Sinkkumiehen näkökulma asepalvelukseen

Taidat kuulua niihin miehiin, jotka keksivät tekosyitä ja teorioita, joiden avulla voi perustella itselleen, miksi tiettyjä asioita ei tarvitsisi tehdä. Nii-in, onhan se "rajua", kun joutuu lähtemään äidin helmoista, ja mahdollisesti kokeilemaan omia rajojaan. Yksikään mainitsemistasi perusteluista ei ole todellisuudessa sellainen, jolla olisi oikeasti merkitystä asepalveluksen suorittamiseen.

Usein kuulee perusteluita, joiden mukaan armeijan suorittaminen venyttää valmistumista yms. Sinänsä ihmeellistä, kun monella ei ole kuitenkaan kiirettä valmistua, vaan jatko-opintovaiheessa on mahdollista "hengailla ja bilettää" sen sijaan, että keskityttäisiin opintojen suorittamiseen.

Mitä tulee armeijaan, parhaiten siitä tietävät yleensä ne, jotka eivät ole armeijaa edes käyneet. :D Kokemuksesta voin sanoa, ettei armeijan käyminen ole terveelle miehelle ylitsepääsemätön ongelma, Toki välillä voi olla kylmä ja v@tuttaa, mutta tuokin kannattaa ottaa lähinnä haasteena ja yhtenä kokemuksena muiden joukossa. Kun suhtautuu asioihin riittävän avoimin mielin, saattaa jopa ajan saatossa oppia yhtä sun toista. Fakta on kuitenkin se, että myöhemmässä elämässäsi tulet melko varmasti saamaan eteesi muitakin haasteita, joiden kanssa on vain pärjättävä, jos meinaa menestyä elämässä eikä jäädä kotiin maailman pahuutta ruikuttamaan.

Jälkikäteen ajateltuna en jättäisi armeijaa käymättä. Sen verran paljon tuli nähtyä ja ennen kaikkea koettua ainutkertaisia asioita. Asioita, joista ei vielä ennen armeijaan osannut edes uneksia. Joillakin asioilla on olllut myös merkitystä myöhemmässä työelämässä.

Monessa asiassa sanonta "koskaan ei pidä sanoa ei" pitää muuten paikkansa ! Välttä et näe asioissa mieltä tietyllä ajan hetkellä, mutta myöhemmin kaikesta kokemastasi voi olla hyötyä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa.

"Koti, uskonto ja isänmaa kuolivat ajat sitten.
Nykyään kyse on yksilöistä.
Ketä helvetti kiinnostaa tehdä työtä yhteiskunnan puolesta? "

Nykyisen yksilöllisyyden korostamisen vastapainoksi yhteiskuntaa voisi muokata siten, että ihmisiltä vaadittaisiin enemmän myös yhteisöllisyyttä muodossa tai toisessa. Olkoon se sitten armeija tai joku muu. Perusteluna käy ihan se, että mikä ihminen aikoo odottaa yhteiskunnalta palveluksia, ihmisen tulisi vastaavasti tehdä jotakin myös yhteikunnan eteen. Perustelu on siinä mielessä reilu, jotta yhteiskuntaan ei muodostuisi vapaamatkustajien joukkoa ja jotta ihmiset ymmärtäisivät, että yksilöllä ei voi olla aina vain oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia.

Voidaan jopa sanoa, että mitä enemmän elintaso nousee, sitä isomman joukon muodostavat ns. kermaperseet.

Sitä paitsi, monelle lökäpöksy-wannabe-önnöttäjälle armeija tai joku muu ohjattu toiminta tekisi oikein hyvää. Ehkä vielä opiskeluajan voi mennä laahustaen, mutta karu totuus iskee viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi mennä oikeisiin töihin. Saamattomilla maleksijoilla ei tunnetusti ole kovin hyvät työllistymismahdollisuudet nykyaikana...

" Suurin osa naisista löytää miehen ja tasan yhtä moni mies löytää naisen (homoseksuaaleja lukuunottamatta)."

Tämä on se asia meidän nykyisessä parisuhde/seksi-kulttuurissamme jonka itsekkin varsin hyvin tiedät valheeksi haluat vaan pajattaa tätä näin siksi että sitä aina toistamalla se muuttuisi uskottavammaksi.

Siteeraan tuosta aiemmasta kommentistani

"Meidän nykyinen parisuhde/seksi-kulttuurimme optimoi kaikille nuorille paritteluikäisille naisille mahdollisimman paljon parisuhde/seksi-seuraa ja kokemusta ja osalle miehistä paljon nuoria naisia nussittavaksi, mutta sillä on myös muitakin kielteisiä vaikutuksia kuin se että se väistämättä päätyy syrjäyttämään ison osan miehistä kokonaan parisuhde/seksi-markkinoiden ulkopuolelle tämän asian seuraamuksineen."

Minä olen muuten vähän keskustellut tästä meidän parisuhde/seksi-kulttuuristamma mm. ihan lähinaapurimme venäläisten nuorten naisten kanssa. Heidän on vaikea ymmärtää sellaista että meillä nuoret naiset haluavat päästä ja menevät nuoresta nimenomaan n.s. panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi eikä heillä suinkaan ensisijaisena tavoitteena ole löytää elämänsä miestä jolle he puolestaan voisivat olla elämän nainen ja joiden kanssa he perheenkin voisivat perustaa ja lapsia hankkia. Ne nuoret naiset joiden kanssa olen keskustellut sanovat että ilman muuta he hakevat miestä vapaina olevista sinkkumiehistä, ja tietenkin heistä sitten pyrkivät saamaan sellaisia joita omasta mielestään parhaina ja hyvännäköisinäkin pitävät, mutta ei heille sunkaan ole mikään turn-off se jos ja kun nämä vapaat sinkkumiehet ovat vähemmän kokeneita parisuhde/seksi-asioissa niinkuin mitä tämä asia meidän kulttuurissamme on.

Täsmälleen. Ja asepalvelus ei ole mielekästä vaikka ei olisikaan ongelmia naisten saannissa.

Itseasiassa se on enemmän niin että naiset "löytää" 30 miestä joista liki jokaisen ominaisuus on että he on löytäneet vielä useamman naisen.

loputtomiin kirjoitti:

" Suurin osa naisista löytää miehen ja tasan yhtä moni mies löytää naisen (homoseksuaaleja lukuunottamatta)."

Tämä on se asia meidän nykyisessä parisuhde/seksi-kulttuurissamme jonka itsekkin varsin hyvin tiedät valheeksi haluat vaan pajattaa tätä näin siksi että sitä aina toistamalla se muuttuisi uskottavammaksi.

Siteeraan tuosta aiemmasta kommentistani

"Meidän nykyinen parisuhde/seksi-kulttuurimme optimoi kaikille nuorille paritteluikäisille naisille mahdollisimman paljon parisuhde/seksi-seuraa ja kokemusta ja osalle miehistä paljon nuoria naisia nussittavaksi, mutta sillä on myös muitakin kielteisiä vaikutuksia kuin se että se väistämättä päätyy syrjäyttämään ison osan miehistä kokonaan parisuhde/seksi-markkinoiden ulkopuolelle tämän asian seuraamuksineen."

Minä olen muuten vähän keskustellut tästä meidän parisuhde/seksi-kulttuuristamma mm. ihan lähinaapurimme venäläisten nuorten naisten kanssa. Heidän on vaikea ymmärtää sellaista että meillä nuoret naiset haluavat päästä ja menevät nuoresta nimenomaan n.s. panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi eikä heillä suinkaan ensisijaisena tavoitteena ole löytää elämänsä miestä jolle he puolestaan voisivat olla elämän nainen ja joiden kanssa he perheenkin voisivat perustaa ja lapsia hankkia. Ne nuoret naiset joiden kanssa olen keskustellut sanovat että ilman muuta he hakevat miestä vapaina olevista sinkkumiehistä, ja tietenkin heistä sitten pyrkivät saamaan sellaisia joita omasta mielestään parhaina ja hyvännäköisinäkin pitävät, mutta ei heille sunkaan ole mikään turn-off se jos ja kun nämä vapaat sinkkumiehet ovat vähemmän kokeneita parisuhde/seksi-asioissa niinkuin mitä tämä asia meidän kulttuurissamme on.

Lue lisää

Aha, että tuollainen putkiaivo siellä nillittää.

Tuhatta parisuhteeseen ryhtynyttä naista kohti on tuhat parisuhteeseen ryhtynyttä miestä. Totta vai ei?

Jotkut ihmiset harjoittavat seksiä useamman kuin yhden ihmisen kanssa, olivat parisuhteessa tai ei. Harrastuksensa kullakin. Onko tuo sinulta pois?

Useimmat ihmiset eivät halua parisuhteeseen ei-mieluisan ihmisen kanssa. Pitäisikö heidät pakottaa siihen?

Jotkut ihmiset eivät halua parisuhteeseen ollenkaan. Pitäisikö heidät pakottaa tai lahjoa siihen?

Sinun mielestäsi syy on tietysti yhteiskunnassa ja armeijassa ja vapaassa tahdossa ja naisissa ja koulutuksessa ja töissä ja työttömyydessä ja tylsissä töissä, mutta ei vain ikimaailmassa sinussa itsessäsi. On tosi huono tuuri käynyt, jos kuulut noihin ylimääräisiin ihmisiin, joille vain ei kumppania löydy, mutta se kuule johtuu ihan siitä, ettet SINÄ ole kenenkään mielestä tarpeeksi kiinnostava.

loputtomiin kirjoitti:

" Suurin osa naisista löytää miehen ja tasan yhtä moni mies löytää naisen (homoseksuaaleja lukuunottamatta)."

Tämä on se asia meidän nykyisessä parisuhde/seksi-kulttuurissamme jonka itsekkin varsin hyvin tiedät valheeksi haluat vaan pajattaa tätä näin siksi että sitä aina toistamalla se muuttuisi uskottavammaksi.

Siteeraan tuosta aiemmasta kommentistani

"Meidän nykyinen parisuhde/seksi-kulttuurimme optimoi kaikille nuorille paritteluikäisille naisille mahdollisimman paljon parisuhde/seksi-seuraa ja kokemusta ja osalle miehistä paljon nuoria naisia nussittavaksi, mutta sillä on myös muitakin kielteisiä vaikutuksia kuin se että se väistämättä päätyy syrjäyttämään ison osan miehistä kokonaan parisuhde/seksi-markkinoiden ulkopuolelle tämän asian seuraamuksineen."

Minä olen muuten vähän keskustellut tästä meidän parisuhde/seksi-kulttuuristamma mm. ihan lähinaapurimme venäläisten nuorten naisten kanssa. Heidän on vaikea ymmärtää sellaista että meillä nuoret naiset haluavat päästä ja menevät nuoresta nimenomaan n.s. panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi eikä heillä suinkaan ensisijaisena tavoitteena ole löytää elämänsä miestä jolle he puolestaan voisivat olla elämän nainen ja joiden kanssa he perheenkin voisivat perustaa ja lapsia hankkia. Ne nuoret naiset joiden kanssa olen keskustellut sanovat että ilman muuta he hakevat miestä vapaina olevista sinkkumiehistä, ja tietenkin heistä sitten pyrkivät saamaan sellaisia joita omasta mielestään parhaina ja hyvännäköisinäkin pitävät, mutta ei heille sunkaan ole mikään turn-off se jos ja kun nämä vapaat sinkkumiehet ovat vähemmän kokeneita parisuhde/seksi-asioissa niinkuin mitä tämä asia meidän kulttuurissamme on.

