Tähän on tultu; ilman helpotuksia fenno ei pärjää:
Ylioppilaita tehdään nyt myös psykiatrin- ja lääkärintodistuksilla. Tätä mieltä on osa Aamulehden haastattelemista rehtoreista.
Yhä useampi lukiolainen saa ylioppilaskokeessa jotakin helpotusta. Useimmiten kokelas saa yhdessä kokeessa pykälän paremman arvosanan kuin hänelle suorituksen perusteella kuuluisi. Yleistä on myös se, että kokelas saa kokeen tekemiseen pari tuntia lisäaikaa, oman tilan tai mahdollisuuden käyttää tietokonetta.
Viime vuonna noin 7 500 kokelasta sai helpotusta eli joka kymmenes kokelas. Vielä vuonna 2002 helpotusta sai vajaat neljä prosenttia kokelaista.
Useimmiten helpotusten taustalla on lukihäiriö. Toiseksi yleisimmin syynä on vamma tai sairaus, joka on yhä useammin psyykkinen, esimerkiksi paniikkihäiriö tai ahdistus. Kolmanneksi yleisimmin syy on vieraskielisyys.
Osa rehtoreista ajattelee, että helpotusten myöntämisessä on menty liian pitkälle.
- Psykiatrin- ja lääkärinlausunnoilla tehdään nyt ylioppilaiksi sellaisiakin, joiden tieto- ja taitotaso ei ole sellainen kuin ylioppilaalla pitää olla, sanoo Pirkkalan yhteislukion rehtori Tarja Kivimäki.
Ylioppilaita tehdään nyt myös psykiatrin- ja lääkärintodistuksilla. Tätä mieltä on osa Aamulehden haastattelemista rehtoreista.
Yhä useampi lukiolainen saa ylioppilaskokeessa jotakin helpotusta. Useimmiten kokelas saa yhdessä kokeessa pykälän paremman arvosanan kuin hänelle suorituksen perusteella kuuluisi. Yleistä on myös se, että kokelas saa kokeen tekemiseen pari tuntia lisäaikaa, oman tilan tai mahdollisuuden käyttää tietokonetta.
Viime vuonna noin 7 500 kokelasta sai helpotusta eli joka kymmenes kokelas. Vielä vuonna 2002 helpotusta sai vajaat neljä prosenttia kokelaista.
Useimmiten helpotusten taustalla on lukihäiriö. Toiseksi yleisimmin syynä on vamma tai sairaus, joka on yhä useammin psyykkinen, esimerkiksi paniikkihäiriö tai ahdistus. Kolmanneksi yleisimmin syy on vieraskielisyys.
Osa rehtoreista ajattelee, että helpotusten myöntämisessä on menty liian pitkälle.
- Psykiatrin- ja lääkärinlausunnoilla tehdään nyt ylioppilaiksi sellaisiakin, joiden tieto- ja taitotaso ei ole sellainen kuin ylioppilaalla pitää olla, sanoo Pirkkalan yhteislukion rehtori Tarja Kivimäki.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vanha totuus-fenno on tyhmä:Ali-ihminen kun on.
olet väärässä ruotsinkieli on lukihäiriö suomessa ja täten helpotusten saaja ovat svekoja
Onhan se väärin!
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT
Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten päässyt. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html