on sijoiteltu kaiuttimet tosiaankin päin vittua ja tätä lähtökohtaa on yritetty paikata päin vittua suunnitellulla akustoinnilla. Kaikki on jälleen männyt vituix. IDEANA OLISI ENSIN SIJOITTAA KAIUTTIMET FIXUSTI KUUNTELUTILAAN JA TUKEA AKUSTOINNILLA TUOTA KAIUTTIMIEN OIKEAA JA JÄRKEVÄÄ SIJOITTELUA. ASIAA ON JOSTAKIN SYYSTÄ KUITENKIN LÄHDETTY RATKAISEMAAN KIIPEÄMÄLLÄ PERSE EDELLÄ PUUHUN. On myös studioita, joissa erilaisia akustisia elementtejä on helvetisti, mutta jo ensisilmäyksellä näkee, ettei koko kaoottisen höskän suunnittelija ole ymmärtänyt akustiikasta ja sen lainalaisuuksista yhtään mitään ja erilaisten akustisten elementtien ominaisuuksista vielä vähemmän, miten elementit toimii ja miten ja mihin ne pitäisi sijoittaa. Kuutiokaupalla sitä blaseboakustointia. Ei ole myöskään ymmärretty pätkääkään mitä huoneessa tapahtuu tai miten ääni käyttäytyy kyseisessä tilassa. Moneen studioon, ikävä kyllä, akustisen suunnittelun on varmaankin tehnyt jokin sinun kaltainen itseään ammatti-ihmiseksi väittävä hörhö, joka imee helvetilliset määrät tietoa erilaisista akustisista elementeistä kirjallisuuden ja netin kautta, mutta jolla ei ole mitään LUETUNYMMÄRTÄMISTÄ TAI SOVELTAMISTAJUA, mistä mikäkin asia johtuu.

Ei studio tai äänitarkkaamo nimenä tee ympäristöstä mitää ylijumalaa, että siellä olisi tehty asiat oikein. Ihan samat akustiset ja äänitekniset lait sielläkin vallitsevat, kuin muuallakin.

Voitko muuten näyttää vastauksistani sen lauseen, jossa olen väittänyt, että asiat on tehty olohuoneessani oikein tai voitko ehkäpä linkittää jotain kuvaa kehiin? Pitääkö minulla itsellä olla lehmä, että voin kommentoida lehmästä saatavan maitoa? (Jälkimmäinen oli retorinen kysymys.)

Lue lisää

Eipä sinulta ainakaan pokkaa puutu, se on pakko todeta. Täysin olemattomilla resursseilla kyseenalaistat koko alan ammattitaidon lähes samaan hengenvetoon, kun kerrot, ettet ole koskaan edes käynyt oikeassa musiikkistudiossa! Siis vuosia alaa päätyökseen opiskelleet ja tehneet akustikot ovat mielestäsi väärässä, musiikkituottajat väärässä, miksaajat ja masteroijat väärässä, mutta sinä oikeassa. Just.

On se ihmeellistä, miten sinun täydellisesti soiviin stereoihisi voivat tuottaa hyvänkuuloista musiikkia ihmiset, joiden työskentelyolosuhteet ovat ihan perseestä. Mitenköhän se on edes mahdollista?

>>Vaihevirhe ei käy kysymässä allonpituudelta mittaa ja jäävää itseään mahdollisesti yhtälöstä ulos saamansa vastauksen perusteella. Vaihevirhettä esiintyy kaikilla taajuuksilla ja aallonpituuksilla ja se vaikuttaa kyllä kuultavaan ääneen, jos sitä vain on esiintyäkseen.>Kyse on esim. (a) aallonpituuden huippukohdan "kaksintumisesta" >(b) kahden eri allonpituuden ajallisesta epäsynkasta>Kaiuttimen suoran äänen allonpituuden huippu saapuu ensin kuuntelijan kovaan ja tämän jälkeen samasta äänestä seinän kautta heijastunut aallonpituuden huippu myöhemmin, kuuntelijan kovissa ja aivoissa nämä kaksi huippua yhdistyvät ja lopputulos aistitaan äänen epäpuhtautena>Tutki kaiuttimen ja kuuntelijan välistä tilaa, pääseekö ääni siirtymään puhtaana ilman heijastuksia kuuntelijan korviin.>Moneen studioon, ikävä kyllä, akustisen suunnittelun on varmaankin tehnyt jokin sinun kaltainen itseään ammatti-ihmiseksi väittävä hörhö, joka imee helvetilliset määrät tietoa erilaisista akustisista elementeistä kirjallisuuden ja netin kautta>Voitko muuten näyttää vastauksistani sen lauseen, jossa olen väittänyt, että asiat on tehty olohuoneessani oikein tai voitko ehkäpä linkittää jotain kuvaa kehiin?

Kudelski kirjoitti:

Eipä sinulta ainakaan pokkaa puutu, se on pakko todeta. Täysin olemattomilla resursseilla kyseenalaistat koko alan ammattitaidon lähes samaan hengenvetoon, kun kerrot, ettet ole koskaan edes käynyt oikeassa musiikkistudiossa! Siis vuosia alaa päätyökseen opiskelleet ja tehneet akustikot ovat mielestäsi väärässä, musiikkituottajat väärässä, miksaajat ja masteroijat väärässä, mutta sinä oikeassa. Just.

On se ihmeellistä, miten sinun täydellisesti soiviin stereoihisi voivat tuottaa hyvänkuuloista musiikkia ihmiset, joiden työskentelyolosuhteet ovat ihan perseestä. Mitenköhän se on edes mahdollista?

>>Vaihevirhe ei käy kysymässä allonpituudelta mittaa ja jäävää itseään mahdollisesti yhtälöstä ulos saamansa vastauksen perusteella. Vaihevirhettä esiintyy kaikilla taajuuksilla ja aallonpituuksilla ja se vaikuttaa kyllä kuultavaan ääneen, jos sitä vain on esiintyäkseen.>Kyse on esim. (a) aallonpituuden huippukohdan "kaksintumisesta" >(b) kahden eri allonpituuden ajallisesta epäsynkasta>Kaiuttimen suoran äänen allonpituuden huippu saapuu ensin kuuntelijan kovaan ja tämän jälkeen samasta äänestä seinän kautta heijastunut aallonpituuden huippu myöhemmin, kuuntelijan kovissa ja aivoissa nämä kaksi huippua yhdistyvät ja lopputulos aistitaan äänen epäpuhtautena>Tutki kaiuttimen ja kuuntelijan välistä tilaa, pääseekö ääni siirtymään puhtaana ilman heijastuksia kuuntelijan korviin.>Moneen studioon, ikävä kyllä, akustisen suunnittelun on varmaankin tehnyt jokin sinun kaltainen itseään ammatti-ihmiseksi väittävä hörhö, joka imee helvetilliset määrät tietoa erilaisista akustisista elementeistä kirjallisuuden ja netin kautta>Voitko muuten näyttää vastauksistani sen lauseen, jossa olen väittänyt, että asiat on tehty olohuoneessani oikein tai voitko ehkäpä linkittää jotain kuvaa kehiin?

Lue lisää

Käytäntöön? Mahdat olla klowni!

Väännetään vielä rautalangasta käytännön esimerkein primitiiviskenaarion avulla sinullekin Kudelski myös tämä SUORA ÄÄNI ja EPÄSUORA ÄÄNI. Kyse ei ole siis mistään "lähtösoundista" tai muusta huuhaa termistä, jolla pyritään niputtamaan usea oikea termi yhteen, kun ei ymmärretä mitä ne oikeasti tarkoittavat.

Otetaan kokeeseen mukaan vaikkapa subwoofer. Siirretään subbanen metrin päähän seinästä. Syötetäään subbaselle 30Hz kohinaa testilevyltä. Voimistetaan kohinaa niin voimakkaaksti että bassoelementti liikkuu vaikkapa 2 mm edestakaisin. Kuunnellaan kuinka voimakkaasti subbanen soi, saamme referenssitason johon verrata tulevia kokeilujamme.

Ei kosketa mihinkään säätöihin ja siirretään subbanen seinän viereen. Oho, hupsisi, ääni voimistui huomattavasti! Katsotaan subbasen elementin liikerataa ja huomataan sen olevan yhä 2 mm heilumista edestakaisin.

Aapuuva, mitä tuossa tapahtui? Aivan oikein subbasen suora eteenpäin säteilevä ääni pysyi täysin samana, ei siis voimistunut, subin kartiohan vatkaa yhä sitä 2 mm liikerataa edestakaisin. Ääni voimistui siis jonkin muun ilmiön vuoksi. Jos subbasen suora ääni olisi voimistunut, niin subin kartiohan vatkaisi nyt esim. 3 mm liikerataa, mutta eihän tässä niin käynyt.

Huomataan, että lisääntynyt äänenpaine johtuu on epäsuoran äänen heijastumisesta subbasen läheisestä takaseinästä, ei siis itse suoran äänen voimistumisesta. Tämä lisääntynyt äänenpaine on täysin ylimääräistä karstaa, ei siis sitä alkuperäistä suoraa puhdasta ääntä kohinatestilevytallenteeltamme.

Idiootti mukaanlukien sinä ja ikävä kyllä monet äänentoiston ammattilaisena itseään pitävät henkilöt, ratkaisevat yhtälön seuraavasti säätämällä väärää muuttujaa eli suoraa ääntä. Vähennetään suoran väänen osuutta, sillä nätillä -6dB bassodropilla. Jiihaa, nythän kaiutin soi aika lailla yhtä voimakkaasti kuin se soi metrin päässä seinästäkin. Mutta, mutta, tsekataas nyt se subin kartion liikerata, ou nou, mitä tapahtui, subbasen elementti vatkaa enää 1 mm liikerataa edestakaisin. Epäsuoran ja suoran äänen yhteenlaskettu äänenpaine on täysin sama kuin subbasen vapaassa sijoituksessakin irti seinästä. Nyt on vain se iso mutta, seinäsijoituksessa suoraa ja aitoa ääntä itse tallenteelta saadaan enää puolet siitä mitä subbasen vapaassa sijoituksessa. Subbasen elementti vatkaa enää 1 mm edestakaisin samalla yhteenlasketulla äänenpaineella, joten jostakin ilmestyy se äänitteeseen kuulumaton 6db karsta siihen ääneen mukaan. Tämän aiheuttaa ympärisäteilevänä epäsuora ääni kimmotessaan subbasen lähellä olevasta takaseinästä, mukana heräävät myös tuosta ilmiöstä äänelle aiheutuvat vaihevirheet.

Oikea tapa on siis säätää subbasen ja seinän välistä välimatkaa. Tai rakentaa suoraa subbasen taakse riittävän suurikokoinen ja järeästi mitoitettu epäsuoraa ääntä imevä bassoansa, jolloin subi voidaan sijoittaa lähemmäksi kyseistä seinää. Bassoansaksi ei jälleenkään riitä mikään "mikkihiiriakustointi".