Lue lisää

Aha, että tuollainen putkiaivo siellä nillittää.

Tuhatta parisuhteeseen ryhtynyttä naista kohti on tuhat parisuhteeseen ryhtynyttä miestä. Totta vai ei?

Jotkut ihmiset harjoittavat seksiä useamman kuin yhden ihmisen kanssa, olivat parisuhteessa tai ei. Harrastuksensa kullakin. Onko tuo sinulta pois?

Useimmat ihmiset eivät halua parisuhteeseen ei-mieluisan ihmisen kanssa. Pitäisikö heidät pakottaa siihen?

Jotkut ihmiset eivät halua parisuhteeseen ollenkaan. Pitäisikö heidät pakottaa tai lahjoa siihen?

Sinun mielestäsi syy on tietysti yhteiskunnassa ja armeijassa ja vapaassa tahdossa ja naisissa ja koulutuksessa ja töissä ja työttömyydessä ja tylsissä töissä, mutta ei vain ikimaailmassa sinussa itsessäsi. On tosi huono tuuri käynyt, jos kuulut noihin ylimääräisiin ihmisiin, joille vain ei kumppania löydy, mutta se kuule johtuu ihan siitä, ettet SINÄ ole kenenkään mielestä tarpeeksi kiinnostava.

loputtomiin kirjoitti:

" Suurin osa naisista löytää miehen ja tasan yhtä moni mies löytää naisen (homoseksuaaleja lukuunottamatta)."

Tämä on se asia meidän nykyisessä parisuhde/seksi-kulttuurissamme jonka itsekkin varsin hyvin tiedät valheeksi haluat vaan pajattaa tätä näin siksi että sitä aina toistamalla se muuttuisi uskottavammaksi.

Siteeraan tuosta aiemmasta kommentistani

"Meidän nykyinen parisuhde/seksi-kulttuurimme optimoi kaikille nuorille paritteluikäisille naisille mahdollisimman paljon parisuhde/seksi-seuraa ja kokemusta ja osalle miehistä paljon nuoria naisia nussittavaksi, mutta sillä on myös muitakin kielteisiä vaikutuksia kuin se että se väistämättä päätyy syrjäyttämään ison osan miehistä kokonaan parisuhde/seksi-markkinoiden ulkopuolelle tämän asian seuraamuksineen."

Minä olen muuten vähän keskustellut tästä meidän parisuhde/seksi-kulttuuristamma mm. ihan lähinaapurimme venäläisten nuorten naisten kanssa. Heidän on vaikea ymmärtää sellaista että meillä nuoret naiset haluavat päästä ja menevät nuoresta nimenomaan n.s. panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi eikä heillä suinkaan ensisijaisena tavoitteena ole löytää elämänsä miestä jolle he puolestaan voisivat olla elämän nainen ja joiden kanssa he perheenkin voisivat perustaa ja lapsia hankkia. Ne nuoret naiset joiden kanssa olen keskustellut sanovat että ilman muuta he hakevat miestä vapaina olevista sinkkumiehistä, ja tietenkin heistä sitten pyrkivät saamaan sellaisia joita omasta mielestään parhaina ja hyvännäköisinäkin pitävät, mutta ei heille sunkaan ole mikään turn-off se jos ja kun nämä vapaat sinkkumiehet ovat vähemmän kokeneita parisuhde/seksi-asioissa niinkuin mitä tämä asia meidän kulttuurissamme on.

Lue lisää

"panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi"
ROTFLMAO

Minkäs teet? kirjoitti:

Aha, että tuollainen putkiaivo siellä nillittää.

Tuhatta parisuhteeseen ryhtynyttä naista kohti on tuhat parisuhteeseen ryhtynyttä miestä. Totta vai ei?

Jotkut ihmiset harjoittavat seksiä useamman kuin yhden ihmisen kanssa, olivat parisuhteessa tai ei. Harrastuksensa kullakin. Onko tuo sinulta pois?

Useimmat ihmiset eivät halua parisuhteeseen ei-mieluisan ihmisen kanssa. Pitäisikö heidät pakottaa siihen?

Jotkut ihmiset eivät halua parisuhteeseen ollenkaan. Pitäisikö heidät pakottaa tai lahjoa siihen?

Sinun mielestäsi syy on tietysti yhteiskunnassa ja armeijassa ja vapaassa tahdossa ja naisissa ja koulutuksessa ja töissä ja työttömyydessä ja tylsissä töissä, mutta ei vain ikimaailmassa sinussa itsessäsi. On tosi huono tuuri käynyt, jos kuulut noihin ylimääräisiin ihmisiin, joille vain ei kumppania löydy, mutta se kuule johtuu ihan siitä, ettet SINÄ ole kenenkään mielestä tarpeeksi kiinnostava.

Lue lisää

No minusta kyllä muutama nainen on elämäni vaarrella kiinnnostunut ollutkin, mutta vain 20 vuotiaaksi asti minulla oli pari sellaista naista joista olisi elämäni naiseksikin ollut. En osannut kuitenkaan pitää noista naisista kummastakaaan kiinni kun ajattelin että kyllä niitä kelpo naisia myöhemminkin eteen tulee ja piti priorisoida koulutuksiin ja työuran alulle saamiseen. No ei niitä kelponaisa sitten tullut enää eteen ja itse naisia iskemään en ollutkaan tottunut, ja kaikeksi pahaksi onneksi ei sitten edes hankkimiani koulutuksia mitenkään vastaava työurakaan oikein lähtenyt ollenkaan alkuun.
En minä siis esim. tässä omalla kohdallani näitä naisasioitani arvioidessani syitä hae sen paremmin yksinomaan itsestäni ja valinnoistani kuin yksinomaaan niistä oloista ja asioista joiden sekaan olen syntynyt ja myöhemmin joutunut, vaan näitä molempia tietenkin tarkastelen ja niiden vaikutusta ja keskenäisiä riippuvuussuhteitakin tämän asian suhteen.
Henkilökohtaisesti minun naisasioideni osalta se on kyllä jo jokseenkin yhdentekevää ovatko naiset minusta kiinnostuneita ja kuinka paljon, nuo ajat ovat minulta jo kaukana takanapäin eikä niitä enää muuksi saa. Sinä nyt kuitenkin katsot ihan tuosta vaan lonkalta heittäen olevasi oikeassa kun sanot tuossa itsellesi tuntemattoman miehen kohdalle sattuneet tapahtumat johtuvaksi yksinomaan hänestä itsestään. Onko tullut mieleesi että tämä tällainen voisi olla kutakuinkin yhtä peruasteetonta ja typerääkin mitä se jos summissa kaiken laittaa johtuvaksi yhteiskunnasta tai niistä olsuhteista joiden sekaan on syntynyt ja myöhemmin joutunut. Ihan vielä isoilla kirjaimilla tuon tuohon laitoit, että se johtuu siitä kun SINÄ et ole tarpeeksi kiinnostava. En minä todellakaan niin kaikkivoipa mies ole etteikö esimerkiksi kulttuurilla ja työ/koulutus-uralla y.m.s. olisi minuun päin mitään vaikutusta sellaista joka näihin naisasioihinkin on heijastunut, eikä sellaisia miehiä missään ole olemassakaan.

Ei se satu kirjoitti:

"panomestarien vakipanoverkostoihin nussittaviksi"
ROTFLMAO

Missäs olis seuraava panomestarien vakipanoverkostoihin ilmoittautuminen? Ei tätä atmn valitusta kestä.

Voi jessus mitä soopaa ketjussa, sen siitä pojat saa kun koneella istuu päivät pitkät pornoa tsiigaamassa.

Hyvä kirjoitus, minkäs teet-otsikolla, plussaa ei antanut laittaa joten kirjoitan kehut tähän!

Ja ei se satu, kyllä nää kirjoitukset jaksaa muakin naurattaa aina yhtä paljon. :D

minulle--- kirjoitti:

No minusta kyllä muutama nainen on elämäni vaarrella kiinnnostunut ollutkin, mutta vain 20 vuotiaaksi asti minulla oli pari sellaista naista joista olisi elämäni naiseksikin ollut. En osannut kuitenkaan pitää noista naisista kummastakaaan kiinni kun ajattelin että kyllä niitä kelpo naisia myöhemminkin eteen tulee ja piti priorisoida koulutuksiin ja työuran alulle saamiseen. No ei niitä kelponaisa sitten tullut enää eteen ja itse naisia iskemään en ollutkaan tottunut, ja kaikeksi pahaksi onneksi ei sitten edes hankkimiani koulutuksia mitenkään vastaava työurakaan oikein lähtenyt ollenkaan alkuun.
En minä siis esim. tässä omalla kohdallani näitä naisasioitani arvioidessani syitä hae sen paremmin yksinomaan itsestäni ja valinnoistani kuin yksinomaaan niistä oloista ja asioista joiden sekaan olen syntynyt ja myöhemmin joutunut, vaan näitä molempia tietenkin tarkastelen ja niiden vaikutusta ja keskenäisiä riippuvuussuhteitakin tämän asian suhteen.
Henkilökohtaisesti minun naisasioideni osalta se on kyllä jo jokseenkin yhdentekevää ovatko naiset minusta kiinnostuneita ja kuinka paljon, nuo ajat ovat minulta jo kaukana takanapäin eikä niitä enää muuksi saa. Sinä nyt kuitenkin katsot ihan tuosta vaan lonkalta heittäen olevasi oikeassa kun sanot tuossa itsellesi tuntemattoman miehen kohdalle sattuneet tapahtumat johtuvaksi yksinomaan hänestä itsestään. Onko tullut mieleesi että tämä tällainen voisi olla kutakuinkin yhtä peruasteetonta ja typerääkin mitä se jos summissa kaiken laittaa johtuvaksi yhteiskunnasta tai niistä olsuhteista joiden sekaan on syntynyt ja myöhemmin joutunut. Ihan vielä isoilla kirjaimilla tuon tuohon laitoit, että se johtuu siitä kun SINÄ et ole tarpeeksi kiinnostava. En minä todellakaan niin kaikkivoipa mies ole etteikö esimerkiksi kulttuurilla ja työ/koulutus-uralla y.m.s. olisi minuun päin mitään vaikutusta sellaista joka näihin naisasioihinkin on heijastunut, eikä sellaisia miehiä missään ole olemassakaan.

Lue lisää

Harmillista, ettei ura ole lähtenyt käyntiin. Mutta mutta...yhteiskunnanko nyt pitäisi hommata sinulle nainen? Vai pitäisikö jonkun naisen ruveta sinulle puolisoksi ihan solidaarisuuden vuoksi, vaikkei oikein kiinnostaisikaan?

Solidaarisuudestako? kirjoitti:

Harmillista, ettei ura ole lähtenyt käyntiin. Mutta mutta...yhteiskunnanko nyt pitäisi hommata sinulle nainen? Vai pitäisikö jonkun naisen ruveta sinulle puolisoksi ihan solidaarisuuden vuoksi, vaikkei oikein kiinnostaisikaan?

