Sisällissodan vuosijuhlassa hän suostui raahaamaan itsensä vain sinne punaisten bileisiin aiheuttamalla pahaa mieltä ja jakamalla omalta osaltaan jälleen kerran vähän suomalaisia kahtia,
Kokokansan
punahauta
7225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nybergin ohjelmassa. Vaikutti vähän siltä, että hän ei tiennyt vuoden 1918 sodasta juuri mitään. Piti vain valitettavana, jos jos punaiset tekivät virheen ja aloittivat terroriteot.
Kun tämä asia näyttää suomalaisia vielä nytkin kovasti jakavan - jopa niin, että tasavallan presidentti ei voi osallistua kaikkiin asiaan liittyviin päätapahtumiin, pyydettäisiin Ahtisaari sovittelemaan asia, jos Ahtisaaren sos. demtaustaisuus ei tee häntä jääviksi tässä asiassa. Vähän kyllä ihmetyttää, että Ahtisaari oli vuoden 1918 tapahtumista niin tietämätön.
en muista...sanovat.
Katsoin tv:sta dokumenttiohjelman "Dragsvik 1918 - kauhujen leiri". Suomessa sisällissodan historiaa on peitelty ja jätetty paljon paljon paljon totuutta kertomatta.
Sisällissodan loppuvaiheessa natsi-Saksasta tuli Suomeen 57 sotalaivaa, joissa oli 10.000 ammattitappajaa sisällissotaa lopettamaan Suomen "valkoisten" tueksi. Niinpä "lahtarit" voittivat sodan ja kuinka kävikään...
"Punaisia" rahdattiin kuolemanleireille. Suurin leiri lienee ollut Tammisaaren leiri. Ruotsalaiset päivälehdet paheksuivat kuolemanleirin järkyttäviä olosuhteita, mutta ei suomalainen lehdistö.
Tammisaaressa oli 73-vuotias vanhus ja 15-vuotiaita lapsia, jotka tapettiin. Epäinhimillisissä oloissa kidutettiin ja tapettiin suomalaisia... Suomessa me paheksumme natsien keskitysleirejä mutta vaikenemme omista keskitysleireistä, joissa toiminta oli aivan yhtä epäinhimillistä. Ilman minkäänlaisia oikeudenkäyntejä vankeja tapettiin ampumalla, sairauksiin, hakkaamalla ja nälkään. Epäinhimillisissä olosuhteissa, hirveissä olosuhteissa - "lahtarit" käyttivät natseilta saamiansa oppeja ja valtaa...
Mistä sisällissota alkoi?
Suomessa oli agraariyhteiskunta ja epäoikeudenmukainen torpparilaitos.
Vuosisadan alussa Suomessa oli 59,2 % vuokraviljelmiä kaikista viljelmistä.
Tanskassa 15,2 %, Saksassa 24,5 %, Ranskassa 29,3 %.
Torpparien olot olivat epäinhimillisiä: "Jos lampuoti (= vuokramies) karkaa kesken vuokrakauden ja maaomistaja hänet tapaa matkalla, niin olkoon hänellä valta tuoda takaisin hänet ja kaikki mitä hän myötänsä viepi. Jos lampuoti (kun häntä pakotetaan tulemaan vuokratilalle takaisin) tekee vastarintaa ja hän taikka hänen puolustajansa (väkivallanteota) vahingoittuvat, olkoon kaikki sinänsä (se on siitä ei tullut mitään rangaistusta maanomistajalle tai sille, joka hänen puoltansa piti).
Tällaisten säädösten kautta Suomen lain mukaan maanvuokraaja maalla asetettiin jo tavallaan maaorjuuden rajalle, maaorjuuden, joka muissa Euroopan maissa poistettiin jo 1500-, 1600-, 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa.
Kun maaorjuus poistettiin Venäjälläkin vuonna 1883, se vaikutti myös Suomen torpparioloihin.
Siihen aikaan rupesivat "laukkuryssät" eli Suomessa kiertelevät kauppiaat puhumaan torppareille maaorjuuden poistamisesta Venäjällä ja uskottelemaan Suomen torppareille, että keisari Suomessa tulisi hankkimaan torpat torppareille omiksi.
Suomeen perustettiin maanvuokrakomitea, jonka työn tulokset jäivät torpparien (maaorjien) kannalta heikoiksi.