Hyvin ikävää, jos Genelecin insinöörienkin tietotaso on tuolla -6dB levelillä droppikytkimineen. En uskoisi kuitenkaan näin oleva, vaan uumoilisin, että heillä tiedetään mistä puhutaan ja heidän kantansa on suositella dibbikytkimen käyttöä AINOASTAAN HÄTÄVARANA "korjata" ääntä vituix männeen idiotistisen kaiutinsijoituttelun vuoksi, siis jos kaiutinta ei KERTAKAIKKIAAN voida sijoittaa optimaalisesti kuuntelutilaan. Ainakin kaiutinsuunnittelu heiltä luonnistuu, tosin tuon lievän äänen kovasävyisyyden säestämänä.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

Käytäntöön? Mahdat olla klowni!

Väännetään vielä rautalangasta käytännön esimerkein primitiiviskenaarion avulla sinullekin Kudelski myös tämä SUORA ÄÄNI ja EPÄSUORA ÄÄNI. Kyse ei ole siis mistään "lähtösoundista" tai muusta huuhaa termistä, jolla pyritään niputtamaan usea oikea termi yhteen, kun ei ymmärretä mitä ne oikeasti tarkoittavat.

Otetaan kokeeseen mukaan vaikkapa subwoofer. Siirretään subbanen metrin päähän seinästä. Syötetäään subbaselle 30Hz kohinaa testilevyltä. Voimistetaan kohinaa niin voimakkaaksti että bassoelementti liikkuu vaikkapa 2 mm edestakaisin. Kuunnellaan kuinka voimakkaasti subbanen soi, saamme referenssitason johon verrata tulevia kokeilujamme.

Ei kosketa mihinkään säätöihin ja siirretään subbanen seinän viereen. Oho, hupsisi, ääni voimistui huomattavasti! Katsotaan subbasen elementin liikerataa ja huomataan sen olevan yhä 2 mm heilumista edestakaisin.

Aapuuva, mitä tuossa tapahtui? Aivan oikein subbasen suora eteenpäin säteilevä ääni pysyi täysin samana, ei siis voimistunut, subin kartiohan vatkaa yhä sitä 2 mm liikerataa edestakaisin. Ääni voimistui siis jonkin muun ilmiön vuoksi. Jos subbasen suora ääni olisi voimistunut, niin subin kartiohan vatkaisi nyt esim. 3 mm liikerataa, mutta eihän tässä niin käynyt.

Huomataan, että lisääntynyt äänenpaine johtuu on epäsuoran äänen heijastumisesta subbasen läheisestä takaseinästä, ei siis itse suoran äänen voimistumisesta. Tämä lisääntynyt äänenpaine on täysin ylimääräistä karstaa, ei siis sitä alkuperäistä suoraa puhdasta ääntä kohinatestilevytallenteeltamme.

Idiootti mukaanlukien sinä ja ikävä kyllä monet äänentoiston ammattilaisena itseään pitävät henkilöt, ratkaisevat yhtälön seuraavasti säätämällä väärää muuttujaa eli suoraa ääntä. Vähennetään suoran väänen osuutta, sillä nätillä -6dB bassodropilla. Jiihaa, nythän kaiutin soi aika lailla yhtä voimakkaasti kuin se soi metrin päässä seinästäkin. Mutta, mutta, tsekataas nyt se subin kartion liikerata, ou nou, mitä tapahtui, subbasen elementti vatkaa enää 1 mm liikerataa edestakaisin. Epäsuoran ja suoran äänen yhteenlaskettu äänenpaine on täysin sama kuin subbasen vapaassa sijoituksessakin irti seinästä. Nyt on vain se iso mutta, seinäsijoituksessa suoraa ja aitoa ääntä itse tallenteelta saadaan enää puolet siitä mitä subbasen vapaassa sijoituksessa. Subbasen elementti vatkaa enää 1 mm edestakaisin samalla yhteenlasketulla äänenpaineella, joten jostakin ilmestyy se äänitteeseen kuulumaton 6db karsta siihen ääneen mukaan. Tämän aiheuttaa ympärisäteilevänä epäsuora ääni kimmotessaan subbasen lähellä olevasta takaseinästä, mukana heräävät myös tuosta ilmiöstä äänelle aiheutuvat vaihevirheet.

Oikea tapa on siis säätää subbasen ja seinän välistä välimatkaa. Tai rakentaa suoraa subbasen taakse riittävän suurikokoinen ja järeästi mitoitettu epäsuoraa ääntä imevä bassoansa, jolloin subi voidaan sijoittaa lähemmäksi kyseistä seinää. Bassoansaksi ei jälleenkään riitä mikään "mikkihiiriakustointi".

Hyvin ikävää, jos Genelecin insinöörienkin tietotaso on tuolla -6dB levelillä droppikytkimineen. En uskoisi kuitenkaan näin oleva, vaan uumoilisin, että heillä tiedetään mistä puhutaan ja heidän kantansa on suositella dibbikytkimen käyttöä AINOASTAAN HÄTÄVARANA "korjata" ääntä vituix männeen idiotistisen kaiutinsijoituttelun vuoksi, siis jos kaiutinta ei KERTAKAIKKIAAN voida sijoittaa optimaalisesti kuuntelutilaan. Ainakin kaiutinsuunnittelu heiltä luonnistuu, tosin tuon lievän äänen kovasävyisyyden säestämänä.

Lue lisää

>>Huomataan, että lisääntynyt äänenpaine johtuu on epäsuoran äänen heijastumisesta subbasen läheisestä takaseinästä, ei siis itse suoran äänen voimistumisesta.>Idiootti mukaanlukien sinä ja ikävä kyllä monet äänentoiston ammattilaisena itseään pitävät henkilöt, ratkaisevat yhtälön seuraavasti säätämällä väärää muuttujaa eli suoraa ääntä.>Oikea tapa on siis säätää subbasen ja seinän välistä välimatkaa.>Hyvin ikävää, jos Genelecin insinöörienkin tietotaso on tuolla -6dB levelillä droppikytkimineen.>Nyt on vain se iso mutta, seinäsijoituksessa suoraa ja aitoa ääntä itse tallenteelta saadaan enää puolet siitä mitä subbasen vapaassa sijoituksessa.>En uskoisi kuitenkaan näin oleva, vaan uumoilisin, että heillä tiedetään mistä puhutaan ja heidän kantansa on suositella dibbikytkimen käyttöä AINOASTAAN HÄTÄVARANA>Ainakin kaiutinsuunnittelu heiltä luonnistuu, tosin tuon lievän äänen kovasävyisyyden säestämänä.

Kudelski kirjoitti:

>>Huomataan, että lisääntynyt äänenpaine johtuu on epäsuoran äänen heijastumisesta subbasen läheisestä takaseinästä, ei siis itse suoran äänen voimistumisesta.>Idiootti mukaanlukien sinä ja ikävä kyllä monet äänentoiston ammattilaisena itseään pitävät henkilöt, ratkaisevat yhtälön seuraavasti säätämällä väärää muuttujaa eli suoraa ääntä.>Oikea tapa on siis säätää subbasen ja seinän välistä välimatkaa.>Hyvin ikävää, jos Genelecin insinöörienkin tietotaso on tuolla -6dB levelillä droppikytkimineen.>Nyt on vain se iso mutta, seinäsijoituksessa suoraa ja aitoa ääntä itse tallenteelta saadaan enää puolet siitä mitä subbasen vapaassa sijoituksessa.>En uskoisi kuitenkaan näin oleva, vaan uumoilisin, että heillä tiedetään mistä puhutaan ja heidän kantansa on suositella dibbikytkimen käyttöä AINOASTAAN HÄTÄVARANA>Ainakin kaiutinsuunnittelu heiltä luonnistuu, tosin tuon lievän äänen kovasävyisyyden säestämänä.

Lue lisää

"etteivät ihmisaivot erota bassotaajuuksilla suoraa ja heijastunuttta ääntä toisistaan"

Otetaan toinen käytännön esimerkki oikealla musiikilla ja ihan perinteisellä kaiuttimella ja täysin ilman subbasta, jotta jokainen voi myös itse kokeilla esimerkkiä ja vetää päätelmänsä siitä ihan itsenäisesti. Nakataan levylautaselle vaikkapa Bruce Springsteenin My Hometown kipale, tai joku muu, missä napsaa jalkiorumpu (toivottavasti oikea termi) leppoisasti basson tahdissa. Siirretään kaiutin metrin päähän takaseinästä kuunnellaan jalkiorumpua. Se napsaa suht teräväsi ja mukavan nopeasti potkaisten joka polkaisulla, ilmavasti napsuu ja paukkuu.

Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa. Takaseinän kautta heijastunut ääni (siis se jota kuulemma ihmisaivot eivät erotakaan) tekee tämän raskauden ja tummuuden tuohon bassosaundiin mukaan. Ok, korjataan toi ongelma -6dB bassodropilla ja kuunnellaan uudestaan. Ohoh, vituix män jälleen. Jalkiorumpu napsaa nyt yhtä voimakkaana kuin se napsasi kaiuttimen vapaassa sijoittelussa metrin irti takaseinästä, mutta ei ole yhtä ilmavasti napsaava, vaan tummuus, hitaus ja tukkoisuus jäi äänensävyyn mukaan. Yhä kuullaan se heijastunut ääni siinä suoran äänen mukana, mitä ihmisaivoit siis eivät kuulemma pysty erottamaan suorasta äänestä. Onko sillä väliä pystyyvätkö aivot erottamaan tuota karstaa suorasta äänestä, jos se kuitenkin vaikuttaa SOINTIVÄRIÄ huonontavasti? Jotain tuossa aivot kuitenkin erottaa karstaksi suorasta puhtaasta äänestä. Äänensävyssä on näet mukana yhä se 6dB takaseinän voimistama karsta ja toiston hitautta aiheuttava varjovaihe joka jalkiorummun napseessa. Varjovaiheella tarkoitan sitä kun suoran äänen vaihehuippu tulee ensin kuuntelijan korviin ja heti sen perään tuo takaseinän herättämä varjovaihehuippu. Se ei poistu äänestä suoraa ääntä mulkkaamalla. Jokainen voi kokeilla ja päätellä itse.

"Niin siis suhteessa pääkaiuttimiin? Niinkö? Että yhtäkkiä mielestäsi onkin "ihan ok.""

Ihan tahallista luetunymmärtämistä jälleen sinulta. Testi tehtiin pelkällä subbasella, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen toistaa, joten suunnittelin tuon ylläolevan testin vuorostaan ilman subbasta.

"Joo. Tosi ikävää, että Genelecin insinöörit ja kaikki Suomen akustikot ovat asian suhteen väärässä ja sinä ainoana ihmisenä oikeassa."

Ok, no jos haluat ihan suoran ja rehellisen mielipiteeni, niin tämä on ihan ikävän yleinen fakta, että oman alansa insinööri/t ovat usein hyvinkin hukassa tai väärässä oman alansa asioiden suhteen. Kirjaviisaus vetää usein ammattilaisen vääriin päätelmiin ja ojaa kauas omalta polultaan, kun virhe huomataan, sitä ei yritetä korjata vaan se peitetään. Ammattiylpeys ei anna lupaa vaihtaa valittua suuntaa tai tunnustaa virhettä. Toinen fakta on, että en se minäkään ole aina oikeassa, monesti olen hyvinkin väärässä ja jopa räikeästi. Ero tuntuu olevan siinä, että minä pystyn perustelemaan usein ihan käytännön esimerkein väittämäni ja tunnustan silloin, jos huomaan olevani väärässä. Toki pelkkä perustelu ei vielä todista mitään väittämääni oikeaksi. Ikävä kyllä G:n maine akustiikantuntijana koki silmissäni kohtuullisen -6dB dropin ja män totaalisen vituix luettuani linkkisi. Samaan johtopäätökseen ei toki tarvitse kanssani muiden päätyä, vaan voitte päätyä niihin akustiikkatutkijoiden hyväksymiin yleisiin, turvallisiin ja "oikeisiin" johtopäätöksiin.

