Mikä valtimoita kovettaa, kalkkiko?

Sydänliiton sivuilta ei ole kyllä löytynyt muuta kuin rasvanlaatu ja paha kolesteroli. Juu täytyy myöntää etten ole osannut seurata oikeita tietolähteitä.

Kiitos ku kerroit, että onkin jo wanhaa tietoa.

Anselmi A kirjoitti:

Sydänliiton sivuilta ei ole kyllä löytynyt muuta kuin rasvanlaatu ja paha kolesteroli. Juu täytyy myöntää etten ole osannut seurata oikeita tietolähteitä.

Kiitos ku kerroit, että onkin jo wanhaa tietoa.

varo anselmi vartiaista ja sydänliiton potaskaa! varmaan luit tolosen jutun kokonaan?

"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja, professori Erkki Vartiainen puolustelee Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa ajasta jälkeen jäänyttä rasva- ja kolesteroliteoriaa valtimotautien aiheuttajana. Kollega Timo Kuusela, joka ei ole ollenkaan samoilla linjoilla, käynnisti siitä lehden keskustelupalstalla vilkkaan mielipiteiden vaihdon."

Sydäntautiliiton ja THL:n työn tulokset eivät vaikuta kovin hyviltä. Uskon huonojen tulosten johtuvan liiallisesta lääketehtaiden äänen kuulemisesta. Syistä siihen en tiedä, mutta ainakin itse olisin rahan voimalla valmis kääntämään mielipiteeni tästäkin asiasta. Miten muiden kohdalla on? Kuinka moni meistä rehellisesti sanoen ummistaisi silmänsä totuudelta, jos joku taho olisi valmis maksamaan siitä merkittävän kuukausikorvauksen?

Onko Sydänlliiton julkaisuissa mainittu mitään tutkimustulosta mistään? Voinette varmaan kertoa niistä sillä minä en ole löytänyt yhtään. http://www.sydanliitto.fi/etusivu;jsessionid=d99972ca7a846b4f79915d9141f4

>>>> Meta-analyysi kritisoi voimakkaasti suomalaista mielisairaalatutkimusta, eikä sitä siksi otettu mukaan tuloksiin. Mielisairaalatutkimuksessa vertailuryhmät mm. söivät transrasvaa 13 kertaa enemmän kuin koeryhmät, ja yksi vertailuryhmistä sai yli kaksinkertaisen määrän Tioridatsiini-lääkitystä (antipsykootti), jonka tiedetään olevan sydämelle haitallista.

A+¨=Ä kirjoitti:

Onko Sydänlliiton julkaisuissa mainittu mitään tutkimustulosta mistään? Voinette varmaan kertoa niistä sillä minä en ole löytänyt yhtään. http://www.sydanliitto.fi/etusivu;jsessionid=d99972ca7a846b4f79915d9141f4

>>>> Meta-analyysi kritisoi voimakkaasti suomalaista mielisairaalatutkimusta, eikä sitä siksi otettu mukaan tuloksiin. Mielisairaalatutkimuksessa vertailuryhmät mm. söivät transrasvaa 13 kertaa enemmän kuin koeryhmät, ja yksi vertailuryhmistä sai yli kaksinkertaisen määrän Tioridatsiini-lääkitystä (antipsykootti), jonka tiedetään olevan sydämelle haitallista.

Jossain yhteyksissä puhutaan K-vitamiinistä, jonka on vanhastaan uskottu olevan riittävää suoliston itsensä tuottamana.
K-vitamiinin riittävä saanti vähentää ikääntymiseen liittyvää ns. kalkkiparadoksia, jossa pehmeät kudokset kalkkeutuvat ja luu haurastuu.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa kudosten kalkkeutumiseen ja jäykistymiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa luuston haurastumiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje kalkkeuttaa valtimot ja ilmeisesti myös haurastuttaa laskimot.

K-vitamiinin saannissa on samantapainen vuosivaihtelu kuin D-vitamiinin saannissa. Kummastakin on enemmän vajetta talviaikaan.

