Pirkanmaalla.
Otin yhteyttä kansanedustajaehdokkaisiin oman vaalipiirini alueella ja seitsemän on jo vastannut ja tässä vastauksia tiivistettynä:
Arto Sataonen, Kok. Kannatan henk.koht. itä-suomalaisten haluaamaa kokeilua vaihtaa pakkoruotsi vapaaehtoiseen venäjään, kokeilun jälkeen voisi tätä laajentaa valtakunnallisestikin. Ja jos ruotsia luettaisi vähemmän niin muita kieliä pitää lukea enemmän, siis kielten opiskelua ei saa kokonaisuutena vähentää.
Saara Karhu, Sdp. Niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, niin suomenkielisten täytyy opiskella jonkin verran ruotsia, mutta kuinka laaja tuo pohja olisi , siitä sopii keskustella, yo-kirjoitusten pakollisen ruotsin poisto oli hyvä juttu.
Armi Kärki, PerusS.Pakkoruotsille lyhyesti EI!, se saa olla kielivalinnoissa mukana yhtenä valintamahdollisuutena, samoin kuin esim. englanti, saksa, ja miksei venäjäkin tai jokin muu kieli. Voisi valita sen kielen, minkä itselleen tarpeelliseksi näkee esim. asuinpaikkakunnan perusteella, tai voi valita vieraaksi yleiskieleksi vain englannin.
Timo Tukia, PerusS. Pakkoruotsi on mielestäni vanha jäänne, joka pitäisi poistaa. Koulussa on oltava toinen pakollinen kieli suomen kielen lisäksi, mutta siinä voisi olla vaihtoehtoisena esim. englanti, venäjä, saksa, ranska ja jopa ruotsi. Maahanmuuttajalasten opetus tulisi pyrkiä järjestämään suomenkielellä ja heidän omalla äidinkiellellä. Tulevaisuuden kannalta on suomenkieli heille ainoa mahdollisuus toimia ja työskennellä Suomessa.
Harri Jaskari, Kok. Pakko sana kuvaa jo kaiken, Mielestäni ruotsi on erittäin tärkeä kieli, jo pohjoismaisen yhteistyön takia, mutta pakotus voisi olla sellainen että olisi suomen kielen lisäksi kaksi pakollista vapaavalintaista kieltä.
Kimmo Sasi, Kok. Kaikkien pitää opiskella Suomen kansalliskieliä suomea ja ruotsia, pohjoismaat ovat Suomen tärkein yhteistyö alue ja sen valtakieli on skandinaaviska.
Tiina Elovaara, PerusS. En kannata pakkoruotsia, se on jäänne historiasta ja tulisi poistaa. Kannatan mahdollisimman vapaata kielivalintaa ja kannustaisin erityisen hyvän englannin, saksa ja ranskan opiskeluun. Maahanmuuttajalapsilta ruotsin opiskelun vaatimus tuntuu kummalliselta, virkamiesruotsin tulisi olla vapaaehtoista sellaisilla alueilla joilla ei puhuta ruotsia.
Lista jatkuu sitä mukaa kun tulee vastauksia...
Otin yhteyttä kansanedustajaehdokkaisiin oman vaalipiirini alueella ja seitsemän on jo vastannut ja tässä vastauksia tiivistettynä:
Arto Sataonen, Kok. Kannatan henk.koht. itä-suomalaisten haluaamaa kokeilua vaihtaa pakkoruotsi vapaaehtoiseen venäjään, kokeilun jälkeen voisi tätä laajentaa valtakunnallisestikin. Ja jos ruotsia luettaisi vähemmän niin muita kieliä pitää lukea enemmän, siis kielten opiskelua ei saa kokonaisuutena vähentää.
Saara Karhu, Sdp. Niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, niin suomenkielisten täytyy opiskella jonkin verran ruotsia, mutta kuinka laaja tuo pohja olisi , siitä sopii keskustella, yo-kirjoitusten pakollisen ruotsin poisto oli hyvä juttu.