Heh, ihan kivoja "self-shuffle" termejäkin viljelet teksteissäsi...

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"etteivät ihmisaivot erota bassotaajuuksilla suoraa ja heijastunuttta ääntä toisistaan"

Otetaan toinen käytännön esimerkki oikealla musiikilla ja ihan perinteisellä kaiuttimella ja täysin ilman subbasta, jotta jokainen voi myös itse kokeilla esimerkkiä ja vetää päätelmänsä siitä ihan itsenäisesti. Nakataan levylautaselle vaikkapa Bruce Springsteenin My Hometown kipale, tai joku muu, missä napsaa jalkiorumpu (toivottavasti oikea termi) leppoisasti basson tahdissa. Siirretään kaiutin metrin päähän takaseinästä kuunnellaan jalkiorumpua. Se napsaa suht teräväsi ja mukavan nopeasti potkaisten joka polkaisulla, ilmavasti napsuu ja paukkuu.

Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa. Takaseinän kautta heijastunut ääni (siis se jota kuulemma ihmisaivot eivät erotakaan) tekee tämän raskauden ja tummuuden tuohon bassosaundiin mukaan. Ok, korjataan toi ongelma -6dB bassodropilla ja kuunnellaan uudestaan. Ohoh, vituix män jälleen. Jalkiorumpu napsaa nyt yhtä voimakkaana kuin se napsasi kaiuttimen vapaassa sijoittelussa metrin irti takaseinästä, mutta ei ole yhtä ilmavasti napsaava, vaan tummuus, hitaus ja tukkoisuus jäi äänensävyyn mukaan. Yhä kuullaan se heijastunut ääni siinä suoran äänen mukana, mitä ihmisaivoit siis eivät kuulemma pysty erottamaan suorasta äänestä. Onko sillä väliä pystyyvätkö aivot erottamaan tuota karstaa suorasta äänestä, jos se kuitenkin vaikuttaa SOINTIVÄRIÄ huonontavasti? Jotain tuossa aivot kuitenkin erottaa karstaksi suorasta puhtaasta äänestä. Äänensävyssä on näet mukana yhä se 6dB takaseinän voimistama karsta ja toiston hitautta aiheuttava varjovaihe joka jalkiorummun napseessa. Varjovaiheella tarkoitan sitä kun suoran äänen vaihehuippu tulee ensin kuuntelijan korviin ja heti sen perään tuo takaseinän herättämä varjovaihehuippu. Se ei poistu äänestä suoraa ääntä mulkkaamalla. Jokainen voi kokeilla ja päätellä itse.

"Niin siis suhteessa pääkaiuttimiin? Niinkö? Että yhtäkkiä mielestäsi onkin "ihan ok.""

Ihan tahallista luetunymmärtämistä jälleen sinulta. Testi tehtiin pelkällä subbasella, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen toistaa, joten suunnittelin tuon ylläolevan testin vuorostaan ilman subbasta.

"Joo. Tosi ikävää, että Genelecin insinöörit ja kaikki Suomen akustikot ovat asian suhteen väärässä ja sinä ainoana ihmisenä oikeassa."

Ok, no jos haluat ihan suoran ja rehellisen mielipiteeni, niin tämä on ihan ikävän yleinen fakta, että oman alansa insinööri/t ovat usein hyvinkin hukassa tai väärässä oman alansa asioiden suhteen. Kirjaviisaus vetää usein ammattilaisen vääriin päätelmiin ja ojaa kauas omalta polultaan, kun virhe huomataan, sitä ei yritetä korjata vaan se peitetään. Ammattiylpeys ei anna lupaa vaihtaa valittua suuntaa tai tunnustaa virhettä. Toinen fakta on, että en se minäkään ole aina oikeassa, monesti olen hyvinkin väärässä ja jopa räikeästi. Ero tuntuu olevan siinä, että minä pystyn perustelemaan usein ihan käytännön esimerkein väittämäni ja tunnustan silloin, jos huomaan olevani väärässä. Toki pelkkä perustelu ei vielä todista mitään väittämääni oikeaksi. Ikävä kyllä G:n maine akustiikantuntijana koki silmissäni kohtuullisen -6dB dropin ja män totaalisen vituix luettuani linkkisi. Samaan johtopäätökseen ei toki tarvitse kanssani muiden päätyä, vaan voitte päätyä niihin akustiikkatutkijoiden hyväksymiin yleisiin, turvallisiin ja "oikeisiin" johtopäätöksiin.

Heh, ihan kivoja "self-shuffle" termejäkin viljelet teksteissäsi...

Lue lisää

Jos Kudelski olisi väärässä (en siis väitä että hän muka olisi koska en tiedä), niin jotenkin minusta tuntuu että vaadittaisiin jokin yliluonnollinen voima saamaan hänet myöntämään sen... :)) Ei silti, itselläni on sitä vikaa myöskin... Älkää silti lopettako koska tuota on niin pirun kiva seurata!

AVVitsaus kirjoitti:

Jos Kudelski olisi väärässä (en siis väitä että hän muka olisi koska en tiedä), niin jotenkin minusta tuntuu että vaadittaisiin jokin yliluonnollinen voima saamaan hänet myöntämään sen... :)) Ei silti, itselläni on sitä vikaa myöskin... Älkää silti lopettako koska tuota on niin pirun kiva seurata!

Lue lisää

No, itseasiassa ajattelin kyllä lopettaa tämän inttelyn, koska se on mennyt jankuttamiseksi jo aikoja sitten, eikä taida johtaa enää mihinkään järkevään lopputulokseen. Kumpikin osapuoli on näemmä hiiltynyt sen verran, että mennään jo henkilökohtaisuuksiin, vaikka itse asioiden pitäisi riidellä, eikä henkilöiden tai sitten muuten vain pitää päteä polkemalla toisen arvovaltaa, sekä ehdollistaa toisen osapuolen taito kuunnella ja analysoida musiikkia ja akustiikkaa. Tähän lapselliseen käytökseen sorruin myös minä. Kumpaisenkin kanta lienee tullut selväksi, joten eiköhän tämä ole paketissa. Toivottavasti inttelystä edes joku akustiikasta kiinnostunut taikka kiinnostumaton sai edes jotain ideoita tai ahaa-elämyksiä, ettei inttely männyt ihan vituix.

Kyllä, myös minun mielestä on kiva seurata "kärpäsenä katossa" kahden puupään välistä inttelyä, ei siinä mitään, mikäs sen parempaa viihdettä onkaan!?!! Tälläkertaa oli minun vuoro olla toinen noista puupäistä ja ehkäpä tuohon rooliin tartun myös joskus myöhemminkin, veikkaan myös Kudelskinkin tarttuvan :^)

Kunnioittaen Vasen vaikkukorva.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"etteivät ihmisaivot erota bassotaajuuksilla suoraa ja heijastunuttta ääntä toisistaan"

Otetaan toinen käytännön esimerkki oikealla musiikilla ja ihan perinteisellä kaiuttimella ja täysin ilman subbasta, jotta jokainen voi myös itse kokeilla esimerkkiä ja vetää päätelmänsä siitä ihan itsenäisesti. Nakataan levylautaselle vaikkapa Bruce Springsteenin My Hometown kipale, tai joku muu, missä napsaa jalkiorumpu (toivottavasti oikea termi) leppoisasti basson tahdissa. Siirretään kaiutin metrin päähän takaseinästä kuunnellaan jalkiorumpua. Se napsaa suht teräväsi ja mukavan nopeasti potkaisten joka polkaisulla, ilmavasti napsuu ja paukkuu.

Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa. Takaseinän kautta heijastunut ääni (siis se jota kuulemma ihmisaivot eivät erotakaan) tekee tämän raskauden ja tummuuden tuohon bassosaundiin mukaan. Ok, korjataan toi ongelma -6dB bassodropilla ja kuunnellaan uudestaan. Ohoh, vituix män jälleen. Jalkiorumpu napsaa nyt yhtä voimakkaana kuin se napsasi kaiuttimen vapaassa sijoittelussa metrin irti takaseinästä, mutta ei ole yhtä ilmavasti napsaava, vaan tummuus, hitaus ja tukkoisuus jäi äänensävyyn mukaan. Yhä kuullaan se heijastunut ääni siinä suoran äänen mukana, mitä ihmisaivoit siis eivät kuulemma pysty erottamaan suorasta äänestä. Onko sillä väliä pystyyvätkö aivot erottamaan tuota karstaa suorasta äänestä, jos se kuitenkin vaikuttaa SOINTIVÄRIÄ huonontavasti? Jotain tuossa aivot kuitenkin erottaa karstaksi suorasta puhtaasta äänestä. Äänensävyssä on näet mukana yhä se 6dB takaseinän voimistama karsta ja toiston hitautta aiheuttava varjovaihe joka jalkiorummun napseessa. Varjovaiheella tarkoitan sitä kun suoran äänen vaihehuippu tulee ensin kuuntelijan korviin ja heti sen perään tuo takaseinän herättämä varjovaihehuippu. Se ei poistu äänestä suoraa ääntä mulkkaamalla. Jokainen voi kokeilla ja päätellä itse.

"Niin siis suhteessa pääkaiuttimiin? Niinkö? Että yhtäkkiä mielestäsi onkin "ihan ok.""

Ihan tahallista luetunymmärtämistä jälleen sinulta. Testi tehtiin pelkällä subbasella, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen toistaa, joten suunnittelin tuon ylläolevan testin vuorostaan ilman subbasta.

"Joo. Tosi ikävää, että Genelecin insinöörit ja kaikki Suomen akustikot ovat asian suhteen väärässä ja sinä ainoana ihmisenä oikeassa."

Ok, no jos haluat ihan suoran ja rehellisen mielipiteeni, niin tämä on ihan ikävän yleinen fakta, että oman alansa insinööri/t ovat usein hyvinkin hukassa tai väärässä oman alansa asioiden suhteen. Kirjaviisaus vetää usein ammattilaisen vääriin päätelmiin ja ojaa kauas omalta polultaan, kun virhe huomataan, sitä ei yritetä korjata vaan se peitetään. Ammattiylpeys ei anna lupaa vaihtaa valittua suuntaa tai tunnustaa virhettä. Toinen fakta on, että en se minäkään ole aina oikeassa, monesti olen hyvinkin väärässä ja jopa räikeästi. Ero tuntuu olevan siinä, että minä pystyn perustelemaan usein ihan käytännön esimerkein väittämäni ja tunnustan silloin, jos huomaan olevani väärässä. Toki pelkkä perustelu ei vielä todista mitään väittämääni oikeaksi. Ikävä kyllä G:n maine akustiikantuntijana koki silmissäni kohtuullisen -6dB dropin ja män totaalisen vituix luettuani linkkisi. Samaan johtopäätökseen ei toki tarvitse kanssani muiden päätyä, vaan voitte päätyä niihin akustiikkatutkijoiden hyväksymiin yleisiin, turvallisiin ja "oikeisiin" johtopäätöksiin.

