että miksi bulimia? Miks teillä on se? miks mulla on se? millä sen voi selittää?? onko se yksinäisyys, joka ajaa meidät täyttämään sen tyhjyyden ruualla? Mutta monillahan meistä on tai on ollut paljonkin kavereita..alkoiko ruoka sitten vaan kiinnostaa jossain vaiheessa enemmän? itse olin aikaisemmin aika yksinäinen..muutama kaveri on kyllä ollu mut useimmiten seurana on ollu siskot tai muuten perhe..eikä se riittänyt..en keksiny mitään tekemist, ulos ei kiinnostanu lähtee ja himas tekemiseks vakiintui vähitellen syöminen..nyt olen yliopistossa ja sain muutamii tosi mukavii ystävii mutta edelleenkin, kun ne kutsuu jonnekin, meen mieluummin kotiin syömään ja oksentamaan..minkä takia? vaatiiko se vaa aikaa et vanhoist tottumuksist pääsee eroon ja oppii olemaan enemmän ihmisten kanssa? Kun eihän ruoka voi oikeesti kiinnostaa enemmän kuin terveet ihmissuhteet!!! miks sitten itse vetäydymme ystäviemme seurasta tähän ällöttävään ahmimisen maailmaan??? haluan vain ymmärtää mikä mussa on vikana, kun vältän ihmisiä, joista voisi tulla mulle todella läheisiä,jotka kenties ovat lääke tähän tilanteeseen??
Oletteko miettineet...
miksenvoi
2334
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse opiskelen alaa, jossa tarkotuksena on auttaa ihmisiä. Tästä kaikesta huolimatta en pysty itse auttamaan itseäni.
Se on vakava mielenterveysongelma. Henkinenvselttous ja laiskuun, mukavuuden halu. Ikävä kyllä.