Vuonna 2009 jäi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella perusopetuksen päättäneistä ilman koulutuspaikkaa 600 nuorta, joista 500 Pohjois-Pohjanmaalla ja 100 Kainuussa.
Peruspalvelujen arviointiraportin on laatinut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Kirjastotoimen ja nuorten työpajojen arviointi laadittiin Pohjois-Pohjanmaan ELYssä. Raportti julkaistiin 6.5.2010.
Suuri osa nuorista, alle 24-vuotiaista uhkaa jäädä ilman toisen asteen ammattitutkintoa. Pelkän perusopetuksen käyneitä alle 24-vuotiaita, joilla ei ole jatko-koulutuspaikkaa tai tutkintoa, oli Oulun seudulla noin 2 500. Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevia nuoria sijoittui ammatilliseen koulutukseen kotimaakuntiensa ulkopuolelle 15 %, koska oman alueen aloituspaikat eivät riitä. Nousua on edellisvuodesta 30 %. Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, joita on noin 10 %, vaativat erityistoimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Molemmissa maakunnissa osuudet olivat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kainuussa keskeyttäneiden osuus oli pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pitää välttämättömänä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjontaa Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla lisätään, jotta jokaiselle perusopetuksen päättävälle voidaan turvata jatko-opiskelupaikka. Lisäystarve on suuri, koska myös aikaisemmin perusopetuksen päättäneitä on hakijoiden joukossa.
Työpajat eivät ole voineet ottaa vastaan kaikkia pajoille pyrkiviä nuoria. Tarve on kuitenkin suuri, koska Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 25 -vuotiaiden työttömien osuus on kasvanut viime vuosina.
Vuonna 2009 Kainuussa vain 52 % nuorista sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 64 %. Pohjois-Pohjanmaalla sijoittuneiden osuus oli 72 %. Valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen on asetettu tavoite, että 70 % nuorista sijoittuu pajajakson jälkeen
Kuntien lapsipoliittisissa ohjelmissa tai turvallisuussuunnitelmissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden turvallisuuteen. Niistä puuttuu myös poikkihallinnollisesti tehty yhteinen arvio lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden riskitekijöistä ja niiden ehkäisemisestä.
Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen on turvallisuusyhteistyön toteuttamisen edellytys. Tarvitaan lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä, johon viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat voivat sitoutua.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen tulee jatkossakin olla poliisin keskeisiä painopistealueita. Rikoksiin syyllistyneiden nuorten osalta tulee rikosten esitutkinta toteuttaa jatkossakin mahdollisimman nopeasti. Sovittelua tulee tarjota aktiivisesti kaikissa siihen soveltuvissa rikostapauksissa. Poliisin hallussa olevaa tietoa tulee hyödyntää paikallisessa turvallisuusyhteistyössä mahdollisimman kattavasti.
---
Suomessa elää yli 700.000 suomalaista köyhyysrajan alapuolella. Huono-osaisissa perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta.
Lapsilisät (eivät ole tarveharkintaisia) loppuvat köyhien lapsilta 17-vuotiaana, kun nuorten pitäisi ryhtyä opiskelemaan ja/tai selviytymään omillaan. Kuinka moni selviytyy? Nuorisotyöttömyys on karannut valtaapitävien ulottumattomiin ja työttömistä nuorista on tullut yhä useammin pitkäaikaistyöttömiä.
Kun työpaikkoja ei nuorille ole - myöskään koulutetuille.
Kun opiskelupaikkoja ei ole riittävästi.
Kun mielenterveysongelmaiset nuoret jätetään oman onnensa nojaan ilman apua.
Kun kuntien lapsipoliittisissa ohjelmissa tai turvallisuussuunnitelmissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden turvallisuuteen.
Kun esim. vuonna 2009 Kainuussa vain 52 % nuorista sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan.
Kun Suomessa tilastojen mukaan köyhyys ja huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle samoin kun köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat, ahdistus ja masennus...
Niin mitä tekee hallitus ja eduskunta? Porvarienemmistöinen eduskunta ja porvarihallitus (kokoomus, kepu, r ja vihreät) päättää rangaista köyhiä nuoria leikkaamalla nuorten alle 25-vuotiaiden toimeentuloturvaa. Näin leikkaukset aloitetaan tämän hallituksen aikana kaikkein heikoimmassa olevista köyhistä... Viime laman jälkeen valtiovarainministeri Sauli Niinistö leikkasi myös toimeentuloturvasta - ei pelkästään nuorten vaan kaikkein köyhimpien suomalaisten.