Kun nälkävuodet tulivat, torpparien asema oli edelleen heikko, ruoka loppui ja suuret kerjäläisjoukot kulkivat ruokaa kerjäten, mistä syntyi Suomeen sisällissota. Nälän ja köyhyyden seurauksena.
Vuosisadan alussa Suomessa lapsityövoima oli yleistä. Lapsia alle 15-vuotiaita oli työssä 1.397, nuoria (15-18-vuotiaita) oli työssä 7.934 eli yhteensä yli 9 % työvoimasta.
Työväki oli työantajain ehdottoman "holhuun" alainen. Tehtaalaisetkin olivat vuosipalkollisten asemassa ja kotikurin alaiset. Keuhkotaudit, fosforimyrkytykset (tulitikkitehtaissa), työaikojen kohtuuttomat pituudet, ylitöiden rajaton käyttäminen, alaikäisten työn ja muiden epäkohtain vuoksi työväki alkaa hiljalleen herätä... vaatimaan jonkinlaisia alkeellisia parannuksia.
Ensimmäiset työväen yhdistykset perustettiin Vaasassa ja Helsingissä 1883. Työväen yhdistykset pysyivät kauan omistavain luokkain johdettavina. Helsingin työväen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli tehtailija V. w. Wright.
Sisällissota ja siitä seurannut köyhien lahtaaminen keskitysleireillä ei lannistanut työväenliikettä, joka kaikesta huolimatta nähtiin ainoaksi mahdollisuudeksi orjuutta ja nälkäkuolemia poistamaan.
Kisällin laulu
"Etanan vauhdilla" 50-luvulta:
Kyllä puutteita meilläkin paikkaillaan,
mikäs ettei, kun muuallakin.
Jos ei ennätysvauhtia kuljetakaan,
toki kuljetaan kumminkin.
Kyllä meidänkin maassamme rakennetaan,
mikäs ettei, kun muuallakin.
Jos ei kattoa kaikille saadakaan,
toki toisille kumminkin.
Meillä lääkäripula myös poistetaan,
mikäs ettei, kun muuallakin.
Siitä itse jos pääse et nauttimaan,
lapsenlapsesi kumminkin.
Meillä eläkesysteemi parannetaan,
mikäs ettei, kun muuallakin.
Jos ei vanhukset lisää voi saadakaan,
toki johtajat kumminkin.
***
Niin totta ja oikeaa 2010-luvulla - taas jälleen. Rikkailla maanomistajilla on rälssitilansa.
Varallisuusvero on poistettu. Pienituloiset maksavat progressiivisen verot ja eniten välillisiä veroja tuloihin verrattuna.
Suomessa
- leipäjonoissa satojatuhansia suomalaisia (kerjäsivät ennen talosta taloon)
- asunnottomia kymmeniä tuhansia suomalaisia ("loiset" eli asunnottomat asuivat toisten nurkissa)
- erikoislääkärien palvelut köyhien saavuttamattomissa, sairaanhoito yksityistetään (lääkäripula 50-luvulla)
- eläkeikää myöhennetään ja eläkkeitä leikataan (leikattu indeksi, takuueläke 685 € poistaa asuntotuen ja muut sosiaalietuudet)
***
Kuka tekisi 2010-luvun leipäjonoista ja eriarvoisuuden kasvusta laulun?
***
Näin laulettiin työttömyydestä 70-luvulla (Pentti Saaritsa/Kaj Chydenius):
Kuka tarvitsee työttömyyttä?
Minä en, eikä Nieminen.
Sitä tarvitsee järjestelmä
tämä kapitalistinen.
Olen puustani irronnut lehti,
kuljen joukossa joutoväen.
Joskus uneksin siitä puusta,
sen juurella kirveen näen.
Muita työttömien lauluja lauloivat esim. Pelle Miljoona:
"Olen työtön
Kuulkaa herrat, ellei pian löydy työtä
niin hallitus ei istu enää kovin monta yötä,
mikään ei ole mahdotonta,
meitä on niin monta".
***
Kuka kirjoittaa työttömien laulut 2010-luvulla?
***
Suomalainen yhteiskunta säilyi 1950-luvulle asti maatalousyhteiskuntana. Valtaosa väestöstä sai elantonsa viljelemällä maata.
Maatalousyhteiskunta rakentui isäntä-torppari -järjestelmän varaan. Maat omisti isäntä, joka vuokrasi ne torpparien viljeltäviksi.
