Dunckerin jutut ja ihannointi. Ohessa erään pikku-
dunkkerin (A9 lällärimies) samaistumisyrityksiä
esikuvaansa. Onneksi on kuulemma siirtymässä
marttakerhon foorumiin.
custom-malli
A9 07.08.2001 klo 19.15
Tein ensin itse Al-pellistä normaalin
monitahokkaan, eli 3 neliötä limittäin, särmän
pituus n. 25cm.
Sitten kun ensimmäisen kerran tuli tilanne jossa
tunsin sitä tarvitsevani niin nostin sen
lippunarulla saalinkiin. Tuulta vaan sattui
olemaan sen verran, että heijastin muuttui
propelliksi, joka pyöri väkkäränä mastossa
ilmeisesti ensin muutama sata kierrosta myötä- ja
sitten saman verran vastapäivään, tai
päinvastoin.
Lippunaru kesti toimitusta ehkä vartin, jonka
jälkeen heijastin tömähti kannelle (ihme kyllä).
En ole sitä sen koommin käyttänyt, mutta varmaan
se pysyisi paremmin ylhäällä epäsymmetrisesti
ripustettuna, eli ei ylä- ja alapäästään.
Olipahan kumminkin sinänsä helppo ja halpa
ratkaisu, ehkä jopa toimiva.
Sitten kysymyksiä viisaammille: nyt kun veneessä
on jo tutka, niin näkyykö se paremmin muissa
tutkissa (interferenssihäiriöiden lisäksi)?
Toiseksi: kuka tietää minkälaista heijastinta on
tungettu nykyisiin muoviviittoihin, kun näkyvät
tutkassa niin pirun hyvin?
Sitten vielä uutuusinnovaatio tee-itse
heijastinrakentajille: otetaan pieni fendari
(esim. 50cm pitkä), leikataan poikki, täytetään
tyhjillä rytätyillä juomatölkeillä ja liimataan
fendari kasaan. Onko jollain tämän suhteen
näkemyksiä tai kokemuksia? Päällisin puolin tämän
näköisiä virityksiä kyllä kaupasta löytyy
(Maritim 1998: 1550mk), mutta sisäkaluistahan nyt
lähinnä on kysymys.
Jostain muistan kuulleeni että muovikassillinen
em. tölkkejä toimisi tukaheijastimena siinä missä
pussillinen uusia.. siis heijastimia.
A9 03.07.2001 klo 10.02
Mikä on paras tietolähde satamien suhteen
(vieras-, käynti-, luonnon- yms) kun alueena on
lähinnä Suomenlahti, Saaristomeri ja Ahvenanmaa?
Päijätmarkin "Käyntisatamat 2001" sekä Uudenmaan
virkistysalueyhdistyksen julkaisut ovat jo
hankittuina, mutta onko vaikkapa netissä lisää
tietoa?
Tullivene,
A9 05.07.2001 klo 23.33
joka ilmestyi viime kesänä Hgin vesille on
ensimmäinen, joka onnistui aiheuttamaan vaurioita
veneeseeni. Olin aallonmurtajalla suojatussa
laiturissa, mutta ilmeisesti "maksimiaaltoa"
perässään vetänyt, eikä edes erityisen läheltä
kulkenut vene sai satama-altaassa sellaisen
mylläkän aikaan, ettei lähelle ollut menemistä.
En olisi uskonut, jollen olisi sattumalta ollut
paikalla.
Veneen kiinnityksessä saati fendareissa ei ollut
mitään parantamisen varaa, mutta puutöitä
ohiajosta silti seurasi
Pärskeistä sun muista
A9 18.06.2001 klo 14.28
Olen kyllä ongelmitta ajellut pilkkopimeässä
perämoottoriveneellä, kulkuvalo (1 kpl) aina
päällä. Tosin masto saisi tässäkin valossa olla
korkeampi, kuin nykyinen puolimetrinen, ja
varjostinlevykin puuttuu. Siltikään ei ole valo
haitannut navigointia. Sen sijaan oma selkä on
haitannut valon näkymistä eteenpäin ja ehkä myös
häiritseviä heijastuksia. Ilman valoja ajaminen
ei kyllä tulisi mieleenkään.
