Ymmärrän ne taloudelliset intressit ja intohimot, jotka liittyvät Turuin kaupungin keskustan rakennusoikeuteen. Rakennusoikeuden omistaja haluaa maksimoida voittonsa. Viimeinen yritys on liikemies Jukka Wihannon, jolla on varaa "aivopestä" kaupunkilaisia valtavalla lehti-ilmoituksella Turun Sanomissa, jotta hänen tontilleen nousisi "älytalon" varjolla mielettömän kokoinen, koko kaupunkikuvaa dominoiva kolossi, joka säälimättömästi nujertaa vanhat ja arvokkaat rakennukset varjoonsa. Eikä se ole hullu joka pyytää, vaan se joka hulluun pyyntöön suostuu. Mielipidekeskusteluista päätellen turkulaisten mielestä tällaisen maankäytön pyyntö on paitsi röyhkeä, niin myös täysin moraaliton.
Myös asemakaavoituksen virkamiesten arvomaailma herättää eniten kummastusta. Eivät nyt esitetty "älytalo" sen paremmin, kuin kaupungintalon vihreän puiston tilalle suunniteltu ultramoderni , kaiken taakseen peittävä lasikaappikaan sovellu keskiaikaisen kaupunkimme kuvaan eikä imagoon. Ei kaupunkikuvan modernin kehittämisen varjolla tule pilata kauniiden rakennusten muodostamaa harmoniaa. Rakennettakoot nuo arkkitehtoniset innovaatiot sitten vaikka purettavan polttolaitoksen tontille tai Turun sisääntuloväylien varteen, mutta ei millään äly- tai muullakaan keinotekoisella perusteella kaupungin vanhan rakennuskannan sekaan.
Nyt esitettyä "äly-talo-hirviötä" - sallittakoon tämä ruman kuvaava termi - ei saa nostaa pilaamaan katukuvaa ja estämään näkymiä Tuomiokirkolle. Kaavoittamisesta vastaavan virkamiehen, kaavoituspäällikkö Timo Hintsasen perustelu siitä, että "näkyy se kirkko torilta ainakin jostain kohtaa" on ammattilaisen suusta kuultuna on suorastaan absurdi. Sitä paitsi näkymä torilta ei ole suinkaan ainoa asia johon tulisi kiinnittää huomiota. Kyseinen kolossi näkyisi muusta ympäristöstään poikkeavana ja liian hallitsevana myös juuri kunnostetun Vähä-torin suunnasta. Noin korkealla rakennuksella saataisiin aikaan myös ympäristöään "alistava" kontrasti Tuomiokirkolta ja Suurtorilta katsottuna, ainakin silloin kun puut ovat lehdettömiä. Muiden haittojensa ohella suuri ja korkea rakennus luo varjonsa niin Kauppatorin aamu- kuin Vähä-torin ilta-auringollekin.
Muissa vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa uutta rakennustyyliä ei harmonisen näkymän varjelemiseksi enää nykyisin saa tuoda kaupunkien keskustoihin, vaan sille varataan aivan oma alueensa, jossa arkkitehdit sitten saavat tehdä rakennustyylien ja rakentamistapojen kehittämisen kannalta tarpeellisia kokeilujaan. Ei enää edes Euroopan raiskatuimpiin kuuluvaa Brysselin kaupunkikeskustaa tuhota menneiden aikojen malliin. He ovat jo läksynsä oppineet. Meidän rakas kotikaupunkimme tuntuu olevan tässäkin mielessä vuosikymmeniä jälkijunassa. Turulla on tautinsa ja siihen ei ole lääkettä löydetty. Täällä rakenteellinen korruptio on esimerkillisen toimivaa juuri Turussa, eikä virkamiesten ja rakennusfirmojen välinen yhteistyö varmasti kestä kaikilta osiltaan päivänvaloa. Tässä olisi tutkimissarkaa ihan viranomaisillekin.
Onneksi olemme vaaleilla valinneet luottamushenkilöt, jotka varmasti kauaskantoisessa viisaudessaan ymmärtävät kaupunkikuvan harmonian tärkeyden ja estävän kyseisen kaltaiset yritykset, joilla peruuttamattomasti aikaansaadaan kaupunkiimme sekatyylinen levottomuuden vaikutelma.
Myös asemakaavoituksen virkamiesten arvomaailma herättää eniten kummastusta. Eivät nyt esitetty "älytalo" sen paremmin, kuin kaupungintalon vihreän puiston tilalle suunniteltu ultramoderni , kaiken taakseen peittävä lasikaappikaan sovellu keskiaikaisen kaupunkimme kuvaan eikä imagoon. Ei kaupunkikuvan modernin kehittämisen varjolla tule pilata kauniiden rakennusten muodostamaa harmoniaa. Rakennettakoot nuo arkkitehtoniset innovaatiot sitten vaikka purettavan polttolaitoksen tontille tai Turun sisääntuloväylien varteen, mutta ei millään äly- tai muullakaan keinotekoisella perusteella kaupungin vanhan rakennuskannan sekaan.
Nyt esitettyä "äly-talo-hirviötä" - sallittakoon tämä ruman kuvaava termi - ei saa nostaa pilaamaan katukuvaa ja estämään näkymiä Tuomiokirkolle. Kaavoittamisesta vastaavan virkamiehen, kaavoituspäällikkö Timo Hintsasen perustelu siitä, että "näkyy se kirkko torilta ainakin jostain kohtaa" on ammattilaisen suusta kuultuna on suorastaan absurdi. Sitä paitsi näkymä torilta ei ole suinkaan ainoa asia johon tulisi kiinnittää huomiota. Kyseinen kolossi näkyisi muusta ympäristöstään poikkeavana ja liian hallitsevana myös juuri kunnostetun Vähä-torin suunnasta. Noin korkealla rakennuksella saataisiin aikaan myös ympäristöään "alistava" kontrasti Tuomiokirkolta ja Suurtorilta katsottuna, ainakin silloin kun puut ovat lehdettömiä. Muiden haittojensa ohella suuri ja korkea rakennus luo varjonsa niin Kauppatorin aamu- kuin Vähä-torin ilta-auringollekin.
Muissa vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa uutta rakennustyyliä ei harmonisen näkymän varjelemiseksi enää nykyisin saa tuoda kaupunkien keskustoihin, vaan sille varataan aivan oma alueensa, jossa arkkitehdit sitten saavat tehdä rakennustyylien ja rakentamistapojen kehittämisen kannalta tarpeellisia kokeilujaan. Ei enää edes Euroopan raiskatuimpiin kuuluvaa Brysselin kaupunkikeskustaa tuhota menneiden aikojen malliin. He ovat jo läksynsä oppineet. Meidän rakas kotikaupunkimme tuntuu olevan tässäkin mielessä vuosikymmeniä jälkijunassa. Turulla on tautinsa ja siihen ei ole lääkettä löydetty. Täällä rakenteellinen korruptio on esimerkillisen toimivaa juuri Turussa, eikä virkamiesten ja rakennusfirmojen välinen yhteistyö varmasti kestä kaikilta osiltaan päivänvaloa. Tässä olisi tutkimissarkaa ihan viranomaisillekin.
Onneksi olemme vaaleilla valinneet luottamushenkilöt, jotka varmasti kauaskantoisessa viisaudessaan ymmärtävät kaupunkikuvan harmonian tärkeyden ja estävän kyseisen kaltaiset yritykset, joilla peruuttamattomasti aikaansaadaan kaupunkiimme sekatyylinen levottomuuden vaikutelma.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tämä rakenteelliseksi korruptioksi kutsuttu sulle-mulle peli on kaikkien tiedossa, mutta siihen näyttää olevan vaikeaa, ellei peräti mahdotonta puuttua. Miksi on näin?
Jo pelkästään suojelutoimista palkitseminen on korruptiota, ei sellaista saa sallia, vaan kaavoitukselle pitää olla vain kaavoitukselliset perusteet. Herää nyt viimein kaavoitusjohtaja havaitsemaan, että liikut vaarallisilla vesillä!
Ei tässä mitään uutta ole. Näin se on ollut aina. Hintsnen vetää kuohujuomat Wihannon Jukan piikkiin ja jälki on kamalaa. Ei tätä pysty kukaan koskaan ratkomaan ja viranomaisetkin on ihan hapaattomia.
En ole mikään kateellinen vasemmiston edustaja -päinvastoin, mutta tämä keskeisten vaikuttajien yhteinen kyllä meno hirvittää.
Kuka tekis tälle korruptiolle stopin. Ei taida poliisinkaan voimavarat riittää.... :(
Ei ole mitenkään vaikea ymmärtää Vihannon vaikuttimia. Jos on tarjolla rahaa, niin kyllä se pitää ottaa vastaan, niin minäkin tekisin. On kuitenkin voitava tässä "vähiten korruptoituneessa maassa" ymmärtää mihin tämä kehitys vie. Meillä on ainutkertainen kaupunki, joka ei sovellu arkkitehtien ja liikemaailman temmellyskentäksi. On oltava kunnioitus tulevia sukuolvia kohtaan ja ymmärrys säilyttää kulttuuriperintömme. TV:n ohjelmasarja "ruma Suomi" kertoi karua kieltään. Se kertoi arkkitehtien kokeiluista Suomessa - jälki on hirveää!!!
En ole pääomapiirejä vastaan, pikemminkin päin vastoin, mutta rajansa kaikella.
Nyt on tarjolla yhden ihmisen tavoitehakuinen kampanja, jossa taas viedään hammas suustamme. Näin se Turun Tauti niminen syöpä etenee.
Toivon, että turkulaiset ottaisivat yhteyden kunnallisiin vakuutettuihinsa ja kertoisivat huolensa ja ellei se auta niin sitten seuraavissa vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa.
Virkamiesten, kuten Hintsasen kaavoitusjohtajana olisi syytä alkaa miettiä omaa palliaan. On selvää, että taloudellisia kytkentöjä pitää tässä suhteessa hänellä olla, koska niin ällistyttävä on tuo hänen eteenpäin väkisin viemä ehdotuksensa.
Kaikkien turkulaisten pitäisi nyt nousta barrikaadeille!!
niin eihän Turussa saa mikään muuttua. Kaupunki on Suomen kulttuurin kehto johon ei kuuluu 2000-luvun rakennusarkkitehtuuri. Turku näyttää 70-luvun DDR:ltä ja sehän on museoitu maisema, kuten myös taantumukselliset asenteet kaupungissa.
Arkkitehtuurille pitää antaa tilaisuus kirjoittaa omaa muotoilu ja rakennusteknistä historiaansa.
On vaan niin, että aivan kuin pukeutumisessakin kaikki kauniitkaan vaatteet eivät sovi samaan asukokonaisuuteen, vaan niitä käytetään eri aikaan ja eri tilaisuuksissa. Turunkaan vanhat rakennukset eivät sovi uusien lasiluomusten viereen. Koska noita vanhoja rakennuksia ei tiettyjen intressipiirien yrityksistä huolimatta voi purkaa, niin uudet rakennukset pitää rakentaa paikkaan jossa niiden muotokieli ei aiheuta ristiriitoja olemassa olevien rakennusten kanssa. Tämä on muissa suurissa keskeisen Euroopan kaupungeissa jo ymmärretty, eikä niiden kaupunkikeskustoja ole enää pitkään aikaan saanut täydennys rakentaa vanhoja rakennuksia korkeammilla rakennuksilla, kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa. Myöskään puistoja ei siellä uhrata rakentamiselle, kuten nyt mm. Turussa tapahtuu. Turun keskusta on pieni ja matkaa ei käytössä oleville rakennusmaille ole syy, jonka perusteella rakentamista olisi pakko sovittaa keskustan ruutukaava-alueelle.
Ei tätä hyväveliverkostoa saa kait millään kiinni teoistaan, vaikka kaikki tuon toiminnan ovat jo vuosia tienneet.
Jos rakenteellisen korruption paljastaminen olisi samalla tavalla lain suosima, ettei teon paljastajaa itseään rangaistaisi lainkaan, voisi olettaa, että joku sen jossakin vaiheessa suksien mennessä ristiin tekisi.
Uskon kuitenkin, että Hintsasen kuohujuomatkin vielä kerran tutkitaan!
Turun Sanomien tontilla on niin iso talo, ettei pihalle tai sen alle mahdu kuin yhden käden sormilla laskettava määrä parkkiruutuja. Wihannon tontilla on vähintään kaksi säilytettävää rakennusta joiden alle autoja ei saa ajettua kirveelläkään. Uusi suunniteltu älytalo vaatisi toimiakseen vähintään sata autopaikkaa, mielummin kaksisataa! Onko tarkoitus rakentaa näiden kahden tontin - ja mahdollisesti Linnankadun kulman ns. Österbladin tontin - edes jotenkuten toimiakseen vaatimat lähes puolentuhatta parkkiruutua torin alle? Eiköhän siellä ole jo Wiklundin ja Forumin vaatimien parkkiruutujen kanssa ahdasta?
Viimeksi kun Wihannon tontille piirustettiin jättimäistä taloa, ylemmät viranomaiset toteisvat tontin olevan sellaiselle aivan liian pienen - aluehan on vain kolmanneksen kokoinen rajanaapureihinsa verraten, mutta rakennuksella kokoa sen enempi. Uudessa älytalo-versiossa rakennus on entisestäänkin kasvamassa!
Alun alkaen tontin valtava hotellitalo syntyi lehtiuutisten mukaan siitä, että alle kolmensadan huoneen kokoinen hotelli ei Suomessa koskaan tule kannattamaan!? Siitäkö julmetun kokoinen raennus on jäänyt rakennusarkkitehtien mieleen kummittelemaan? Vertailun vuoksi mainittakoon, että tänä vuonna Park-Hotelli alle kolminekymmenine(!?) huoneineen sai palkinnon Turun parhaana bisneksenä! Se niistä "perusteluista".
Meillä on hyviä alueita WAU:lle Vaikka Hirvensalon telakkaranta, vapaavaraston alue, ex-jätevedenpuhdistamon alue, liki kaikki sisääntuloteiden varret, joilla WAU vastaanottaisi innovatiivisuudellaan Turkuun tulevan turistinkin, Skanssin seutu, satama, Pansio tai pian vapautuva STX:n telakka-alue! Wau:lle sopivista alueista ei ole pulaa? Miksi WAU:ta pitäisi tunkea nimenomaan Jummin omistamaan Kauppatorin kulmaan?
Turussa tunnutaan tuon tuosta uhoilevan, että lain mukaan kaikkien maanomistajien on saatava tasapuolisuuden nimissä rakentaa samalla tehokkuudella kuin naapurinsa! Höpöpöpö, ei pidä paikkaansa!
Maankäyttö- ja rakennuslaki päinvastoin velvoittaa kaavaa laadittaessa ottamaan huomioon kunkin tontin osalta sen erityiset ominaispiirteet. Laki velvoittaa kaavan laatijan erityisesti vaalimaan mm. arvokasta rakennettua ympäristöä ja varjelemaan olemassa olevia niin kulttuurihistoriallisia kuin rakennustaiteellisiakin ympäristöarvoja. Ympäristön huomioon ottaminen voi tapahtua esimerkiksi rakennusoikeutta rajoittamalla kuin myös asettamalla maanomistajalle suojeluvelvoitteita, jopa määräämällä koko tontti suojelukohteeksi.
Tontinomistajaa velvoittava suojelumääräys voidaan aina antaa, ellei määräys haittaa kohtuuttomasti tontin olemassaolevaa käyttöä. Suojelun vaikutuksia tontin käyttämiseen arvioitaessa ei perusteena voida käyttää jotain rakennusoikeuden määrän teoreettista arviota! Tyhmempikin ymmärtää mihin moinen menettelytapa johtaisi.
Julkisuudessa on kuultu myös tunnetun turkulaisen poliitikon jummimaisesti huudahtaneen: "Joka vaatii rakennuksia suojeltavaksi, hankkikoon siihen myös rahat!" Mitään näin naivia lausuntoa ei kaupunkilaisen tottavie tarvitse kuunnella kansanedustajatasoiselta poliitikolta! Nyt viimeistään tiedetään mistä turuntaudissa on kyse: mistään piittaamattomasta ahneudesta!
Maaseudulle rakennettiin jättiostosparatiisia. Tien poskessa minun omistamalle maatilkulle tuli "suojaviheralue", jolla ei liikenteen haittojen vuoksi saa edes oleskella. Naapurin omistamalle maalle sensijaan rakennettiin liki satatuhatta neliötä liiketaloa! Tasan ei käy onnen lahjat!
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle suuri kiitos osoittamastanne asioiden hoidosta hirvittävän painostuksen alla. Upeaa!!
Henkilökohtaisesti puolet koko kauppatorin ympäristöstä (saatte arvata mitkä rakennukset) saisi rakennuttaa uudestaan, jos rakennusten tyyli ja arkkitehtuuri sopisi vanhojen rakennusten rinnalle. Jostain syystä nykypäivänä vaan pitää aina tehdä uusimpien trendien mukaisia hirviölaatikoita lasipintoineen sun muineen. Eikö nykypäivänä osaaminen enää riitä tekemään mm. koristekuvioita ja -kaiverruksia räystäisiin ja ikkunanpieliin vai onko kyse siitä, että nykyiset rakennusnormit ovat niin tiukat etteivät ne jousta tarpeeksi ulkonäköseikkojen puolesta?
Turun tauti jyräsi pahimpina epidemiavuosinaan ison kasan mahtavannäköisiä taloja matalaksi 70-luvun betonibunkkereitten tieltä. Miksei julkisivuremonttien aikana voitaisi edes sitä julkisivua itsessään palauttaa muistuttamaan alkuperäistä rakennuskantaa? Ymmärrän, että pienen yksikerroksisen puutalon ulkoasua on vaikea toteuttaa useamman kerroksen kerrostalossa, mutta sitä ajan henkeä vastaavankokoisissa rakennuksissa voi aina imitoida.
Liian suuren talon tunkeminen pikkuriikkiselle tontille ei hyvälläkään tyylittelyllä parane!
Nostamme hattua ympäristölautakunnan valveutuneille maallikkojäsenille. Sensijaan rakennuslautakunnalla asiantuntijajäsenineen oli jo puoltava lausunto etukäteen valmiiksi kirjoitettuna?
Kauppatorin yhdessä kulmassa on torni, toisessa tiilikolossi, kolmannessa kolmio, neljännessä lasilla suojeltu raplinki, viidennessä isöisänisänisänaikainen teatteri, kuudennessä kököttelee pikkuruikkuinen kirkko. Vain ympyränkaaritalo puuttuu. Ja juuri sehän nyt on tulossakin! Kun se vielä rakennetaan enteellisesti torille päin kallelleen, alkaakin älytalon tunnusmerkistö täyttyä. Enää puuttuu, että kaikki muutkin talot alkaisivat kallistella torin alle kaivettavaa pohjatonta kuoppaa kohti! Olisi siinä kulttuuripääkaupunkivuotta juhlimaan tulleille turisteillekin ihastelemista.
Olkaa ihmeesssä tyytyväisiä: torin ilme senkun täydentyy ja monipuolistuu. Sitäpaitsi mikä olisi sen kestävämpää kehitystä kuin rakentaa Kauppatorin laidat mahdollisimman tehokkaasti - Engelin kaavan mukaisena umpitorina!
Turun kaupunkikone pyörii yhden(!?) ukon peukalon alla. Saa näkee, kun päätös valtuustossa lopulta syntyy minimienemmistöllä, ketä mitäkin ratkaisua kannattaa? Tämänhetkinen "laaja vastustus" on vain poliittista peliä: mukauhitellaan ensin, sitten tehdään pikkiriikkinen korjausliike ja kas, ympyränkaaritalon asemakaava on valmis hyväksyttäväksi.
Kun yhdeksänkerroksiselle ympyränkaariälytalolle sitten rakennuslupa aikanaan myönnetään, kaupunkilaiset huomaavatkin talosta tulevan kaksinkerroin komiamman, kuin tänään kauniisti manipuloiduissa visioissa oli ikinä näytetty! Samaan rakentamispäätökseen on kaiken huipuksi saatu sisällytettyä varmistus torin alle tulevalle, älytalon toimivuuden edellyttämälle parkkiluolalle. Näin nääs toimii, ja on aina toiminut, Turun kaupunkikone!
Voihan jumminjammi!" Älytalon tontin omistaja vaatii tasa-arvoista kohtelua verrattessaaan naapuruston ja oman tonttinsa rakennustehokkuuksia.
Kuinka kellään voi olla kanttia vaatia noin pienelle tontille neljäntoista(!) kerroksen korkuista lähes koko tontin kokoista taloa!? Ellei kyseessä sitten ole törkeä vedätys: vaaditaan toteuttamiskelvotonta tehokkuutta, josta sitten loppupeleissä voi jalomielisesti "vähän" tinkiä.
Älkää kaupunkilaiset uskoko silmiänne katsellessanne arkkitehdin kaunistelemia kuvamanipulaatioita! Saattaa käydä niinkuin Boren kohdalla: laiva osoittautui luonnossa kooltaan moninkertaiseksi rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa havaintokuvassa esitettyyn verrattuna!
Pikaisen ja silmämääräisen tarkastelun perusteella näyttäisi siltä, että torinkulman älytalon rakennustehokkuus on useampikertainen naapuruston, esimerkiksi Wiklundin, rakentamiseen verrattuna. Ainoastaan Alvarin tunkuarkkitehtuurin mukaisesti rakennettu TS:n toimitalo näyttäisi jäävän vain ehken pariin kolmannekseen Älytalon suunnitellusta tehokkuudesta! Eiköhän kannattiasi älytalon tontin omistajan olla hiljaa kuin kusi sukassa ehdottamistaan teholuvuista?
Ihmetellä sopii myös päättäjiä, jotka kiertelevät kuin kissa kuumaa puuroa kielteisen päätöksen tekoa kaihtaessaan. Miksi asia muuttuu jos järjestetään kilpailu siitä kuka eniten saa mahtumaan kerroksia yhdelle tontille? Käykö lopulta niin, että tontinomistaja vaatii kalliin kilpailun aiheuttamienn kustannusten korvaukseksi vieläkin lisää rakennusoikeutta?
Älytalon kerrokset ovat huomattavasti korkeampia kuin wanhanajan Wikken tornin kerrokset. Ounastellaan uuden talon kerroskorkeuden olevan neljästä viiteen metriä. Näillä korkeuksilla laskettuna 14-kerroksinen älytalo olisi joka taopauksessa yli kuusikymmentä metriä korkea. Uuden älytalon korkeus on puolta enemmän kuin Wikken tornin. Verratkaa sitä julkisuudessa olleisiin, vaikkapa tänään TS:n jutussa olevaan Wiklundin tornin kuvaan, ja kuvitelkaa miltä kaksi kertaa niin korkea talo torilta katsottuna näyttää!?
Jos menneinä vuosisatoina olisi ajateltu noin suppeasti, olisi Turku yhä tänä päivänä yhtä puista, harmaata hökkelikylää. Onneksi aikaisemmat sukupolvet ovat olleet fiksuja ja on ymmärretty purkaa vanhaa uuden tieltä.
Totta kai rapatessa roiskuu ja välillä tulee rakennettua sutta ja sekundaa. Se on aika purkaa taas muutaman kymmenen vuoden päästä, kuten kohta alkaa olla aika laittaa matalaksi kaikki 60- ja 70-luvun lähiöt. Ne vanhat talot, joita nyt ihailemme, ovat yleensä oman aikansa parhaita. Monta huonompaa on purettu vierestä pois.
Elävään kaupunkiin kuuluu muuttuva keskusta. Turun ongelma on, ettei sillä ole tällä hetkellä oikein kelvollista asemakaavaa. Tai onhan sellainen, kun mennään kaupunginarkistoon ja haetaan riittävän kaukaa. :D Puuttuu visio ja ennen kaikkea halu toteuttaa visiota pitkäjänteisesti.
Vaalikausi on väärä sykli kaupungin kehitksessä. Kaupungissakin kvartaali on 25 vuotta. Pitää olla visio, miltä kaupunki ja Turun ollessa kyseessä koko seutukunta näyttää sadan vuoden päästä. Jos aloitettaisiin tekemällä ne kaavaan merkityt puitokadut valmiiksi. ;)
Siis tarkoitin poistokatuja, joita kaavan mukaan oli ainakin kaksi sellaista, joita ei ole rakennettu. Toinen kulki jostain linnalta keskustaan ja toinen linnalta johonkin nykyisen linja-autoaseman paikkeille.
Minusta ne kannattaisi toteuttaa esplanadeina siten, että tarvittaessa keskelle mahtuu raitiotielinjan kiskot. Se näyttää olevan aika yleinen kokoojakatujen toteutustapa nykyään muualla.
Muutenkin kaavan merkitys on Suomessa hämärtynyt. Pitkän päälle parasta kaupunkikuvaa syntyy pienemmällä ohjauksella. Kaavaan kuuluvat kadut, aukiot ja rakennnuskorkeus (6 kerrosta). Kaupungissa kuuluu vielä määräys, että on rakennettava umpikortteleita.
USA:ssa on paikoitellen jouduttu määräämään myös ensimmäisen kerroksen rakenteesta, koska maaltamuuttaneet arkkitehdit eivät ymmärrä, että kaupungissa ensimmäiseen kerrokseen tulee liiketiloja.
Palon jälkeen tehty asemakaava ja Berliinistä kopioitu rakennusjärjestys, nykyistä Kauppatoria reunustavine esimerkkikortteleineen voimaan ja heti! Sen kaavan korttelit eivät suinkaan olleet umpikortteleita umpipihoineen, vaan avoimia matalia tontteja puutarhamaineen ja palolta suojaavine runsaine puustoineen. Olisipa sellaisissa oloissa makea asua ihan keskustassakin. Sentapaista olomuotoa on vielä nähtävissä joissain Portsan kortteleissa.
Kaikki vanhat visiot eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla: yleisiä saunoja eikä elokuvateattereita ei olekaan syntynyt useita tuhansia, niinkuin aikanaan näytti ilmiselvältä. Myöskään vikuripäisten hevosten parkkeeraamisesta ei ole enää erityismääräyksiä tarvis, kuin ei myöskään nahkaparkkureiden hajuhaittojen torjunnasta ydinkeskustan asuinalueilla... Onneksi myös sadat tuulimyllyt saatiin poistettua rämisemästä ja kolkkaamasta yötä päivää keksustan kukkuloilta. Samoin sanoin voidaan huokaista kun niistä raitiotievaunuista alituisine kirskumisineen viimein ymmärrettiin päästä.
Muutoinha Turku onkin suurin piirteinentisten kaavoittajien ajatusten ja visioiden tasalla?
Nyt näyttäisi olevan valoa tunnelin päässä, kun linja-autoaseman viereen täydennysrakennetaan kerrostaloja umpikortteliin. Keskustassa pitää saada yhtenäinen ja sen pitää kasvaa vähitellen.
Käykääpä katsomassa Vanhaa Raumaa, joka on Unescon maailmaperintölistalla.
Torin ympärille ja vanhaa kirkkoon rajoittuva elävää kaupunkia eikä mikään ulkomuseo, niin kuin käsityöläismuseo.
Turussakin torin ympäristö olisi voitu pelastaa ja rakentaa suuremmat rakennukset Humalistonkadun suuntaan. Meillä olisi ihan toisenlainen "kulttuuripääkaupunki"
Lukekaa Rauno Lahtisen kirjan Turun puretut talot ja katsokaa miltä Turun torin ympäristö voisi näyttää, jos 1950-luvulla alkanut hölmöily ei olisi saanut valtaa grynderien ja pankkien painostaman.
Nythän torin ympäristön "eheyttäminen" edellyttäisi ortodoksisen kirkon ja ruotsalaisen teatterin purkamista.
Ja Jummi ja Keppari nyt yhdessä haluavat saada rakennusoikeutta suojeltujen talojen varjoon tai tilalle...ei se lautakunnan päätös ollut mikään kovin järkevä. Nyt pelataan aikaa ja rahaa; odotellaan myös Kulttuuripääkaupunkivuoden ohimenoa, ettei silloin tule kovia kaavoitusrähinöitä.
Palon jälkeen tehdyssä asemakaavassa nykyisin kauppatorina oleva aukion oli ajateltu paraatitoriksi, jonka ympärillä komeilisivat upeat julkiset rakennukset tyyliin Helsingin kauppatori. Turun torin julkisista rakennuksista ainoat ovat piskuinen ortodoksikirkko ja ruotsalainen teatteri. Ei ole palokunnantaloa, ei ole kaupungintaloa, eikä edes valtakunnallisia rakennuksia kuten pääpostia tai lääninhallitusta tai vaikka sotilasläänin esikuntaa. Tutustukaa vanhojen eeurooppalaisten kaupunkien juhlaviin toreihin kirkkoineen ja suurine palatseineen!
Pääposti KOP-kolmion kohdalla ja Turun yliopisto sen vakuustuslasipalatsin paikalla, Lähivakuutuksen paikalla. Olis ollu julkisia rakennuksia...
Ja torilla on oli myös Aeron (nyk. Finnairin) funḱkis paviljonki.
Ei Raumankaan vanhan torin ympäristössä ole muita pytinkejä kuin harmaakivikirkko...
Jokainen ymmärtää, ettei yliopisto voinut pitemmän päälle mahtua yhteen vanhaan rakennukseen, vaikka talon huoneet korkeita olivatkin. Samoin kävi postille: sen talossa on toiminut useita eri kouluja 40-luvun alusta alkaen. Myös Aeron kioski kävi ahtaaksi kokonaisen lentoyhtiön toimistotiloiksi.
Nykyään mainittujen laitosten toiminnat voisivat jo palautuakin entisille sijoilleen: posti on lähes kokonaan sähköistä, samoin lentolippujen tilaus, kohta yliopisto-opinnotkin hoituvat kotoa käsin etäopiskeluna. Ainakin matkatoimistot ovat kadonneet katukuvasta, samoin posti, jonka toiminnot hoidetaan Espoossa tai jossain periferiassa. Finnairkin näyttää kutistuvan kioskiinmahtuvaksi?
Kierros näyttää umpeutuvan. Jummi miettii hotellikeskittymää torinkulmalle? Kysyä vain sopii sopiiko julmettu, päällekaatuva hökötys lainkaan Kauppatorin ympäristöön? Miksi yhteen nurkkaan pitäisi saada rakentaa tehokkaammin kuin muihin yhtensä? Siksi, että joku taho saisi kerättyä mahdollisimman paljon rahaa taskuunsa. Kauppatoria ei saa uhrata kiinteistöbisnekselle.
Wikken laajennus on jäissä, koska tontille ei enää mahdu autopaikkoja. Mihin Jummi sijoittaisi ne vähintään parisataa autopaikkaa, jotka älytalo tarvitsisi toimiakseen edes auttavasti? Tontille ei mahdu, koska säilytettäväien rakennusten ennestäänkin vajoavien perustusten alle ei päästä. No Torin alle tietenkin - muiden kustannettavaksi! Jos autopaikat pitäisi itse rakentaa, maksaisi se nykyhinnoilla vähintään kymmenen miljoonaa euroa! Ymmärrettävistä syistä ne eivät kiinnosta sijoittajaa?
Taitavaksi tunnettu, hyvä arkkitehti suunnittelee korkeaa tornitaloa keskelle Meidän vihreää ja valoisaa korttelipihaa. Uuden talon kiviseinä tulee suoraan olohuoneemme ainoan ikkunan eteen, inhottavaa ilta-aurinkoa peittämään. Kyllä arkkitehti osaa. Hyvin torni siihen mahtuu: monta metriä jää vielä väliäkin...
Turussa on siirrytty aikaansa edelle. Muualla maassa hamuillaan vielä ns. umpikorttelein perään. Turussa viimeiset kaavat kertovat siirrytyn umpitonttikaavoihin.
Kun Kauppatorin kulma, ns. jummintontti, on niin kapea, ettei siihen mahdu umpitonttiperiaatteella kahta taloa vierekkäin (yhden liiketalon leveys on 18 - 22 metriä). Turun Sanomain tontti on peruskartan mukaan jo ns. umpitontti. Sen Kauppatorin puoleiseen Jummin kanssa yhteisen rajaan kiinni on jo rakennettu kuusikerroksinen - Alvar Aalon suunnittelema ja siis suojelluksi määrätty - rakennus ikkunoineen. Siis siihen rajaan kiinni ei voi rakentaa.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin rakentaa umpitontin vaatimat kaksi kuusikerroksista rakennusta päällekkäin! Kun siihen lisätään sekä maanpäällinen kellarikerros että ilmastointikerros ja älyullakoiden sisustusoikeus, vaadittu rakennusoikeus saadaan vaivatta mahtumaan tontille. Eikö tämä muka ole oikeus ja kohtuus, jopa kaupungin velvollisuus, oma poikaansa tukeakseen?
Edellä mainituista kaupungin viime aikoina innovoimista umpitonttiesimerkkikaavoista mainittakoon viimeisimmät, uutuuttaan hohtavat kaavat Läntisenkadunvarsitonteille Linja-autoaseman likellä, Vanhan-Littoistentien umpiasuintontti moskeijaa vastapäätä ja tänään julkistettu Kiinanmyllyn II-vaihe.
Tärkeintä on, että Turku kehittyy, eikä taannu. Joku heitti Rauman kesksutasta. Ihan hyvä pikkukaupungin keskusta, mutta ei riitä Turun kaltaiselle alueensa veturille. Sieltä voi hakea ajatuksia esimerkiksi Littoisten tai Hirvensalon keskustaan.
Sinänsä mielenkiintoista miettiä mittasuhteita. Vanha berliiniläinen rakennusjärjestys, jossa on kuusi kerrosta ja vintti, on ihan hyvä. Tosin kerrokset olivat silloin korkeampia, joten saman korkuisissa rakennuksissa on nykyään kahdeksan kerrosta.
Ennen paloa laadittu rakennusjärjestys määrää Turun nykykeskustan uudisrakennusten korkeuden? Kehitys on kehittynyt ja lujaa?
Ei Turun kaavoitus saa olla gryndereiden peliväline, vaan sen on palveltava harmonisen kaupunkikuvan säilyttämistä ei pikaisten voittojen takomista. Nyt vaikuttimena on ainoastaan raha ja kaikki muut arvot joutavat romukoppaan. Paljonkohan kaavoituspäällikön tuloista on lopun perin peräisin gryndereiltä?
Korruptio rehottaa Turussa ja voi hyvin. Sille annettiin aikanaan vaan toinen, asioita kaunisteleva nimi, Turun Tauti.
Nyt on sitten suunnitteilla Fortuna-korttelin eteen jokin pilvenpiirtäjä, jota Hintsanen puolustelee ainoastaan taloudellisiin syihin vedoten. Eikö hänellä kaavoitusjohtajana pitäisi olla muitakin arvoja, kuin ainoastaan raha?
Virkamiesvallasta ei turkulaista päätöksentekoa voi syyttää! Mainitussa Fortunakorttelitapauksessa kaavoituspäällikkö ilmoittaa, että rakentamisesta päättäminen on jätetty poliitikoille! Erinomaista vastuunottoa kaupungin ydinkeskustan kehittämisestä ja rakentamisesta!
Kaavoituspäällikkö kertoo esittävänsä päättäjille kahta vaihtoehtoa: toisen mukaan alueelle ei rakenneta, toisen mukaan alueelle rakennetaan! Poliitikot saavat tehdä päätöksen niinkuin lystäävät ja kivalta tuntuu. Vaalien jälkeen rahapulassa olevien poliitikkojen mieli tunnetaan?
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa valmisteltaessa on tutkittava erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Virkavalmistelun tehtävänä on erottaa vaihtoehdoista parhaiten kaupunkirakneteeseen ja ympäristöönsä sopiva ja toteutettavissa oleva ratkaisu? Mutta mitä tekevät Turun pelokkaat virkamiehet, kietoutuvat tietämättömyyden ja osaamattomuuden kaapuun, etteivät suututtaisi rakennuspiirejä - tai vaihtoehtoisesti kaupunkilaisia? Antaa toisten ottaa ja kantaa vastuu. Me nautimme kovaa palkkaa vastuullisesta työstä...
"Tärkeintä on, että Turku kehittyy, eikä taannu. Joku heitti Rauman kesksutasta. Ihan hyvä pikkukaupungin keskusta, mutta ei riitä Turun kaltaiselle alueensa veturille. Sieltä voi hakea ajatuksia esimerkiksi Littoisten tai Hirvensalon keskustaan."
Miltä näyttäisi kauppatorin ympäristö, jos olisi säilytetty vanhat rakennukset?
Eihän Raumallakaan koko keskusta ole Vanhaa Raumaa...
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kun ollaan ympäri kaupunkia kaavoitettu postimerkkikaava kerrallaan kaikki ne harvat vanhat rakennukset ovat uusien laattikkotalojen ( 1960-2010 --luvuilta) puristuksessa (jotka on sijoitettu kortteleihin miten sattuu)
Sitten aletaan puhua "kaupunkikuvan yhtenäistämisestä" kun halutaan purkaa viimeisetkin vanhat rakennukset. Ilmeisesti Turusta haluttaisiin hautausmaan kaltainen mustien laatikkokivien "yhtenäinen maisema".
Sen kaupunkikuvan "yhtenäistämisen" voisi sitten aloittaa torin ympäristöstä ja purkaa Ortodoksinen kirkko ja Åbo Svenska Teatern, jotka eivät ollenkaan sovellu enää ympäristöön. Sitten voitaisiin siirtyä Kaskenkadulla ja Aurakadulle ja laittaa kaikki Jugendtalot ( Old Bank, Verdandi, Pantern jne.) palasiksi, kun eivät sovellu laatikkotalojen yhtenäiseen katukuvaan.
Fortuna -kortteli on taas esimerkki kiinteistöjalostamisesta ruutukaava-alueella.
Jugendtaloaluetta taas aiotaan "yhtenäistää" pilvenpiirtäjällä. Hyvin menee.
Ja kenellä todellisella käsityöläisellä olisi varaa maksaa uuden luksustilan vuokria? Käsityöläisethän ovat nykyisin Kulttuurikeskuksessa ja Manillassa. Siihen heillä on varaa vielä.
Ja käsityöläismessuja/markkinoita voitaisiin järjestää vaikka VPK:n talolla.
Helsingissä sellaisiajärjestetään Vanhalla ylioppilastalolla.