Lue lisää

Eikö tuo asia nyt jumalauta selvästi sanomalla perille mennyt. No vielä kerran. Henkilökohtaisesti minun kannalatani on ja on jo ollutkin aika kauan yhdentekevää onko naiset minusta kiinnostuneita ja miten paljon.Ei näistä naisista ole kuitenkaan enää minun surujani lievittämään ja tuskin heistä on seurakseni muutenkaan.
Lisään vielä sen että minulle on ollut naisseuraa ajatelleen nimenomaan se ensiarvoisen tärkeä asia että nainen ihastuu/rakastuu minuun myös miehenä siinä mitä itsekkin edellytän naisseurani suhteen. Pitäisi se nyt jumalauta ymmärtää miten se näin mennen vaikeutuu se naisen saaminen sitä myötä mitä enemmään ikää kertyy. Se vaan että minusta meidän kulttuurissamme tämän sortin naisen saaminen vaikeutuu miehellä jo ihan turhan varhaisessa iässä.

eikö---- kirjoitti:

Eikö tuo asia nyt jumalauta selvästi sanomalla perille mennyt. No vielä kerran. Henkilökohtaisesti minun kannalatani on ja on jo ollutkin aika kauan yhdentekevää onko naiset minusta kiinnostuneita ja miten paljon.Ei näistä naisista ole kuitenkaan enää minun surujani lievittämään ja tuskin heistä on seurakseni muutenkaan.
Lisään vielä sen että minulle on ollut naisseuraa ajatelleen nimenomaan se ensiarvoisen tärkeä asia että nainen ihastuu/rakastuu minuun myös miehenä siinä mitä itsekkin edellytän naisseurani suhteen. Pitäisi se nyt jumalauta ymmärtää miten se näin mennen vaikeutuu se naisen saaminen sitä myötä mitä enemmään ikää kertyy. Se vaan että minusta meidän kulttuurissamme tämän sortin naisen saaminen vaikeutuu miehellä jo ihan turhan varhaisessa iässä.

Lue lisää

Mikä putkiaivo. Jes. Täysi kymppi tästä kirjoituksesta.

"Miksi jotkut nuoret miehet välttävät asepalvelusta, on koska heiltä puuttuu itsevarmuutta ja he pelkäävät joutuvansa syrjityksi"
Eikös tuo pässinnarussa kulkeminen ole juuri sitä itsevarmuuden puuttumista ja syrjityksi tulon pelkoa?

ja samoin sivari. Eli kyllä miehen jotain vastinetta asepalveluksesta tulisi saada. Ja tosi tilanteessa lähetetään tappamaan itseään, jotta naiset saa lorttoilla.

"siitä saatavalla palkalla voi esimerkiksi matkustella, käydä ulkona syömässä ja joskus ostaakin jotain kivaa (vaikka en shoppailusta sinänsä välitäkään)."

Hemmotellun naisen näkemys asepalveluksesta. Joo on se 6kk jo aika lyhyt mut ei se ihan tollasta ole.

"Tee elämällesi ihan mitä haluat mutta muista, että kyse on omista valinnoistasi. "
Kyse nimenomaan ei ole omasta valinnasta vaan pakosta, johon kastroitu ja naiseton mies pakotetaan. Ja että miehen pitää olla valmis vaikka kuolemaan, vaikkei itse saakaan yhtään mitään tai edes omaa osaansa. Sitä melkein toivoo että tulis kunnon rähinä. En laittais tikkua ristiin.

16+9 kirjoitti:

ja samoin sivari. Eli kyllä miehen jotain vastinetta asepalveluksesta tulisi saada. Ja tosi tilanteessa lähetetään tappamaan itseään, jotta naiset saa lorttoilla.

"siitä saatavalla palkalla voi esimerkiksi matkustella, käydä ulkona syömässä ja joskus ostaakin jotain kivaa (vaikka en shoppailusta sinänsä välitäkään)."

Hemmotellun naisen näkemys asepalveluksesta. Joo on se 6kk jo aika lyhyt mut ei se ihan tollasta ole.

"Tee elämällesi ihan mitä haluat mutta muista, että kyse on omista valinnoistasi. "
Kyse nimenomaan ei ole omasta valinnasta vaan pakosta, johon kastroitu ja naiseton mies pakotetaan. Ja että miehen pitää olla valmis vaikka kuolemaan, vaikkei itse saakaan yhtään mitään tai edes omaa osaansa. Sitä melkein toivoo että tulis kunnon rähinä. En laittais tikkua ristiin.

Lue lisää

Voi hyvän tähden kirjoitti:

"Asevelvollisuuden suorittamisesta saa tasoitusta sekä opiskelu- että monta työpaikkaa hakiessaan. Ja otapa selvää siitä, mitä naiset tekivät sotien aikana Suomessa. "
Oikein valittu siviilipalvelus avaa suoraan portit työelämään, armeija ei.

16+9 kirjoitti:

ja samoin sivari. Eli kyllä miehen jotain vastinetta asepalveluksesta tulisi saada. Ja tosi tilanteessa lähetetään tappamaan itseään, jotta naiset saa lorttoilla.

"siitä saatavalla palkalla voi esimerkiksi matkustella, käydä ulkona syömässä ja joskus ostaakin jotain kivaa (vaikka en shoppailusta sinänsä välitäkään)."

Hemmotellun naisen näkemys asepalveluksesta. Joo on se 6kk jo aika lyhyt mut ei se ihan tollasta ole.

"Tee elämällesi ihan mitä haluat mutta muista, että kyse on omista valinnoistasi. "
Kyse nimenomaan ei ole omasta valinnasta vaan pakosta, johon kastroitu ja naiseton mies pakotetaan. Ja että miehen pitää olla valmis vaikka kuolemaan, vaikkei itse saakaan yhtään mitään tai edes omaa osaansa. Sitä melkein toivoo että tulis kunnon rähinä. En laittais tikkua ristiin.

Lue lisää

"armeija on vähän pakko
ja samoin sivari. Eli kyllä miehen jotain vastinetta asepalveluksesta tulisi saada. Ja tosi tilanteessa lähetetään tappamaan itseään, jotta naiset saa lorttoilla. "

Ainoa pakko, mitä ihmisen tulee jossain vaiheessa elämäänsä tehdä on kuolla. Kaikki muu on enemmän ja vähemmän vapaaehtoista. Tositilanteessa ihminen tekee yllättäviä valintoja varsinkin, jos tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja. Sekin on realismia, että paeta saa halutessaan vaikka koko lopun elämänsä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kuitenkin.

Erinomainen kirjoitus, raakaa realismia alusta loppuun.

Hieno kirjoitus!
Kukaan ei sitä elämääsi elä, ellet sinä itse sitä tee.
Aina on ollut miehiä jotka eivät päässeet naimisiin, eli eivät kelvanneet naisille.

...mutta tämähän on totta, joten miksi ampua viestintuojaa. Opiskelen alaa, jossa 80 % on naisia, eikä tällä naisvaltaisella ympäristöllä ole kohdallani mitään vaikutusta mihinkään. Niinpä olen joskus ajatusleikkinä vienyt asetelmaa vähän pidemmälle ja pohtinut, että mikäli haaksirikkoutuisin autiolle saarelle sadan naisen kanssa, edes se tosiseikka että olisin ainoa saatavilla oleva mies ei takuulla saisi naisia kiinnostumaan.

Mitä kitisemisen vastenmielisyyteen tulee, huomasin olevani samantekevä jo ennen kitisemistä. Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin."

On totta, etteivät koulutus, hyvät arvosanat ja asepalveluksen suorittaminen riitä tässä maailmassa mihinkään, vaikka näin meille vuosikaudet uskoteltiin. Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...mutta tämähän on totta, joten miksi ampua viestintuojaa. Opiskelen alaa, jossa 80 % on naisia, eikä tällä naisvaltaisella ympäristöllä ole kohdallani mitään vaikutusta mihinkään. Niinpä olen joskus ajatusleikkinä vienyt asetelmaa vähän pidemmälle ja pohtinut, että mikäli haaksirikkoutuisin autiolle saarelle sadan naisen kanssa, edes se tosiseikka että olisin ainoa saatavilla oleva mies ei takuulla saisi naisia kiinnostumaan.

Mitä kitisemisen vastenmielisyyteen tulee, huomasin olevani samantekevä jo ennen kitisemistä. Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin."

On totta, etteivät koulutus, hyvät arvosanat ja asepalveluksen suorittaminen riitä tässä maailmassa mihinkään, vaikka näin meille vuosikaudet uskoteltiin. Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa.

Lue lisää

Kuka kumma lupasi sinulle naisia siitä hyvästä, että hankit koulutuksen ja suoritit asepalveluksen?

Ethän muuten ole niitä ihmisiä, jotka antavat pitkät yhteiskunnalle, mutta käyttävät mielellään terveyspalveluja ja muuta sosiaaliturvaa?

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...mutta tämähän on totta, joten miksi ampua viestintuojaa. Opiskelen alaa, jossa 80 % on naisia, eikä tällä naisvaltaisella ympäristöllä ole kohdallani mitään vaikutusta mihinkään. Niinpä olen joskus ajatusleikkinä vienyt asetelmaa vähän pidemmälle ja pohtinut, että mikäli haaksirikkoutuisin autiolle saarelle sadan naisen kanssa, edes se tosiseikka että olisin ainoa saatavilla oleva mies ei takuulla saisi naisia kiinnostumaan.

Mitä kitisemisen vastenmielisyyteen tulee, huomasin olevani samantekevä jo ennen kitisemistä. Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin."

On totta, etteivät koulutus, hyvät arvosanat ja asepalveluksen suorittaminen riitä tässä maailmassa mihinkään, vaikka näin meille vuosikaudet uskoteltiin. Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa.

Lue lisää

"Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin." [...] Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa."

Mutta Hämärä, reaktiohan on tuokin. Tulee mieleen yksi tuttu, joka sanoi: "Mainonta ja hype eivät vaikuta minuun ollenkaan; jos jostain elokuvasta puhutaan paljon, minä jätän sen periaatteesta katsomatta"... no niin niin. Millä tavalla tuo on "ei vaikuta minuun ollenkaan"?

Se, että haluat tahallasi olla "häviäjä" kuulostaa siltä, että häviäjä/voittaja-käsitteet merkitsevät sinulle kuitenkin jotain, ja että jollain tasolla haluaisit sittenkin olla "voittaja". Miksi helvetissä, jos kerran kuitenkin näkee, miten tyhjää koko kilpailu on palkintoineen kaikkineen? Jos kilpailuyhteiskunta olisi ihminen, se nauttisi sinulta saamastaan negatiivisesta huomiosta. Ainoa tapa päästä sen vaikutuksesta eroon olisi rakentaa oma onnistumis- ja onnellisuusrakennelma omilla ehdoilla. Se ei ole suinkaan mahdotonta; itse olen ainakin huomannut, että kaikista kiihottavinta on "onnistua salaa", saada aikaiseksi jotain erinomaista ilman että kukaan näkee, tai tehdä jotain hyvää ilman että kukaan tietää kiittää. Siinä oman elämän rakentamisessa aion vielä onnistua laajemminkin, vaikka se vaatiikin sellaista itsekuria joka on tällä hetkellä vähissä.

