Kauniita

Kaunis runo. Mutta surullinen. Itsekkin kaipaan ja todella paljon omaa "häntäni" tahdon uskoa että vielä kohtaamme.

Kaunis runo, vähän surumielinen. Ehkä sinun pitäisi vaihtaa viestintävälinettä :)....jospa kaipauksesi menisi paremmin perille. Jos on ollut vaikka jotain trombeja liikkeellä, ja viestisi joutuikin jonnekin taivaan tähtitarhaan...siellä se kauniina/kirkkaana loistaa...meille kaikille yökukkujille:)

Hyvää yötä ja kauniita unia sinullekin runoilija.

No mitä se sydän vastaa?
Ei enää rakasta kuin lastaan?
Eikös ystävyys ole asian laita?
se arvokkaanpaa kuin omaisuus
kallenkaan paita!
Se mahdollisuuden antaa
jos sitä todellisuudessa kaksi kantaa

Kuka sinä runoilija lie
ihmettelen
mikset ajatuksia hänelle vie?

Keväästä kirjoittanut olet
luulen
vaikeaa rakkautesi joll`et
käytäntöön asioita pistä
miten ois,
kirjoittaa lista?

soita, kerro, selvitä
ei asiat muuten selviä

vai arpiako hiljaa kasvatat
ajattelet
ne muistot poistavat?
ilman toivon kipinää
on turha mitään yrittää

silloin rauhassa itseä saa parantaa
muuten
tarvitaan sinulta toimintaa!

voimia, joulumieltä kuitenkin
ihana runoilija
uskoisin! =)

Nyt tuli kovin suru.

Kuiskaus tuuleen:

monta päivää
tuuli soi
ikäväänsä vaikeroi
meidät sai se uupumaan
tuuleen hiljaa kuiskaamaan

anna auringon
jo lämmittää
anna myrskyjen
jo hellittää
anna tuulenkin
vain levähtää
anna meidän muistaa
ja ymmärtää

myrsky ulvoi
tyhjyyttään
puita kaatoi mennessään
jätti jäljet jokaiseen
jonka otti uhrikseen

valon pilvet piilottaa
sen voi silti aavistaa



http://www.youtube.com/watch?v=6qLTbv0RkLA

Kaunis, suruminen runo. Kiitos.
Hyvää illan jatkoa kirjoittajalle ja muille palstan lukijoille!