Heh, ihan kivoja "self-shuffle" termejäkin viljelet teksteissäsi...

Lue lisää

>>Siirretään kaiutin metrin päähän takaseinästä kuunnellaan jalkiorumpua. Se napsaa suht teräväsi ja mukavan nopeasti potkaisten joka polkaisulla, ilmavasti napsuu ja paukkuu.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"etteivät ihmisaivot erota bassotaajuuksilla suoraa ja heijastunuttta ääntä toisistaan"

Otetaan toinen käytännön esimerkki oikealla musiikilla ja ihan perinteisellä kaiuttimella ja täysin ilman subbasta, jotta jokainen voi myös itse kokeilla esimerkkiä ja vetää päätelmänsä siitä ihan itsenäisesti. Nakataan levylautaselle vaikkapa Bruce Springsteenin My Hometown kipale, tai joku muu, missä napsaa jalkiorumpu (toivottavasti oikea termi) leppoisasti basson tahdissa. Siirretään kaiutin metrin päähän takaseinästä kuunnellaan jalkiorumpua. Se napsaa suht teräväsi ja mukavan nopeasti potkaisten joka polkaisulla, ilmavasti napsuu ja paukkuu.

Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa. Takaseinän kautta heijastunut ääni (siis se jota kuulemma ihmisaivot eivät erotakaan) tekee tämän raskauden ja tummuuden tuohon bassosaundiin mukaan. Ok, korjataan toi ongelma -6dB bassodropilla ja kuunnellaan uudestaan. Ohoh, vituix män jälleen. Jalkiorumpu napsaa nyt yhtä voimakkaana kuin se napsasi kaiuttimen vapaassa sijoittelussa metrin irti takaseinästä, mutta ei ole yhtä ilmavasti napsaava, vaan tummuus, hitaus ja tukkoisuus jäi äänensävyyn mukaan. Yhä kuullaan se heijastunut ääni siinä suoran äänen mukana, mitä ihmisaivoit siis eivät kuulemma pysty erottamaan suorasta äänestä. Onko sillä väliä pystyyvätkö aivot erottamaan tuota karstaa suorasta äänestä, jos se kuitenkin vaikuttaa SOINTIVÄRIÄ huonontavasti? Jotain tuossa aivot kuitenkin erottaa karstaksi suorasta puhtaasta äänestä. Äänensävyssä on näet mukana yhä se 6dB takaseinän voimistama karsta ja toiston hitautta aiheuttava varjovaihe joka jalkiorummun napseessa. Varjovaiheella tarkoitan sitä kun suoran äänen vaihehuippu tulee ensin kuuntelijan korviin ja heti sen perään tuo takaseinän herättämä varjovaihehuippu. Se ei poistu äänestä suoraa ääntä mulkkaamalla. Jokainen voi kokeilla ja päätellä itse.

"Niin siis suhteessa pääkaiuttimiin? Niinkö? Että yhtäkkiä mielestäsi onkin "ihan ok.""

Ihan tahallista luetunymmärtämistä jälleen sinulta. Testi tehtiin pelkällä subbasella, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen toistaa, joten suunnittelin tuon ylläolevan testin vuorostaan ilman subbasta.

"Joo. Tosi ikävää, että Genelecin insinöörit ja kaikki Suomen akustikot ovat asian suhteen väärässä ja sinä ainoana ihmisenä oikeassa."

Ok, no jos haluat ihan suoran ja rehellisen mielipiteeni, niin tämä on ihan ikävän yleinen fakta, että oman alansa insinööri/t ovat usein hyvinkin hukassa tai väärässä oman alansa asioiden suhteen. Kirjaviisaus vetää usein ammattilaisen vääriin päätelmiin ja ojaa kauas omalta polultaan, kun virhe huomataan, sitä ei yritetä korjata vaan se peitetään. Ammattiylpeys ei anna lupaa vaihtaa valittua suuntaa tai tunnustaa virhettä. Toinen fakta on, että en se minäkään ole aina oikeassa, monesti olen hyvinkin väärässä ja jopa räikeästi. Ero tuntuu olevan siinä, että minä pystyn perustelemaan usein ihan käytännön esimerkein väittämäni ja tunnustan silloin, jos huomaan olevani väärässä. Toki pelkkä perustelu ei vielä todista mitään väittämääni oikeaksi. Ikävä kyllä G:n maine akustiikantuntijana koki silmissäni kohtuullisen -6dB dropin ja män totaalisen vituix luettuani linkkisi. Samaan johtopäätökseen ei toki tarvitse kanssani muiden päätyä, vaan voitte päätyä niihin akustiikkatutkijoiden hyväksymiin yleisiin, turvallisiin ja "oikeisiin" johtopäätöksiin.

Heh, ihan kivoja "self-shuffle" termejäkin viljelet teksteissäsi...

Lue lisää

>>Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa.

Kudelski kirjoitti:

>>Siirretään kaiutin takaseinään kiinni. Hups, kyllä jalkiorummun ääni voimistui. Samalla huomataan, että jalkiorummun SOINTISÄVY muuttui. Jalkiorumpu napsaa sävyltään tummemmin, eikä ole enää niin nopea. Bassotkin ovat tukossa.

Lue lisää

Akustisen sunnittelun perussääntöjä:

- Tiedetään LÄHTÖTILANTEEN olevan kunnossa, jonka varaan ruvetaan suunnittelemaan akustisia ratkaisuja.

- Ongelma hoidetaan aina heti ilmetessään RIITTÄVÄN JÄREÄLLÄ AKUSTISELLA RATKAISULLA pois päiväjärjestyksestä, KERTALAAKISTA. Ratkaisumatriisissa edetessä se SUURIN ONGELMA hoidetaan ensin alta pois, koska se peittää muiden äänialueiden ongelmia alleen. Kun ratkaistaan yksi akustinen ongelma, niin sen peittovaikutuksen poistuminen paljastaa yleensä muita ongelmia selkeämpinä.

- ONGELMAN SYNTYSIJA SÄÄNTÖ eli akustinen ongelma hoidetaan SIELTÄ POIS missä se ILMENEE VOIMAKKAIMPANA. Esim. ensimmäisten heijastuspisteiden etsiminen peilin avulla tai bassoansojen sijoittaminen bassoja lähinnä sijaitseville rajapinnoille ja nurkkiin, joissa seisovat aallot sekä syntyvät, että mylläävät vahvimpina, syntysijoilta ne myös kannattaa nirhata pois.

- Akustiikan alkutyöt tehdään tilaan tutustumalla, tutkimalla rakennusmateriaalit ja niiden äänellinen laatu. Tila vaikuttaa myös siihen miten se akustoidaan. Ihan perus "paperilaskennan" avulla selvitetään kaikki mahdolliset laskettavat suureet esim. huonemoodit myöhempien mittausten tueksi. Tutustutaan itse ääntä tuottaviin laitteisiin ja niiden testeihin ja mittaustuloksineen. Akustiset ongelmat pyritään KARTOITTAMAAN jo ennen varsinaista työhön ryhtymistä. Jos ei TUNNETA laitteistoa ja tilaa, niin akustoinnista tulee pelkkä PAKETTIRATKAISU. Jos kuuntelutilaan päästään vaikuttamaan jo tilan rakennusvaiheessa, itse silmiinnäkyvän akustoinnin määrä voi jäädä hyvinkin minimaaliseksi. Esim. tilan katto rakennetaan vuotamaan hallitusti bassotaajuuksia eristevillaa sisältävän vintin puolelle.

- KOLMIYHTEYS: LASKENTA, MITTAUS ja KUUNTELU. Jos joku noista sotii toisiaan vastaan, niin projekti VIHELLETÄÄN POIKKI siksi aikaa, että selviää missä vika on. Kahden kortin varaan ei perusteta yhtään akustista ratkaisua.

- Akustointi suunnitellaan kattamaan tasaisesti koko kaiuttimen toistama äänialue. MINIMIVAATIMUS yleensä on bassotoistoa rauhoittavat BASSOANSAT, diskanteilta alemmalle keskialueelle toistoa rauhoittava VINO ALASLASKETTU AKUSTIIKKALEVYISTÄ RAKENNETTU KATTO (joka ei dumppaa diskanttitoistoa), ENSIMMÄISTEN HEIJASTEIDEN POISTAMINEN sivuseiniltä, myös hyvin todennäköisesti kaiuttimien takaa. Jos kuuntelupaikka on ihan pakko sijoittaa lähelle takaseinää tai se on betonia, myös osa siitä joudutaan akustoimaan ihan varmudella.

- Akustisia ongelmia EI LUODA LISÄÄ OMALLA TOIMINNALLA, niissä aivan oikeissakin akustisissa ongelmissa riittää ratkomista.

Minun (en tietenkään omista tätä tapaa) tapa lähteä ratkomaan akustiset ongelmat: Kun kaiutin on suunniteltu soimaan tasapainoisesti ja sijoitan tällaiset kaiuttimet vapaalla sijoittelulla (n. metri irti seinistä), niin tiedän AIVAN varmasti, että kaiutin soi edes kohtuullisen tasapainoisesti, ihan VAIKKAPA ILMAN AKUSTOINTIA. Lähellä virheetöntä sointi ei toki vielä ole. Tässä on hoidettu jo yksi akustinen ongelma pois päiväjärjestyksestä, eli nyt tiedetään ITSE LÄHTÖTILANTEEN OLEVAN KUNNOSSA josta saundia lähetään viilaamaan. Tasapainoisesta alkutilanteesta on hyvä jatkaa noiden ylläolevien "teesien" mukaan.

Monien insinöörien ja akustiikkasuunnitelijoiden tapa lähteä ratkomaan akustisia ongelmia: LUODAAN jo heti lähtötilanteeseen ITSE LISÄÄ niitä AKUSTISIA ONGELMIA, esim. kaiuttimien seinäsijoittamisella. ENNEN ITSE AKUSTOINTIIN RYHTYMISTÄ pitää ensin ratkaista kaksi ongelmaa POIS PÄIVÄJÄRJESTYKSESTÄ (-6dB bassodroppi ja takaseinän villoittaminen), eikä vieläkään voida VARMUUDELLA SANOA, ETTÄ LÄHTÖTILANNE OLISI KUNNOSSA eli ääni tasapainossa. Eri seinämateriaalit ja niiden paksuuskin vaikuttavat eritavalla saatavaan saundiin ja kun kaiutin nostetaan seinälle niin tuo vaikutus on voimakkain. Kun akustiset ratkaisut ja saundikin lähtee menemään vituix jo alkuvaiheessa, niin hankala lopputuloksesta on povata kovinkaan maireaa.

Ehkä akustoitua STUDIORATKAISUA verrattaessa akustoituun KUUNTELUTILAAN judutaan tekemään moniakin eroavia ratkaisuja, mutta kyllä minä uskallan väittää vasten insinöörien ja elephanttien konsensusta, että tuolla "minun" tyylisellä akustoinnilla päästään äänellisesti tasapainoisempaan, ilmavampaan ja parempaan lopputulokseen.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

Akustisen sunnittelun perussääntöjä:

- Tiedetään LÄHTÖTILANTEEN olevan kunnossa, jonka varaan ruvetaan suunnittelemaan akustisia ratkaisuja.