Joka tapauksessa, ottaen huomioon, että kirjoittelet paljon anonyyminä ja teet ilmeisesti musiikkia anonyyminä, luulisi sinunkin tunteneen samoin... joten outoa, että kuitenkin ajatukset pyörivät noin paljon siinä häviämisessä ja ulkopuolisuuden negatiivisissa puolissa. Puhuit jonkin aikaa sitten Mannin "Doktor Faustus" -romaanista; oletko lukenut "Tonio Kröger" -novellin?

Kuka lupasi? kirjoitti:

Kuka kumma lupasi sinulle naisia siitä hyvästä, että hankit koulutuksen ja suoritit asepalveluksen?

Ethän muuten ole niitä ihmisiä, jotka antavat pitkät yhteiskunnalle, mutta käyttävät mielellään terveyspalveluja ja muuta sosiaaliturvaa?

Lue lisää

Tarkoitin sitä "lupausta", että olemalla ahkera, kiltti ja tunnollinen voisi päätyä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. En saanut mitään; en koskaan edes kesätöitä, joten nyt olen lähempänä kolmeakymmentä enkä ole ollut päivääkään töissä. En siis koskaan tule saamaankaan mitään. Naisista tässä tilanteessa nyt on turha haaveillakaan.

En liioin suorittanut asepalvelusta, menin sivariin kun asetelma hahmottui päässäni. Terveyspalveluja en käytä, ja toistaiseksi vanhemmat elättävät, joten vielä ei ole valtion täysimittaisen kuppaamisen aika. Eiköhän sekin lysti vielä ole edessä, kun ikä lisääntyy, paikat alkavat reistata ja edellinen miespolvi vaipuu unholaan.

superneitsyt kirjoitti:

"Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin." [...] Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa."

Mutta Hämärä, reaktiohan on tuokin. Tulee mieleen yksi tuttu, joka sanoi: "Mainonta ja hype eivät vaikuta minuun ollenkaan; jos jostain elokuvasta puhutaan paljon, minä jätän sen periaatteesta katsomatta"... no niin niin. Millä tavalla tuo on "ei vaikuta minuun ollenkaan"?

Se, että haluat tahallasi olla "häviäjä" kuulostaa siltä, että häviäjä/voittaja-käsitteet merkitsevät sinulle kuitenkin jotain, ja että jollain tasolla haluaisit sittenkin olla "voittaja". Miksi helvetissä, jos kerran kuitenkin näkee, miten tyhjää koko kilpailu on palkintoineen kaikkineen? Jos kilpailuyhteiskunta olisi ihminen, se nauttisi sinulta saamastaan negatiivisesta huomiosta. Ainoa tapa päästä sen vaikutuksesta eroon olisi rakentaa oma onnistumis- ja onnellisuusrakennelma omilla ehdoilla. Se ei ole suinkaan mahdotonta; itse olen ainakin huomannut, että kaikista kiihottavinta on "onnistua salaa", saada aikaiseksi jotain erinomaista ilman että kukaan näkee, tai tehdä jotain hyvää ilman että kukaan tietää kiittää. Siinä oman elämän rakentamisessa aion vielä onnistua laajemminkin, vaikka se vaatiikin sellaista itsekuria joka on tällä hetkellä vähissä.

Joka tapauksessa, ottaen huomioon, että kirjoittelet paljon anonyyminä ja teet ilmeisesti musiikkia anonyyminä, luulisi sinunkin tunteneen samoin... joten outoa, että kuitenkin ajatukset pyörivät noin paljon siinä häviämisessä ja ulkopuolisuuden negatiivisissa puolissa. Puhuit jonkin aikaa sitten Mannin "Doktor Faustus" -romaanista; oletko lukenut "Tonio Kröger" -novellin?

Lue lisää

"Tonio Krögeriä" en ole lukenut, mutta Wikipedia-lunttauksen perusteella liikutaan hyvin samoissa teemoissa kuin Mannin muissakin teoksissa, taiteilijan erityisluonteen ja yhteiskunnan "porvarillisuuden" vastakkainasettelussa.

Mainitsemasi asetelma on vähän kuin surullisenkuuluisa The Game: heti kun sen olemassaolosta tietää, sitä on ikään kuin pakko pelata (eikä siinä voi voittaa). Kapinassa jotakin vastaan vihollisen olemassaoloa ei voi kieltää. Jos kyse olisi vain itsestäni, asia tuskin saisi niin suurta huomiota. Ongelma on kuitenkin, että lähipiirini on asettanut minulle odotuksia, joita en koskaan tule täyttämään. Pelaan kaksilla korteilla (AA, 72o) niin kauan kuin pystyn: heille olen toistaiseksi onnistunut teeskentelemään kutakuinkin menestynyttä korkeakouluopiskelijaa. Koska kuitenkin koen, ettei tällä roolillani ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (isäni esimerkiksi sodanjälkeisenä lapsena ja muutenkin nykymaailmasta vieraantuneena kuvittelee, että maisterinpaperit vielä nykyäänkin olisivat varma reitti "herraksi"), tarvitsen todellisille kasvoilleni purkautumistien: sellaisena toimivat anonyymit nettitekstit. Ei siis ihme, jos näissä korostuu voittajuuden ja häviäjyyden tematiikka negaatioita korostaen.

Jossakin määrin musiikin tekeminen anonyyminä liittyy myös tähän. Tekemäni musiikki on sellaista, jota tämä lähipiirini tuskin hyväksyisi. Perheenjäsenilleni olen soittanut instrumentaalimateriaaliani, mutta kukaan heistä ei tiedä kuplettiprojektistani - he eivät edes tiedä että laulan, sillä sitäkään en koskaan tee heidän seurassaan. Kevyiden hupirallien ohella huomaan yhä enemmän meneväni teksteissäni kohti puhdasta ilkeyttä ja halpahintaista provokaatiota, laulavani sanoja joita en välttämättä omalla nimelläni tahtoisi nettiin laittaa. Anonyyminä tunnen itseni jonkinlaiseksi Batmaniksi, salaperäiseksi yön... ei vaan netin kostajaksi, sillä erotuksella tosin ettei minulla ole minkäänlaista moraalia tai arvoja. Olen ehtinyt jo pilkata niin vihreää poliitikkoa, perussuomalaisia isäni mukaanlukien, veteraanijärjestöjä, pohjalaisia kuin muslimejakin. Koska en tunne yhteenkuuluvuutta juuri mihinkään tai kehenkään, arvot eivät pahemmin rajoita aihevalintojani. André Bretonin surrealistisessa manifestissa todetaan surrealistisista teoista yksinkertaisimman olevan satunnaiseen väkijoukkoon ammuskelemisen; minä uskon kynän olevan pistoolia kivuliaampi, mutta pidän silti kiinni satunnaisten uhrien taiteellisesta merkityksestä.

Haluan siis sittenkin olla voittaja, mutta siihen liittyy kaksi ehtoa: 1) tahdon voittaa omassa pelissäni, omilla säännöilläni ja moraalillani tai pikemminkin ilman niitä ja 2) en tahdo mahdollista voittoani yhdistettävän minuun (ts. "reaaliseen" persoonaani; Clark Kentin on aina ja kaikkialla oltava nössö). Teen tai olen tekemättä mitä tahdon. Kyse on todellakin omaehtoisesta rakennelmasta, salaisesta merkitysmaailmasta valtavirtapelin ulkopuolella.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

"Tonio Krögeriä" en ole lukenut, mutta Wikipedia-lunttauksen perusteella liikutaan hyvin samoissa teemoissa kuin Mannin muissakin teoksissa, taiteilijan erityisluonteen ja yhteiskunnan "porvarillisuuden" vastakkainasettelussa.

Mainitsemasi asetelma on vähän kuin surullisenkuuluisa The Game: heti kun sen olemassaolosta tietää, sitä on ikään kuin pakko pelata (eikä siinä voi voittaa). Kapinassa jotakin vastaan vihollisen olemassaoloa ei voi kieltää. Jos kyse olisi vain itsestäni, asia tuskin saisi niin suurta huomiota. Ongelma on kuitenkin, että lähipiirini on asettanut minulle odotuksia, joita en koskaan tule täyttämään. Pelaan kaksilla korteilla (AA, 72o) niin kauan kuin pystyn: heille olen toistaiseksi onnistunut teeskentelemään kutakuinkin menestynyttä korkeakouluopiskelijaa. Koska kuitenkin koen, ettei tällä roolillani ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (isäni esimerkiksi sodanjälkeisenä lapsena ja muutenkin nykymaailmasta vieraantuneena kuvittelee, että maisterinpaperit vielä nykyäänkin olisivat varma reitti "herraksi"), tarvitsen todellisille kasvoilleni purkautumistien: sellaisena toimivat anonyymit nettitekstit. Ei siis ihme, jos näissä korostuu voittajuuden ja häviäjyyden tematiikka negaatioita korostaen.

Jossakin määrin musiikin tekeminen anonyyminä liittyy myös tähän. Tekemäni musiikki on sellaista, jota tämä lähipiirini tuskin hyväksyisi. Perheenjäsenilleni olen soittanut instrumentaalimateriaaliani, mutta kukaan heistä ei tiedä kuplettiprojektistani - he eivät edes tiedä että laulan, sillä sitäkään en koskaan tee heidän seurassaan. Kevyiden hupirallien ohella huomaan yhä enemmän meneväni teksteissäni kohti puhdasta ilkeyttä ja halpahintaista provokaatiota, laulavani sanoja joita en välttämättä omalla nimelläni tahtoisi nettiin laittaa. Anonyyminä tunnen itseni jonkinlaiseksi Batmaniksi, salaperäiseksi yön... ei vaan netin kostajaksi, sillä erotuksella tosin ettei minulla ole minkäänlaista moraalia tai arvoja. Olen ehtinyt jo pilkata niin vihreää poliitikkoa, perussuomalaisia isäni mukaanlukien, veteraanijärjestöjä, pohjalaisia kuin muslimejakin. Koska en tunne yhteenkuuluvuutta juuri mihinkään tai kehenkään, arvot eivät pahemmin rajoita aihevalintojani. André Bretonin surrealistisessa manifestissa todetaan surrealistisista teoista yksinkertaisimman olevan satunnaiseen väkijoukkoon ammuskelemisen; minä uskon kynän olevan pistoolia kivuliaampi, mutta pidän silti kiinni satunnaisten uhrien taiteellisesta merkityksestä.

Haluan siis sittenkin olla voittaja, mutta siihen liittyy kaksi ehtoa: 1) tahdon voittaa omassa pelissäni, omilla säännöilläni ja moraalillani tai pikemminkin ilman niitä ja 2) en tahdo mahdollista voittoani yhdistettävän minuun (ts. "reaaliseen" persoonaani; Clark Kentin on aina ja kaikkialla oltava nössö). Teen tai olen tekemättä mitä tahdon. Kyse on todellakin omaehtoisesta rakennelmasta, salaisesta merkitysmaailmasta valtavirtapelin ulkopuolella.

Lue lisää

""Tonio Krögeriä" en ole lukenut, mutta Wikipedia-lunttauksen perusteella liikutaan hyvin samoissa teemoissa kuin Mannin muissakin teoksissa, taiteilijan erityisluonteen ja yhteiskunnan "porvarillisuuden" vastakkainasettelussa."

