Rauhan nobelisti puhui Irlannin tuen puolesta

Rauhan sovittelijan järkipuhetta

"Kriisi on padottava ennen Espanjaa
Helsingin Sanomat

Ongelma, ongelman kiertely, ongelman tunnustaminen, paniikkia markkinoilla, korkojen nousu, avuntarpeen kieltäminen, lisää paniikkia, lisää nostetta korkoihin, avun hakeminen, avun myöntäminen.

Euromaiden talousnäytelmässä on seurattu samaa käsikirjoitusta puolisen vuotta. Ensimmäisessä näytännössä oli pääosassa Kreikka, toisessa Irlanti. Nyt Irlanti pääsee hetkeksi huilimaan, kun sille räätälöitiin viikonloppuna 85 miljardin euron apupaketti.

Irlannin tuki vaikutti maanantaina hieman rauhoittavan markkinoiden tilannetta, mutta kovin pitkäaikaiseksi olotilaksi vakautumista ei kannata veikata.

Valitettavasti näyttää olevan niin, että taakse jäävä taantuma ehti devalvoida uskottavuuden: pankkien taseisiin suhtaudutaan epäillen, hallitusten toimiin ei luoteta, säästöjen pelätään johtavan poliittisiin kriiseihin ja sijoittajien arvioidaan menettävän sijoituksiensa arvoa. Siispä raha seisoo hätäuloskäynnillä valmiina pakenemaan.

Kun näin on, estradille noussee kohta seuraava esiintyjä, Portugali. Portugali on nyt siinä vaiheessa, jossa se kiistää jyrkästi tarvitsevansa mitään apua. Maa on laatinut säästöbudjettinsa, ja tavoitteena on saada maan julkisen talouden vaje viime vuoden 9,3 prosentista tänä vuonna 7,3:een ja ensi vuonna 4,6 prosenttiin.

Säästöohjelmassa olevat palkkojen leikkaukset, eläkkeiden jäädytykset ja verojen korotukset tietävät portugalilaisille karuja aikoja. Kunnianhimoinen ohjelma näyttää kuitenkin vakuuttavan markkinoita yhtä vähän kuin Irlannin säästöohjelma.

Järkeä on turha etsiä sieltä, missä sitä ei ole. Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker osoitti huonoa tilannetajua yrittämällä silti: hänen mielestään Portugalin vaikeudet ovat ihan erilaisia kuin Irlannin, minkä vuoksi kriisin tarttumisvaara on vähäinen. Tarttumisvaara on aivan ilmeinen, sillä sopuliryntäykseen yltyneet markkinat eivät pysähdy analysoimaan syitä ja seurauksia.

Suuri pelko markkinoilla ja EU:ssa on se, että näytelmä esitetään vielä neljännen kerran, jolloin pääosassa on Espanja. Silloin näytelmän viimeinen kohtaus on pakko muuttaa: apu ei riitä EU:n viidenneksi suurimman talouden pelastamiseen, ja myös avustusjärjestelyn uskottavuus romahtaisi.

Juuri tästä syystä Portugalinkin pitäisi valmistautua hakemaan Euroopan unionin, euroryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston apua – suojaa myrskyn ajaksi. Jos tilanne ei rauhoitu, seuraavaksi ryntäys suuntautuu Espanjaan.

Pillastuneelle rahalle on aivan turha tarjota sitä ilmeistä totuutta, että Espanjan talous on kiinteistökuplan puhkeamisesta ja suurtyöttömyydestä huolimatta kohtalaisessa kunnossa. Velkaa on kansantuotteeseen suhteutettuna vähemmän kuin Saksalla, vaje on ensi vuonna pienempi kuin Ranskan vaje, suuret pankit ovat vahvoja, ja vientikin vetää.

Portugalin suojaaminen on tärkeää, sillä vaikka Espanjan ongelmat ovat toiset kuin Portugalin, Espanjan talous rahalaitoksineen on ulottanut lonkeronsa syvälle länsinaapurin talouteen. Isku, joka osuu Portugaliin, on väistämättä isku, joka yltää myös Espanjaan.

Portugalin ei tarvinne pelätä sitäkään, että avustajat ottavat maan talouspolitiikan huostaan ja kiristävät säästöohjelmaa, sillä Portugali on jo kääntämässä kurssiaan oikeaan suuntaan eikä uusia ohjeita tarvittane".

Niin, herää vain kysymys, että miksi tähän avustusoperaatioon on täytynyt mennä. Jos kaikki EU maat olisivat samassa jamassa kuin Irlanti, riittäisikö rahaa kaikkien maiden pelastamiseen? Tämähän on tie, joka katkeaa Espanjan kohdalla. Odotellaan maanantaita ja alkuviikkoa, eiköhän sieltä tule lunta tupaan ihan kunnolla". Jos Portugali ei tarvitse apua, on se suuri ihme ja pitää muistaa, että siellä on sijoitettuna espanjalaisten pankkien rahaa niin paljon, että hirvittää.