Asunto on rakennettu 60 luvun lopulla ja lämmitysmuotona toimii pellettikattila, vesi putket on ilmeisesti vedetty lattia valun yhteydessä ja ei ole eristetty mitenkään ainakin luulen niin, miten jos vetäisi pintavetona uudet patteri putket ja käyttövesiputket niin tulisikohan säästöä paljonkin kun tuntuu että nykyisin lämpöä hukkuu johonkin tuonne matkalle? Asunto on puutalo pinta-alaltaan 150 neliö.
Putkiremontin säästöt?
apua kaipaava
61240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla tulee mieleeni montakin asiaa. Ensinnäkin suurin säästö voisi olla, että putkien uusinnalla vaoit säästyä vesivahingolta joka parhaimmillaan voi maksaa vaikka 100.000 euron luokkaa.
Toinen tekijä lienee, että tuon ajan taloissa lämpöä hukaantuu pohjarakenteisiin, eli lämmität maata ja sokkelien ulkopintoja. Näiltä osin Sinun kannattaisi tarkistaa routaeristeitten mahdollisuus jolla estät kylmän pakkasen vaikutuksen lattian pohjarakenteisiin. Talven kylmät ulottuvat talon alle noin 1,5 metriin saakka ja paikkaan jossa lämpöputket usein kulkevat eli noin 0,5 metriä ulkoseinustalta.
Routaeristeillä säästät lämpöä ja toisaalta lisäät luonnollisen maalämmön vaikutusta kun kylmän vaikutus siirtyy vaikkapa noin pari metriä ulospäin ja lattiat lämpenee. Itse tekisin tuon ikäisessä talossa molemmat, eli laittaisin putket pintaan ja laittaisin routaeristeen seinien ulkopuolelle ja säästäisin lähelle puolet lämmityskustannuksista, eli mieti tuosta mikäli uskot kaiken kokenutta. Itse tein putkiremontin jo parikymmentä vuotta vanhaan taloon kun paniikki iski naapurien ongelmien johdosta.
Juuri laitoin toiseen 1975 vuonna tehtyyn rivitalo-asuntoon routaeristeet omana lapiohommana kun lattiat olivat kylmät, vaan eipä ole enää ja kaikki tarvikeet maksoin vain noin 400 euroa.
Niin sitä vielä että käykö tuo routaeriste joka taloon kun kaivaa vaan sokkelin vierustaa tarpeeksi syvälle ilman että sinne laittaa salaoja putkia? Ilmeisesti sitä on tarkoitus kaivaa vinoon pari metriä sokkelista ulospäin että lumi sulaa ja valuu pois päin talon seinästä, ehkäiseekö se sitten paljonkin tuota kosteuden imeytymistä talon alle kun tämäkin on rakennettu piilosokkeli periaatteella, ja kuinka pljon se sitten mahdollisesti säästäisi lämityskuluissa? Putkiremppa tähän joka tapauksessa tulee kun on aikas vanhat putkistot muutenkin ja onhan se lämmityskuluissa varmaan aika iso säästö kun ei tarvi lämmittää harakoita pihalla vaan lämpö tulee taloon sisälle eristetyissä putkissa.
Vaihtoehtoja löytyy ja kannattaa miettiä vaikka jonkun asiaa tuntevan kanssa. Rakennustarkastaja suositteli meille laittamaan eristeen vaakatasoon noin 1-1,2 metriä leveydeltä ja mikäli laittaa styrox typpistä tavaraa niin 2 x 50 mm limittäin/päällekkäin. Kaksi päällekkäin siksi, että nuo levyt hieman kutistuvat käytännössä ja muodostuu välejä josta kylmä pääsee alle. Finfoami tyyppisellä kalliimmalla eristeellä riittäisi 1 x 50 mm koska siinä on ns pontti reunus joka sitten tiivistää saumat. Vaakatsossa olevalla eristellä estät kylmän pääsyn rakenteitten alle ja samalla" laajennat luonnollisen maalämmön" vaikutusaluetta parilla metrillä suuntaansa.
Toinen vaihtoehto on kuten esitit kysymyksen, eli eriste pystysuoraan sokkelin viereen varsinkin jos kukkapenkkeihin pitää varautua seinustoilla. Itse laitoin molempia ja käytännössä kaivoin "ojaa" siten, että sain Finfoamin asetettua 60 cm syvyyteen sikkelia vasten ja sitten santaa ja multaa taakse. Nostin eristeen siten, että yläreuna tuli 20 cm tiiliverhouksesta alaspäin ja nostin hiekoituksia samaan tasoon niin nousu entistä ylemmäs. Toinen vaihtoehto olisi katkaista 2,5 metrin levy kolmeen osaan ja palat pystysuuntaan, niin eristettä tulisi reilut 80 cm pystysuuntaan. Laitoin levyt paikoilleen vain sorastuksen ja maan painamana, niin epätasainen petonisokkeli jättää pienen hengitysvaran väliin.
