Presidentti Halonen keskustelee taaas ruotsiksi meidän suomalaisten selän takana meidän kielipolitiikastamme, (käännän tämänperään):
Borgåbladet,tänään
"Skärpta attityder oroar Halonen
Medierna har bidragit till de hårdare attityderna i samhället, säger republikens president Tarja Halonen.
15/12/2010
När dialogen blir fränare, blir också attityderna det.
– Somliga medier lyfter det fram som en dygd att vara hård, säger Halonen i en intervju till Borgåbladet.
I och med att så mycket av samhällsdebatten förs på ett väldigt konfliktfyllt sätt, drunknar mycket av den konstruktiva dialogen. Det blir svårt att prioritera då det ska ropas varg hela tiden.
– Om man kontinuerligt använder sig av tuff text, vänjer sig folk vid det. Sedan har svårt med att identifiera då det handlar om verkligt stora sociala orättvisor.
Halonen anser att den reflekterande sidan fått ge vika. Förståelsen av samhällsutvecklingen lider.
– Medierna ursäktar sig med att de ”bara skriver, bara frågar”. Ändå borde de ge människor fler redskap, mer bakgrund, för att skapa opinion.
Halonen ondgör sig också över hur medier gett allt friare tyglar åt anonyma debattörer, särskilt på internet. Anonymitet kan ha ett klart värde, anser hon, men fel använt är det att kringgå ett ansvar.
En hedersfråga
Det hårdare samhällsklimatet återspeglas också på debatten om svenskan i Finland.
– Efter en lång och lugn period, som visserligen kanske inte alltid varit så välvillig, har ni nu tvingats möta ett allt hårdare tonfall.
Halonen påpekar att det utöver det konkreta motståndet mot svenskan i Finland också finns en äkta okunskap om varför språkfrågan är så viktig i vardagen.
– Det är trevligt med Mumintroll som talar svenska och en ålänning som springer maraton, men när det kommer till att ge service på svenska i vardagen blir det lätt så svårt. ”Måste vi verkligen …”, frågar man då. Och jo, vi måste ha en garanti för service, såsom när en människa tas in på sjukhus, blir gammal, föder barn.
För Halonen är utgångsläget solklart. Stiftelseurkunden för Finland utgår från att svenskan har en trygg plats.
– Det här är en hedersfråga. När Finland i tiderna grundades lovade vi varandra, visserligen under helt andra omständigheter, att finska och svenska är de två nationalspråken.
Hon tillägger pragmatiskt:
– Men om man måste ta fajten om och om igen, så är det väl bara så.
Stefan holmström"
Borgåbladet,tänään
"Skärpta attityder oroar Halonen
Medierna har bidragit till de hårdare attityderna i samhället, säger republikens president Tarja Halonen.
15/12/2010
När dialogen blir fränare, blir också attityderna det.
– Somliga medier lyfter det fram som en dygd att vara hård, säger Halonen i en intervju till Borgåbladet.
I och med att så mycket av samhällsdebatten förs på ett väldigt konfliktfyllt sätt, drunknar mycket av den konstruktiva dialogen. Det blir svårt att prioritera då det ska ropas varg hela tiden.
– Om man kontinuerligt använder sig av tuff text, vänjer sig folk vid det. Sedan har svårt med att identifiera då det handlar om verkligt stora sociala orättvisor.
Halonen anser att den reflekterande sidan fått ge vika. Förståelsen av samhällsutvecklingen lider.
– Medierna ursäktar sig med att de ”bara skriver, bara frågar”. Ändå borde de ge människor fler redskap, mer bakgrund, för att skapa opinion.
Halonen ondgör sig också över hur medier gett allt friare tyglar åt anonyma debattörer, särskilt på internet. Anonymitet kan ha ett klart värde, anser hon, men fel använt är det att kringgå ett ansvar.
En hedersfråga
Det hårdare samhällsklimatet återspeglas också på debatten om svenskan i Finland.