- Ongelma hoidetaan aina heti ilmetessään RIITTÄVÄN JÄREÄLLÄ AKUSTISELLA RATKAISULLA pois päiväjärjestyksestä, KERTALAAKISTA. Ratkaisumatriisissa edetessä se SUURIN ONGELMA hoidetaan ensin alta pois, koska se peittää muiden äänialueiden ongelmia alleen. Kun ratkaistaan yksi akustinen ongelma, niin sen peittovaikutuksen poistuminen paljastaa yleensä muita ongelmia selkeämpinä.

- ONGELMAN SYNTYSIJA SÄÄNTÖ eli akustinen ongelma hoidetaan SIELTÄ POIS missä se ILMENEE VOIMAKKAIMPANA. Esim. ensimmäisten heijastuspisteiden etsiminen peilin avulla tai bassoansojen sijoittaminen bassoja lähinnä sijaitseville rajapinnoille ja nurkkiin, joissa seisovat aallot sekä syntyvät, että mylläävät vahvimpina, syntysijoilta ne myös kannattaa nirhata pois.

- Akustiikan alkutyöt tehdään tilaan tutustumalla, tutkimalla rakennusmateriaalit ja niiden äänellinen laatu. Tila vaikuttaa myös siihen miten se akustoidaan. Ihan perus "paperilaskennan" avulla selvitetään kaikki mahdolliset laskettavat suureet esim. huonemoodit myöhempien mittausten tueksi. Tutustutaan itse ääntä tuottaviin laitteisiin ja niiden testeihin ja mittaustuloksineen. Akustiset ongelmat pyritään KARTOITTAMAAN jo ennen varsinaista työhön ryhtymistä. Jos ei TUNNETA laitteistoa ja tilaa, niin akustoinnista tulee pelkkä PAKETTIRATKAISU. Jos kuuntelutilaan päästään vaikuttamaan jo tilan rakennusvaiheessa, itse silmiinnäkyvän akustoinnin määrä voi jäädä hyvinkin minimaaliseksi. Esim. tilan katto rakennetaan vuotamaan hallitusti bassotaajuuksia eristevillaa sisältävän vintin puolelle.

- KOLMIYHTEYS: LASKENTA, MITTAUS ja KUUNTELU. Jos joku noista sotii toisiaan vastaan, niin projekti VIHELLETÄÄN POIKKI siksi aikaa, että selviää missä vika on. Kahden kortin varaan ei perusteta yhtään akustista ratkaisua.

- Akustointi suunnitellaan kattamaan tasaisesti koko kaiuttimen toistama äänialue. MINIMIVAATIMUS yleensä on bassotoistoa rauhoittavat BASSOANSAT, diskanteilta alemmalle keskialueelle toistoa rauhoittava VINO ALASLASKETTU AKUSTIIKKALEVYISTÄ RAKENNETTU KATTO (joka ei dumppaa diskanttitoistoa), ENSIMMÄISTEN HEIJASTEIDEN POISTAMINEN sivuseiniltä, myös hyvin todennäköisesti kaiuttimien takaa. Jos kuuntelupaikka on ihan pakko sijoittaa lähelle takaseinää tai se on betonia, myös osa siitä joudutaan akustoimaan ihan varmudella.

- Akustisia ongelmia EI LUODA LISÄÄ OMALLA TOIMINNALLA, niissä aivan oikeissakin akustisissa ongelmissa riittää ratkomista.

Minun (en tietenkään omista tätä tapaa) tapa lähteä ratkomaan akustiset ongelmat: Kun kaiutin on suunniteltu soimaan tasapainoisesti ja sijoitan tällaiset kaiuttimet vapaalla sijoittelulla (n. metri irti seinistä), niin tiedän AIVAN varmasti, että kaiutin soi edes kohtuullisen tasapainoisesti, ihan VAIKKAPA ILMAN AKUSTOINTIA. Lähellä virheetöntä sointi ei toki vielä ole. Tässä on hoidettu jo yksi akustinen ongelma pois päiväjärjestyksestä, eli nyt tiedetään ITSE LÄHTÖTILANTEEN OLEVAN KUNNOSSA josta saundia lähetään viilaamaan. Tasapainoisesta alkutilanteesta on hyvä jatkaa noiden ylläolevien "teesien" mukaan.

Monien insinöörien ja akustiikkasuunnitelijoiden tapa lähteä ratkomaan akustisia ongelmia: LUODAAN jo heti lähtötilanteeseen ITSE LISÄÄ niitä AKUSTISIA ONGELMIA, esim. kaiuttimien seinäsijoittamisella. ENNEN ITSE AKUSTOINTIIN RYHTYMISTÄ pitää ensin ratkaista kaksi ongelmaa POIS PÄIVÄJÄRJESTYKSESTÄ (-6dB bassodroppi ja takaseinän villoittaminen), eikä vieläkään voida VARMUUDELLA SANOA, ETTÄ LÄHTÖTILANNE OLISI KUNNOSSA eli ääni tasapainossa. Eri seinämateriaalit ja niiden paksuuskin vaikuttavat eritavalla saatavaan saundiin ja kun kaiutin nostetaan seinälle niin tuo vaikutus on voimakkain. Kun akustiset ratkaisut ja saundikin lähtee menemään vituix jo alkuvaiheessa, niin hankala lopputuloksesta on povata kovinkaan maireaa.

Ehkä akustoitua STUDIORATKAISUA verrattaessa akustoituun KUUNTELUTILAAN judutaan tekemään moniakin eroavia ratkaisuja, mutta kyllä minä uskallan väittää vasten insinöörien ja elephanttien konsensusta, että tuolla "minun" tyylisellä akustoinnilla päästään äänellisesti tasapainoisempaan, ilmavampaan ja parempaan lopputulokseen.

Lue lisää

Yks teesi vielä unohtui eli akustinen ongelma ratkaistan oikeaa muuttujaa säätämällä.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

Akustisen sunnittelun perussääntöjä:

- Tiedetään LÄHTÖTILANTEEN olevan kunnossa, jonka varaan ruvetaan suunnittelemaan akustisia ratkaisuja.

- Ongelma hoidetaan aina heti ilmetessään RIITTÄVÄN JÄREÄLLÄ AKUSTISELLA RATKAISULLA pois päiväjärjestyksestä, KERTALAAKISTA. Ratkaisumatriisissa edetessä se SUURIN ONGELMA hoidetaan ensin alta pois, koska se peittää muiden äänialueiden ongelmia alleen. Kun ratkaistaan yksi akustinen ongelma, niin sen peittovaikutuksen poistuminen paljastaa yleensä muita ongelmia selkeämpinä.

- ONGELMAN SYNTYSIJA SÄÄNTÖ eli akustinen ongelma hoidetaan SIELTÄ POIS missä se ILMENEE VOIMAKKAIMPANA. Esim. ensimmäisten heijastuspisteiden etsiminen peilin avulla tai bassoansojen sijoittaminen bassoja lähinnä sijaitseville rajapinnoille ja nurkkiin, joissa seisovat aallot sekä syntyvät, että mylläävät vahvimpina, syntysijoilta ne myös kannattaa nirhata pois.

- Akustiikan alkutyöt tehdään tilaan tutustumalla, tutkimalla rakennusmateriaalit ja niiden äänellinen laatu. Tila vaikuttaa myös siihen miten se akustoidaan. Ihan perus "paperilaskennan" avulla selvitetään kaikki mahdolliset laskettavat suureet esim. huonemoodit myöhempien mittausten tueksi. Tutustutaan itse ääntä tuottaviin laitteisiin ja niiden testeihin ja mittaustuloksineen. Akustiset ongelmat pyritään KARTOITTAMAAN jo ennen varsinaista työhön ryhtymistä. Jos ei TUNNETA laitteistoa ja tilaa, niin akustoinnista tulee pelkkä PAKETTIRATKAISU. Jos kuuntelutilaan päästään vaikuttamaan jo tilan rakennusvaiheessa, itse silmiinnäkyvän akustoinnin määrä voi jäädä hyvinkin minimaaliseksi. Esim. tilan katto rakennetaan vuotamaan hallitusti bassotaajuuksia eristevillaa sisältävän vintin puolelle.

- KOLMIYHTEYS: LASKENTA, MITTAUS ja KUUNTELU. Jos joku noista sotii toisiaan vastaan, niin projekti VIHELLETÄÄN POIKKI siksi aikaa, että selviää missä vika on. Kahden kortin varaan ei perusteta yhtään akustista ratkaisua.

- Akustointi suunnitellaan kattamaan tasaisesti koko kaiuttimen toistama äänialue. MINIMIVAATIMUS yleensä on bassotoistoa rauhoittavat BASSOANSAT, diskanteilta alemmalle keskialueelle toistoa rauhoittava VINO ALASLASKETTU AKUSTIIKKALEVYISTÄ RAKENNETTU KATTO (joka ei dumppaa diskanttitoistoa), ENSIMMÄISTEN HEIJASTEIDEN POISTAMINEN sivuseiniltä, myös hyvin todennäköisesti kaiuttimien takaa. Jos kuuntelupaikka on ihan pakko sijoittaa lähelle takaseinää tai se on betonia, myös osa siitä joudutaan akustoimaan ihan varmudella.

- Akustisia ongelmia EI LUODA LISÄÄ OMALLA TOIMINNALLA, niissä aivan oikeissakin akustisissa ongelmissa riittää ratkomista.

Minun (en tietenkään omista tätä tapaa) tapa lähteä ratkomaan akustiset ongelmat: Kun kaiutin on suunniteltu soimaan tasapainoisesti ja sijoitan tällaiset kaiuttimet vapaalla sijoittelulla (n. metri irti seinistä), niin tiedän AIVAN varmasti, että kaiutin soi edes kohtuullisen tasapainoisesti, ihan VAIKKAPA ILMAN AKUSTOINTIA. Lähellä virheetöntä sointi ei toki vielä ole. Tässä on hoidettu jo yksi akustinen ongelma pois päiväjärjestyksestä, eli nyt tiedetään ITSE LÄHTÖTILANTEEN OLEVAN KUNNOSSA josta saundia lähetään viilaamaan. Tasapainoisesta alkutilanteesta on hyvä jatkaa noiden ylläolevien "teesien" mukaan.

Monien insinöörien ja akustiikkasuunnitelijoiden tapa lähteä ratkomaan akustisia ongelmia: LUODAAN jo heti lähtötilanteeseen ITSE LISÄÄ niitä AKUSTISIA ONGELMIA, esim. kaiuttimien seinäsijoittamisella. ENNEN ITSE AKUSTOINTIIN RYHTYMISTÄ pitää ensin ratkaista kaksi ongelmaa POIS PÄIVÄJÄRJESTYKSESTÄ (-6dB bassodroppi ja takaseinän villoittaminen), eikä vieläkään voida VARMUUDELLA SANOA, ETTÄ LÄHTÖTILANNE OLISI KUNNOSSA eli ääni tasapainossa. Eri seinämateriaalit ja niiden paksuuskin vaikuttavat eritavalla saatavaan saundiin ja kun kaiutin nostetaan seinälle niin tuo vaikutus on voimakkain. Kun akustiset ratkaisut ja saundikin lähtee menemään vituix jo alkuvaiheessa, niin hankala lopputuloksesta on povata kovinkaan maireaa.