Ideaali valomasto perämoottoriavoveneeseen voisi
olla esim. 80cm pitkä, johon valo on asennettu
pystysuoraan varjostimen kera. Valitettavasti
pidempi alkaa jo näyttää pahalta, vaikka
toimisikin paremmin. Kylkikiinnitys laituriin on
myös silloin vaikeampaa.
Vielä ehdotus valonaroille veneilijöille. Sen
sijaan että ajatte pimeänä tai puutteellisin
valoin, vaihtakaa pienempi polttimo kulkuvaloon.
5W lamppu varmaan näkyy riittävästi muita veneitä
ajatellen, mutta häikäisee vähemmän kuin
(muistaakseni) vaadittu 10W.
Edellinen Seuraava
Lisäkysymykset
A9 18.06.2001 klo 21.06
Mihin pu-vi-valo on asennettu? Onko perävaloa?
Täytyykö pimeässä ajaa 40 solmua, jos jo
lailliset valot häiritsevät noin paljon?
surullista luettavaa
A9 11.06.2001 klo 21.46
Toivottavasti et enää hankkiudu Kustaanmiekkaan,
varsinkaan sumussa tai pimeällä.
samoin, ja lisäksi:
A9 07.06.2001 klo 22.01
mastovalon käytöstä:
Ns. jenkkiveneissä harvoin näkee mastovaloa
(koska sitä ei ole). Lisäksi perävalo on
peräpeilissä, moottori määrittelee
valaisusektorin. Laitonta kaikki tyynni.
Koneella ajavissa purjeveneissä valitettavasti
mastovaloa ei juuri myöskään käytetä.
Ei näitä valosääntöjä kukaan ole huvikseen
rustannut, pimeällä merellä on kaikille parasta
että oikeat lamput palavat oikeassa paikassa ja
oikeaan suuntaan.
Viimeinen naputuksen aihe on moottoriveneiden
yhdistetty masto/perävalo (pahimmillaan myös
ankkurivalo). Ilmeisesti jopa jotkut valmistajat
asentavat masto- ja perävalon samalle
korkeudelle, samaan mastoon. Ei se peli vetele.
On erittäin tärkeää noudattaa myös
korkeussuunnassa voimassaolevia määräyksiä. Nämä
korkeuserot eivät ole kiusantekoa vaan
turvallisuutta.
Viimeistään
A9 07.06.2001 klo 22.32
silloin, tietysti, Mutta omaa harkintaa on hyvä
käyttää sumussa ja udussakin. Kulkuvalot
selkeyttävät yllättävän paljon tilanteita jopa
keskellä päivää jos näkyvyys on muuten
heikentynyt, sumun tai vastaavan vuoksi.
näinhän se oli, ja...
A9 08.06.2001 klo 19.08
tosiaan masto- ja perävalon korkeuserosta ei
säännöt sano mitään. Sen sijaan mainitaan että
perävalo tulisi olla niin lähellä aluksen perää
kuin mahdollista.
Se tästä senttipelistä, sitten asteisiin. Eräs
huomionarvoinen asia on sivuvalojen sektorien
oikea suuntaus, erityisesti eteenpäin. Valot
pitäisi säätää siten, että sektorit mieluummin
menevät aavistuksen päällekkäin, kuin niin että
niiden väliin jää pimeä siivu.