– Efter en lång och lugn period, som visserligen kanske inte alltid varit så välvillig, har ni nu tvingats möta ett allt hårdare tonfall.
Halonen påpekar att det utöver det konkreta motståndet mot svenskan i Finland också finns en äkta okunskap om varför språkfrågan är så viktig i vardagen.
– Det är trevligt med Mumintroll som talar svenska och en ålänning som springer maraton, men när det kommer till att ge service på svenska i vardagen blir det lätt så svårt. ”Måste vi verkligen …”, frågar man då. Och jo, vi måste ha en garanti för service, såsom när en människa tas in på sjukhus, blir gammal, föder barn.
För Halonen är utgångsläget solklart. Stiftelseurkunden för Finland utgår från att svenskan har en trygg plats.
– Det här är en hedersfråga. När Finland i tiderna grundades lovade vi varandra, visserligen under helt andra omständigheter, att finska och svenska är de två nationalspråken.
Hon tillägger pragmatiskt:
– Men om man måste ta fajten om och om igen, så är det väl bara så.
Stefan holmström"
Vastaukset 31
Vanhimmat
"När Finland i tiderna grundades lovade vi varandra, visserligen under helt andra omständigheter, att finska och svenska är de två nationalspråken."
Suomesta oli kylläkin tarkoitus tehdä yksikielinen, mutta tiedätte-kyllä-mikä taho puuttui asiaan. Emme todellakaan ole luvanneet toisillemme mitään ikuista ruotsin kielen asemaa. Halonen voisi hieman kerrata historian taitojaan.
Borgåbladet 15.12.2010:
"Koventuneet asenteet huolestuttavat Halosta
Meediat ovat myötävaikuttaneet yhteiskunnan koventuneisiin asenteisiin, sanoo Halonen
Kun keskustelusta tulee tympeää, tulee myös asenteista tympeitä.
– Jotkin meediat nostavat esiin hyveenä sen, että ollaan kovia, sanoo Halonen haastattelussa Borgåbladetille.
Koska paljon yhteiskuntakeskustelua käydään valtavan konfliktitäyteisellä tavalla, hukkuu rakentava keskustelu. Tulee vaikeaksi priorisoida, kun sutta huudetaan joka kerta.
– Jos jatkuvasti käytetään kovaa tekstiä, tottuu kansa siihen. Sitten on vaikeaa identifioida kun on kyse todella suurista sosiaalisista epäoikeudenmukaisuuksista.
Halonen katsoo, että harkitseva puoli on saanut väistyä. Yhteiskuntakehityksen ymmärtäminen kärsii.
– Meedat sanovat, että ne vain kirjoittavat, vain kysyvät, vaikka pitäisi antaa ihmisille välineitä, taustaa.,uoda mielipiteitä.
Halonen tykkää myös huonoa siitä, että meediat antavat yhä vapaammin tilaa ja kosiskelevat nimettömiä keskutelijoita, erityisesti internetissä. Nimettömyydellä on selkeä arvo, Halonen sanoo, mutta väärin käytetttynä sillä kierretään vastuu.
Kunniakysymys
Koventunut yhteiskuntailmasto peilaantuu myös keskustelusssa ruotsin asemasta Suomessa.
–Pitkän ja rauhallisen periodin ,- joka ei varmaankaan aina ollut niin hyäntahtoinen-, jälkeen, olette te ruotsinkieliset nyt pakotettut kohtaamaan yhä kovempia äänensävyjä.
Halonen tähdentää, että sen konkereettisen vastarinnan takana, jota Suomessa on, on aitoa tietämättömyyttä siitä, miksi kielikysymys on niin tärkeä arkipäivässä.
