Suomesta tehtiin tämän porvarihallituksen aikaansaannoksilla kyynärpäätaktiikkamaa, jossa kasvatetaan vain huippuoppilaita, huippujohtajia ja huippuköyhiä. Rehellisyys, viisaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo on romutettu ja ne, joilla on rahaa ja valtaa saavat kunnollisen elämän ja terveyspalvelut.
Tämä kovia arvoja kannattava yhteiskunta kasvattaa piitaamattomia, narsistisen tunnekylmyyden omaavia ihmisiä ja tällaisia löytyy myös vallassa olevista politiikoistamme aina ensitstä pääministeriä myöten. Tämän porvarihallituksen aikaansaannoksilla eriarvoisuutta on lisätty antamalla rikkaille verohelpotuksia ja annettu sitä ottamalla velkaa, mummomme ja vaarimme eivät saa enää täällä kunnollista hoitoa ja näyttää siltä, että perheenjäsenetkin vieraantuvat toisistaan.
Nykykykyjen tekemässä yhteiskunnassa kaikesta on tehty kauppatavaraa ja bisnestä, jopa terveyden- ja vanhustenhoidostakin. Meidän vanhuksiemme hoidosta ja sairauksistakin pitää joidenkin rikkastua ja johtajien kerätä bonuksia ja silminnähden he rikkailta he näyttävätkin ja heillä on eutoikeus kaikkeen hyvään yhteiskunnassamme.
Mediakin on mukana korostamassa aina huippujohtajaolliloita, huipputoimittajia tai huippuprofessoreita ja näiden mielipide painaa ja se on ainoa ja oikea mielipide meidän kelkasta pudonneiden aivopesemikseksi. Lapsillammekin pitää olla rahassa kylpevät huippuvanhemmat, jotka kasvattavat vain huippulapsia ja näillä lapsilla on etuoikeus kaikkeen jo pienestä. Akateemisen arvomaailman omaavat opettajat ruokkivat tätä ilmiötä ja kastittavat lapsia rikkaisiin ja köyhiin.
Uusikylän mielestä on sairasta, että jotkut tekevät 70-tuntisia työviikkoja ja uhraavat sekä itsensä että perheensä. Uusikylä muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotutkijan Kiti Müllerin aivojen ylikuormittamista koskevista tutkimuksista. Uusikylä varoittaa, että ankara uurastus voi päättyä romahdukseen.
Onko enää olemassa oikeaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista? Nykykykypolitiikkomme puhuvat mielellään näin eduskuntaaalien alla meille vähempiosaille pehmeistä arvoista, mutta kyllä tekojen ja sanojen välillä on suuri ristiriita. Nykykykypolitiikkomme tarvitsevat meitä vähempiosaisia näin vaalien alla, koska kuulumme valtakunnassamme enemmistöön ja olemme suurin vvaltion velanmaksajaryhmä. Huippuyksilöiden ei tarvitse pulittaa niin paljon veroja, kuin meidän enemmistöön kuuluvien ja siksipä miedän roolimme maksavana on tärkeää tälle kyynärpäätaktiikkayhteiskunnalle.
Tämä kovia arvoja kannattava yhteiskunta kasvattaa piitaamattomia, narsistisen tunnekylmyyden omaavia ihmisiä ja tällaisia löytyy myös vallassa olevista politiikoistamme aina ensitstä pääministeriä myöten. Tämän porvarihallituksen aikaansaannoksilla eriarvoisuutta on lisätty antamalla rikkaille verohelpotuksia ja annettu sitä ottamalla velkaa, mummomme ja vaarimme eivät saa enää täällä kunnollista hoitoa ja näyttää siltä, että perheenjäsenetkin vieraantuvat toisistaan.
Nykykykyjen tekemässä yhteiskunnassa kaikesta on tehty kauppatavaraa ja bisnestä, jopa terveyden- ja vanhustenhoidostakin. Meidän vanhuksiemme hoidosta ja sairauksistakin pitää joidenkin rikkastua ja johtajien kerätä bonuksia ja silminnähden he rikkailta he näyttävätkin ja heillä on eutoikeus kaikkeen hyvään yhteiskunnassamme.