Peruspalvelujen arviointiraportin on laatinut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Kirjastotoimen ja nuorten työpajojen arviointi laadittiin Pohjois-Pohjanmaan ELYssä. Raportti julkaistiin 6.5.2010.
Suuri osa nuorista, alle 24-vuotiaista uhkaa jäädä ilman toisen asteen ammattitutkintoa. Pelkän perusopetuksen käyneitä alle 24-vuotiaita, joilla ei ole jatko-koulutuspaikkaa tai tutkintoa, oli Oulun seudulla noin 2 500. Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevia nuoria sijoittui ammatilliseen koulutukseen kotimaakuntiensa ulkopuolelle 15 %, koska oman alueen aloituspaikat eivät riitä. Nousua on edellisvuodesta 30 %. Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet, joita on noin 10 %, vaativat erityistoimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Molemmissa maakunnissa osuudet olivat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kainuussa keskeyttäneiden osuus oli pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pitää välttämättömänä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjontaa Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla lisätään, jotta jokaiselle perusopetuksen päättävälle voidaan turvata jatko-opiskelupaikka. Lisäystarve on suuri, koska myös aikaisemmin perusopetuksen päättäneitä on hakijoiden joukossa.
Työpajat eivät ole voineet ottaa vastaan kaikkia pajoille pyrkiviä nuoria. Tarve on kuitenkin suuri, koska Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 25 -vuotiaiden työttömien osuus on kasvanut viime vuosina.
Vuonna 2009 Kainuussa vain 52 % nuorista sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 64 %. Pohjois-Pohjanmaalla sijoittuneiden osuus oli 72 %. Valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen on asetettu tavoite, että 70 % nuorista sijoittuu pajajakson jälkeen
Kuntien lapsipoliittisissa ohjelmissa tai turvallisuussuunnitelmissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden turvallisuuteen. Niistä puuttuu myös poikkihallinnollisesti tehty yhteinen arvio lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden riskitekijöistä ja niiden ehkäisemisestä.
Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen on turvallisuusyhteistyön toteuttamisen edellytys. Tarvitaan lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä, johon viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat voivat sitoutua.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen tulee jatkossakin olla poliisin keskeisiä painopistealueita. Rikoksiin syyllistyneiden nuorten osalta tulee rikosten esitutkinta toteuttaa jatkossakin mahdollisimman nopeasti. Sovittelua tulee tarjota aktiivisesti kaikissa siihen soveltuvissa rikostapauksissa. Poliisin hallussa olevaa tietoa tulee hyödyntää paikallisessa turvallisuusyhteistyössä mahdollisimman kattavasti.
---
Suomessa elää yli 700.000 suomalaista köyhyysrajan alapuolella. Huono-osaisissa perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta.
Lapsilisät (eivät ole tarveharkintaisia) loppuvat köyhien lapsilta 17-vuotiaana, kun nuorten pitäisi ryhtyä opiskelemaan ja/tai selviytymään omillaan. Kuinka moni selviytyy? Nuorisotyöttömyys on karannut valtaapitävien ulottumattomiin ja työttömistä nuorista on tullut yhä useammin pitkäaikaistyöttömiä.
Kun työpaikkoja ei nuorille ole - myöskään koulutetuille.
Kun opiskelupaikkoja ei ole riittävästi.
Kun mielenterveysongelmaiset nuoret jätetään oman onnensa nojaan ilman apua.
Kun kuntien lapsipoliittisissa ohjelmissa tai turvallisuussuunnitelmissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten kasvuolosuhteiden turvallisuuteen.
Kun esim. vuonna 2009 Kainuussa vain 52 % nuorista sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan.
Kun Suomessa tilastojen mukaan köyhyys ja huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle samoin kun köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat, ahdistus ja masennus...
Niin mitä tekee hallitus ja eduskunta? Porvarienemmistöinen eduskunta ja porvarihallitus (kokoomus, kepu, r ja vihreät) päättää rangaista köyhiä nuoria leikkaamalla nuorten alle 25-vuotiaiden toimeentuloturvaa. Näin leikkaukset aloitetaan tämän hallituksen aikana kaikkein heikoimmassa olevista köyhistä... Viime laman jälkeen valtiovarainministeri Sauli Niinistö leikkasi myös toimeentuloturvasta - ei pelkästään nuorten vaan kaikkein köyhimpien suomalaisten.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.