Näin on, mutta mielestäni "Tonio Kröger" tekee sen jopa paremmin kuin pidemmät teokset.

"Kapinassa jotakin vastaan vihollisen olemassaoloa ei voi kieltää."

Kapinalla on yleensä jonkinlainen päämäärä. Päämäärätön kapina on vähän teinimäistä touhua. Jos ei oikeasti kiinnosta muuttaa mitään eikä ole mielestään minkään moraalisen imperatiivin asialla, niin kyllä, tässä tapauksessa "vihollisen" olemassaolon olisi mahdollista kieltää. Jos siis haluaisi tehdä niin.

"Haluan siis sittenkin olla voittaja, mutta siihen liittyy kaksi ehtoa: 1) tahdon voittaa omassa pelissäni, omilla säännöilläni ja moraalillani tai pikemminkin ilman niitä ja 2) en tahdo mahdollista voittoani yhdistettävän minuun (ts. "reaaliseen" persoonaani; Clark Kentin on aina ja kaikkialla oltava nössö). Teen tai olen tekemättä mitä tahdon. Kyse on todellakin omaehtoisesta rakennelmasta, salaisesta merkitysmaailmasta valtavirtapelin ulkopuolella."

Missä siis ongelma? Hyvä niin.

Kuulostaa lähinnä siltä, että olet mieltynyt luuseriviittakostajan rooliin, koska olisit mieluummin superluuseri kuin keskinkertaisena/tavallisena pitämäsi ihminen. Tästä syystä kai vähättelet kaikkia mahdollisuuksiasi ja kykyjäsi perinteisen "onnistumisen" saralla, sen sijaan että hyväksyisit ne sellaisenaan ja silti määrittelisit pelisääntösi omalla tavallasi. Pelkäätkö, että jos myöntäisit sinulla olevan mahdollisuuksia olla jonkin tason "voittaja" ihan normaalielämässä, tahdonvoimasi ei riittäisi ja menisit vääjäämättä mukaan halveksimaasi kilpailuun? Sanot, että onnistut "teeskentelemään kutakuinkin menestynyttä korkeakouluopiskelijaa"... löisin vaikka pääni vetoa, että olet ihan oikeastikin sellainen. Tai ainakin voisit olla, mutta olet niin viehättynyt surkimus-Batmanin roolista, ettet millään haluaisi olla. Vähän kuin rock-muusikko, joka tarvitsee heroiiniaddiktion mukanaan tuomaa tuskaa, eikä mene vieroitukseen, koska muuten ei olisi aiheita mistä laulaa.

No, huvinsa kullakin. Mikäpä minä olen kritisoimaan.

Hyvä kirjoitus Johanna.

superneitsyt kirjoitti:

""Tonio Krögeriä" en ole lukenut, mutta Wikipedia-lunttauksen perusteella liikutaan hyvin samoissa teemoissa kuin Mannin muissakin teoksissa, taiteilijan erityisluonteen ja yhteiskunnan "porvarillisuuden" vastakkainasettelussa."

Näin on, mutta mielestäni "Tonio Kröger" tekee sen jopa paremmin kuin pidemmät teokset.

"Kapinassa jotakin vastaan vihollisen olemassaoloa ei voi kieltää."

Kapinalla on yleensä jonkinlainen päämäärä. Päämäärätön kapina on vähän teinimäistä touhua. Jos ei oikeasti kiinnosta muuttaa mitään eikä ole mielestään minkään moraalisen imperatiivin asialla, niin kyllä, tässä tapauksessa "vihollisen" olemassaolon olisi mahdollista kieltää. Jos siis haluaisi tehdä niin.

"Haluan siis sittenkin olla voittaja, mutta siihen liittyy kaksi ehtoa: 1) tahdon voittaa omassa pelissäni, omilla säännöilläni ja moraalillani tai pikemminkin ilman niitä ja 2) en tahdo mahdollista voittoani yhdistettävän minuun (ts. "reaaliseen" persoonaani; Clark Kentin on aina ja kaikkialla oltava nössö). Teen tai olen tekemättä mitä tahdon. Kyse on todellakin omaehtoisesta rakennelmasta, salaisesta merkitysmaailmasta valtavirtapelin ulkopuolella."

Missä siis ongelma? Hyvä niin.

Kuulostaa lähinnä siltä, että olet mieltynyt luuseriviittakostajan rooliin, koska olisit mieluummin superluuseri kuin keskinkertaisena/tavallisena pitämäsi ihminen. Tästä syystä kai vähättelet kaikkia mahdollisuuksiasi ja kykyjäsi perinteisen "onnistumisen" saralla, sen sijaan että hyväksyisit ne sellaisenaan ja silti määrittelisit pelisääntösi omalla tavallasi. Pelkäätkö, että jos myöntäisit sinulla olevan mahdollisuuksia olla jonkin tason "voittaja" ihan normaalielämässä, tahdonvoimasi ei riittäisi ja menisit vääjäämättä mukaan halveksimaasi kilpailuun? Sanot, että onnistut "teeskentelemään kutakuinkin menestynyttä korkeakouluopiskelijaa"... löisin vaikka pääni vetoa, että olet ihan oikeastikin sellainen. Tai ainakin voisit olla, mutta olet niin viehättynyt surkimus-Batmanin roolista, ettet millään haluaisi olla. Vähän kuin rock-muusikko, joka tarvitsee heroiiniaddiktion mukanaan tuomaa tuskaa, eikä mene vieroitukseen, koska muuten ei olisi aiheita mistä laulaa.

No, huvinsa kullakin. Mikäpä minä olen kritisoimaan.

Lue lisää

Virallisessa teini-iässäni olin kaiken tunnollisesti tekevä kuuliainen ja kiltti nörtti, joka ei käynyt missään ja eli vanhanaikaisten ihanteiden ja uskomusten mukaisesti. Kapinavaihe jäi elämättä, ja koen sen olevan syy nykyiseen tilaani: ne asiat joihin silloin uskoin eivät antaneetkaan eväitä mihinkään. Pahimmatkin öyhöttäjät ovat menestyneet elämässään paremmin. Tässä iässä teini- tai uhmaikäiseksi heittäytyminen ja kohdistamaton kapina ovat enää vain naurettavaa, säälittävää ja turhaa - enemmänkin lisävahinkoa aiheuttavaa kuin vahinkoa takaisin ottavaa -, mutta koen sen silti välttämättömäksi vaiheeksi yksilönkehityksen kannalta. (En silti lupaa, että se joskus loppuisi. Vanhemmalla iällä nimitys vain muuttuu: henkilö ei enää ole "kapinallinen" vaan pelkästään "hankala".)

En pidä keskiluokkaistumista ja normaalia elämää enää reaalisena vaihtoehtona. Steven Seagalin tuotannon varhainen klassikkoelokuva "Vaikeasti tapettava" esittelee juonen, jossa seitsemän vuotta koomassa ollut sankari herää ja parin minuutin pikakuntoutuksen jälkeen on valmis palaamaan ja kostamaan vääryydet. Huolimatta elokuvan muista ansioista on sanottava, että tämä ei ole kovin uskottavaa. Yhtä mahdotonta tosielämässä on, että henkilö joka ei koskaan ole peliin edes päässyt mukaan pystyisi myöhemmällä iällä siinä menestymään, kun kaikilla kilpailijoilla on jo vuosikymmen(i)en kokemus ja sen tuoma kehitys valttinaan. Vaikka sortuisinkin kilpailun houkutuksiin, olisin kuin Helen Keller Jukolan viestissä.

Minun alallani menestys opinnoissa on vähän kuin Special Olympics -voitto. (Kaksi vammaisvitsiä putkeen. Tähän on hyvä päättää tällä erää.)

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Tarkoitin sitä "lupausta", että olemalla ahkera, kiltti ja tunnollinen voisi päätyä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. En saanut mitään; en koskaan edes kesätöitä, joten nyt olen lähempänä kolmeakymmentä enkä ole ollut päivääkään töissä. En siis koskaan tule saamaankaan mitään. Naisista tässä tilanteessa nyt on turha haaveillakaan.

En liioin suorittanut asepalvelusta, menin sivariin kun asetelma hahmottui päässäni. Terveyspalveluja en käytä, ja toistaiseksi vanhemmat elättävät, joten vielä ei ole valtion täysimittaisen kuppaamisen aika. Eiköhän sekin lysti vielä ole edessä, kun ikä lisääntyy, paikat alkavat reistata ja edellinen miespolvi vaipuu unholaan.

Lue lisää

Höpsis. Olet yhä alle kolmikymppinen ja sinulla on käsittääkseni aika hyvä koulutus (ja osaat muuten kirjoittaa hyvin). Vanhempasi tukevat sinua eli sinulla on kannustusta ja pitkämielisyyttä saatavana siltä suunnalta. On oikeasti olemassa miehiä, jotka aivan vailla koulutusta, rahaa ja lihaksia löytävät ihan kivan naisen, joten ei sen mahdotonta luulisi olevan sinullekaan - eivät kaikki kymmenettuhannet vuosittain avioliittoon päätyvät miehet ole rikkaita ja komeita eivätkä edes keskiverrosti sitä.

Sillä, että jotenkin piruuttasi ja pieneksi kostoksi rupeat vastenmieliseksi tai passiivis-agressiiviseksi, ei takuulla auta sinua löytämään kumppania. Ehkä siitä saa jotakin tyydytystä ja joiltakin jopa hyväksyvää nyökyttelyäkin, mutta siinä kääntää kyllä samalla selkänsä mahdollisuuksille.

Osaat varmasti olla ihan mukava muiden seurassa. Ole nyt vain sitkeästi mukava äläkä odota, että jostain nappaa parin kuukauden sisällä. Jotkut ovat mukavia hirveän monta vuotta, ennen kuin yhtäkkiä edessä onkin kiva ihminen, joka tykkää takaisin.

Ai niin, suosittelen sinulle koulutuksen päivittämistä tai kokonaan uuden hankkimista. Työtön aikuinen saa nykyisin opiskella menettämättä työttömyysturvaansa, joten alahan parantaa mahdollisuuksiasi. Kyllä sen opiskelemisen voi jättää, jos jotakin vielä parempaa löytyy.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...mutta tämähän on totta, joten miksi ampua viestintuojaa. Opiskelen alaa, jossa 80 % on naisia, eikä tällä naisvaltaisella ympäristöllä ole kohdallani mitään vaikutusta mihinkään. Niinpä olen joskus ajatusleikkinä vienyt asetelmaa vähän pidemmälle ja pohtinut, että mikäli haaksirikkoutuisin autiolle saarelle sadan naisen kanssa, edes se tosiseikka että olisin ainoa saatavilla oleva mies ei takuulla saisi naisia kiinnostumaan.

Mitä kitisemisen vastenmielisyyteen tulee, huomasin olevani samantekevä jo ennen kitisemistä. Sitten vain päätin, että jos kerran häviäjiä ollaan, tehdään edes se niin kuin perfektionistin kuuluu. Mottoni onkin: "Miksi olla samantekevä kun niin kovin pienellä vaivalla voi olla täysin vastenmielinenkin."