Ehkä akustoitua STUDIORATKAISUA verrattaessa akustoituun KUUNTELUTILAAN judutaan tekemään moniakin eroavia ratkaisuja, mutta kyllä minä uskallan väittää vasten insinöörien ja elephanttien konsensusta, että tuolla "minun" tyylisellä akustoinnilla päästään äänellisesti tasapainoisempaan, ilmavampaan ja parempaan lopputulokseen.

Lue lisää

Lähtökohtanani, kuten kaikilla ammattilaisilla, on että tila rakennetaan jo alunperin kuuntelua varten. Itse olen esittänyt tämänhetkisen ideaalin, eli sen, että kaiuttimet ovat osa koko huonetta, seinään upotettuina ja lähtökohdaltaan suorat ja värittömät. Tämän lisäksi olen esittänyt täysin perustellen simppeleihin akustiikan alkeisiin tukeutuen, millä tavoin sinun esittämäsi vaihtoehto on jo lähtökohdiltaan väärä.

Siinä teesejä kyllikseen.

Saat toki elää uskomuksissasi. Itse olen olen kuunnellut kaikenlaisia hifivirityksiä ihmisten kodeissa erilaisin kombinaatioin erilaisista putkivahvistinkummajaisista toinen toistaan eksoottisempiin design-kaiutintorneihin. Jotkus niistä ovat olleet jopa hyviä. MUTTA tiedän myös miltä aito värittymätön sointi kuulostaa.

Kun seuraavan kerran saat joltain laitemaahantuojalta postia (näitä kutsuja tippuu tämän tästä), jossa toivotetaan tervetulleksi tutustumaan uusimman musiikkistudion tuotantotiloihin, niin käytä ihmeessä mahdollisuus hyväksesi. Että tietäisit mitä oikeasti hyvillä kaiuttimilla saadaan aikaan oikeasti ideaalissa tilassa.

Kertomasi neuvot ovat ihan hyviä. En väitä vastaan. Ne ovat niitä samoja hyviä nyrkkisääntöjä, joita kerrataan alan harrastelijoille tämän tästä hifilehtien artikkeleissa. Ne ovat kuitenkin lähinnä paikkaamista varten, silloin kun hyvät lähtökohdat on jo menetetty. Todellisen akustisen suunnittelun kanssa niillä on sangen vähän tekemistä.

Kudelski kirjoitti:

Lähtökohtanani, kuten kaikilla ammattilaisilla, on että tila rakennetaan jo alunperin kuuntelua varten. Itse olen esittänyt tämänhetkisen ideaalin, eli sen, että kaiuttimet ovat osa koko huonetta, seinään upotettuina ja lähtökohdaltaan suorat ja värittömät. Tämän lisäksi olen esittänyt täysin perustellen simppeleihin akustiikan alkeisiin tukeutuen, millä tavoin sinun esittämäsi vaihtoehto on jo lähtökohdiltaan väärä.

Siinä teesejä kyllikseen.

Saat toki elää uskomuksissasi. Itse olen olen kuunnellut kaikenlaisia hifivirityksiä ihmisten kodeissa erilaisin kombinaatioin erilaisista putkivahvistinkummajaisista toinen toistaan eksoottisempiin design-kaiutintorneihin. Jotkus niistä ovat olleet jopa hyviä. MUTTA tiedän myös miltä aito värittymätön sointi kuulostaa.

Kun seuraavan kerran saat joltain laitemaahantuojalta postia (näitä kutsuja tippuu tämän tästä), jossa toivotetaan tervetulleksi tutustumaan uusimman musiikkistudion tuotantotiloihin, niin käytä ihmeessä mahdollisuus hyväksesi. Että tietäisit mitä oikeasti hyvillä kaiuttimilla saadaan aikaan oikeasti ideaalissa tilassa.

Kertomasi neuvot ovat ihan hyviä. En väitä vastaan. Ne ovat niitä samoja hyviä nyrkkisääntöjä, joita kerrataan alan harrastelijoille tämän tästä hifilehtien artikkeleissa. Ne ovat kuitenkin lähinnä paikkaamista varten, silloin kun hyvät lähtökohdat on jo menetetty. Todellisen akustisen suunnittelun kanssa niillä on sangen vähän tekemistä.

Lue lisää

"Että tietäisit mitä oikeasti hyvillä kaiuttimilla saadaan aikaan oikeasti ideaalissa tilassa"

Vai että "oikeasti hyvillä kaiuttimilla"? No, hifiharrastajat, olkootkin vääräuskoisia ämatööripellejä, luottavat vain omiin korviinsa, eikä mihinkään muuhun. Ja silloin jyräävät hieman muut merkit... Koko harrastuksen tarkoitus on päästä omasta mielestään parhaaseen mahdolliseen soundiin. Oikeasti hyvät, ja tehtaalla valmiiksi viilatut laitteet ja kevyt akustointi riittävät tuon tavoitteen saavuttamiseen. Hifiharrastus on musiikin ehdoilla elämistä ja ennenkaikkea siitä nauttimista, ei yliopistotasoista pilkunnussintaa ja egon pönkittämistä faktatiedolla.

Tämä oli siis vaan minun mielipiteeni, jälleen kerran, ja se ei ole haudanvakava statement. Jokainenhan taaplaa tyylillään. Joskus vaan tuntuu että Kudelskilla tuo musiikista nauttiminen on jäänyt hieman toisarvoiseksi seikaksi... Sanoinkin sen muuten jo aiemmin... Mutta jos tyyppi kerran pitää vaikkapa Uriah Heepistä niin siitä tulee minulta jo heti 5 pistettä. :)

Kudelski kirjoitti:

Lähtökohtanani, kuten kaikilla ammattilaisilla, on että tila rakennetaan jo alunperin kuuntelua varten. Itse olen esittänyt tämänhetkisen ideaalin, eli sen, että kaiuttimet ovat osa koko huonetta, seinään upotettuina ja lähtökohdaltaan suorat ja värittömät. Tämän lisäksi olen esittänyt täysin perustellen simppeleihin akustiikan alkeisiin tukeutuen, millä tavoin sinun esittämäsi vaihtoehto on jo lähtökohdiltaan väärä.

Siinä teesejä kyllikseen.

Saat toki elää uskomuksissasi. Itse olen olen kuunnellut kaikenlaisia hifivirityksiä ihmisten kodeissa erilaisin kombinaatioin erilaisista putkivahvistinkummajaisista toinen toistaan eksoottisempiin design-kaiutintorneihin. Jotkus niistä ovat olleet jopa hyviä. MUTTA tiedän myös miltä aito värittymätön sointi kuulostaa.

Kun seuraavan kerran saat joltain laitemaahantuojalta postia (näitä kutsuja tippuu tämän tästä), jossa toivotetaan tervetulleksi tutustumaan uusimman musiikkistudion tuotantotiloihin, niin käytä ihmeessä mahdollisuus hyväksesi. Että tietäisit mitä oikeasti hyvillä kaiuttimilla saadaan aikaan oikeasti ideaalissa tilassa.

Kertomasi neuvot ovat ihan hyviä. En väitä vastaan. Ne ovat niitä samoja hyviä nyrkkisääntöjä, joita kerrataan alan harrastelijoille tämän tästä hifilehtien artikkeleissa. Ne ovat kuitenkin lähinnä paikkaamista varten, silloin kun hyvät lähtökohdat on jo menetetty. Todellisen akustisen suunnittelun kanssa niillä on sangen vähän tekemistä.

Lue lisää

"Tämän lisäksi olen esittänyt täysin perustellen simppeleihin akustiikan alkeisiin tukeutuen, millä tavoin sinun esittämäsi vaihtoehto on jo lähtökohdiltaan väärä.

Siinä teesejä kyllikseen."

Tuota, tuota, eiköhän tässä perusteltu ihan puolin ja toisin, miksi toinen osapuoli on väärässä. Sait myös minultakin esimerkkejä ja kylliksi teesejä ihan simppeleistä akustiikan alkeista lähtien, aivan kuten sinäkin annoit. Pyysit lisäksi KÄYTÄNNÖN esimerkkejä ja sait nekin. Ihan jokainen voi kokeilla noita antamiani käytönnön esimerkkejä ja päättää onko samaa vaiko eriävää mieltä väitteistäni. Hyväksyn toki myös eriävät mielipiteet, niihin jokaisella on oikeus. Luolteeltani olen tosin sellainen, että vittuilen, kevyesti toki, erimieltä oleville ihmisille, uskallan myös perustelluin väitteini asettua tarvittaessa vaikka kokonaista äänentoistoalan ammattikuntaa vastaan, ei se minua hirvitä. Tiikeri raitoineen on vain sellainen.

Huomasin myös, että jouduin lukemaan monesta viestistäsi vakuutteluja siitä, että olet äänentoiston saralla muka joku ammattilainen, mutta vetämäsi johtopäätökset ihan akustiikan perusasioista yhdistettynä hyvin sekavasti hyppiviin ja näennäisiin kirjaviisaisiin perusteluihisi sanavalintoineen eivät anna kovinkaan vakuuttavaa kuvaa ammattimaisuudestasi, edes tällaiselle amatöörille kuten minä olen. Ammattilaisen ei tarvitse myöskään alati korostaa sitä omaa asemaa, eikä pönkittää sitä polkemalla amatöörin asemaa väittämällä, ettei hän osaa kuunnella musiikin ääntä oikein.

Nuo ovat yleensä ihan niitä perusmerkkejä siitä, että "ammattilainen" ei välttämättä olekaan oikeasti ammattilainen tai vain kuvittelee olevansa sellainen.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Tämän lisäksi olen esittänyt täysin perustellen simppeleihin akustiikan alkeisiin tukeutuen, millä tavoin sinun esittämäsi vaihtoehto on jo lähtökohdiltaan väärä.

Siinä teesejä kyllikseen."

Tuota, tuota, eiköhän tässä perusteltu ihan puolin ja toisin, miksi toinen osapuoli on väärässä. Sait myös minultakin esimerkkejä ja kylliksi teesejä ihan simppeleistä akustiikan alkeista lähtien, aivan kuten sinäkin annoit. Pyysit lisäksi KÄYTÄNNÖN esimerkkejä ja sait nekin. Ihan jokainen voi kokeilla noita antamiani käytönnön esimerkkejä ja päättää onko samaa vaiko eriävää mieltä väitteistäni. Hyväksyn toki myös eriävät mielipiteet, niihin jokaisella on oikeus. Luolteeltani olen tosin sellainen, että vittuilen, kevyesti toki, erimieltä oleville ihmisille, uskallan myös perustelluin väitteini asettua tarvittaessa vaikka kokonaista äänentoistoalan ammattikuntaa vastaan, ei se minua hirvitä. Tiikeri raitoineen on vain sellainen.

Huomasin myös, että jouduin lukemaan monesta viestistäsi vakuutteluja siitä, että olet äänentoiston saralla muka joku ammattilainen, mutta vetämäsi johtopäätökset ihan akustiikan perusasioista yhdistettynä hyvin sekavasti hyppiviin ja näennäisiin kirjaviisaisiin perusteluihisi sanavalintoineen eivät anna kovinkaan vakuuttavaa kuvaa ammattimaisuudestasi, edes tällaiselle amatöörille kuten minä olen. Ammattilaisen ei tarvitse myöskään alati korostaa sitä omaa asemaa, eikä pönkittää sitä polkemalla amatöörin asemaa väittämällä, ettei hän osaa kuunnella musiikin ääntä oikein.