Mediakin on mukana korostamassa aina huippujohtajaolliloita, huipputoimittajia tai huippuprofessoreita ja näiden mielipide painaa ja se on ainoa ja oikea mielipide meidän kelkasta pudonneiden aivopesemikseksi. Lapsillammekin pitää olla rahassa kylpevät huippuvanhemmat, jotka kasvattavat vain huippulapsia ja näillä lapsilla on etuoikeus kaikkeen jo pienestä. Akateemisen arvomaailman omaavat opettajat ruokkivat tätä ilmiötä ja kastittavat lapsia rikkaisiin ja köyhiin.
Uusikylän mielestä on sairasta, että jotkut tekevät 70-tuntisia työviikkoja ja uhraavat sekä itsensä että perheensä. Uusikylä muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotutkijan Kiti Müllerin aivojen ylikuormittamista koskevista tutkimuksista. Uusikylä varoittaa, että ankara uurastus voi päättyä romahdukseen.
Onko enää olemassa oikeaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista? Nykykykypolitiikkomme puhuvat mielellään näin eduskuntaaalien alla meille vähempiosaille pehmeistä arvoista, mutta kyllä tekojen ja sanojen välillä on suuri ristiriita. Nykykykypolitiikkomme tarvitsevat meitä vähempiosaisia näin vaalien alla, koska kuulumme valtakunnassamme enemmistöön ja olemme suurin vvaltion velanmaksajaryhmä. Huippuyksilöiden ei tarvitse pulittaa niin paljon veroja, kuin meidän enemmistöön kuuluvien ja siksipä miedän roolimme maksavana on tärkeää tälle kyynärpäätaktiikkayhteiskunnalle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
SDP on ainoa ja oikea vaihtoehto muuttaa kurssia paremman elämän puolesta. SDP:llä on monia valovoimaisia. lahjakkaita, rehellisiä ehdokkaita seuraavissa eduskuntavaaleissa ja toivotamme heille Onnea ja Menestystä vaalitaistelussa paremman Suomen puolesta.
Suomen kansalaiset eivät näytä ymmärtävän, että Jyrki Katainen myi Suomen ja olemme muutaman ajan päästä konkkatilassa, kun Jyrki Kataisen junailemat takuut lankeavat meidän suomalaisten veronmaksajien hartioille. Näihän takuumiehille yleensä käy, kun taataan persaukisia. Jyrki Katainen ei ole edes kiistänyt, että Kreikan takuut eivät lankeasi meidän maksettavaksi ja ei tätä asiaa ole kiistänyt ketkään muutkaan asiantuntijat. Kreikkalaiset osaavat pelinpoliitiikan ja maksattavat laskunsa kölin alta vedettävillä.
Niin kuin muistelemme viime keväistä taistoa, kun meidän suomalaisten veronmaksajien piti pelastaa Kreikka, Jyrki Katainen uhosi tavanomaista uhoaan, että nytpäs saatiin niskalenkki markkinavoimista. Väitteensä vakuudeksi Jyrki Katainen kehuskeli vielä sitä, että Euroopan pankeille tehtiin ns. stressitestit ja Euroopassa hänen mielestään oli asiat kaikinpuolin kunnossa ja tulevasta ei ollut huolenhäivää.
Muutaman ajan päästä sitten huomattiinkin, että eihän Jyrki Kataisesta ollut markkinavoimien nujertajaksi ja pankkien stressitestitkin olivat Pöljältä päin olevan höperöpuheita ja yhtä kaikki sumutusta hyvänuskoisten suomnalaisten veronmaksajien silmille. Meidät suomalaiset pistettiin pelastamaan Irlanti ja ilman vakuuksia ja edessä on Portugalin pelastaminen, kenties sitten Espanjan ja mafiamaa Italia. Me kaiken maksajat, emme tiedä tulevasta - ei meille kerrota, markkinavoimat hermostuvat. Mihin rysäykseen tämä koko maailmaa koskettava markkinatalouden dominopeli vielä päättyy ja mitkä ovat meidän omat kärsimykset?
Jyrki Katainen on oikeasti maansa myynyt mies ja hänellä ei ole muita vaihtoehtoja, kuin tunkea takuita ja rahaa jokapaikkaan. Eihän hänen tarvitse huolehtiakkaan seurauksista, koska seuraava valtiovarainministeri hän ei todennnäköisesti ole.