Muistan, kuinka yliopistolla tutustuimme ja rakastuimme. Muistan, kuinka baari-iltojen jälkeen kömmimme peiton alle nukkumaan tai rakastelemaan. Meidän interrail-matkalla nauroimme paljon, tutustuimme uusiin ihmisiin, höpsöttelimme, joimme, söimme, biletimme, suutelimme, halailimme. Muutimme opiskelupaikkakunnalta Helsinkiin. Olimme molemmat vähän alle kolmekymppisiä. Sisustimme asuntomme, haaveilimme lapsista, häistä, tulevaisuudesta. Matkamme Australiaan oli molempien haaveiden täyttymys. Sinä kävit töissä, minä täytin hakemuksia. Iltaisin kokkasimme ja kutsuimme kylään ystäviämme. Aikaa kului. Vietimme kolmekymppisiämme vuosia sitten. Oli niin älyttömän hauskaa suunnitella ja valmistella kutsuja, naureskella lähestyvälle keski-iälle. Kulutimme paljon rahaa, matkustelimme, ostimme laadukkaimpia merkkejä. Juhlimme töihin pääsyäni.
Tuli uusi vuosi, uusi tammikuu. Otit kädestäni kiinni ja sanoit ne sanat "kulta, mulla on toinen." Itkin ja itkin. Maailma romahti. Muutit pois, sen naisen luokse. Minä jäin yksin. Meni puoli vuotta ja itkit, että saisit palata. Et enää kuulemma rakastanut sitä naista. Melkein suostuin, mutta ystäväni sanoi, että ei kannanta. Soittelit usein vuosien varrella. Pyytelit anteeksi, vannoit rakkautta, pyysit takaisin. Vuosia sitten tapasin Hänet. Hän oli toisenlainen, viihtyi luonnossa, ei käynyt baareissa. Sinä aina naureskelit hänen kaltaisilleen. Pikku hiljaa rakastuin häneen, enemmän kuin kehenkään. Opiskelin uuden ammatin, muutin pois Helsingistä kotipaikkakunnalleni, menimme naimisiin, saimme neljä lasta. Mökkeilemme, sienestämme, rakastelemme, hoidamme kotiamme yhdessä. Minulla on vakituinen työpaikka, pidän työstäni, mutta en enää janoa menestystä.
Minusta tuntuu kuin olisin nyt eri ihminen kuin kanssasi. Ihan kuin sitä ihmistä ei enää olisikaan, joka olin kanssasi. Meillä oli hauskaa yhdessä, mutta en kaipaa niitä aikoja takaisin. Olemalla sen naisen kanssa teit elämäni suurimman palveluksen. Löysin itseni niiden design-vaatteiden, kokkareiden, baari-iltojen ja uran luomisen seasta. Olit nuoruuden rakkauteni, josta kasvoin yli. Nyt minulla on loppuelämäni rakkaus. Näin sinut viime viikonloppuna. Olet ammatissasi menestynyt, sinulla on kaunis vaimo ja kaksi kaunista lasta. Minusta tuntui kuin olisit ollut muukalainen. Meillä ei ollut mitään yhteistä, ei tunteita välillämme. Vaikutit onnelliselta. Onnea matkaasi, nuoruuteni rakkaus! Kiitos joskus nauruista. Kiitos myös ystävälleni, joka vannotti, ettei kanssasi kannata jatkaa. Kiitos myös sille naiselle, joka tuli väliimme! Kiitos, että jaksoit kulkea kanssani tätä elämän polkua!
Tuli uusi vuosi, uusi tammikuu. Otit kädestäni kiinni ja sanoit ne sanat "kulta, mulla on toinen." Itkin ja itkin. Maailma romahti. Muutit pois, sen naisen luokse. Minä jäin yksin. Meni puoli vuotta ja itkit, että saisit palata. Et enää kuulemma rakastanut sitä naista. Melkein suostuin, mutta ystäväni sanoi, että ei kannanta. Soittelit usein vuosien varrella. Pyytelit anteeksi, vannoit rakkautta, pyysit takaisin. Vuosia sitten tapasin Hänet. Hän oli toisenlainen, viihtyi luonnossa, ei käynyt baareissa. Sinä aina naureskelit hänen kaltaisilleen. Pikku hiljaa rakastuin häneen, enemmän kuin kehenkään. Opiskelin uuden ammatin, muutin pois Helsingistä kotipaikkakunnalleni, menimme naimisiin, saimme neljä lasta. Mökkeilemme, sienestämme, rakastelemme, hoidamme kotiamme yhdessä. Minulla on vakituinen työpaikka, pidän työstäni, mutta en enää janoa menestystä.
Minusta tuntuu kuin olisin nyt eri ihminen kuin kanssasi. Ihan kuin sitä ihmistä ei enää olisikaan, joka olin kanssasi. Meillä oli hauskaa yhdessä, mutta en kaipaa niitä aikoja takaisin. Olemalla sen naisen kanssa teit elämäni suurimman palveluksen. Löysin itseni niiden design-vaatteiden, kokkareiden, baari-iltojen ja uran luomisen seasta. Olit nuoruuden rakkauteni, josta kasvoin yli. Nyt minulla on loppuelämäni rakkaus. Näin sinut viime viikonloppuna. Olet ammatissasi menestynyt, sinulla on kaunis vaimo ja kaksi kaunista lasta. Minusta tuntui kuin olisit ollut muukalainen. Meillä ei ollut mitään yhteistä, ei tunteita välillämme. Vaikutit onnelliselta. Onnea matkaasi, nuoruuteni rakkaus! Kiitos joskus nauruista. Kiitos myös ystävälleni, joka vannotti, ettei kanssasi kannata jatkaa. Kiitos myös sille naiselle, joka tuli väliimme! Kiitos, että jaksoit kulkea kanssani tätä elämän polkua!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.