– Muumipeikko on mukava, kun se puhuu ruotsia ja ahvenanmaalainen maratoonari, mutta kun suomenkielisen pitäisi palvella ruotsiksi ruotsinkielisiä arjessa, on se heille vaikeaa. ”Täytyykö meidän todella...?, kysyvät he silloin. Ja kyllä, ruotsinkielisille täytyy antaa takuu, että heitä palvellaan, kun he joutuvat sairaalaan, tulevat vanhoiksi, synnyttävät lapsia.
Haloselle on toimintatapa kristallinkirkas. Suomen säätösasiakirja lähtee siitä, että ruotsilla on turvallinen asema.
–Tämäon kunniakysymys. Kun Suomi aikoinaan perustettiin, lupasimme me toisillemme, tosin täysin eri olosuhteissa, että suomi ja ruotsi ovat kaksi kansalliskieltä.
Hän lisää käytännönläheisesti:
– Mutta jos täytyy taistella sen asian puolesta, niin sitten pitää vaan taistella."
Ruotsin valtio puuttui asiaan v.1919 ja pakotti ottamaan ruotsin kielen mukaan.
Suomen alueella on aina ollut vähintään 80 % asukkaista suomenkielisiä, eli ylivoimainen enemmistö. Heiltä ei vuonna 1919 kysytty mitään.
Ja on todella iljettävää, että Halonen keskustelee kielipolitiikasta ruotsinkielisten kanssa, eikä tule suomenkieliseen mediaan.
Niin mutta kun perustuslaki takaa meille suomenruotsalaisille oikeudet. Se on siksi tärkeää, että kaikki suomalaiset osaa hyvin ruotsia. Kun meillä kaikilla on oikeus puhua ruotsia, se on tosi tärkeää nykyaikana Suomessa, että perustuslaki sanoo sen. Siksi on vähän outoa, kun täällä palstalla puhutaan pakkoruotsista niin kuin se olisi pakko, kun se on kuitenkin oikeus eikä pakko.
Pitäisi tehdä radikaali koe, jossa tavoitteena olisi se, että ruotsinkielinen tuottaisi palveluita.
Mitään näin rohkeaa ei ole koskaan kokeiltu, mutta en näe mitään periaatteellista estettä sille, etteikö ruotsinkielinenkin pystyisi jotain palveluita tuottamaan, ainakin yksinkertaisimpia.
Silloin palveluiden tuottajia olisi automaattisesti juuri oikea määrä jokaista kieliryhmää kohden.
"täällä palstalla puhutaan pakkoruotsista niin kuin se olisi pakko, kun se on kuitenkin oikeus eikä pakko."
Itse Nylanderiko se siellä höpisee?
Mitä sinä tarkoitat? Ei sillä ole mitään väliä kuka palvelut tuottaa milläkin kielellä, mutta se on sitten tosi tärkeää että suomenkieliset osaa hyvin ruotsia ettei sitten jää syrjään. Kun osaa hyvän ruotsin niin sitten voi tuottaa niitä palveluita ruotsiksi että on sitten tasavertainen ruotsinkielisen palveluntuottajan kanssa. Se on niin kuin laki sanoo, että suomessa on kaksi kansalliskieltä. Niitä kun sitten osaa molempia niin pärjää hyvin elämässä, että silleen se on ruotsi tosi tärkeää myös ihan kaikille meille suomalaisille!
"Kun meillä kaikilla on oikeus puhua ruotsia, se on tosi tärkeää nykyaikana Suomessa, että perustuslaki sanoo sen."
Teillä, vajaalla 0,3 miljoonalla, on oikeus puhua ruotsia, ja meillä, 5 miljoonalla, on oikeus olla puhumatta ruotsia. Väitätkö vastaan?
En ymmärrä miksi joku kutsuisi sitä oikeudeksi ettei puhuisi ruotsia, ihan niin kuin se olisi joku taakka se ruotsin puhuminen. Se on kuitenkin tosi iso etu, että sitten osaa puhua ruotsia. Ei se ole kellekään haitaksi, että oppii ruotsin kun se meillä Suomessa toinen kansalliskieli. Se pitää sitten kaikkien osata molemmat kielet, osaammehan me ruotsinkielisetkin puhua suomea niin ei sen pitäisi sitten olla mikään iso juttu suomenkielisillekään , että opettelee ruotsia.