On totta, etteivät koulutus, hyvät arvosanat ja asepalveluksen suorittaminen riitä tässä maailmassa mihinkään, vaikka näin meille vuosikaudet uskoteltiin. Tämän huijauksen valjettua en kuitenkaan ala tehdä yhtään ENEMMÄN vaan en enää tee EDES TUON VERTAA. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne: minä en ole kenellekään mitään velkaa.

Lue lisää

kuin tuossa joku muukin eli kuka lupasi ja mitä lupasi?

Ja eikö aikuisen kuuluisi huolehtia vanhemmistaan eikä päinvastoin?

Hämärän rajoilta kirjoitti:

Virallisessa teini-iässäni olin kaiken tunnollisesti tekevä kuuliainen ja kiltti nörtti, joka ei käynyt missään ja eli vanhanaikaisten ihanteiden ja uskomusten mukaisesti. Kapinavaihe jäi elämättä, ja koen sen olevan syy nykyiseen tilaani: ne asiat joihin silloin uskoin eivät antaneetkaan eväitä mihinkään. Pahimmatkin öyhöttäjät ovat menestyneet elämässään paremmin. Tässä iässä teini- tai uhmaikäiseksi heittäytyminen ja kohdistamaton kapina ovat enää vain naurettavaa, säälittävää ja turhaa - enemmänkin lisävahinkoa aiheuttavaa kuin vahinkoa takaisin ottavaa -, mutta koen sen silti välttämättömäksi vaiheeksi yksilönkehityksen kannalta. (En silti lupaa, että se joskus loppuisi. Vanhemmalla iällä nimitys vain muuttuu: henkilö ei enää ole "kapinallinen" vaan pelkästään "hankala".)

En pidä keskiluokkaistumista ja normaalia elämää enää reaalisena vaihtoehtona. Steven Seagalin tuotannon varhainen klassikkoelokuva "Vaikeasti tapettava" esittelee juonen, jossa seitsemän vuotta koomassa ollut sankari herää ja parin minuutin pikakuntoutuksen jälkeen on valmis palaamaan ja kostamaan vääryydet. Huolimatta elokuvan muista ansioista on sanottava, että tämä ei ole kovin uskottavaa. Yhtä mahdotonta tosielämässä on, että henkilö joka ei koskaan ole peliin edes päässyt mukaan pystyisi myöhemmällä iällä siinä menestymään, kun kaikilla kilpailijoilla on jo vuosikymmen(i)en kokemus ja sen tuoma kehitys valttinaan. Vaikka sortuisinkin kilpailun houkutuksiin, olisin kuin Helen Keller Jukolan viestissä.

Minun alallani menestys opinnoissa on vähän kuin Special Olympics -voitto. (Kaksi vammaisvitsiä putkeen. Tähän on hyvä päättää tällä erää.)

Lue lisää

"Virallisessa teini-iässäni olin kaiken tunnollisesti tekevä kuuliainen ja kiltti nörtti, joka ei käynyt missään ja eli vanhanaikaisten ihanteiden ja uskomusten mukaisesti. Kapinavaihe jäi elämättä, ja koen sen olevan syy nykyiseen tilaani: ne asiat joihin silloin uskoin eivät antaneetkaan eväitä mihinkään."

Ah, no tuon ymmärrän vähän paremmin. Tosin kun itse olin kuuliainen ja kiltti teininörtti, tajusin jo silloin, että se ei johda kuin yksinäisyyteen ja turhautumiseen. Mutta eipä silloin muutakaan vaihtoehtoja ollut.

"Tässä iässä teini- tai uhmaikäiseksi heittäytyminen ja kohdistamaton kapina ovat enää vain naurettavaa, säälittävää ja turhaa - enemmänkin lisävahinkoa aiheuttavaa kuin vahinkoa takaisin ottavaa -, mutta koen sen silti välttämättömäksi vaiheeksi yksilönkehityksen kannalta."

Minun mielestäni kyllä päämäärätön teinikapinointi on ihan yhtä naurettavaa ja turhaa teinienkin tekemänä, eikä suurin osa teineistä kehity kapinansa ansiosta yhtään miksikään. Kapinahenki itsessään voi kylläkin olla suuri voimavara.

"Yhtä mahdotonta tosielämässä on, että henkilö joka ei koskaan ole peliin edes päässyt mukaan pystyisi myöhemmällä iällä siinä menestymään, kun kaikilla kilpailijoilla on jo vuosikymmen(i)en kokemus ja sen tuoma kehitys valttinaan. Vaikka sortuisinkin kilpailun houkutuksiin, olisin kuin Helen Keller Jukolan viestissä."

Tuosta en kyllä ole samaa mieltä, sillä eihän kilpailuyhteiskunnassa pelata vain yhtä peliä jossa olisi yhdenmukaiset säännöt ja täsmälleen samat palkinnot. Kukin kilpailee siinä pelissä mitä sattuu pelaamaan, sillä tasolla millä sattuu kilpailemaan, on se sitten nelivuotiaana aloittanut moninkertainen Grand Slam -voittaja tai eläkepäivillään tenniksenpeluusta innostunut klubipelaaja. Kilpailuhenkisyys tulee mainstream-kulttuurin syöttämänä, mutta jokainen kilpailee statuksesta oman yhteisönsä sisällä.

Muistan, että joskus väistit palstalla jonkun kiinnostuneen tytön lähestymiset siteeraamalla Groucho Marxia: "I refuse to join any club that would have me as a member"... mikä on tietysti ihan näppärä veto - kun kilpailussa on täysin mahdoton voittaa, niin eipä siinä voi koskaan hävitäkään.

Kyllä asevelvollisuudella ja nimenomaan tällä reserviarmeijainstituutiollammea on iso merkitys kulttuuriimme. Tilannehan on meillä se että ei meillä periaatteessa edes ole mitään siviiliä. Näihän se on kaikissa maissa missä tällainen kansanarmeija tai massa-armeijainstituutio on. Tosin näistä on kyllä juuri viime aikoina luovuttu monissa maissa missä sellainen on ollut kuten juuri tyypillisesti itä-euroopassa entisen varsovan liiton maissa. Aika ja aseteknologian kehityskn on kyllä ajanut ohi näistä kansan massa-armeijoista, mutta kyllä minä uskon että meillä vielä pitkään pidetään kiinni tästä yleisestä asevelvollisuudesta juuri kulttuurisyistä.

näin on--- kirjoitti:

Kyllä asevelvollisuudella ja nimenomaan tällä reserviarmeijainstituutiollammea on iso merkitys kulttuuriimme. Tilannehan on meillä se että ei meillä periaatteessa edes ole mitään siviiliä. Näihän se on kaikissa maissa missä tällainen kansanarmeija tai massa-armeijainstituutio on. Tosin näistä on kyllä juuri viime aikoina luovuttu monissa maissa missä sellainen on ollut kuten juuri tyypillisesti itä-euroopassa entisen varsovan liiton maissa. Aika ja aseteknologian kehityskn on kyllä ajanut ohi näistä kansan massa-armeijoista, mutta kyllä minä uskon että meillä vielä pitkään pidetään kiinni tästä yleisestä asevelvollisuudesta juuri kulttuurisyistä.

Lue lisää

Mikä tuo armeijan merkitys on maanpuolustuksen sun muun poliittisen hötön kannalta mutta tarkoitinpa vain että ei naisia eikä useimpia miehiäkään niin hirveästi kiinnosta mihin ratkaisuun itse kukin on sen asian suhteen päätynyt. Tietysti jos tulevalla tyttöystävällä sattuu olemaan änkyräkonservatiivinen ja isänmaallinen jne. iskä niin saattaahan se jotenkin vaikuttaa asioihin. Olen tietoinen sellaisistakin tapauksista.

Sinulla ei mitä ilmeisemmin ole mitään haluakaan ymmärtää sitä mitä aloittaja on tarkoittanut. Murjaiset omia tulkintojasi ihan tarkoitushakuisesti jotta saisit aloittajan tapisen asian näyttämään kyseenalaiselta.

Ei vaan sinun johtopäätöksesi ovat typeriä.

Itseasiassa on aivan loogista että jos mieheltä odotetaan laittamista oman hengen uhalla jotain alttiiksi niin miksei naisella ole sama homma?

Sinä olet kääntänyt oman säälittävän katkeruutesi itsesi säälimiseksi ja esität aivan ihmeellisiä johtopäätöksiä joka aiheesta.

Nähtävästi et tajua edes miten puhua yleisellä taholla aiheesta vaan aina vaadit yksilöltä (aina mieheltä kun olet niin munaton kaveri joten käyt tytöstä jo!) jotain.

Esimerkiksi tässä odotat mieheltä panosta että hän hoitaisi omat asiansa mutta mies ei saa sitten odottaa mitään.

Harvemmin olen nähnyt ihmistä joka kävelee uhrialttarille muiden ihailua vain odottaen ja leikkaa omat munat irti veitsellä mutta nyt sellainen on löytynyt: Sinä.

Eläin1983 kirjoitti:

Ei vaan sinun johtopäätöksesi ovat typeriä.

Itseasiassa on aivan loogista että jos mieheltä odotetaan laittamista oman hengen uhalla jotain alttiiksi niin miksei naisella ole sama homma?

Sinä olet kääntänyt oman säälittävän katkeruutesi itsesi säälimiseksi ja esität aivan ihmeellisiä johtopäätöksiä joka aiheesta.

Nähtävästi et tajua edes miten puhua yleisellä taholla aiheesta vaan aina vaadit yksilöltä (aina mieheltä kun olet niin munaton kaveri joten käyt tytöstä jo!) jotain.

Esimerkiksi tässä odotat mieheltä panosta että hän hoitaisi omat asiansa mutta mies ei saa sitten odottaa mitään.

Harvemmin olen nähnyt ihmistä joka kävelee uhrialttarille muiden ihailua vain odottaen ja leikkaa omat munat irti veitsellä mutta nyt sellainen on löytynyt: Sinä.

Lue lisää

montakos miestä elinikänäsi on uhrannut itsensä armeijassa? Synnytykseen kuolee vuosittain Suomessa 5-10 naista.

Vertailun vuoksi kirjoitti:

montakos miestä elinikänäsi on uhrannut itsensä armeijassa? Synnytykseen kuolee vuosittain Suomessa 5-10 naista.

...tekisi mieli työntää jalat edellä lihamyllyyn jokainen joka rinnastaa armeijan ja synnytyksen.

Armeija vaatii monien miesten hengen. Edellisestä tapauksesta on vasta reilu kuukausi.

Eläin1983 kirjoitti:

Ei vaan sinun johtopäätöksesi ovat typeriä.

Itseasiassa on aivan loogista että jos mieheltä odotetaan laittamista oman hengen uhalla jotain alttiiksi niin miksei naisella ole sama homma?

Sinä olet kääntänyt oman säälittävän katkeruutesi itsesi säälimiseksi ja esität aivan ihmeellisiä johtopäätöksiä joka aiheesta.

Nähtävästi et tajua edes miten puhua yleisellä taholla aiheesta vaan aina vaadit yksilöltä (aina mieheltä kun olet niin munaton kaveri joten käyt tytöstä jo!) jotain.