Tässä tärkeimmät, pitäkää varapolttimoita aina
mukana ja muistakaa että pimeässä veneilyä on
paras harjoitella juuri nyt, kun valoa riittää
yölläkin.
makuasia
A9 11.06.2001 klo 22.03
Omasta mielestäni vaikeampi tilanne on se, kun
molemmat sivuvalot häviävät, eli kun valot
"harittavat". Siksi olen asentanut omat valoni
asteen verran päällekkäin. Kohti tuleva alus,
jossa ei kumpikaan sivuvalo näy (esim.
lähietäisyydellä satama-altaassa) ei valoineen
eroa pois päin kulkevasta. Siksi sivuvalojen
"limitys" on perustelutua. Tietysti, jos puolen
asteen tarkkuuteen valojen kanssa pääsee, niin
eiköhän kaikki ole hyvin niinkin.
Pääasia lienee se, että kaikissa veneissä
käytetään oikeita valoja ja niiden sektorit ovat
edes suurinpiirtein
ch?
A9 01.06.2001 klo 21.50
Meni vähän sekavaksi.
Minäkin haluaisin yksiselitteisen vastauksen
siihen, kuunteleeko mikään viranomainen nykyään
LA-puhelinta ollenkaan.
Toisaalta, käyttävätkö rekkakuskit vielä
laitetta? Mikä on kutsukanava heillä? Ch7?
kiitos
A9 02.06.2001 klo 18.44
Vihdoinkin asiallinen vastaus, kiitos siitä. Minä
ainakin pidän vanhan LA:n kaiken varalta vielä
veneessä, VHF:n toisena varajärjestelmänä.
dunkkerin (A9 lällärimies) samaistumisyrityksiä
esikuvaansa. Onneksi on kuulemma siirtymässä
marttakerhon foorumiin.
custom-malli
A9 07.08.2001 klo 19.15
Tein ensin itse Al-pellistä normaalin
monitahokkaan, eli 3 neliötä limittäin, särmän
pituus n. 25cm.
Sitten kun ensimmäisen kerran tuli tilanne jossa
tunsin sitä tarvitsevani niin nostin sen
lippunarulla saalinkiin. Tuulta vaan sattui
olemaan sen verran, että heijastin muuttui
propelliksi, joka pyöri väkkäränä mastossa
ilmeisesti ensin muutama sata kierrosta myötä- ja
sitten saman verran vastapäivään, tai
päinvastoin.
Lippunaru kesti toimitusta ehkä vartin, jonka
jälkeen heijastin tömähti kannelle (ihme kyllä).
En ole sitä sen koommin käyttänyt, mutta varmaan
se pysyisi paremmin ylhäällä epäsymmetrisesti
ripustettuna, eli ei ylä- ja alapäästään.
Olipahan kumminkin sinänsä helppo ja halpa
ratkaisu, ehkä jopa toimiva.
Sitten kysymyksiä viisaammille: nyt kun veneessä
on jo tutka, niin näkyykö se paremmin muissa
tutkissa (interferenssihäiriöiden lisäksi)?
Toiseksi: kuka tietää minkälaista heijastinta on
tungettu nykyisiin muoviviittoihin, kun näkyvät
tutkassa niin pirun hyvin?
Sitten vielä uutuusinnovaatio tee-itse
heijastinrakentajille: otetaan pieni fendari
(esim. 50cm pitkä), leikataan poikki, täytetään
tyhjillä rytätyillä juomatölkeillä ja liimataan
fendari kasaan. Onko jollain tämän suhteen
näkemyksiä tai kokemuksia? Päällisin puolin tämän
näköisiä virityksiä kyllä kaupasta löytyy
(Maritim 1998: 1550mk), mutta sisäkaluistahan nyt
lähinnä on kysymys.
Jostain muistan kuulleeni että muovikassillinen
em. tölkkejä toimisi tukaheijastimena siinä missä
pussillinen uusia.. siis heijastimia.
A9 03.07.2001 klo 10.02
Mikä on paras tietolähde satamien suhteen
(vieras-, käynti-, luonnon- yms) kun alueena on
lähinnä Suomenlahti, Saaristomeri ja Ahvenanmaa?