No kyllä se nyt on iso juttu, koska se on pois oikeasti tarpeellisten kielten opiskelulle, kuten saksan ,ranska, venäjän. Opetella kieltä jota ei tarvitse, on ihan hölmöläisten hommaa. Se että Suomessa asuvat opettelevat suomea on ihan viisasta,mutta pakkoa ei toki siihenkään tulla asettamaan.
Nylander, miksi PAKKOSAAME ei ole oikeus, vaikka se on taatusti yksi kotimaisista kielistä?
Mikä ihme nylander? Perustuslaki sanoo että Suomen kansalliskielet on suomi ja ruotsi että sitten se on sitä kautta Suomi kaksikielinen. Se ei sano sillalailla että saame olisi niin kuin suomi ja ruotsi. Etää se on silleen aika huono vertailukohta vaikka se toki on yksi vanha kieli täällä mutta se on sitten niin että se ei ole kansalliskieli vaan vähemmistökieli.
"Ei se ole [Suomessa] kellekään haitaksi, että oppii ruotsin kun se meillä Suomessa toinen kansalliskieli."
Eikö Ruotsissa olisi kellekään, 9 miljoonalle kansalaiselle haitaksi, että oppii suomea, koska se on siellä kansallinen vähemmistökieli? Luuletko, että siellä ei koettaisi haitaksi toisen pikku kielen, suomen, pänttäämistä koko kansan voimin oman pikku kielen lisäksi?
Ei se ole sama asia kun Ruotsi ei ole Suomi. Se ei sitten lue Ruotsin perustuslaissa että siellä olisi suomi kanssa kielenä. Ei se ruotsi tääläkään ole haitaksi vaan se on ihan hyvä kun sitten voi puhua just ruotsalaisten kanssa vaikka ruotsia eikä englantia. Se on tosi iso etu kun käy Ruotsissa ja kun sitä on nykyisin paljon isoja firmoja kun operoi myös Ruotsissa niin se on tosi tärkeetä sillenkiinosata hyvin se ruotsi jos vaikka menee sinne töihin.
"Se ei sitten lue Ruotsin perustuslaissa että siellä olisi suomi kanssa [kansallis- (?)] kielenä."
Ei lue Suomenkaan perustuslaissa, että ruotsi kansalliskielenä on pakollinen opiskeltava kieli.
muuttaa. Suomi on yksikielinen maa jo nyt.
En ymmärrä että miksi se perustuslaki sitten muutettaisiin? Eikös se ole silleen ihan hyvä että kun se antaa oikeuksia meille molemmille kieliryhmille? Sillä tavalla on sitten turvattu suomen ja ruotsin kielen asema kun perustuslaki sanoo sen. Se on kuitenkin eri hyvä Suomelle että meillä on tällainen rikkaus ja monimuotoisuus ettei sitten olisi vaan yksi kieli.
Olosuhteet ovat nykyisin toisenlaiset kuin ennen. Yhteiskunta on monimuotoinen ja perustuslain tarkka noudattaminen vien kummallisuuksiin. Hyvänä esimerkkinä on tapaus missä oikeuskansleri antoi huomautuksen, kun poliisi rauhoittaessaan 50-päistä häiriköivää humalaista nuroisojoukkoa ei käyttänyt ruotsia, vaikka paikalla oli yksi ahvenanmaalainen. Perustuslain mukaan liikennelaitoksen lipuntarkastajan on osattava toimia ruotsiksi, - mutta perustuslakiin ei silti pitäisi vedota tällaisella tasolla, vaan hoitaa asia tyylikkäämmin.
