Mitä lie vaikuttaa valtava lumimäärä ja kerroksen paksuus lintujen selviämiseen? Täällä pk-seudulla ei hirveästi ruokita pikkulintuja, ja myös kaupungin kesykyyhkyjen selviytyminen askarruttaa (saavatko ne mitään ruokaa edes maasta kun lunta tulee melkein päivittäin ja paljon).
Lumentulo ja lintujen selviäminen?
lintujen ylin ystävä
11529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllähän se tietysti haittaa ravinnonsaantia, linnut kun eivät juuri lunta kaivele, eli kaikki peittynyt syötävä jää myyrille tai seuraavaan kevääseen.
Eiköhän kaupungeista kuitenkin jostain ruokaakin löydy, vaikka vain pieni määrä ihmisistä ruokkisi, niin kyllä ne linnut ruokinnat löytävät. Jos vain kaikki ruoka ei ole peittynyt lumen alle.
Tarvittaessa linnut saattavat ehkä lähteä vaeltamaan vielä etelämmäksi ruuan perässä.
Mutta toisaalta varmaan talvikuolevuus lisääntyy tälläisenä "kunnon talvena".
Jotkut linnut myös hyötyvät paksusta lumipeitteestä. Esim. kanalinnut osaavat kaivautua "lumikieppiin", jossa on paljon lämpimämpää kuin ulkona eivätkä pedot löydä niitä yhtä helposti.
Ovatkohan nämä meidän täällä Lapissa oleilevat samat linnut käyneet jonkun lumi- ja arktisuuskurssin, kun ne vain selviävät.
Lintu (lähinnä pikkulintu) löytää ravintoa talvella useimmiten ihan muualta kun maasta. Seuratkaa niiden liikkeitä puissa. Sieltä ne ötökkänsä vain löytävät.
Toki useimmat luonnostaan suomessa talvehtivat linnut käyttävät nimenomaan puista löytyvää ravintoa, joka siis ei niinkään peity lumeen. Teeret koivunsilmuja, tiaiset puissa talvehtivia tai niihin varastoimiaan hyönteisiä, korpit haaskoja, käpytikat käpyjä, jne. Toisaalta esim. pöllöt syövät myyriä, joiden suojautumista paksu lumipeite auttaa.
Mutta ihmisen toiminta on tuonut maahamme uusia talvehtijalajena sekä vahvistanut monien lajien talvehtivaa kantaa niin paljon etteivät ne kaikki millään löytäisi riittävästi ruokaa ilman ihmisten ruokintapaikkoja. Ja toki lintuja kuolee ja on aina kuollut ympäri vuoden, ja talvi kylmänä ja ruokailun kannalta haasteellisena aikana on erityisen vaarallinen kaikille linnuille.
Kesykyyhkyt tuskin luonnosta löytäisivät riittävästi einestä talvella, joten ihmisten ruokinnat ja ruuantähteet ovat niille välttämättömiä.
Ja toisaalta monet lajit pärjäävät myös täysin ilman ihmisten ruokintaa talven yli.
Asun Hesassa ja täällä olevat kesykyyhkyt (pulut) huolestuttaa, siis niiden pärjääminen. Täällä on hysteria lintuinfluenssasta ja muu puluinho mennyt överiksi. Piikkejä on laitettu rakennusten katoille etteivät linnut pääse lepäämään, yöksi suojaa antavat rakennusten lokerikot jne on tukittu ja sellainen inhottava firma kuin Rentokil tappaa puluja. Nuo siivekkäät mainiot taapertajat on ajettu ahtaalle. Nyt kun vielä lumi peittää kaiken ihmisiltä tippuvan ruuan, ei muonaa juuri ole. Joku sorsien ruokintapaikka on vain Tokoinrannassa eikä senkään muonatilanteesta ole tietoa. Kaupungin virkamiehet ovat kylmiä ja julmia, romanikerjäläisistä huolehditaan mutta ei kaupungin linnuista. Joku lintuystävä, luultavimmin vanha täti, koettaa viedä joka päivä kasan siemeniä puluille keskustaan, mutta nekin lienee peittyneet lumituiskussa ja vanhus ei varmaan kauan jaksa sitä tehdä.
vaikka niitä kuolisi paljonkin niin ne on niin tehokkaita lisääntyjiä että populaatio on pian yhtä iso kuin ennenkin.
ja tuommonen puluntappo-yritys, eihän sen kannata omaa leipäpuutaan hävittää; siis tappavat puluja vain sen verran että seuraava kesä korjaa tilanteen. näin pysytään bisneksessä mukana. asian eettisyys sitten on aivan eri asia.
On ne sen verran mainioita siivekkäitä että harmittaa niiden kuoleminen tämän talven kinoksiin ja pakkaseen.
Boikotoikaa lintuystävät Rentokil Oy:tä ja EVR:lle uusi vastustuskohde!
Radiossa pullasorsista:
YLE Keski-Pohjanmaa: Pullasorsa tarvitsee ihmisen apua talven keskellä
http://areena.yle.fi/audio/1520041
ei tarvitse. sorsa selviää mainiosti omillaan jos vain joissa on sulavesipaikkoja, vaikka olisi -30 pakkasta pitkäänkin.
No ei ainakaan tuollainen määrä sorsia kuin ruokintapaikalla oli, selviäisi siinä ilman ihmisruokintaa.
Ravintoa on rajallisesti sulapaikassakin. Riippuu tietysti sulan koostakin, mutta kyllä sorsien talvehtiminen tietääkseni on aika riippuvainen ruokinnasta?
Se on monesti asiasssa se toinenkin puoli. Kun vaikkapa kova talvi heikentää pikkulintujen selviämistä niin esim. varpuspöllö tai varpushaukka saa helpommin niitä ravinnokseen.
Nälkiintynyt tai sairas lintu reagoi rauhallisemmin varoitushuutoihin, jolloin myös jää todennäköisemmin pedon tähtäimeen.
Toisaalta nälkäisenä saattaa hävitä kilpailussa ruuasta, eikä saa syötyä riittävästi yötä vasten. Pakkanen sitten tekee tehtävänsä kun energiavarastot loppuvat.