Voi olla, että osa talviajan tulehdussairauksien epidemioista johtuu – D-vitamiinin puutteen tapaan – yleisestä K-vitamiinivajeesta.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinien yhteenlaskettu saanti näyttää olevan noin puolet japanilaisten saannista.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinin saanti on noin puolet siitä tasosta, jonka on todettu merkittävästi vähentävän osteoporoottisia luunmurtumia.

K-ja D-vitamiinin samanaikainen anto voi nopeuttaa murtumien paranemista, mutta havainto on vasta tuore ja suuntaa antava.

K-ja D-vitamiinien vaikutukset vahvistavat toisiaan ja jos toisen saantia lisätään pitää myös toisen saannista huolehtia. Kolmas osapuoli vaikutusmekanismeissa on kalsium, jonka riittävä perustason saanti tulee myös varmistaa.

Juusto on erityisen hyvä luuston lujuuden ylläpitäjä ja kasvattaja sillä se sisältää kahta luuston lujuuden kannalta merkittävää ravintotekijää eli K2-vitamiinia ja kalsiumia.

Kasveista saatava K1-vitamiini ei varastoidu elimistöön. Siksi vihreitä kasviksia tulee syödä useita kertoja päivässä.

Kasveista saatava K1-vitamiini imeytyy elimistöön paremmin öljyisestä ruoasta kuin rasvattomasta.

Kaalikasvien lehdet (erityisesti lehtikaali ja palmukaali) ja monet muutkin vihreät kasvikset ovat erityisen hyviä K-vitamiinin lähteitä.

Lehti- ja palmukaali ovat helppoja ja näyttäviä kasvatettavia. Niitä voi käyttää pinaatin tavoin.

K2-vitamiinin vaikutus on K1-vitamiinin vaikutusta voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

K2-vitaminin saannista Suomessa tulee suuri osa juustosta, kananmunista ja lihasta.

Pitkään kypsytetyissä ja voimakkaan makuisissa juustoissa on yleensä runsaasti K2-vitamiinia. Eri juustolajien välillä on kuitenkin runsaasti vaihtelua.

Kasviöljyjä kovetettaessa K1-vitamiini muuttuu dihydrofyllokinoniksi, joka on haitallinen terveydelle, sillä se estää K-vitamiinin suotuisan vaikutuksen.

K-vitamiinin saanti ja vaikutukset terveydelle ovat vielä huonosti tutkittuja ja tunnettuja. Jäämme odottamaan laajoja seurantatutkimuksia jotka toivottavasti osataan tehdä riittävillä annoksilla ja yhdistettyinä riittävään D-vitamiinin saantiin.

olisko vaikka K-vita kirjoitti:

Jossain yhteyksissä puhutaan K-vitamiinistä, jonka on vanhastaan uskottu olevan riittävää suoliston itsensä tuottamana.
K-vitamiinin riittävä saanti vähentää ikääntymiseen liittyvää ns. kalkkiparadoksia, jossa pehmeät kudokset kalkkeutuvat ja luu haurastuu.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa kudosten kalkkeutumiseen ja jäykistymiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa luuston haurastumiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje kalkkeuttaa valtimot ja ilmeisesti myös haurastuttaa laskimot.

K-vitamiinin saannissa on samantapainen vuosivaihtelu kuin D-vitamiinin saannissa. Kummastakin on enemmän vajetta talviaikaan.

Voi olla, että osa talviajan tulehdussairauksien epidemioista johtuu – D-vitamiinin puutteen tapaan – yleisestä K-vitamiinivajeesta.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinien yhteenlaskettu saanti näyttää olevan noin puolet japanilaisten saannista.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinin saanti on noin puolet siitä tasosta, jonka on todettu merkittävästi vähentävän osteoporoottisia luunmurtumia.

K-ja D-vitamiinin samanaikainen anto voi nopeuttaa murtumien paranemista, mutta havainto on vasta tuore ja suuntaa antava.