Yhteispelillä se sujuisi, mutta siinä vaiheessa kun humalikko tai röyhkeä teini-ikäinen uhoaa: "minulla on oikeus!", hän ehkä unohtaa että suurin oikeus on vääryys - väärin on aiheuttaa ylimäärästä vaivaa ja haittaa kanssaihmisille. Miksi suomenruotsalaiset eivät itse hakeudu matalapalkka-aloille yleisöpalvelutehtäviin? On turhaa vaatia suomenkielisiltä solidaarisuutta, jos omilta sitä puuttuu. Ruotsinkielisillä on kielitaitonsa, mutta eikö heillä olekaan halua palvella muita ruotsinkielisiä?
Mikäli tilanne käy vaivalloiseksi, lakeihin tulee saada täsmennyksiä ja tarkennuksia, jotta ruotsinkielisten perusoikeudet eivät hukkuisi vähämerkityksellisempien joukkoon ja kaikki heitettäisiin menemään yhdellä kertaa.
Niin se on meillä moniarvoinen yhteiskunta. Miksi sinä sitten haluaisit tehdä sen yksipuoliseksi, että poistaisit ruotsin kielen? Nythän se on sitten hyvin moniarvoinen Suomi kun meillä on kaksi kieltä- ruotsi ja suomi. Se on tosi iso etu meille kaikille että se on niin.
Rautaako näin: "Nythän se on sitten hyvin moniarvoinen Suomi kun meillä on kaksi kieltä- ruotsi ja suomi."
Arveletko, että kaksiarvoinen Suomi on jo moniarvoinen?
Kyllä se on silleen että kun on kaksi kieltä niin se on kyllä Suomi sitten moniarvoinen. Se että jos olisi vaan suomi niin sitten se ei olisi moniarvoinen vaan ihan yksiarvoinen. Se on meille tosi iso rikkaus että on kaksi kotimaista kieltä.
Halonen teki itsaripäivästä hinttien parraatin. Hintit kopeloivat toiseta peniksiä parketilla koko Suomen kansa ja laskten nähden. haistakoon paska koko akka.
Kyllä se on selvää,miksi ruotsinkieliset eivät hakeudu palvelemaan toisia ruotsinkielisiä,
eihän kukaan kestä tuollaisia ylimielisiä valittajia,joille ei mikään riitä eikä kelpaa.Siihen tarvitaan alempiarvoista"piikaa".
Tänään Höblässä:jos joku käyttäytyy kuin downsyndroomainen olematta sellainen,häntä
voi kutsua mongoloidiksi,sitä paitsi sieltä mongolian seudultahan ne onkin.
"Nykyaikana on niin vaikeaa saada kunnollista palvelusväkeä."
Sata vuotta sitten huokailtiin tuolla tavoin, nyt valitetaan vähän toisin sanoin, mutta huoli on sama: mistä saada kunnon palveluskuntaa.
Perustuslaki ja kielilaki vaativat että kaupiungin liinekennelaitoksen lipuntarkastajat osaavat "palvella" ruotsiksi. Tässä olisi myös suomenruotsalaisille nuorille sopiva tehtävä.
rautaako olet väärässä taas.ruotsinkieli on äysin turha ja hyödytön nykysuomessa.täällä pärjätään suomella ja bisnes hoidetaan englannilla.piste
En ole väärässä ,katsos kun se on meillä Suomessa laki kun sanoo että meillä on suomi ja ruotsi. Ne on silleen sitten molemmat ihan tarpeellisia kieliä kun se laki sanoo niin. Englannista se ei laissa sano mitään eli se on sitten silleen että et sä voi sitten sitä englantia käyttää suomen ja ruotsin tilalla.
Mitä perustuslaki asiaan kuuluu?
Se on aivan eri asia jos sairaalassa , poliisilaitoksella täytyy jonkun osata ruotsia.
Se ei tarkoita sitä että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella automaattisesti ruotsia , se on pakkoruotsi tullut tiensä päähän sillä sellaisen joka ei kieltä tule tarvitsemaan tulevaisuudessa työssään ei kannata sitä silloin opiskella.