Esimerkiksi tässä odotat mieheltä panosta että hän hoitaisi omat asiansa mutta mies ei saa sitten odottaa mitään.

Harvemmin olen nähnyt ihmistä joka kävelee uhrialttarille muiden ihailua vain odottaen ja leikkaa omat munat irti veitsellä mutta nyt sellainen on löytynyt: Sinä.

Lue lisää

Armeija on toki tasa-arvo-ongelma mutta ei mitenkään juuri naisten vika. Henkeäkään ei pahemmin alttiiksi laiteta sitten jatkosodan ja jos tuntuu ettei jaksa, niin vapautus on ainakin nykyaikana melkoinen selviö.

Siis kysynpä vain miksi se että miehillä on valtiollinen tasa-arvo-ongelma oikeuttaa miehen vaatimaan itselleen uhrilahjana tyttöystävää jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Jos joku nainen pitää sinusta, niin sitten ei tarvitse vaatia.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...tekisi mieli työntää jalat edellä lihamyllyyn jokainen joka rinnastaa armeijan ja synnytyksen.

Armeija vaatii monien miesten hengen. Edellisestä tapauksesta on vasta reilu kuukausi.

Lue lisää

Eivät kestä armeijan stressiä ja tekevät sitten itsemurhan, jonka voisi aiheuttaa mikä tahansa muukin vastoinkäyminen tai stressi. Ei pidä syyllistää ja pilkata niitä jotka niin kurjaan ratkaisuun päätyvät mutta ei myöskään yrittää valehdella kuin joku ulkopuolinen käsi olisi surmannut heidät. Suomessa on suhteellisen paljon itsemurhia. Joissakin maissa on enemmän naisten itsemurhia.

ATM-logiikalla omasta tahdosta lähtenyt valinta päättää oma elämänsä on toisten (erityisesti YTM:ien ja naisten) vika. Myös viattomien ihmisten tappaminen saattaa olla ATM:n mielestä hieno ja jännittävä asia jos ATM kokee että uhrit olivat naisia ja YTM:iä, ja heidän kuolemansa on heidän oma vikansa eikä syyllisen vika.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...tekisi mieli työntää jalat edellä lihamyllyyn jokainen joka rinnastaa armeijan ja synnytyksen.

Armeija vaatii monien miesten hengen. Edellisestä tapauksesta on vasta reilu kuukausi.

Lue lisää

Ja tämä yleinen asevelvollisuus reserviarmeijoineen ja näine kulttuurissamme vaikuttavinen marmeijainstituutioineen rasittaa myös pimeällä tavalla montaa miestä, tavalla joka ei missään edes näy tai sitä ei myönnetä. Medän kulttuurissamme resrvin armeijainstituutioineen on edelleen vahvana sellainen käsitys ,että joka miehen on armeija käytävä aivan siitä riippumatta soveltuuko mies alkuunkaan näihin sotilashommin. No ainahan sitten osa miehistä ei sovellu kertakaikkiaan ollenkaan(eihän kaikki miehet voi soveltua sotilashommiinkaan, vaikka kuinka perkeleesti sitä yrittäisivätkin) ja joillekkin saattaa tulla armeijan aikaan jotain pahoja ongelmia vaikkapa juurikin tyttöystävänsä kanssa tai erityisiä taloudellisia tai uraa koskevia huolia jotka aiheuttavat sen että mies joutuu keskeyttämään asepalveluksensa. Nyt sitten kulttuurissamme tällainen asia vaikuttaa siihen että monet työpaikat jää saamatta ihan pelkästään vaan tämän asian johdosta. Mitä naisilla on vastaavaa rasitetta kuin mitä tämä rasite miehillä tässä suhteessa.

Mies1985 kirjoitti:

Armeija on toki tasa-arvo-ongelma mutta ei mitenkään juuri naisten vika. Henkeäkään ei pahemmin alttiiksi laiteta sitten jatkosodan ja jos tuntuu ettei jaksa, niin vapautus on ainakin nykyaikana melkoinen selviö.

Siis kysynpä vain miksi se että miehillä on valtiollinen tasa-arvo-ongelma oikeuttaa miehen vaatimaan itselleen uhrilahjana tyttöystävää jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Jos joku nainen pitää sinusta, niin sitten ei tarvitse vaatia.

Lue lisää

Kyllä minä sen niin hyvin huomaan että tulkitset tuon asian ihan tarkoitushakuisesti niin että siinä oltaisiin uhrilahjaksi naista vaatimassa johonkin sellaiseen suhteeseen joka on naiselle kauhistus.
Ei siinä mitään uhrilahjoja vaadittu. Ainostaan turhautuneisuutta sanottiin aiheuttavan sen kun yhtäältä maanpuolustuksesta vastaamaan joutuu, mutta toisaalta ei kuitenkaan ole mitään mahdolliauutta saada asiallisen oloista naista jonka kanssa perheenkin voisi perustaa ja mahdollisesti lapsiakin hankkia. Tässä on huomattava tuo 'asiallisen oloista naista' ja se että sellaisen löytäms/saamismahdollisuus voi oikeasti olla lähestulkoon olematon. Kyllä nyt sentään mahdolliseksi tällainen asia pitäisi voida kokea eikä se tarkoita sitä että vaadittaisiin itselle jotain järjestettyä naista

kyllä----- kirjoitti:

Kyllä minä sen niin hyvin huomaan että tulkitset tuon asian ihan tarkoitushakuisesti niin että siinä oltaisiin uhrilahjaksi naista vaatimassa johonkin sellaiseen suhteeseen joka on naiselle kauhistus.
Ei siinä mitään uhrilahjoja vaadittu. Ainostaan turhautuneisuutta sanottiin aiheuttavan sen kun yhtäältä maanpuolustuksesta vastaamaan joutuu, mutta toisaalta ei kuitenkaan ole mitään mahdolliauutta saada asiallisen oloista naista jonka kanssa perheenkin voisi perustaa ja mahdollisesti lapsiakin hankkia. Tässä on huomattava tuo 'asiallisen oloista naista' ja se että sellaisen löytäms/saamismahdollisuus voi oikeasti olla lähestulkoon olematon. Kyllä nyt sentään mahdolliseksi tällainen asia pitäisi voida kokea eikä se tarkoita sitä että vaadittaisiin itselle jotain järjestettyä naista

Lue lisää

Tarkoittaa "pitäisi voida kokea"? Tarkoittaako se että se on jokamiehen oikeus? Silloinhan naiset olisivat julkista omaisuutta.

Pitäisikö naisten näyttää tietynlaiselta sen takia että mies käy armeijan tai käy töissä? Muulta kuin valaalta?

Pitäisikö naisten haluta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa?

Tuota maanpuolustusta hoitaneet miehet ovat nyt enimmäkseen haudassa tai vanhoja pappoja joille kerätään jatkuvasti rahaa ja melkoisten summien uskotaan muhivan näissä keräilyjärjestöissä. Kuka tietää mitä näille rahoille tapahtuu kun viimeinenkin pappa kuolee.
Tuskin nämä papat myöskään aikoinaan vaativat saada yhdenlaisen tai toisenlaisen naisen itselleen koska olivat sodassa. Valtio kyllä kunnioittaa ainakin nimellisesti (ja noilla keräyksillä) sotien veteraaneja ja jossain määrin myös varusmiehiä joilla on joitakin pikkualeja- ja etuja palveluksensa aikana sekä ainakin joskus ennen vanhaan parantuneet työllisyyskuvat vaikkakaan en väitä että mitenkään reilusti heitä aina kohdeltaisiin. Joka tapauksessa en usko että nuo sotien veteraanit jotka oikeasti ovat maanpuolustukseen osallistuneet ovat siellä karvakolmion kuva silmissä taistelleet.

Mies1985 kirjoitti:

Eivät kestä armeijan stressiä ja tekevät sitten itsemurhan, jonka voisi aiheuttaa mikä tahansa muukin vastoinkäyminen tai stressi. Ei pidä syyllistää ja pilkata niitä jotka niin kurjaan ratkaisuun päätyvät mutta ei myöskään yrittää valehdella kuin joku ulkopuolinen käsi olisi surmannut heidät. Suomessa on suhteellisen paljon itsemurhia. Joissakin maissa on enemmän naisten itsemurhia.

ATM-logiikalla omasta tahdosta lähtenyt valinta päättää oma elämänsä on toisten (erityisesti YTM:ien ja naisten) vika. Myös viattomien ihmisten tappaminen saattaa olla ATM:n mielestä hieno ja jännittävä asia jos ATM kokee että uhrit olivat naisia ja YTM:iä, ja heidän kuolemansa on heidän oma vikansa eikä syyllisen vika.

Lue lisää

...laittaa herkät miehet vankilan uhalla paikkaan, joka perustuu äijäilyyn ja henkiseen nöyryytykseen, ja antaa heille aseet? Tappaisivathan he itsensä joskus kuitenkin, joten näillä siviilistä täysin poikkeavilla olosuhteilla ei voi olla mitään tekemistä asian kanssa.

Hyvä on, jos olen "valehtelija" ollessani sitä mieltä, että olosuhteet voivat vaikuttaa asiaan, ehkä kannattaa muistella Rovajärven kranaatinheitinonnettomuutta viisi vuotta sitten. Tai miten olisi Olli Alavuotungin tapaus 1995, kun yli vuorokauden kovassa kuumeessa valvotettu varusmies määrättiin juoppokuskiksi upseerinkyrväkkeille? Puolustusvoimat eivät tietenkään mitään vastuuta tapauksesta ottaneet tai pahemmin anteeksikaan omaisilta pyydelleet. Veljeni selvisi paikasta pois hengissä, mutta lähetettiin käytännössä terveenä mielisairaalan suljetulle osastolle, jossa joutui olemaan viikon ennen kuin tapasi edes lääkäriä - papin kyllä saatanat päiviä sitä ennen sinne jostakin kaivoivat. Onko sitä niin vaikea tajuta, että yleinen asevelvollisuus tarkoittaa suurta joukkoa, ja suuri joukko puolestaan sitä, ettei yhdellä ihmisellä ole tässä koneistossa lainkaan arvoa? "If he dies, he dies", kuten Ivan Drago sanoi.

Mutta hei, onhan itsenäisyyspäivä. Pitäähän jonkun kaatua isänmaan puolesta myös rauhan aikana, jotta muistettaisiin, että ollaan tekemisissä vakavien ja ylevien asioiden kanssa.

Hämärän rajoilta kirjoitti:

...laittaa herkät miehet vankilan uhalla paikkaan, joka perustuu äijäilyyn ja henkiseen nöyryytykseen, ja antaa heille aseet? Tappaisivathan he itsensä joskus kuitenkin, joten näillä siviilistä täysin poikkeavilla olosuhteilla ei voi olla mitään tekemistä asian kanssa.