Armi Kärki, PerusS.Pakkoruotsille lyhyesti EI!, se saa olla kielivalinnoissa mukana yhtenä valintamahdollisuutena, samoin kuin esim. englanti, saksa, ja miksei venäjäkin tai jokin muu kieli. Voisi valita sen kielen, minkä itselleen tarpeelliseksi näkee esim. asuinpaikkakunnan perusteella, tai voi valita vieraaksi yleiskieleksi vain englannin.
Timo Tukia, PerusS. Pakkoruotsi on mielestäni vanha jäänne, joka pitäisi poistaa. Koulussa on oltava toinen pakollinen kieli suomen kielen lisäksi, mutta siinä voisi olla vaihtoehtoisena esim. englanti, venäjä, saksa, ranska ja jopa ruotsi. Maahanmuuttajalasten opetus tulisi pyrkiä järjestämään suomenkielellä ja heidän omalla äidinkiellellä. Tulevaisuuden kannalta on suomenkieli heille ainoa mahdollisuus toimia ja työskennellä Suomessa.
Harri Jaskari, Kok. Pakko sana kuvaa jo kaiken, Mielestäni ruotsi on erittäin tärkeä kieli, jo pohjoismaisen yhteistyön takia, mutta pakotus voisi olla sellainen että olisi suomen kielen lisäksi kaksi pakollista vapaavalintaista kieltä.
Kimmo Sasi, Kok. Kaikkien pitää opiskella Suomen kansalliskieliä suomea ja ruotsia, pohjoismaat ovat Suomen tärkein yhteistyö alue ja sen valtakieli on skandinaaviska.
Tiina Elovaara, PerusS. En kannata pakkoruotsia, se on jäänne historiasta ja tulisi poistaa. Kannatan mahdollisimman vapaata kielivalintaa ja kannustaisin erityisen hyvän englannin, saksa ja ranskan opiskeluun. Maahanmuuttajalapsilta ruotsin opiskelun vaatimus tuntuu kummalliselta, virkamiesruotsin tulisi olla vapaaehtoista sellaisilla alueilla joilla ei puhuta ruotsia.
Lista jatkuu sitä mukaa kun tulee vastauksia...
Vastaukset 56
Vanhimmat
"Kimmo Sasi, Kok. Kaikkien pitää opiskella Suomen kansalliskieliä suomea ja ruotsia, pohjoismaat ovat Suomen tärkein yhteistyö alue ja sen valtakieli on skandinaaviska."
Heh! Vai että valtakieli on skandinaaviska! Meillä on siis perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana niin todellisuudesta vieraantunut henkilö, joka ei edes tiedä mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan.
Skandivaaviska on myytti, tarua, keksittyä propagandaa. Kukaan kielitieteilijä ei tunne tällaista kieltä, eikä sitä minkään Pohjoismaan tiedoissa mainita ko. maassa puhutuksi kieleksi.
Kimmo Sasi on ruotsinkielinen ja toimii aktiivisesti lukuisissa ruotsittamisjärjestöissä, joskaan ei sitä muista vaalikampanjoissaan mainita. Hänen mielipiteensä voit jättää omaan arvoonsa.
Sasi ajaa vain fantasiamaailman Nordenin asiaa,jolle on jo keksitty oma kielikin skandinaaviska.
Suomen kielellä ei mitään asiaa sinne,kuinka tälläinen maanpetturi voi olla Suomessa tulkitsemassa
perustuslakia,kysyn vaan?
Näistä kysymyksistä tulee tehdä vielä tutkimuksia ja pelkään pahoin,että paljastukset ovat
pahempia kuin Stasi-arkistoista löytyy.
asiasta (pakkoruotsista) saa toki olla mitä mieltä vaan, mutta henkilön arvostus laskee välittömästä nollaan, jos perustelut perustuvat valheeseen.
Jos pakkoruotsia perustelee sillä, että Pohjoismaiden valtakieli on kuvitteellinen skandinaaviska, niin mitä se kertoo henkilöstä? Onko hän pätevä esim. toimimaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana?
Tampereelta vapaaehtoisporukkaa muuntelemaan mahdollisia Sasin ulkomainoksia... Puoleeksi tietysti vaihdettaiin RKP ja iskulauseita voisi lisätä esim.