K-ja D-vitamiinien vaikutukset vahvistavat toisiaan ja jos toisen saantia lisätään pitää myös toisen saannista huolehtia. Kolmas osapuoli vaikutusmekanismeissa on kalsium, jonka riittävä perustason saanti tulee myös varmistaa.

Juusto on erityisen hyvä luuston lujuuden ylläpitäjä ja kasvattaja sillä se sisältää kahta luuston lujuuden kannalta merkittävää ravintotekijää eli K2-vitamiinia ja kalsiumia.

Kasveista saatava K1-vitamiini ei varastoidu elimistöön. Siksi vihreitä kasviksia tulee syödä useita kertoja päivässä.

Kasveista saatava K1-vitamiini imeytyy elimistöön paremmin öljyisestä ruoasta kuin rasvattomasta.

Kaalikasvien lehdet (erityisesti lehtikaali ja palmukaali) ja monet muutkin vihreät kasvikset ovat erityisen hyviä K-vitamiinin lähteitä.

Lehti- ja palmukaali ovat helppoja ja näyttäviä kasvatettavia. Niitä voi käyttää pinaatin tavoin.

K2-vitamiinin vaikutus on K1-vitamiinin vaikutusta voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

K2-vitaminin saannista Suomessa tulee suuri osa juustosta, kananmunista ja lihasta.

Pitkään kypsytetyissä ja voimakkaan makuisissa juustoissa on yleensä runsaasti K2-vitamiinia. Eri juustolajien välillä on kuitenkin runsaasti vaihtelua.

Kasviöljyjä kovetettaessa K1-vitamiini muuttuu dihydrofyllokinoniksi, joka on haitallinen terveydelle, sillä se estää K-vitamiinin suotuisan vaikutuksen.

K-vitamiinin saanti ja vaikutukset terveydelle ovat vielä huonosti tutkittuja ja tunnettuja. Jäämme odottamaan laajoja seurantatutkimuksia jotka toivottavasti osataan tehdä riittävillä annoksilla ja yhdistettyinä riittävään D-vitamiinin saantiin.

Taitaapi olla marevanin syöjille hankala vitamiini. K-vitamiinihan on vasta-aine verenohennin lääkkeille?

Kuiteskin mielenkiintoinen juttu.

olisko vaikka K-vita kirjoitti:

Jossain yhteyksissä puhutaan K-vitamiinistä, jonka on vanhastaan uskottu olevan riittävää suoliston itsensä tuottamana.
K-vitamiinin riittävä saanti vähentää ikääntymiseen liittyvää ns. kalkkiparadoksia, jossa pehmeät kudokset kalkkeutuvat ja luu haurastuu.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa kudosten kalkkeutumiseen ja jäykistymiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje myötävaikuttaa luuston haurastumiseen, jota usein pidetään ”normaalina” ikääntymisen seurauksena.

K-vitamiinivaje kalkkeuttaa valtimot ja ilmeisesti myös haurastuttaa laskimot.

K-vitamiinin saannissa on samantapainen vuosivaihtelu kuin D-vitamiinin saannissa. Kummastakin on enemmän vajetta talviaikaan.

Voi olla, että osa talviajan tulehdussairauksien epidemioista johtuu – D-vitamiinin puutteen tapaan – yleisestä K-vitamiinivajeesta.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinien yhteenlaskettu saanti näyttää olevan noin puolet japanilaisten saannista.

Suomalaisten keskimääräinen K-vitamiinin saanti on noin puolet siitä tasosta, jonka on todettu merkittävästi vähentävän osteoporoottisia luunmurtumia.

K-ja D-vitamiinin samanaikainen anto voi nopeuttaa murtumien paranemista, mutta havainto on vasta tuore ja suuntaa antava.

