Maahanmuuttoasioita hoidetaan Rkp:hen kuuluvan ministerin johdolla ja Rkp on osoittanut suurta kiinnostusta maahnmuutajaryhmiin. Ruotsissa on Skolverket paneutunut maahanmuuttajaaustaisten nuorten menestymiseen Pisa-tutkimuksissa ja tulokset ovat olleet huolestuttavia vaikka eivät yllättäviä. Vanhempi sukupolvi muistaa, miten 1960-luvun lopulla Ruotsiin muuttaneiden siirtolaisten lapsilla oli vaikeuksia ruotsinkielisissä kouluissa ja miten he olivat vaarassa jäädä puolikielisiksi. Suomi ei enää sujunut ja ruotsi kangerteli.
Uusssuomalaisten perheiden täällä syntyneet tai koulunsa aloittavat lapset ovat suomalaisia ja jäävät maahamme. Menestyäkseen elämässä ja ymmärtääkseen ympäristön vaatimukset heidän tulee saada kunnollinen suomen kielen taito. Jos kotoa ei voida antaa tukea, jää kielitaidon hankkiminen koulun ja kaveripiirin varaan. Jos kaveritkaan eivät puhu suomea, niin mitä silloin voi tehdä?
Ruotsissa on saatu karuja kokemuksia: Maassa syntyneistä, ulkomaalaistaustaisista 15- vuotiaista ruotsalaislapsista n. 30 % ei ole oppinut kunnolla lukemaan. Niistä, jotka oliva tulleet lapsina Ruotsiin, n. 48 % oli vailla kunnon lukutaitoa. Kantaväestöön kuuluvista nuorista n. 14 % ei osannut lukea kunnolla.
Vastaavia vaikeuksia oli varmaan suomalaissirtolaisten lapsilla aikanaan. Heitä varmaan auttoi vilkas yhteydenpito Suomeen, joten he eivät olleet kulttuurisessa tyhjiössä. Sen sijaan nyky-Suomessa on tunnettava huolta maahanmuuttajaperheiden nuorista, jotka ovat vaarassa jäädä matalapalkka-aloille puutteellisen koulutuksen vuoksi tai kenties joutuvat kokonaan syrjäytyneiksi. Opetusviranomaiset ovat varmaan tehneet voitavansa, mutta on tärkeää, että tiedetään, että maan kieltä ja lukutaitoa ei koulusta saa lahjaksi, vaan riskinä voi olla, että jää ilman kumpaakin.
(Närpiön ja Pedersören seuduilla maahanmuuttajat voivat selvitä ruotsin kielellä, mutta paikkakunnalta on vaikea muuttaa muualle kuin ruotsinkielisille seuduille tai Ruotsiin. Suomen oppiminen voi olla ruotsinkielisessä ympäristössä vaikeaa.)
Skolverket: PISA 2009 bekräftar också skillnader i resultat mellan infödda elever och elever med utländsk bakgrund. I Sverige är skillnaderna mellan dessa elevgrupper en av de högsta i undersökningen. För elever med utländsk bakgrund födda i Sverige, når 30 procent inte upp till en grundläggande läsnivå. När det gäller elever med utländsk bakgrund födda utomlands, är motsvarande siffra 48 procent, alltså varannan elev. Detta är att jämföra med infödda elever, där andelen är 14 procent.
- Att elever som anlänt efter skolstarten har sämre kunskaper behöver inte vara så konstigt. Men det är bekymmersamt att elever med utländsk bakgrund födda i Sverige har ett lägre resultat än infödda elever, även om en hel del av skillnaden kan förklaras av socioekonomisk bakgrund, säger Anita Wester.
Uusssuomalaisten perheiden täällä syntyneet tai koulunsa aloittavat lapset ovat suomalaisia ja jäävät maahamme. Menestyäkseen elämässä ja ymmärtääkseen ympäristön vaatimukset heidän tulee saada kunnollinen suomen kielen taito. Jos kotoa ei voida antaa tukea, jää kielitaidon hankkiminen koulun ja kaveripiirin varaan. Jos kaveritkaan eivät puhu suomea, niin mitä silloin voi tehdä?
Ruotsissa on saatu karuja kokemuksia: Maassa syntyneistä, ulkomaalaistaustaisista 15- vuotiaista ruotsalaislapsista n. 30 % ei ole oppinut kunnolla lukemaan. Niistä, jotka oliva tulleet lapsina Ruotsiin, n. 48 % oli vailla kunnon lukutaitoa. Kantaväestöön kuuluvista nuorista n. 14 % ei osannut lukea kunnolla.
Vastaavia vaikeuksia oli varmaan suomalaissirtolaisten lapsilla aikanaan. Heitä varmaan auttoi vilkas yhteydenpito Suomeen, joten he eivät olleet kulttuurisessa tyhjiössä. Sen sijaan nyky-Suomessa on tunnettava huolta maahanmuuttajaperheiden nuorista, jotka ovat vaarassa jäädä matalapalkka-aloille puutteellisen koulutuksen vuoksi tai kenties joutuvat kokonaan syrjäytyneiksi. Opetusviranomaiset ovat varmaan tehneet voitavansa, mutta on tärkeää, että tiedetään, että maan kieltä ja lukutaitoa ei koulusta saa lahjaksi, vaan riskinä voi olla, että jää ilman kumpaakin.
(Närpiön ja Pedersören seuduilla maahanmuuttajat voivat selvitä ruotsin kielellä, mutta paikkakunnalta on vaikea muuttaa muualle kuin ruotsinkielisille seuduille tai Ruotsiin. Suomen oppiminen voi olla ruotsinkielisessä ympäristössä vaikeaa.)
Skolverket: PISA 2009 bekräftar också skillnader i resultat mellan infödda elever och elever med utländsk bakgrund. I Sverige är skillnaderna mellan dessa elevgrupper en av de högsta i undersökningen. För elever med utländsk bakgrund födda i Sverige, når 30 procent inte upp till en grundläggande läsnivå. När det gäller elever med utländsk bakgrund födda utomlands, är motsvarande siffra 48 procent, alltså varannan elev. Detta är att jämföra med infödda elever, där andelen är 14 procent.
- Att elever som anlänt efter skolstarten har sämre kunskaper behöver inte vara så konstigt. Men det är bekymmersamt att elever med utländsk bakgrund födda i Sverige har ett lägre resultat än infödda elever, även om en hel del av skillnaden kan förklaras av socioekonomisk bakgrund, säger Anita Wester.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On aika raakaa pelata kielipeliä heikoimmmassa asemassa olevien kustannuksella. Svekot käyttävät mamujen tietämättömyytä hyväkseen. Surujen etu ajaa mamujen edun ohi.
Missä on se RKP:n mainostama suvaitsevaisuus kotouttamistaktiikassa?