Nuo ovat yleensä ihan niitä perusmerkkejä siitä, että "ammattilainen" ei välttämättä olekaan oikeasti ammattilainen tai vain kuvittelee olevansa sellainen.

Lue lisää

Riittää hyvin, että perustelet, missä kohdin logiikkani ontuu. Osoitin tasan tarkkaan, missä kohdin ovat sinun esittämäsi vaihtoehdon ongelmakohdat. Ihan asiallisesti ja faktaan tukeutuen. Jos se oli sinusta sekavaa, niin ongelma ei ole minun. Toivottavasti joku asiaa paremmin tajuava lukija ymmärsi sepustukseni. Esittämälläsi tavalla saa ihan mukiinmenevän kuuntelun aikaiseksi, sitä en kiellä, mutta ei todellakaan ongelmattoman.

Itse olen ihan omine pähkäilyineni tullut samaan tulokseen kuin Genelecin ja pääosin koko maailmankin akustikot: paras tapa saada suora ja värittymätön toisto aikaiseksi on upottaa kaiuttimet seinään, toiseksi paras tapa on viedä kaiuttimet mahdollisimman lähelle seinää ja vasta kolmanneksi tuo sinun esittämäsi tapa viedä pääkaiuttimet mahdollisimman kauaksi seinistä. Sekään ei ole mikään huono ratkaisu ollenkaan. Tosin tuo sinun tarjoamasi metri ei vielä riitä.

Olen kokeillut näitä kaikkia ratkaisumalleja, ja myös minun mielestäni järjestys on nimenomaan tämä. Itse taas kerroit, ettet ole koskaan edes kuullut seinäupotuksin asennettuja kaiuttimia. Minkähänlaisella rintaäänellä siis kuvittelet minun antamani vaihtoehdot kumoavasi?

Olen sanonut, että OIKEIN suoritettu seinään upotus ja seinäasennus luovat paremmat mahdollisuudet hyvälle äänentoistolla kuin tuo sinun tarjoamasi "metri takaseinästä" -malli. Ja tähän vielä selvennykseksi: todellakin ainoastaan harvat kaiutinmallit soveltuvat upotuksiin tai seinäasennuksiin. Suurimmalla osalla kotikäyttöön tarkoitetuista harrastelijoiden olohuonekajareita ei ole edes mahdollista päästä erikseen eri elementtien signaaleihin käsiksi. Elementtien tasosäätö kun on eri asia kuin kaiuttimelle menevän signaalin ekvalisointi.

En alennu henkilökohtaisuuksiin. Jos koet jotain alemmuuskomplekseja siitä, että myönnän ylpeänä olevani alan ammattilainen ja tämän vuoksi kohtuullisen hyvin tietäväni mistä puhun, niin sekään ei ole minun ongelmani.

Kudelski kirjoitti:

Riittää hyvin, että perustelet, missä kohdin logiikkani ontuu. Osoitin tasan tarkkaan, missä kohdin ovat sinun esittämäsi vaihtoehdon ongelmakohdat. Ihan asiallisesti ja faktaan tukeutuen. Jos se oli sinusta sekavaa, niin ongelma ei ole minun. Toivottavasti joku asiaa paremmin tajuava lukija ymmärsi sepustukseni. Esittämälläsi tavalla saa ihan mukiinmenevän kuuntelun aikaiseksi, sitä en kiellä, mutta ei todellakaan ongelmattoman.

Itse olen ihan omine pähkäilyineni tullut samaan tulokseen kuin Genelecin ja pääosin koko maailmankin akustikot: paras tapa saada suora ja värittymätön toisto aikaiseksi on upottaa kaiuttimet seinään, toiseksi paras tapa on viedä kaiuttimet mahdollisimman lähelle seinää ja vasta kolmanneksi tuo sinun esittämäsi tapa viedä pääkaiuttimet mahdollisimman kauaksi seinistä. Sekään ei ole mikään huono ratkaisu ollenkaan. Tosin tuo sinun tarjoamasi metri ei vielä riitä.

Olen kokeillut näitä kaikkia ratkaisumalleja, ja myös minun mielestäni järjestys on nimenomaan tämä. Itse taas kerroit, ettet ole koskaan edes kuullut seinäupotuksin asennettuja kaiuttimia. Minkähänlaisella rintaäänellä siis kuvittelet minun antamani vaihtoehdot kumoavasi?

Olen sanonut, että OIKEIN suoritettu seinään upotus ja seinäasennus luovat paremmat mahdollisuudet hyvälle äänentoistolla kuin tuo sinun tarjoamasi "metri takaseinästä" -malli. Ja tähän vielä selvennykseksi: todellakin ainoastaan harvat kaiutinmallit soveltuvat upotuksiin tai seinäasennuksiin. Suurimmalla osalla kotikäyttöön tarkoitetuista harrastelijoiden olohuonekajareita ei ole edes mahdollista päästä erikseen eri elementtien signaaleihin käsiksi. Elementtien tasosäätö kun on eri asia kuin kaiuttimelle menevän signaalin ekvalisointi.

En alennu henkilökohtaisuuksiin. Jos koet jotain alemmuuskomplekseja siitä, että myönnän ylpeänä olevani alan ammattilainen ja tämän vuoksi kohtuullisen hyvin tietäväni mistä puhun, niin sekään ei ole minun ongelmani.

Lue lisää

"Olen kokeillut näitä kaikkia ratkaisumalleja, ja myös minun mielestäni järjestys on nimenomaan tämä. Itse taas kerroit, ettet ole koskaan edes kuullut seinäupotuksin asennettuja kaiuttimia. Minkähänlaisella rintaäänellä siis kuvittelet minun antamani vaihtoehdot kumoavasi?"

Kuten tuolla yllä olen todennut, että tuo keskusteluun tuomasi idea kaiuttimen seinäupottamisesta on ihan mielenkiintoinen ja voi jopa toimiakin hyvin. Olen myöskin todennut, etten ole seinäänupotettua kaiutinratkaisua kuullut. Sen sijaan olen kuullut useita SEINÄLLE SIJOITETTUJA = PINTA-ASENNUS kaiuttimia kuullut, jotka ovat ihan seinäsijoitukseen suunniteltujakin. Mukaanlukien parinkin ammattilaisten suosimaa Genelecin -6dB bassodroppi-ihmettä. Edellämainituista yhdestäkään ei ole ollut seinäsijoituksen vuoksi Musiikintoistajaksi (tarkoituksella kirjoitin sanan isolla). Seinäupotus voi olla hyvinkin eri asia, sen mollaamista olenkin pyrkinyt välttämään, koska en ole sellaista ratkaisua kuullut. Tuo on täysin oikea ja tarpeellinen kysymys Kudelski kysyä SINULTA ITSELTÄSI, että millähän rintaäänellä kuvittelet minun tai muidenkaan antamia faktoja kumoavasi, jos tuo luetunymmärtämisesikin on noin haparoivaa.

"En alennu henkilökohtaisuuksiin.", "koko maailmankin akustikot"

Kertaapa noita aiempia omia kirjoituksiasi, ihan se itsekirjoittman tekstisikin analysointi kangertelee sinulla suht pahasti. Tunnut tämän lisäksi omien puheidesi perusteella nostavasi itsesi jollekin jalustalle ja edustavan hatarilla tiedoillasi myös koko maapallon kaikkien äänitarkkailijoiden, akustiikkasuunnittelijoiden yms. tietämyksen keskittymää, onneksi näin ei kuitenkaan ole. Noi "koko maailmankin akustikot" tyyliset heitot mollaavat myös heitä, katsos hyvin suuri osa heistä ei seiso tuon suoltamasi sontasi takana. Osa toki seisoo ja on hyvä, että eriäviäkin mielipiteitä löytyy.

"Jos koet jotain alemmuuskomplekseja"
Niin, vai olisiko se sittenkin itseään "ammattilaisena" pitämä henkilö, joka parkuu noita alemmuudentunteitaan nostamalla itsensä omin sanoineen täällä suomi24:lla muka koko ammattikunnan konsensukseksi ja äänitorveksi? Harva oikea ammattilainen täällä tuntuu viihtyvän.

Vasen vaikkukorva. kirjoitti:

"Olen kokeillut näitä kaikkia ratkaisumalleja, ja myös minun mielestäni järjestys on nimenomaan tämä. Itse taas kerroit, ettet ole koskaan edes kuullut seinäupotuksin asennettuja kaiuttimia. Minkähänlaisella rintaäänellä siis kuvittelet minun antamani vaihtoehdot kumoavasi?"

Kuten tuolla yllä olen todennut, että tuo keskusteluun tuomasi idea kaiuttimen seinäupottamisesta on ihan mielenkiintoinen ja voi jopa toimiakin hyvin. Olen myöskin todennut, etten ole seinäänupotettua kaiutinratkaisua kuullut. Sen sijaan olen kuullut useita SEINÄLLE SIJOITETTUJA = PINTA-ASENNUS kaiuttimia kuullut, jotka ovat ihan seinäsijoitukseen suunniteltujakin. Mukaanlukien parinkin ammattilaisten suosimaa Genelecin -6dB bassodroppi-ihmettä. Edellämainituista yhdestäkään ei ole ollut seinäsijoituksen vuoksi Musiikintoistajaksi (tarkoituksella kirjoitin sanan isolla). Seinäupotus voi olla hyvinkin eri asia, sen mollaamista olenkin pyrkinyt välttämään, koska en ole sellaista ratkaisua kuullut. Tuo on täysin oikea ja tarpeellinen kysymys Kudelski kysyä SINULTA ITSELTÄSI, että millähän rintaäänellä kuvittelet minun tai muidenkaan antamia faktoja kumoavasi, jos tuo luetunymmärtämisesikin on noin haparoivaa.

"En alennu henkilökohtaisuuksiin.", "koko maailmankin akustikot"

Kertaapa noita aiempia omia kirjoituksiasi, ihan se itsekirjoittman tekstisikin analysointi kangertelee sinulla suht pahasti. Tunnut tämän lisäksi omien puheidesi perusteella nostavasi itsesi jollekin jalustalle ja edustavan hatarilla tiedoillasi myös koko maapallon kaikkien äänitarkkailijoiden, akustiikkasuunnittelijoiden yms. tietämyksen keskittymää, onneksi näin ei kuitenkaan ole. Noi "koko maailmankin akustikot" tyyliset heitot mollaavat myös heitä, katsos hyvin suuri osa heistä ei seiso tuon suoltamasi sontasi takana. Osa toki seisoo ja on hyvä, että eriäviäkin mielipiteitä löytyy.

"Jos koet jotain alemmuuskomplekseja"
Niin, vai olisiko se sittenkin itseään "ammattilaisena" pitämä henkilö, joka parkuu noita alemmuudentunteitaan nostamalla itsensä omin sanoineen täällä suomi24:lla muka koko ammattikunnan konsensukseksi ja äänitorveksi? Harva oikea ammattilainen täällä tuntuu viihtyvän.