K-ja D-vitamiinien vaikutukset vahvistavat toisiaan ja jos toisen saantia lisätään pitää myös toisen saannista huolehtia. Kolmas osapuoli vaikutusmekanismeissa on kalsium, jonka riittävä perustason saanti tulee myös varmistaa.

Juusto on erityisen hyvä luuston lujuuden ylläpitäjä ja kasvattaja sillä se sisältää kahta luuston lujuuden kannalta merkittävää ravintotekijää eli K2-vitamiinia ja kalsiumia.

Kasveista saatava K1-vitamiini ei varastoidu elimistöön. Siksi vihreitä kasviksia tulee syödä useita kertoja päivässä.

Kasveista saatava K1-vitamiini imeytyy elimistöön paremmin öljyisestä ruoasta kuin rasvattomasta.

Kaalikasvien lehdet (erityisesti lehtikaali ja palmukaali) ja monet muutkin vihreät kasvikset ovat erityisen hyviä K-vitamiinin lähteitä.

Lehti- ja palmukaali ovat helppoja ja näyttäviä kasvatettavia. Niitä voi käyttää pinaatin tavoin.

K2-vitamiinin vaikutus on K1-vitamiinin vaikutusta voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

K2-vitaminin saannista Suomessa tulee suuri osa juustosta, kananmunista ja lihasta.

Pitkään kypsytetyissä ja voimakkaan makuisissa juustoissa on yleensä runsaasti K2-vitamiinia. Eri juustolajien välillä on kuitenkin runsaasti vaihtelua.

Kasviöljyjä kovetettaessa K1-vitamiini muuttuu dihydrofyllokinoniksi, joka on haitallinen terveydelle, sillä se estää K-vitamiinin suotuisan vaikutuksen.

K-vitamiinin saanti ja vaikutukset terveydelle ovat vielä huonosti tutkittuja ja tunnettuja. Jäämme odottamaan laajoja seurantatutkimuksia jotka toivottavasti osataan tehdä riittävillä annoksilla ja yhdistettyinä riittävään D-vitamiinin saantiin.

Valtion virallisterveellisessäkin ravitsemuksessa rasvan ja proteiinin tarve on 70-100g / vrk.

Tämä tarve täyttyy aniharvalla kun hiukankin haastattelee taikka tarkkailee muiden syömisiä. Se mikä tähän on johtanut ja edelleen vallitsee on tämä järjetön rasvan vastaisuus ja rasvalla pelottelu ihan joka paikassa.

Tavallinen kansa ei edes tiedä, mitä pitäisi syödä. Aina kun puhutaan ruuan keventämisestä, niin aina puhutaan vain ja ainoastaan rasvan vähentämisestä.

Tämä rasvan vähentäminen on johtanut siihen, että ihminen ei saa edes minimaalista rasvaa kroppaansa ja täten koko elimistö menee sekaisin ja on koko ajan nälkä. Ja sitten on kaikenlaista vaivaan fyysisestä psyykkiseen.

Viljat oikeasti sopivat aniharvalle. Antti Heikkilä sanoi fiksusti, jotta jättää kaikki viljat pariksi viikoksi ja jos ei huomaa mitään positiivista, niin ottaa ne takaisin ruokavalioon, koska silloin ne sopivat elimistölle.

Ja ne kalorit. Voi jessus sentään, kun rasvan ja hiilihydraatin aineenvaihdunta on täysin erilainen.

Meille edelleen uskotellaan, jotta heti kun syö rasvaa, niin se imeytyy verisuoniin ja vyötärölle vaikka näin ei ole.

Ja se suuri ja paha voi. Voista on vain 50% tyydyttynyttä rasvaa. (fineli)

150 grammaa rasvaa sisältää yhtä paljon kaloreita kuin 300 grammaa karkkia.

Ja miettikääs kumpaa menee ihmisillä enemmän.

Viralline taho on THL, diabetesliittoo ja sydänliitto, joissa kaikissa on päättävissä elimissä lääketehtaiden edustajia. Joten on turha seuraavankaan 100 vuoden aikana odottaa että virallinen taho valistaa tavallista kansaa yhtään mitenkään.