Päijätmarkin "Käyntisatamat 2001" sekä Uudenmaan
virkistysalueyhdistyksen julkaisut ovat jo
hankittuina, mutta onko vaikkapa netissä lisää
tietoa?
Tullivene,
A9 05.07.2001 klo 23.33
joka ilmestyi viime kesänä Hgin vesille on
ensimmäinen, joka onnistui aiheuttamaan vaurioita
veneeseeni. Olin aallonmurtajalla suojatussa
laiturissa, mutta ilmeisesti "maksimiaaltoa"
perässään vetänyt, eikä edes erityisen läheltä
kulkenut vene sai satama-altaassa sellaisen
mylläkän aikaan, ettei lähelle ollut menemistä.
En olisi uskonut, jollen olisi sattumalta ollut
paikalla.
Veneen kiinnityksessä saati fendareissa ei ollut
mitään parantamisen varaa, mutta puutöitä
ohiajosta silti seurasi
Pärskeistä sun muista
A9 18.06.2001 klo 14.28
Olen kyllä ongelmitta ajellut pilkkopimeässä
perämoottoriveneellä, kulkuvalo (1 kpl) aina
päällä. Tosin masto saisi tässäkin valossa olla
korkeampi, kuin nykyinen puolimetrinen, ja
varjostinlevykin puuttuu. Siltikään ei ole valo
haitannut navigointia. Sen sijaan oma selkä on
haitannut valon näkymistä eteenpäin ja ehkä myös
häiritseviä heijastuksia. Ilman valoja ajaminen
ei kyllä tulisi mieleenkään.
Ideaali valomasto perämoottoriavoveneeseen voisi
olla esim. 80cm pitkä, johon valo on asennettu
pystysuoraan varjostimen kera. Valitettavasti
pidempi alkaa jo näyttää pahalta, vaikka
toimisikin paremmin. Kylkikiinnitys laituriin on
myös silloin vaikeampaa.
Vielä ehdotus valonaroille veneilijöille. Sen
sijaan että ajatte pimeänä tai puutteellisin
valoin, vaihtakaa pienempi polttimo kulkuvaloon.
5W lamppu varmaan näkyy riittävästi muita veneitä
ajatellen, mutta häikäisee vähemmän kuin
(muistaakseni) vaadittu 10W.
Edellinen Seuraava
Lisäkysymykset
A9 18.06.2001 klo 21.06
Mihin pu-vi-valo on asennettu? Onko perävaloa?
Täytyykö pimeässä ajaa 40 solmua, jos jo
lailliset valot häiritsevät noin paljon?
surullista luettavaa
A9 11.06.2001 klo 21.46
Toivottavasti et enää hankkiudu Kustaanmiekkaan,
varsinkaan sumussa tai pimeällä.
samoin, ja lisäksi:
A9 07.06.2001 klo 22.01
mastovalon käytöstä:
Ns. jenkkiveneissä harvoin näkee mastovaloa
(koska sitä ei ole). Lisäksi perävalo on
peräpeilissä, moottori määrittelee
valaisusektorin. Laitonta kaikki tyynni.
Koneella ajavissa purjeveneissä valitettavasti
mastovaloa ei juuri myöskään käytetä.
Ei näitä valosääntöjä kukaan ole huvikseen
rustannut, pimeällä merellä on kaikille parasta
että oikeat lamput palavat oikeassa paikassa ja
oikeaan suuntaan.
Viimeinen naputuksen aihe on moottoriveneiden
yhdistetty masto/perävalo (pahimmillaan myös
ankkurivalo). Ilmeisesti jopa jotkut valmistajat
asentavat masto- ja perävalon samalle
korkeudelle, samaan mastoon. Ei se peli vetele.
On erittäin tärkeää noudattaa myös
korkeussuunnassa voimassaolevia määräyksiä. Nämä
korkeuserot eivät ole kiusantekoa vaan
turvallisuutta.