Siinä sitten innostuin tekemään siten, että laitoin talon "kylmälle suunnalle" ensin Finfoamin pystysuuntaan ja vielä kaksinkertaisen styroksin vaakasuuntaan, joka peittelin hiekalla ja kivillä. Vaakatasoon jätin sitten välejä kukkaistutuksilla pariinkin kohtaan. Etupihalle "lämpimän puolelle laitoin Finfoamia vain pystysuuntaan, kun osavaikuttajana oli valmiit istutukset jolloin pääsin lapioimaan vain aivan sokkelin vierestä ja istutusten takaa. Lapiohommia siinä oli eläkeläiselle, mutta kun aamulla aloitti niin illalla oli yksi seinusta valmis ja eikun kärryllä soraa montulta hakemaan. Peräkärryllä siksi kun pääsi autolla ajamaan lähelle seinustaa, niin oli helpompi kärrätä.
Lähtötilanne koko hommaan oli se, että seinänvierustat oli painuneet, kaadot väärään suuntaan, räystäitä ei ollenkaan ja lattiat tosi kylmät juuri ostamassamme rivitalossa 130 m2. Nyt meillä on lämpimät lattiat, energian säästöstä en tiedä kun kyseessä on n 600 m2 rivitalo ja vasta kaksi on routaeristeet laittanut, eli noin kolmannes talosta, muilla kun riittää vielä villasukkia. Kyllä tuo homma kuitenkin kannatti.
Jos siirtoputken lämpövuoto on talon eristeiden sisäpuolella, niin eihän se hukkaan mene, eli silloin putkien eristäminen ei vähennä kulutusta.
Matalassa valesokkelissa rakenne on usein sellainen että sieltä tulee kylmäsilta ulos ja lisäeristäminen voisi olla hyvä ratkaisu.
Olen kyllä aika pitkälti sitä mieltä että nuo 60 luvun pientalot olisi usein parasta työntää pillarilla kasaan ja rakentaa uusi tilalle.
Kyllä tässä sokkelit on ihan reilusti maanpinnan yläpuolella ja pitkät räystäät, ei seinän viereen vesi tippase räystäiltä ja sadevesi on johdateltu kauas seinuksilta asianmukaisilla sadevesiputkilla mutta tuo lämpöputkien erintäminen vielä mietityttää kun tämä on ns. valesokkeli talo ja ainakin osa tukipilareista menee valun sisäpuolelle, ei kuitenkaan kokonaisuudessaan mene sinne, jotenkin puolekis menee valuun ja alla on styroksit jonka päällä sitten valu, jos kuitenkin laittaisin lämpöputket pintavetona asunnon sisäpuolelle pintavetona niin silloinhan se lämpö siirtyisi suoraan sisälle putkista eikä lämmittäisi tavallaan lattiaa sieltä missä putket menee tällä hetkellä, aiheuttaisiko se sitten taas sitä että kosteus voisi pahimmillaan tunkeutua jostain raosta sisälle kun ei olisikaan enää lämpöputkia valussa seinän/sokkelin vierustalla vai onko sillä mitään merkitystä, oletan että säästöä tulisi ainakin lämmityskuluissa kun putket olisi lämpimässä koko ajan. Lämpöeristys ei muuten ole mitenkään huonot vaan ihan kohtalaisen hyvät on seinäeristeet, tuo lämpökulujen säästö tuli mieleen kun kattila lämpeää 85c. ja aika nopeaa se alkaa tippumaan siitä 60c. ja sitten se taas lämmittää 85c.asteeseen, sitä en ainakaan osaa muuten ymmärtää kuin että putket on vaan huonosti eristetty niin ne ei pidä lämpöä vaan kylmenee nopeaa.
Routaeristeillä estetään kylmän pääsyä pohjarakenteisiin eli normaali pakkasen ulottuvuus on parikin metriä syvälle tai lattian alle. Pitkät räystäät puolestaan lisäävät tätä mahdollisuutta lumen puuttuessa, Mutta tällöin sinun kannattaisi laittaa eristettä vaakatasoon noin 1-1,2 metrin verran ja sitten pintasoraa päälle 10 cm verran ja tällä hyvä, eikä maksa paljon, muutaman euron seinämetri. Lapiolla näet mitä seinänvierustalta löytyy. Itse laitoin eristeet vielää sisääntulolaatoituksen allekin koska tila on paljaana.
Sitten kun otat nuo lattian alla olevat putket pintaan niin eivät ne sellaisenaan eristetä kaipaa vaan eristämättä lämmittävät tasaisemmin ja putkimies neuvoo tarkemmin.
Käyttövesiputket puolestaan voisi eristää ja asentaa osittain vaikka verhokoteloon tms, eli tässäkin järki käteen. Noissa lämpöputkissakin saattaa tulla "oven ylityksiä", jolloin eristäminen niiltä osin voi olla tarpeellista. Seinien läpivienneissä voi tulla yllätyksiä kylmän suhteen, eli kunnon reikä seinään ja varmistettava kylmäsiltojen mahdollisuus ja uretaania perään, kuten meillä tapahtui pannuhuoneeseen mentäessä kun oli kaksinkertainen tiiliseinä ulkopinnassa ja siinä kylmäsilta vaälissä.
Nykyisessä rivitaloasunnossa putket ovat vielä tuossa lattian alla ja pelätään mahdollista putkivuotoa, mutta kun nuo naapurin "kitupiikit" eivät oikein ymmärrä tilannetta ja raha lienee pankkitilillä näyttävämpää.