Lue lisää

>>Sen sijaan olen kuullut useita SEINÄLLE SIJOITETTUJA = PINTA-ASENNUS kaiuttimia kuullut, jotka ovat ihan seinäsijoitukseen suunniteltujakin. Mukaanlukien parinkin ammattilaisten suosimaa Genelecin -6dB bassodroppi-ihmettä. Edellämainituista yhdestäkään ei ole ollut seinäsijoituksen vuoksi Musiikintoistajaksi >Tuo on täysin oikea ja tarpeellinen kysymys Kudelski kysyä SINULTA ITSELTÄSI, että millähän rintaäänellä kuvittelet minun tai muidenkaan antamia faktoja kumoavasi>katsos hyvin suuri osa heistä ei seiso tuon suoltamasi sontasi takana

Kudelski kirjoitti:

>>Sen sijaan olen kuullut useita SEINÄLLE SIJOITETTUJA = PINTA-ASENNUS kaiuttimia kuullut, jotka ovat ihan seinäsijoitukseen suunniteltujakin. Mukaanlukien parinkin ammattilaisten suosimaa Genelecin -6dB bassodroppi-ihmettä. Edellämainituista yhdestäkään ei ole ollut seinäsijoituksen vuoksi Musiikintoistajaksi >Tuo on täysin oikea ja tarpeellinen kysymys Kudelski kysyä SINULTA ITSELTÄSI, että millähän rintaäänellä kuvittelet minun tai muidenkaan antamia faktoja kumoavasi>katsos hyvin suuri osa heistä ei seiso tuon suoltamasi sontasi takana

Lue lisää

"siis ennenkuin alkaa leimata kaiuttimia paskoiksi"

Toivottavasti muilla lukijoilla toimii luetunymmärtäminen juttujeni suhteen hieman skarpimmin. Missään vaiheessa en ole leimannut mitään kaiutinmerkkiä paskaksi.

Olen puhunut ja tämä inttely on nyt osaltani paketissa.

Jos kuuntelutilaa ei voi jostain syystä akustoida, esim. ei ole halua muuttaa omaa olohuonettaan kuuntelustudion näköiseksi, niin näkisin, että silloin on pyrittävä kaikilla muilla käytettävissä olevilla keinoilla vähentämään huoneen akustiikan vaikutusta ääneen.

Yksi tapa on lähikenttäkuuntelu eli kuuntelupaikka ja kaiuttimet siirretään mahdollisimman kauas ääntä värittävistä rajapinnoista eli seinistä (=huoneen keskelle) ja itse äänen monitorointi hoidetaan niin läheltä kaiutinta, kuin vain kyseinen kaiutinmalli sen sallii eli ääni pysyy yhtenäisenä. Jos kuulet diskanttien tulevan suoraa diskanttielementeistä ja keskiäänien ja bassojen poulestaan keskiääni-bassoelementistä/teistä, niin kuuntelet kyseistä kaiutinta silloin liian läheltä, disut ja muu äänialue eivät kerkeä yhdistyä lyhyen kuunteluetäisyyden vuoksi yhtenäiseksi "äänimatoksi" ennen korvaasi saapumista.

Lähikenttäkuuntelussa yleisin ja voimakkain heijastuma tulee yleensä kuuntelijan ja kaiuttimen välisestä pöydästä tai työtasosta, joten kannattaa tutkia voiko tuota ongelmaa poistaa yhtälöstä. Äärimmäisen huonosti kaiuttimia tukevaksi työtasoksi lähikenttäkuunteluun sopii lasipöytä, siitä heijastunut ääni värittää diskanttitoiston hyvin raa'aksi ja teräväksi. Ratkaisu voisi hyvinkin olla, että kaiuttimet siirretään mahdolliselta työtasolta esim. helpostiliikuteltaville kaiutinjalustoille. Normaali olohuoneoleskelussa nuo kaiuttimet voivat olla sijoiteltuna kuten normaalit kotikajauttimetkin yleensä ja monitoroinnin ajaksi kuuntelutuoli ja kaiuttimet siirretään huoneen keskivaiheille mahdollisimman kauas seinistä. Myös kauas lattiasta eli ei monitoroida ääntä makuulla tai polvillaan :)

Yksi toinen tapa, jolla voi tehostaa lähikenttämonitorointia ovat siirrettävät akustointielementit, joilla pyritään hillitsemään kaikkein aikaisempien heijastuksien dominointia ääneen eli esim. juuri työtasosta, lattiasta tai lähimmästä seinästä kimpoavat heijastukset. Sijoitetaan peili kaiuttimen ja kuuntelijan väliin, lattialle tai seinälle ja kun kuuntelija näkee kaiuttimen peilistä, niin se on se kohta, josta ensimmäiset heijastukset kimpoavat ja värittävät ääntä. Siirrettävien akustointielementtien kanssa pitää olla myös hieman varpaillaan ja tietää mitä niillä tekee, ettei tee saundista liian dempattua eli huopatossutehdasmaista. Kannattaa kokeilla kuinka kauas tai lähelle liikuteltavan akustointielementin voi asettaa suhteessa rajapintaan tai kaiuttimeen eli pitää virittää sitä saundia KUUNTELEMALLA ja KOKEILEMALLA oikeaan suuntaan. Kuten sanottu tuossa hommassa pitää tietää mitä tekee, muuten ongelmat saattavat vain pahentua itse monitorointia silmällä pitäen.

Siirrettäviä akustointielementtejä voit käyttää apuna, mikäli tarvetta, myös akustisien soittimien äänityksessä tai puheäänen selkeyttämiseksi. Ne vähentävät tallennustilasta aiheutuvaa kaikua samoin kuin kaiuttimienkin kanssa käytettäessä.

Yksi tapa on käyttää kaiutinmonitoroinnin apuna jotain soinniltaan suht. tasapainoisiksi todettuja kuulokkeita. Kuulokkeilla estetään akustiikan vaikutus saundiin ja kuulokemonitorointia voidaan käyttää vain välillä esim. tukena ja apukeinona kaiutinmonitoroinnissa taikka sitten toisinpäin.

Aina ei tarvitse olla käytössä on ne kaikkein kalleimmat ja uusimmat vermeet, mutta pitää kuitenkin opiskella tai lunastaa kantapään kautta äänelliset perusratkaisut ja niksit pikkuhiljaa kuntoon matkalla hyvään äänelliseen lopputulokseen. Jos sinulla on kavereita, jotka ovat miksanneet ja äänittäneet vaikkapa musiikkia, niin heiltä kannatta kysellä neuvoja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Ammattilaisita saat yleensäkin yllättävän yksinkertaisia ja joskus jopa hieman värikkäitäkin ja hauskojakin, mutta yleensä hyvin toimivia niksejä äänitykseen ja monitorointiin, joskus jopa sellaisia ns. jeesusteippinikseiksikin kutsuttuja ratkaisuja eli yllättävän äkkinäisen ongelman aiheuttama hätä on ajanut yksinkertaiseen ja toimivaan oivallukseen ongelman ratkaisemiseksi. Sori hieman käsittämätön toi viimeinen lause (sekin).

Suurimman ongelman äänen monitoroinneille edit-yksiköissä muodostavat kuvamonitorit, joita yleensä tyypillisessä Final Cut-, Avid- ja Premiere -kattauksissa on vähintään kaksi, useimmiten kolme. Littanat näytöt muodostavat pystysuoran heijastavan seinän, mikä pilaa varsinkin stereokuvan ja diskanttitoiston kokonaan. Tärkeintä olisi huolehtia, että sinulla on suora "näkyvyys" myös kaiuttimiin.

Oikealla alhaalla olevassa kuvassa on aika hyvä lähtökohta kaiuttimien sijoittelulle (ja erinomaiset kaiuttimet varsinkin tuohon duuniin!).
http://www.tvprogear.com/pages/Avid.aspx

Ongelmana tuossakin kattauksessa on edit-yksikön näytöt ja näppäimistön pöytätaso. Asiaa voisi parantaa nostamalla kaiuttimia selkeästi ylemmäksi ja kallistamalla niitä editoijaa kohti.

Koska videoediteissä ei miksata musiikkia viimeisen päälle, vaan tärkeintä on huomata esimerkiksi synkkaheitot raitojen välillä ja kanavien väliset tasapainoerot, on hyvin tyypillistä, että kaiuttimet sijoitetaan tuollaiseen ylileveään stereokantaan.

Kudelski kirjoitti:

Suurimman ongelman äänen monitoroinneille edit-yksiköissä muodostavat kuvamonitorit, joita yleensä tyypillisessä Final Cut-, Avid- ja Premiere -kattauksissa on vähintään kaksi, useimmiten kolme. Littanat näytöt muodostavat pystysuoran heijastavan seinän, mikä pilaa varsinkin stereokuvan ja diskanttitoiston kokonaan. Tärkeintä olisi huolehtia, että sinulla on suora "näkyvyys" myös kaiuttimiin.

Oikealla alhaalla olevassa kuvassa on aika hyvä lähtökohta kaiuttimien sijoittelulle (ja erinomaiset kaiuttimet varsinkin tuohon duuniin!).
http://www.tvprogear.com/pages/Avid.aspx

Ongelmana tuossakin kattauksessa on edit-yksikön näytöt ja näppäimistön pöytätaso. Asiaa voisi parantaa nostamalla kaiuttimia selkeästi ylemmäksi ja kallistamalla niitä editoijaa kohti.

Koska videoediteissä ei miksata musiikkia viimeisen päälle, vaan tärkeintä on huomata esimerkiksi synkkaheitot raitojen välillä ja kanavien väliset tasapainoerot, on hyvin tyypillistä, että kaiuttimet sijoitetaan tuollaiseen ylileveään stereokantaan.

Lue lisää

Eli käytännössä ei editissä tarvitse tehdä kovinkaan paljoa järjestelyjä? Kuvanmukainen sijoittelu on ainakin helppo toteuttaa.

Tuosta kuvasta ei muuten selvinnyt kovin hyvin mitkä kaiuttimet olivat kyseessä, niinpä täättelin, että koska kyseessä on Avidin editti, myös kaiuttimet ovat Avidin eli M-Audion. Olisiko nuo Studiophile BX5A tai BX8A deuxe? Hinnat eivät ainakaan ole kovin suolaisia (222€ - 322€ pari Thomanilta), mutta ovatko kovasti paremmat kuin Behringerini (MS40, 111€/pari samasta paikasta)?

Töppönen kirjoitti:

Eli käytännössä ei editissä tarvitse tehdä kovinkaan paljoa järjestelyjä? Kuvanmukainen sijoittelu on ainakin helppo toteuttaa.

Tuosta kuvasta ei muuten selvinnyt kovin hyvin mitkä kaiuttimet olivat kyseessä, niinpä täättelin, että koska kyseessä on Avidin editti, myös kaiuttimet ovat Avidin eli M-Audion. Olisiko nuo Studiophile BX5A tai BX8A deuxe? Hinnat eivät ainakaan ole kovin suolaisia (222€ - 322€ pari Thomanilta), mutta ovatko kovasti paremmat kuin Behringerini (MS40, 111€/pari samasta paikasta)?

Lue lisää

>>Eli käytännössä ei editissä tarvitse tehdä kovinkaan paljoa järjestelyjä?>Tuosta kuvasta ei muuten selvinnyt kovin hyvin mitkä kaiuttimet olivat kyseessä, niinpä täättelin, että koska kyseessä on Avidin editti, myös kaiuttimet ovat Avidin eli M-Audion.