Jotkut nuoret ei tajuu rahan arvosta mitään. Lähinnä siitä puolesta että miten se tavan tallaajalle tulee. No, olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä. Raha kumminkin riittää mainiosti oman elämän pyörittämiseen. Sitten tulee nämä sukulaisten, lähinnä niitten lasten joulu, synttäri ym muut lahjat. Joskus on käynyt lapsen synttäreillä semmoinen että lapsi 20 euroo saatuaan pettynein silmäyksen heittää kirjoituspöydälleen lojumaan setelin. Siinä se pyörii muitten pikkuvieraitten himoittavana muitten yhtä köyhien seteleiden kanssa. Ei kannata talteen panna niin pieniä rahoja. Toinen juttu jos erehdyt lapselta kysymään mitä lahjaksi haluaa niin tulee monen sadan euron lahjatoive. Sellaisista lahjoista ei omat lapset ole kehdanneet edes unta nähdä aikanaan. Miksi sitten vieraalle lapselle heltyisin semmoisia ostamaan? Tiedän kyllä että ajat on erilaiset mutta ihmetyttää silti. Näittenkin lasten vanhemmat ovat tavallisia ihmisiä, ei mitään ökyporukkaa. Miksi ne opettaa lapsilleen että kaikki tulee kuin manulle illallinen. Ostavat kaiken mitä pennut pyytää. Se on karhunpalvelus mieletäni lapselle.
Ootteko törmänneet tälläisiin ilmiöihin?
Kun mikään ei riitä
2131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Köyhyys ei ole häpeä. Aina voi nauraa ja iloita suotta olet anakonda (jätän tän kirjoitusvirheen tarkoituksella. Oikea sana olisi ollut ankea.
Puhuminen auttaa jopa lasten ymmärrystä, kannattaa harrastaa. Ee siinä menetä kasvojaan jos hemmoteltu lapsi pyytää kallista lahjaa. Vanhemmat ovat sitävarten ja joskus he joutuvat syömään näkkäriä ja puuroa mikä onkin terveellistä.
Lainaan erästä lastenpsykiatria: "Pumpulista on vaikea ponnistaa."
joskus ja ensi kerralla ostan lahjaksi sopivan, kukkarolleni sopivan kirjan. Sisällöltään se saa mielellään olla kultaakin kalliimpi. :)