Selkärankareuma ja flunssat

Lohdutukseksesi voin sanoa, että et ole ainoa, jolla on tuollaisia oireita flunssan aikana. Sairastan itse selkärankareumaa ja aina kun minulla on flunssa, kärsin vastaavanlaisista oireista. Kun kävin tutkimuksissa, lääkärini totesi minulle, että oireet liittyvät reumaan. Koska reuma on tulehdustauti, se reagoi yleensä ikävällä tavalla flunssiin (tämän takia reumaatikkojen olisi hyvä olla saamatta pahoja flunssia).

Oletko käynyt lääkärissä oireiden takia?

Sairastan itse aina todella pahat ja pitkäkestoiset flunssat reuman takia. :( Olotila menee todella huonoksi ja olen pahimmillaan jopa n. 6-8 viikkoa kipeänä yhteen putkeen.

Lääkäri on varoittanut minua, että pitää olla varovainen flunssien kanssa.

Paleoruokavalio pähkinänkuoressa (kesto 5 min)
http://www.youtube.com/watch?v=uCFZoqmKf5M

On tulehdusta estävä ruokavalio, joka hoitaa reumaa.

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.

Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Olipas onni, että löysin tämän ketjun. Sain vähän valaistusta omaan vaivaani. Sairastan reumaa, joka oireillut lähinnä isoissa nivelissä, olen hla-b27-positiivinen. Niveloireet ovat pysyneet tosin pitkään nyt kurissa. Mutta olen taistellut yläselkäni ja niskani kanssa jo 5 vuotta. Kaikkia konsteja kokeilut ja mikään ei helpota niskan pahaa oloa, jatkuvaa kipua ja jäykkyyttä. Ja aina kun saan flunssan niin niskani menee todella hankalaksi: turvotusta ja pahempaa jäykkyyttä. ja flunssa on aina muutenkin paljon hankalampi kuin muilla ja pitkäkestoinen. Magneettikuvat on otettu silloin oireiden alettua 5 v. sitten ja mitään ei tietenkään löydetty. Tosin en ole varma söinkö silloin kortisonia, jos se vääristikin magneettikuvan tuloksia, en tiedä.
Eli reuma voi pahentua flunssan aikana. Jospa niskassani on kuin onkin reuma!