Pitää olla oikeus itse vapaasti valita mitä opiskelee , se on demokratiaa se.
Miten sitten takaisit sen että siellä sairaalassa ja poliisilla ne sitten osaa puhua ruotsia? Jos kaikki ei lue ruotsia niin se sitten käy helposti että ne ei osaa ruotsia, eikös vaan. Ja kun se laissa sanotaan että meillä on suomi ja ruotsi niin täytyy se sitten myös palvelun toimia niillä kielillä. Katso se on niin kuin silleen että me ruotsinkielisetkin ollaan suomen kansalaisia ihan saman lailla että se sitten on niin että meilläkin on ne oikeudet saada palvelua ruotsiksi. Mistä sen voi sitten sitä paitsi edes yhtään tietää kun sitä on koulussa että tarvitseeko ruotsia sitten kun on työssä? Se on ihan paljon parempi että sitten kaikki lukee ensin suomea ja ruotsia niin on sitten helppo mennä töihin.
No siten se teidän ruotsinkielisten palvelu hoidetaan, että laitatte pakolla ne ruotsinkieliset nuoret siihen ammattikoulutukseen, josta teillä on pulaa,
sairaahoitajiksi, lähihoitajiksi, vanhushoitajiksi, niihin palveluammatteihin, joista teillä on se suuripuute.
Lääkäreitähän teillä jo onkin tarpeeksi ja juristeja, koska niitä olette saaneet kiintiöissä koulutettua. teidän pitää vaan pakottaa ne ruotsinkieliste lääkärit sinne terveyskeskuksiin töihin, joissa ne ruotsinkieliset ummikot kreppoineen odottaa. Pakkosiirto niille vaan.
Kuulemman esim. Närpiössä ei ole kohta yhtään lääkäriä, mistäs se johtuu? Miksie i sinne kukaan ruotsinkielinen, kiintiössä koulutettu, muuta? Eikösse ole Rkp-paratiisi? Häh?
Vai onko ne naineet suomenkielisiä, eivätkä halua lähteä maalikylistä?
Niin mutta kun meillä on Suomessa se vapaus että ei voi sanoa että joku käy jonkun muun koulun kun peruskoulun tai että sitten joku olisi töissä jossain. Se tarkoittaa laki sitten sitä että se on muuten taattava se ruotsiksi palvelu. Julkisella puolella laki vatii että se on virkamiehillä ruotsin taito. Enemmän se on monesti ongelma kaupoissa ja semmosissa ettei se sitten toimi palvelu ruotsiksi. On se kyllä osittain meidän omakin vika että emme sitten vaadi aina ruotsiksi palvelöua vaan ihan liian helposti vaihdamme suomeen kun ei heti saa omalla kielellä sitä palvelua niin kuin lain mukaan pitäisi.
tässä ketjussa on aiempaa huonompi suomen taito. Täytyykö jo kehiin laittaa vilttiketjun porukaa, kun argumentointikin on huomattavasti heikompaa kuin Hankenin ekonomie magisterilla vai mistä on kysymys?
Tästäkö?
"rautaako?12.11.2010 10:34
Oikein, viranomaiset pitää laitta tukiopetukseen jos ei muuten palvelu
pelaa molemmilla kotimaisilla. Nyt laitetaan poliisi ojennukseen ja
Jerkerhän laittoi merivartijat ojennukseen. Näin se etenee fennot!
Ekonomie magister, HANKEN
* VASTAA
* Kerro kaverille:
* Ilmoita asiattomasta viestistä
Huomio: Tumputin ja vedin käteeni, kun kirjoitin edellistä!
rautaako?12.11.2010 10:40
Joskus saatan tehdä sitä yhtä aikaa. Siihen ei umpisurkea ja
onneton Nettifenno kykene.
Ekonomie magister, HANKEN "