"Suomi yksikieliseksi - ruotsinkieliseksi!
"Ruotsinkielisten etuoikeuksien puolesta!"
"Pakkoruotsi - aina ja ikuisesti"
"Ei kansan vaan Folktingetin edustaja!"
Kimmo Sasin mielipiteitä ei pidä missään tapauksessa jättää omaan arvoonsa vaan Sasin mielipiteet on saatava pirkanmaalaisten äänestäjien tietoisuuteen. Nyt suurella osalla Sasia äänestäneillä ei ole harmainta aavistusta hänen kaksoisroolistaan RKP:n edunajajana. Tämä rooli on saatava kansan tietoisuuteen.
olisi tehdä joku kimmosasi.com-sivusto, johon keräisi FAKTATIETOA Sasista, mm. näistä folktinget-kytkennöistä? Jos siis joka sana olisi totta, niin onko tuollaisen sivun tekeminen ja osoitteen levittäminen laillista?
.
ei älyä jäävätä itseään esim. Kokkola kysymyksessä????????
.
tietoisesti valehtelevan kyseisestä skandinaaviskasta.
Itse kymmeniä vuosia pohjoimaissa vierailleena, en ole mistään pohjoismaista tai skandinaviasta löytänyt kyseisen kielen oppikirjoja saatikka opinahjoja.
Skandinaaviska/noordiska on hurrien kehittämä myytti ja he valehtelevatkin, että hurrien puhuma mongerrus on ikäänkuin skandinaaviassa muka puhuttu skandinaaviska tai noordiska.
Sasi puhuu jostain "skandinaaviskasta" Vuosikymmeniä Ruotsissa asuneena ja siellä työurai tehneenä en koskaan ole törmännyt mihinkään skandinaaviskaan. Huono ruotsi on huonoa ruotsia eikä mitään skandinaaviskaa. Norjalaisten kanssa voi kommunikoida ruorsiksi mutta jo tanskalaisten kanssa ei onnistu jos ei ole perehtynyt tanskankieleen. Jo tanskalaiset lukusanat ovat hebreaa pakkoruotsin lukeneelle.
Koko pakkoruotsi ja Suomen muka kaksikielisyys on ihan huuhaata. Miksi pitäisi tanssia jonkun viidenprosentin vähemmistön pillin mukaan? Niin rahallista kuin henkistä tuhlausta koko hyysäily.
Pitää tähdätä tulevaisuuteen eikä jumittua johonkin fru Petterssonin maailmaan jossa jo matka Kilosta kauppakeskus Selloon on iso juttu.
Ruotsi on Sasin mukaan käypä kieli koko pohjolassa.
No otetaan esimerkki kaikkein yksinkertaisimmasta päästä, lukusanoista.
Ruotsiksi 60 on sextio, tanskaksi tres (kolme kertaa 20), ruotsiksi 70 on sjutio ja tanskaksi halvfjerds ( neljä kertaa 20 mutta viimeinen kaksikymppinen vain puolikkaan kertaa) eikö olekin yksinkertaista ja pakkoruotsi riittää ?
Saa mennä jonnekkin proto-norjan aikoihin, kun skandinaviassa on puhuttu viimeksi yhteistä kieltä eikä sitäkään koko nykyisellä alueella.
Näyttäisi siltä, että ns. kielikokeilu toteutuu itärajalla, tämä taas johtaa siihen, että ruotsalaisen puolueen on pakko jäädä hallituksen ulkopuolelle ensi keväänä.
Pauli Kiuru, Kok. Alueeliset erot on huomioitava, jos oppilas ja hänen vanhempansa näkevät esim. venäjän kielen hyödyllisemmäksi kuin ruotsin, niin sitä ei pidä vastustaa. Virkamiesruotsiakin on pystyttävä tarkastelemaan avoimesti tulevaisuudessa. Pakko on huono motivointiväline . Muuttuneisiin olosuhteisiin on reagoitava. Ruotsin kielen asema perustuu historiallisiin faktoihin ja tarkoituksenmukaisuuteen. Mutta kun faktat muuttuvat, on yhteiskunnan muututtava.
En ehdota venäjää pakolliseksi, globalisoituvassa maailmassa tarvitaan yhä monipuolisempia kielivalintoja. Ruotsia voidaan opetella jatkossakin, mutta vapaaehtoisuuden pohjalta. Monelle esim. kiinan, espanjan, venäjän, saksan, japanin, tai jonkun muun kielen taito voi olla parempi vaihtoehto.
Mikko Alatalo, Kes. Itse puhun sujuvaa ruotsia ja arvostan ruotsinkieltä. Olen ollut neljä vuotta pohjoismaiden neuvoston jäsen, jossa kuitenkin puheet tulkataan, mutta ns. käytäväkeskustelut on hyvä käydä ruotsiksi.
Pelkään pahoin, jos ruotsi on kokonaan vapaaehtoinen, varsinkin pojat jättävät sen pois, kuitenkin jos he aikuisena hakevat johtotehtäviin ruotsalaissuomalaisiin firmoihin kuten, Nordea, Ikea, StoraEnso, TeliaSonera, Viking Line jne. he tarvitsevat ruotsia.
Eli jonkinlainen ruotsin kielen pohja on hyvä olla pohjoismaissa.
Tässä pari vastausta ja laitan taas lisää kun saan vastauksia...
ROFL! "Jos hakevat ruotsalaissuomalaisiin firmoihin" ;)
TeliaSoneran kieli on englanti
StoraEnson kieli on englanti
Nordean kieli on englanti jne....
että siellä opiskellaan taitoja sitä silmällä pitäen, että oppilas ehkä joskus sattuisi hakemaan RUOTSALAISSUOMALAISEEN FIRMAAN JOHTOTEHTÄVIIN?
Otetaanko pakolliseksi aineeksi myös esim. laskentatoimi, markkinointi, johtaminen, rahoitus ja yritysjuridiikka? Näitä varmasti tarvitaan jos hakeutuu em. johtotehtäviin.
Arvelen että monella Persuja peesaavalla poliitikoilla ei ole aitoa tahtotilaa alkaa aktiivisesti ajamaan muutosta Suomen kielipolitiikkaan. Kyse on vain populistisesta sanahelinästä. Siksi kannattaa äänestää sellaisia poliitikkoja jotka jo ovat toimineet pakkoruotsia vastaan.
Poliitikolla pitää olla oikeata näyttöä tekemisistään pakkoruotsin poistamiseksi jo ennen vaaleja. Ei pelkkiä tyhjiä sanoja tai pohdiskelua. Esim. Alatalo on tukevasti pakkoruotsittaja vaikka on pehmentänyt sanojaan. Alatalo on esimerkki poliitikosta johon ei ole luottamista pakkoruotsiasiassa. Tekemistensä perusteella on pakkoruotsittaja.
Poliitikko voi muuttaa mielipiteensä vaalien jälkeen. Suomesta löytyy ainostaan yksi pakkoruotsitusta varmuudella vastustava puolue. Äänestämällä Perussuomalaisia voi olla varma että ääni ei mene pakottajalle. Nyt kun näyttää siltä että muut puolueet rupeavat peesaamaan Persuja ei voi olla varma muiden aidoista pyrkimyksistä muutokseen kielipolitiikassa.
Minusta maassamme opiskellaan aika paljon muitakin aineita kuin kansalliskieliä.
"Otetaanko pakolliseksi aineeksi myös esim. laskentatoimi, markkinointi, johtaminen, rahoitus ja yritysjuridiikka? "
Noita voidaan hyvin lukea peruskoulun jälkeenkin edellyttäen että on riittävät kielitaidot ja tietyt muut taidot, sekä tarpeeksi ylsisivistystä yhteiskunnastamme yleisemmin. Kyseiseisiä aineita toki jossain määrin luetaan niin peruskoluissa kuin lukioissakin. Mutta vähemmän erikoistuneella ja enemmän yleisivistävällä tasolla. Pakollisina muuten nekin. On aika paljon puhuttu siitä että taousaineiden osuutta yhteiskuntaopissa kasvatettaisiin. Pakollisessa yhteiskuntaopissa siis jottei opintojärjestelmämme perusrakenne pääsisi unohtumaan jottei turhanpäiväinen "valinnaisuus huuto" yltyisi.
Vapaa kielivalinta ry:n sivuille?
on saatava tietoa Sasin yhteyksistä moninlaisiin yhdistyksiin ja varsinkin Puheenjohta toimesta Ylen Hallitusneuvostossa..
pakkoruotsittajat voi ihan samoin perustein kerätä jollekin sivustolle.
http://www.vapaakielivalinta.fi/ehdokkaat.php
Tuolla on lista pakkoruotsin kannattajista:
http://www.pakkoruotsi.net/musta_lista.php
...maata tähän asti kantaneista puolueista: kok, keks, SDP, VL, Vihreät, RKP ja KD.
Yliedustettuja ovat populistipuolueet ja marginaalipuolueet jotka eivät ole olleet vallankahvassa ja jotka menettävät valtavasti kannatusta jos vallan kahvaan tarttuvat ja "pettävät" äänestäjänsä.
Eli ei siis uutta auringon alla.
Että kananedustjat ovat niin sokaistuja tästä yhdestä vähäpätöisestä kysymyksestä etteivät tajua että kaksi kieltä äidinkielen lisäksi on liian vähän Suomen oloissa.
Tärkeä kysymys ei ole toisen kotimaisen pakollisuus (paitsi hurreille) vaan se että suurempi osa lukisi kolme kieltä jo peruskoulussa. Näin tehtiin jo 1970-luvulla vaikka se ei silloin olisi ollut yhtä tärkeetä.
Yo-valinnaisuus, täysin riippumatta toisen kotimaisen statuksesta oli kokonaisuudessa muutos huonompaan, ja erityisesti kaikkien kielten kannalta äidinkieltä lukuunottamatta. Se näkyy jo yliopistoissa joissa keltenopiskeluun pitää varata entistä enemmän resursseja ja reivata vaatimustasoa. Ainoa poikkeus taitaa olla ruotsinkielisten suomenkielentaito. Mutta muuten kaikki vieraat kielet lähti yo-uudiostuksen myötä luisuun. pakko on hyvä motivoja - varsisnkin nuorille, ja erityisesti pojille.
kolmea vierasta kieltä kun ei niin tehdä missään muuallakaan?
Kyllä 1-2 HYVIN osattua kieltä on aina parempi kuin 3-4 huonosti osattua kieltä. Ja totuus on kuitenkin se, että kaikki eivät ole kielissä lahjakkaita tai niistä kiinnostuneita. Miksi pitäisikään olla?
ei kielet ole mikään itseisarvo.
Kumpikohan menestyy todennäköisesti paremmin: viittä kieltä osaava höpöhöpö-aineen humanisti vai vain suomea ja englanti osaava pätevä diplomi-insinööri?
"kolmea vierasta kieltä kun ei niin tehdä missään muuallakaan?"
a) Koska Suomi on kauppapoliitiisesti, turvballisuuspoliittisesti ja talouspoliittisesti muita maita enemmän riippuvaisia kansainvälisestä yhteistyöstä.
b) Koska Suomen omat kansalliskielet kuuluvat pieniin ryhmiin joilla ei kovin laajasti pärjätä.
c) Koska kansainvälirtyminen etenee ja kilpailu kovenee
"Kyllä 1-2 HYVIN osattua kieltä on aina parempi kuin 3-4 huonosti osattua kieltä."
Väärin. Lähtökohtaisesti koulussa ei opi mitään kieltä kovin hyvin eikä se ole tarkoituskaan. Tarkoitus on antaa valmiudet oppia käytännössä jos tarve vaatii tai mahdollisuus suodaan. Silloin laajempi valikoima kieliä hiukan hatarammalla tasolla on parempi kuin suppeampi valikoima hiukan paremmalla (mutta silti ei käytännössä vielä toimivalla) tasolla.