Hyvä on, jos olen "valehtelija" ollessani sitä mieltä, että olosuhteet voivat vaikuttaa asiaan, ehkä kannattaa muistella Rovajärven kranaatinheitinonnettomuutta viisi vuotta sitten. Tai miten olisi Olli Alavuotungin tapaus 1995, kun yli vuorokauden kovassa kuumeessa valvotettu varusmies määrättiin juoppokuskiksi upseerinkyrväkkeille? Puolustusvoimat eivät tietenkään mitään vastuuta tapauksesta ottaneet tai pahemmin anteeksikaan omaisilta pyydelleet. Veljeni selvisi paikasta pois hengissä, mutta lähetettiin käytännössä terveenä mielisairaalan suljetulle osastolle, jossa joutui olemaan viikon ennen kuin tapasi edes lääkäriä - papin kyllä saatanat päiviä sitä ennen sinne jostakin kaivoivat. Onko sitä niin vaikea tajuta, että yleinen asevelvollisuus tarkoittaa suurta joukkoa, ja suuri joukko puolestaan sitä, ettei yhdellä ihmisellä ole tässä koneistossa lainkaan arvoa? "If he dies, he dies", kuten Ivan Drago sanoi.

Mutta hei, onhan itsenäisyyspäivä. Pitäähän jonkun kaatua isänmaan puolesta myös rauhan aikana, jotta muistettaisiin, että ollaan tekemisissä vakavien ja ylevien asioiden kanssa.

Lue lisää

Joka ikinen kuolema joka armeijaan liittyy on itsemurha ja tiedän omastakin laajennetusta lähipiiristä tällaisia tapauksia. Joskus aiemmin myös simputusta oli enemmän ja vapautusta ehkä vaikeampi saada mutta nykyään vapautuksen saa mitä erilaisimmilla mielenterveydellisillä perusteilla tai ihan vain perseilemällä niin että katsotaan että on pienempi vaiva poistaa henkilö porukasta kuin jättää häiritsemään muita. Siis jos sivarikaan ei kiinnosta. En siis tarkoita että asevelvollisuus olisi hyvä asia; en vain usko että tekee hyvää vaikutelmaa olla vaahto suussa sen epäkohdista ja rankkuudesta, ja säestää viululla virsiä jostain rääkki-instituutiosta. Käytännössä se voi tuntua sellaiselta mutta mitään todisteita siitä että sen tarkoitus olisi sellainen ei ole rantautunut muualle kuin miesaktivistien päihin.

Teoreettinen kuolemanriski on tietysti olemassa aseitten väärinkäytössä ja muissa onnettomuuksissa joihin palveluksessa olija ei itse voi vaikuttaa. Myöskin porukka voi sattua olemaan joko sosiaalista tai epäsosiaalista mikä vaikuttaa tunnelmiin. Samahan pätee ihan mihin tahansa ympäristöön. Suurin osa tuon kuitenkin läpäisee ilman suurempia tuskia ja on ylidramaattista puhua jostain hirveästä epidemiasta. Se saa vain valittajan näyttämään säälittävältä ressukalta johon asevelvollisuuden vastustajatkaan eivät varmaan mielellään kehtaa samaistua. Muutamien vaikeuksia ei kannata yrittää yleistää valtaosan vaikeuksiksi.

Siis loppujen lopuksi ATM:ien ihailemat murhaajat ovat luultavasti aiheuttaneet 10 kertaa enemmän kuolemia muutamissa vuosissa kuin armeija jopa kymmenien vuosien aikana.

Mies1985 kirjoitti:

Joka ikinen kuolema joka armeijaan liittyy on itsemurha ja tiedän omastakin laajennetusta lähipiiristä tällaisia tapauksia. Joskus aiemmin myös simputusta oli enemmän ja vapautusta ehkä vaikeampi saada mutta nykyään vapautuksen saa mitä erilaisimmilla mielenterveydellisillä perusteilla tai ihan vain perseilemällä niin että katsotaan että on pienempi vaiva poistaa henkilö porukasta kuin jättää häiritsemään muita. Siis jos sivarikaan ei kiinnosta. En siis tarkoita että asevelvollisuus olisi hyvä asia; en vain usko että tekee hyvää vaikutelmaa olla vaahto suussa sen epäkohdista ja rankkuudesta, ja säestää viululla virsiä jostain rääkki-instituutiosta. Käytännössä se voi tuntua sellaiselta mutta mitään todisteita siitä että sen tarkoitus olisi sellainen ei ole rantautunut muualle kuin miesaktivistien päihin.

Teoreettinen kuolemanriski on tietysti olemassa aseitten väärinkäytössä ja muissa onnettomuuksissa joihin palveluksessa olija ei itse voi vaikuttaa. Myöskin porukka voi sattua olemaan joko sosiaalista tai epäsosiaalista mikä vaikuttaa tunnelmiin. Samahan pätee ihan mihin tahansa ympäristöön. Suurin osa tuon kuitenkin läpäisee ilman suurempia tuskia ja on ylidramaattista puhua jostain hirveästä epidemiasta. Se saa vain valittajan näyttämään säälittävältä ressukalta johon asevelvollisuuden vastustajatkaan eivät varmaan mielellään kehtaa samaistua. Muutamien vaikeuksia ei kannata yrittää yleistää valtaosan vaikeuksiksi.

Siis loppujen lopuksi ATM:ien ihailemat murhaajat ovat luultavasti aiheuttaneet 10 kertaa enemmän kuolemia muutamissa vuosissa kuin armeija jopa kymmenien vuosien aikana.

Lue lisää

Luulen ...ei vaan tiedän etten enää pysty jatkamaan keskustelua aiheesta tavalla, joka edes etäisesti muistuttaisi sivistynyttä keskustelua. Siksi totean vain, ettei minulla ole tähän enää sanottavaa.

Mies1985 kirjoitti:

Tarkoittaa "pitäisi voida kokea"? Tarkoittaako se että se on jokamiehen oikeus? Silloinhan naiset olisivat julkista omaisuutta.

Pitäisikö naisten näyttää tietynlaiselta sen takia että mies käy armeijan tai käy töissä? Muulta kuin valaalta?

Pitäisikö naisten haluta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa?

Tuota maanpuolustusta hoitaneet miehet ovat nyt enimmäkseen haudassa tai vanhoja pappoja joille kerätään jatkuvasti rahaa ja melkoisten summien uskotaan muhivan näissä keräilyjärjestöissä. Kuka tietää mitä näille rahoille tapahtuu kun viimeinenkin pappa kuolee.
Tuskin nämä papat myöskään aikoinaan vaativat saada yhdenlaisen tai toisenlaisen naisen itselleen koska olivat sodassa. Valtio kyllä kunnioittaa ainakin nimellisesti (ja noilla keräyksillä) sotien veteraaneja ja jossain määrin myös varusmiehiä joilla on joitakin pikkualeja- ja etuja palveluksensa aikana sekä ainakin joskus ennen vanhaan parantuneet työllisyyskuvat vaikkakaan en väitä että mitenkään reilusti heitä aina kohdeltaisiin. Joka tapauksessa en usko että nuo sotien veteraanit jotka oikeasti ovat maanpuolustukseen osallistuneet ovat siellä karvakolmion kuva silmissä taistelleet.

Lue lisää

No minä henkilökohtaisesti olen kyllä kyllästynyt siihen että meidän kulttuurissamme tämä asevelvollisuus aiheuttaa sen että armeija vedetään mukaan ihan joka asiaan. Tämä onkin yksi syy siihen että kannatan luopumista tästä yleisestä asevelvollisuudesta. En kuitenkaan halua kiivailla tämän asian kanssa kun tiedän että lähinnä kulttuurisyistä ei meillä voida luopuakkaan tästä kansanarmeijainstituutiosta vielä pitkään aikaan.

Selvästi tuossa saivartelet turhia tuon 'pitäisi voida kokea' sanojeni käytön osalta . Kokea on ehkä vähän väärä sana siinä suhteessa mitä oikeasti tarkoitin, sana 'olettaa' olisi siihen paremmin sopinut.

En minä ainakaan ikinä olisi halunnut itselleni jotain naista joka vasten hänen omaa tahtoaan minulle naiseksi pakotetaan, ja mitään tällaista en tuossa tarkoittanut. Tällä palstalla kaikki kirjoitukseni päädytään tulkitsemaan niin että kannattaisin jotain sellaista järjestelmää misssä naisia pakotetaan joidenkin miesten naisiksi, tai ei niitä niinkään päädytä tulkitsemaan vaan ihan tarkoitushakuisesti tehdään niin.

Kysymys on koko kulttuuristamme, ja tässsä kohtaa yhtäältä siitä mikä rooli tällä yleisellä asevelvollisuudellamme armeijainstituutioineen kulttuurissamme on ja toisaalta siitä miten nämä amatööri-parisuhde/seksi-markkinamme tomivat tähänkin asiaan liittyen.

No minä henkilökohtaisesti olen kyllä kyllästynyt siihen että meidän kulttuurissamme tämä asevelvollisuus aiheuttaa sen että armeija vedetään mukaan ihan joka asiaan. Tämä onkin yksi syy siihen että kannatan luopumista tästä yleisestä asevelvollisuudesta. En kuitenkaan halua kiivailla tämän asian kanssa kun tiedän että lähinnä kulttuurisyistä ei meillä voida luopuakkaan tästä kansanarmeijainstituutiosta vielä pitkään aikaan.

Selvästi tuossa saivartelet turhia tuon 'pitäisi voida kokea' sanojeni käytön osalta . Kokea on ehkä vähän väärä sana siinä suhteessa mitä oikeasti tarkoitin, sana 'olettaa' olisi siihen paremmin sopinut.

En minä ainakaan ikinä olisi halunnut itselleni jotain naista joka vasten hänen omaa tahtoaan minulle naiseksi pakotetaan, ja mitään tällaista en tuossa tarkoittanut. Tällä palstalla kaikki kirjoitukseni päädytään tulkitsemaan niin että kannattaisin jotain sellaista järjestelmää misssä naisia pakotetaan joidenkin miesten naisiksi, tai ei niitä niinkään päädytä tulkitsemaan vaan ihan tarkoitushakuisesti tehdään niin.

Kysymys on koko kulttuuristamme, ja tässsä kohtaa yhtäältä siitä mikä rooli tällä yleisellä asevelvollisuudellamme armeijainstituutioineen kulttuurissamme on ja toisaalta siitä miten nämä amatööri-parisuhde/seksi-markkinamme tomivat tähänkin asiaan liittyen.

Tässäkin ketjussa on vertailtu parisuhde/seksi-markkinakulttuuriamme skasalaiseen vastaavaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9516341/47081499

Eiköhän valtaosa sotaveteraaneja hoitaneista sotien aikana ja edelleenkin ole ylivoimainen enemmistö naisia.

Mietipäs vähän. kirjoitti:

Eiköhän valtaosa sotaveteraaneja hoitaneista sotien aikana ja edelleenkin ole ylivoimainen enemmistö naisia.

pari vuotta sitten olivat tappamassa potilaita vuoteeseen lakkoilessaan.

Kyllähän se terveyden tai hengensä menettäminen on sama asia kuin 8 tunnin työpäivä josta saa palkkaa.

Totuuden Torvi kirjoitti:

pari vuotta sitten olivat tappamassa potilaita vuoteeseen lakkoilessaan.

Kyllähän se terveyden tai hengensä menettäminen on sama asia kuin 8 tunnin työpäivä josta saa palkkaa.

Lue lisää

Eivätköhän tämän ketjun marttyyreita ole ne nuorehkot miehet, jotka ruikuttavat olevansa kauheassa kuolemanvaarassa muutaman kuukauden punkanpetauksen takia.