Sitäpaitsi vilja on erittäin halpaa ja sitä riittää.

Jos kaikki ihmiset söisivät kauden kotimaista, kuten minä, niin sitä ei todellakaan riittäisi edes 6 kk vuodesta. Nyt riittää kotimaisia juureksia noin maaliskuulle asti.

Kesän antimet riittävät lokakuulle.

Mitään ulkolaista en osta.

Pekka Puska on pelkkä durasell pupu, jonka patterit maksaa lääketeollisuus.

Täysin ostettavissa olemme kaikki.

voita ja rehuja kirjoitti:

Valtion virallisterveellisessäkin ravitsemuksessa rasvan ja proteiinin tarve on 70-100g / vrk.

Tämä tarve täyttyy aniharvalla kun hiukankin haastattelee taikka tarkkailee muiden syömisiä. Se mikä tähän on johtanut ja edelleen vallitsee on tämä järjetön rasvan vastaisuus ja rasvalla pelottelu ihan joka paikassa.

Tavallinen kansa ei edes tiedä, mitä pitäisi syödä. Aina kun puhutaan ruuan keventämisestä, niin aina puhutaan vain ja ainoastaan rasvan vähentämisestä.

Tämä rasvan vähentäminen on johtanut siihen, että ihminen ei saa edes minimaalista rasvaa kroppaansa ja täten koko elimistö menee sekaisin ja on koko ajan nälkä. Ja sitten on kaikenlaista vaivaan fyysisestä psyykkiseen.

Viljat oikeasti sopivat aniharvalle. Antti Heikkilä sanoi fiksusti, jotta jättää kaikki viljat pariksi viikoksi ja jos ei huomaa mitään positiivista, niin ottaa ne takaisin ruokavalioon, koska silloin ne sopivat elimistölle.

Ja ne kalorit. Voi jessus sentään, kun rasvan ja hiilihydraatin aineenvaihdunta on täysin erilainen.

Meille edelleen uskotellaan, jotta heti kun syö rasvaa, niin se imeytyy verisuoniin ja vyötärölle vaikka näin ei ole.

Ja se suuri ja paha voi. Voista on vain 50% tyydyttynyttä rasvaa. (fineli)

150 grammaa rasvaa sisältää yhtä paljon kaloreita kuin 300 grammaa karkkia.

Ja miettikääs kumpaa menee ihmisillä enemmän.

Viralline taho on THL, diabetesliittoo ja sydänliitto, joissa kaikissa on päättävissä elimissä lääketehtaiden edustajia. Joten on turha seuraavankaan 100 vuoden aikana odottaa että virallinen taho valistaa tavallista kansaa yhtään mitenkään.

Sitäpaitsi vilja on erittäin halpaa ja sitä riittää.

Jos kaikki ihmiset söisivät kauden kotimaista, kuten minä, niin sitä ei todellakaan riittäisi edes 6 kk vuodesta. Nyt riittää kotimaisia juureksia noin maaliskuulle asti.

Kesän antimet riittävät lokakuulle.

Mitään ulkolaista en osta.

Pekka Puska on pelkkä durasell pupu, jonka patterit maksaa lääketeollisuus.

Täysin ostettavissa olemme kaikki.

Ihmisen suonissa EI ole rasvaa sen enempää kuin kolesteroliakaan. Vaan siellä on kalkin ja tulehduksen aiheuttamaa plakkia. Ja näinollen yleensä myös hoikilla voi olla HDL:n ja LDL:n suhde erittäin huono.

Tämä plakki syntyy kun ihminen ei saa riittävästi hyviä rasvoja ja D-vitamiinia.

THL kieltää D-vitamiinin ja kaiken hyvän rasvan syömisen.

Onhan tästä tieteellistä tutkimusta jo niin paljon, jotta miten joku voi kuvitella että kolesteroli olisi rasvaa suonissa.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm