Okei, tämä aihe menee varmasti perseilyksi - mutta kysyn silti asiallisen kysymyksen:
katsastusohjeet käskevät alle 2 000:siin veneisiin melan. Mutta kun painoa on yli 2000 niin tekeekö sillä melalla mitään? Onko venehaka ilman melaosaa käytännöllisempi vai onko melasta venehaan yhteydessä ollut paljon iloa teille?
katsastusohjeet käskevät alle 2 000:siin veneisiin melan. Mutta kun painoa on yli 2000 niin tekeekö sillä melalla mitään? Onko venehaka ilman melaosaa käytännöllisempi vai onko melasta venehaan yhteydessä ollut paljon iloa teille?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onpa tullut melottua aikanaan folkkaria, kun siinä ei ollut apumoottoria ollenkaan. Myöhemmin olen tarvinnut melaa isommassa lasikuituveneessäni (Av 36), kun kone ei startannut ja piti pläkässä päästä laituriin. Onneksi oli oikea puinen mela! Sellainen alumiiniputkesta ja muovipalasta tehty venehaan ja melan yhdistelmä on varmaankin paikallaan avoperämoottoriveneessä tai purjejollassa. Purjeveneessä se voi olla liian lyhyt ja heppoinen. Mikset hankkisi kunnon melaa tai airoa. Tukeva airo saattaisi käytä hätäohjausvälineenäkin.
Melahan täyttää katsatuksen varaperäsimen vaatimuksen, joten melahan on sijoitus säästettyinä vakuutusmaksuina, milläei ole oikesti käyttöarvoa.
Mihin ihmeeseen varastoitte melan? Eihän se mahdu mihinkään?
isompi vene!
Minä pidän isokokoista melaa kannella. Ei yhtään haittaa, vaikka se on näkyvillä. Ei se häiritse kannella liikkumistakaan, koska on sidottuna reelinkiin.
mihin melaa käytetään!
Omienkin kokemusten mukaan raja on aika kohdallaan, karkeasti ottaen tuossa 2 tonnin kohdalla liikuttelu melomalla alkaa muuttua vaikeaksi. Veneen mallilla on kyllä myös vaikutusta: H:ssa on suht.matalat laidat eikä kaiteita, niin veteenkin yltää paremiin. Ja painoa on lasteineen reilut 1.5tn. H liikkuukin ihan kivasti melomalla. Myös sellaisella venehaan ja melan yhdistelmällä tekee jotakin.
"modernimmat", pulleammat, korkeammalla laidalla ja kaiteilla olevat venetyypit onkin hankalampia melottavia vaikka paino ei paljoa tuosta H:sta poikkeasi. Sellaisissa melan ominaisuudet varmasti korostuvat, eli "oikea" riittävän pitkä mela (tai airo) on paikallaan ja yhdistelmälelut saa unohtaa.
H on siksi kapea vene, että se kulkee keinuttamalla nopeammin kuin melomalla. Ja vielä paljon helpommin. Eikun pinnamies takakannelle seisomaan ja keinuttamaan venettä.
Kyllä isompikin vene liikahtaa melalla, ainakin helpommin kuin ilman. Joskus voi tulla pakkorako, tyyntä ja ei muita keinoja päästä liikkeelle. Kokemusta on reilun puolen mailin siirtymästä melan avustuksella 5t veneellä. Voin vakuuttaa, että melasta oli kovasti hyötyä. Olisi tullut pitkä yö ilman melaa. Vaikea päästä liikkeelle, mutta liike jatkuu yllättävän pienellä teholla/voimalla.
Myös 7,5t olen joskus ollut melomassa 2 melalla, jotta päästiin saarten välistä pois takaisin tuuleen.
90-luvulla 10 tn painoisesta veneestäni irtosi taittolapapotkurin lapa Juutinraumassa, kun ajettiin heikossa yötuulessa koneella. Purjeet nostettiin ja kurssi suunnattiin kohti Margareteholmin satamaa, jossa on nosturi palvelut. Aamuyöllä oltiin jo lähellä aallonmurtajaa, kun tuuli loppui kokonaan. Onneksi oli kunnollinen mela. Sen avulla päästiin laituriin.
Kyllä painavakin vene liikkuu melomalla, mutta sen liikkeelle saaminen on aika työlästä.
Joskus melaa on tarvittu vain muutaman metrin melomiseen, että on saatu keula poijuun.
Jos nykyisessä veneessäni ei olisi jollaa perämoottoria (ja airoja), hankkisin pitkän melan.
80 - luvulla meloin 25 tonnisen teräsjoolin Uudestakaupugista takaisin ruotsin puolelle kun virta-avain oli unohtunut baarin tiskille ja tuuleen nousukyky oli hieman heikko.
Kyllähän siinä jonkin kerran joutu melaa heilauttaa, mutta hyvinhän se siinä kulki kun pääsi vauhtiin.
Pitäisinkin melaan äärimmäisen tärkeänä välineenä missä tahansa merikulkulaitteessa, mahtaako ruotsinlaivoilla olla vielä tämä huomioitu.
Ainakin vielä -80 luvulla oli kun olin töissä Vaasa-Umeå laivalla. 50 kpl kummallakin halssilla.
Valitettavasti buukasin halvan hytin alakannelta, enkä ollut huomannut että siihen kuului yövuoro melomisessa.
Paarin jälkeen pitikin jättää seuralainen nukkumaan ja avata ikkuna melomista varten.
"Okei, tämä aihe menee varmasti perseilyksi - mutta kysyn silti asiallisen kysymyksen:"
Ne, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta koneettomalla veneellä seilaamisesta, keksivät "perseilyä" melasta.
Jospa vaihteeksi palataan itse asiaan. Melan täytyy olla sen pituinen, että sillä ulottuu melomaan kannelta käsin.
Ranskalaisessa Dufour Arpege-puolitonnarissa oli tehtaan asennuksena kansipidike pitkälle airolle, joka kuului veneen vakiovarustukseen (70-luvulla).
Voimat 1-2 kn tasaiseen vauhtiin ei ole kuin muutama kilo isollakin veneellä. Toisaalta muutaman m/s tuuli painaa jo saman verran eli turvavarusteeksi melasta ei oikein ole ja siksi sitä ei vaaditakaan isommilta veneiltä.
Monilla nykyisillä veneillä pääsee myös peräsimellä pumppaamalla hyvin eteenpäin.
Kiitos viesteistä, jotka pääosin olleet asiallisia!
Ei tässä sitten kummempaa kuin paikkoja katselemana kahdelle kunnon melalle / airolle. Ei nuo nyt niin paljoa paina - jos vain tilaa niille löytyy jostain mihin laittaa kaiken varalle hätävarusteiksi vaikkapa satamarantautumiseen ja -manöövereihin.
Toki muistit hakea matkaevääksi muutaman viinapullon Uudenkaupungin torilta?