Viimeistään
A9 07.06.2001 klo 22.32
silloin, tietysti, Mutta omaa harkintaa on hyvä
käyttää sumussa ja udussakin. Kulkuvalot
selkeyttävät yllättävän paljon tilanteita jopa
keskellä päivää jos näkyvyys on muuten
heikentynyt, sumun tai vastaavan vuoksi.
näinhän se oli, ja...
A9 08.06.2001 klo 19.08
tosiaan masto- ja perävalon korkeuserosta ei
säännöt sano mitään. Sen sijaan mainitaan että
perävalo tulisi olla niin lähellä aluksen perää
kuin mahdollista.
Se tästä senttipelistä, sitten asteisiin. Eräs
huomionarvoinen asia on sivuvalojen sektorien
oikea suuntaus, erityisesti eteenpäin. Valot
pitäisi säätää siten, että sektorit mieluummin
menevät aavistuksen päällekkäin, kuin niin että
niiden väliin jää pimeä siivu.
Tässä tärkeimmät, pitäkää varapolttimoita aina
mukana ja muistakaa että pimeässä veneilyä on
paras harjoitella juuri nyt, kun valoa riittää
yölläkin.
makuasia
A9 11.06.2001 klo 22.03
Omasta mielestäni vaikeampi tilanne on se, kun
molemmat sivuvalot häviävät, eli kun valot
"harittavat". Siksi olen asentanut omat valoni
asteen verran päällekkäin. Kohti tuleva alus,
jossa ei kumpikaan sivuvalo näy (esim.
lähietäisyydellä satama-altaassa) ei valoineen
eroa pois päin kulkevasta. Siksi sivuvalojen
"limitys" on perustelutua. Tietysti, jos puolen
asteen tarkkuuteen valojen kanssa pääsee, niin
eiköhän kaikki ole hyvin niinkin.
Pääasia lienee se, että kaikissa veneissä
käytetään oikeita valoja ja niiden sektorit ovat
edes suurinpiirtein
ch?
A9 01.06.2001 klo 21.50
Meni vähän sekavaksi.
Minäkin haluaisin yksiselitteisen vastauksen
siihen, kuunteleeko mikään viranomainen nykyään
LA-puhelinta ollenkaan.
Toisaalta, käyttävätkö rekkakuskit vielä
laitetta? Mikä on kutsukanava heillä? Ch7?
kiitos
A9 02.06.2001 klo 18.44
Vihdoinkin asiallinen vastaus, kiitos siitä. Minä
ainakin pidän vanhan LA:n kaiken varalta vielä
veneessä, VHF:n toisena varajärjestelmänä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Teehän välillä töitäsi, jos sinulla sellaista on!
Sun kaltaset saa mut häpeämään purjehdusta.
Hiertääkö kakka vaipassa.
Pyydä naapurin tätiä vaihtamaan se.
Parempi tietysti olisi, jos hirttäisit itsesi,
ampuisit sydämeesi ( päähän osunut luoti ei
ilmeisesti vahingottaisi mitään tärkeätä), söisit
myrkkyä tai hukuttautuisit.
Silloin sinä ja me muutkin saisimme ikuisen
rauhan. Amen.
Daniel: Hanki elämä.
Mistäs tässä nyt on kyse?
Yritys provosoida erillaisilla peleillä liikkuvia
toistensa kurkkuihin?
Tässä tomiva neuvo:Jos näet sellaisen nimimerkin
kirjoittaman jutun,jotka ovat aiemmin saaneet
lepakoita tapuliin niin jätä lukematta...
Meni näemmä väärään paikkaan tuo viestini...oli
tarkoitettu Danielille.
Ei ole kovin kovat pääsykriteerit.
Vaikka kriteerit olisi mitkä, ainakaan sinä et
sinne pääsisi Daniel parka.