Katselin Yleltä hauskaa Yövuorossa-sarjaa, ja sarjan islanninkielisessä dialogissa vilahtelevat suomalaisittain kovin tutut sanat herättivät kiinnostukseni; puhuttiin mm. "gummihanskoista", "tynnyristä" kaivettiin jotakin jne.
Eli, minkälaiset yhteydet islannilla ja suomella on, minkä verran ja millaisia lainasanoja tämä pohjoismainen veljesvaltakuntamme on tuottanut kieleemme?
Eli, minkälaiset yhteydet islannilla ja suomella on, minkä verran ja millaisia lainasanoja tämä pohjoismainen veljesvaltakuntamme on tuottanut kieleemme?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Joo", sanoi Japanilainen. Sieltäkin löytyisi pitkä lista vastaavia sanoja. Esim. konna, hauta, haikara, hai, kappa, hei, toho, hame, hameita, kuu, kai, aki, mari, mika, tane, hara, outo, tango, teijo, ihan, sato, tai, kanki, nisu, mie, muka, akan, katto, heta, jouhi, mikon, masu, ura, sanka, haku, kasa, no, teki, futari, sei, ihan, torihiki. Enempää en jaksa...
Sattumia, mutta ei kai kaikkia kieliä ole tarvinnut tyhjästä nyhjästä?
minna toki saa torikumi hikimaku kake kuse saku apuriori ei iki kotoni imi mukei ai eki sata kannan sai tai akka kutsuu nora kuuro kana sai sokkuri ikinari wappu rita namu koki koi ikimono ari apuri sori hikisuu
Ihan kuin lahtelainen ikinuori Roku puhuisi tinnerikännissä. Rokusta on muuten oikein tehty laulukin:
http://www.youtube.com/watch?v=M-umzu2KgwU
Nyt kun asiattomat löpinät on saatu tähänkin mukaan, vastataanpa: kyseessä lienee pikemminkin ruotsi, josta nuo sanat ovat peräisin. Tai tarkemmin: ennen kuin skandinaaviset kielet eriytyivät omiksi kansalliskielikseen, protoskandinaavinen sanasto oli tietenkin varsin samanlaista. Tänä aikana Islanti asutettiin. Muut skandikielet kehittyivät omiin suuntiinsa, islanti pysyi maantieteellisestä eristyksestä johtuen kohtalaisen muuttumattomana. Suomen kielen tutulta kalskahtavat sanat johtuvat läheisestä historiallisesta siteestämme Ruotsiin: ruotsin kielestä on lainattu suomeen runsaasti sanastoa, arvioiden mukaan jopa 10 - 20 % suomen sanastosta on ruotsiperäistä.
Naku ja Naru tuli vielä mieleen -älkää kysykö miksi. Voi kun joku viisaampi tutkisi tosissaan noita yhtäläisyyksiä. Niitä nimittäin on. Esim. haikara = korkea kaulus (taitaa se tyylikästäkin tarkoittaa).
”Nara” on japaniksi pieraista. Suomeksi narahtaa.
Yhtäläisyys on myös, että molemmissa on paino ensimmäisellä tavulla. Islantilaiset eivät kieu kuten ei suomalaiset. Se tekee kielestä heti läheisemmän tuntuisen sanaston lisäksi.👍
Mahdollisesti muinaisnorjaa (skandinaaviskaa) puhuttiin yhtä jurosti lausuen kuin suomea kiekumisen ollessa sitten myöhempää etelästä tullutta höttöä. ; )
Kiekuminen taisi tulla siinä vaiheessa, kun syntyi ylimystöä ja hoviväkeä. Piti kehittää kiekaisuja ja muita hovitapoja, joilla erottua rahvaasta, joka örähteli omiaan metsissä.