Heikoimmassa asemassa, koko järjestelmän ulkopuolella, oli kasvava "ylijäämäihmisten määrä".
Heitä kutsuttiin loisiksi; he asuivat muiden ihmisten nurkissa ja kiersivät kerjäten talosta taloon.
Vuosisadan vaihteen molemmin puolin nälkä oli köyhän ihmisen pahimpia piinaajia.
Huonon sadon takia ankara nälänhätä ja taudit tappoivat tuhansittain köyhiä vuonna 1868.
Kurjuutta siistimään perustettiin muun muassa vaivaistaloja. Monen orvoksi jääneen lapsen kohtalo oli joutua sisaruksistaan erilleen.
Orvon sai huollettavakseen se rikas, joka peri kunnalta pienimmän summan huostaanotettavasta.
Vuonna 1918 puhkesi kansalaissota. Vastakkain olivat järjestäytynyt työväki ja porvarit.
Porvaristo löi työläiset hajalle. Osa pakeni maasta, osalta meni henki tai kansalaisluottamus. Kansalaissota ja sen jälkiselvittelyt repivät syvät jäljet itsenäistyneen Suomen yhteiskuntaan.
Vuonna 1939 Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan. Yhteiskunnalliset ristiriidat olivat tasoittuneet, köyhäkin kelpasi rintamalle.
Sota-aikana lähes kaikesta oli pulaa. Valtio yritti säännöstellä useimpien elintarvikkeiden jakelua. Esimerkiksi lihaa, voita, maitoa, jauhoja ja sokeria sai ostaa säädetyn määrän liha-, voi- jne. kortilla.
Ne, joilla oli rahaa ja suhteita, saivat korttiannosten lisäksi mustasta pörssistä.
Vaikka sota ja sen jälkeiset sotakorvaukset tekivät elämästä raskaan, ihmisillä oli aikaa myös hetkeksi rentoutua ja päästää vapaalle. Tanssikielto kumottiin ja iltamatoiminta virisi vireänä kuntien ja työväenyhdistysten taloilla. Iltamissa lausuttiin runoja, laulettiin, pidettiin puheita, näyteltiin ja tietenkin päälle päätteeksi tanssittiin.
Kaikkia ei kuitenkaan tansituttanut.
Sodassa kuoli tai katosi noin 90.000 suomalaista ja yli 200.000 haavoittui, osa pysyvästi.
Suomeen tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus jo vuonna 1906. Kaikki oli menossa hyvin demokratian muodossa eteenpäin. Koko kansalla oli vain yksi yhteinen vihollinen ja se oli Venäjä. Suomessa oli jopa sosialidemokraattien johtama senaatti. Mutta sitten alkoivat vallankumoukselliset voimat voimistua. Sosialidemokraattisessa puolueessa demokraattisen tien kulkijat katsoivat parhaaksi pitää suunsa kiinni. Väinö Tannerkin oli hiljaa. Niin voimakkaat olivat vallankumoukselliset voimat. Naapurimaan Leniniltä saivat kaiken mahdollisen tuen. Ja sen vakaumuksen turvin ryhtyivät sitten terroritekoihin. Syttyi sota.
Luonnollisesti myös valkoiset taistelivat oman vakaumuksensa puolesta. Valkoiset voittivat sodan Saksan tänne tekemän manööverin avustamana (ajoivat samalla myös ruotsalaiset pois Ahvenanmaalta). Valkoisten vakaumusta vastassa oli erittäin voimakas ja voitonhaluinen - jopa riidanhaluinen vakaumus, jota kaiken aikaa tuettiin Neuvosto-Venäjältä. Voittaja otti tämän tietenkin huomioon, kun vankileireille pidätettyjä tuomitiin. Ankara olisi ollut käsittely silloinkin, jos osat olisivat olleet toisinpäin eli valkoiset vankileirillä ja punaiset tuomitsemassa. Puhuihan Stalin vielä jatkosodankin aikana, että kaikki suojeluskuntalaiset tapetaan.
vuoden 1917 eduskuntavaaleissa äänestämässä lainkaan.
vääristelty ja terroristien jälkeläiset ovat voineet pitää kovaa mekkalaa, koska elimme 70 vuotta suuren ja mahtavan Neuvostoliiton varjossa.