Mielestäni nämä perustelut ovat oikeita ja osoittavat aika tyhjentävästi että meillä on toisesti sarkaa. siksi on huolestuttavaa että kaikki panokset käytetään epäolennaiseen ideologisesti värjättyyn yksityiskohtaan, kun olennaisimmat kysymykset vaatisivat nopeita toimenpiteitä.
"Ja totuus on kuitenkin se, että kaikki eivät ole kielissä lahjakkaita tai niistä kiinnostuneita. Miksi pitäisikään olla? "
Tämä on totta, mutta tuo perustelu pätee kaikkiin kouluaineisiin josita suurin osa ovat pakollisia.
on vaatia kahden vieraan kielen pakollisuus, mutta niin että kielet ei ole määrättyjä.
Ei ole niinkään oleellista, että jokainen osaisi montaa kieltä, vaan että kokonaisuutena suomalaiset osaisivat monia eri kieliä. Tällöin kaksi kieltä per nuppi on riittävä määrä, tietenkään ei keneltäkään kielletä useamman kielen opiskelua. Mutta esim. matemaattisista aineista kiinnostuneen ei olisi pakko täyttää lukujärjestystään kielillä.
YO-ruotsin kirjoittajien vähenemistä kauhistelevilta on unohtunut, että muiden aineiden kirjoittaminen on lisääntynyt. Eli hyvä vaan, että kielipainotteisesti tutkinnosta on siirrytty monipuolisempaan tutkintoon.
...on vahvempi. Ja nyt taisi olla kyse kielistä.
Mutta tulevat diploomiinsiinöörit kuuluvat siihen ryhmään joilla myös pakkomatematiikka koituu hyödyksi. Pakkokielten lisäksi.
"Ei ole niinkään oleellista, että jokainen osaisi montaa kieltä, vaan että kokonaisuutena suomalaiset osaisivat monia eri kieliä."
Jos se olisi noin yksinkertaista niin kenenkään meistä ei tarvistsi lukae kuin korkeintaan puolet siitä mitä nyt luemme pakotettuina.
Mutta kun ei ole.
"Mutta esim. matemaattisista aineista kiinnostuneen ei olisi pakko täyttää lukujärjestystään kielillä. "
No minä luin matemaattisia aineita (pitkä matikka fysiikka ja kemia)Minulla oli komle kieltä. Kolmantena saksa jonka aloituin peruskuolun kahdeksannella. Kirjoitin myös kolme kieltä kuten likipitäen kaikki muutkin silloin. Mun skidit aloittivat kolmannen kielen vasta lukiossa kuten suurin osa heidän kavereistaankin. Heilläkin pitkä matikka jne.
"
YO-ruotsin kirjoittajien vähenemistä kauhistelevilta on unohtunut, että muiden aineiden kirjoittaminen on lisääntynyt. Eli hyvä vaan, että kielipainotteisesti tutkinnosta on siirrytty monipuolisempaan tutkintoon. "
Tässä keksustelussa, sattuneesta syystä, olen aina huolellinen siinä että yo-remonttia kritisoidessani mainitsen aina että kritiikki on riippumation toisen kotimaisen statuksesta. Minä seuraan lasteni lukioopiskeluja ja heidän yo-kikkailuaan, ja huomaan hyvin selkeästi miten valinnaisuus laskee keskimäärin hyvin monen aineen opikseluintoa. En jaksa lukea saksaa eikä väliä koska mun ei välttämättä tarvitse kirjoittaa sitä. En jaksa lukea realiaineita pänttään ne sitten ennen yo-kokeita. En jaksa lukea enkkua - katon sitten kolmannella missä kielissä olen vähiten huono. Suomenkielisten tilanne on vielä surkeampi koska minun keksikieliset lapseni saavat sentään ilmaiseksi hyvät arvosanat suomesta.
Kuoluaineet ovat erilaisia. Matematiikka, ja osittain fysiikka ja kielet vaativat aikaa ja harjoittelua pitkin koluvuosia. Reaaliaineissa päntätään kokeisiin. Valinnaisuus on johtanut siihen että yhteen suureen ryhmään joka vaati jatkuvampaa harjoittelemista, kielet, opiskeluinto on laantunut ja seuraukset ovat selvät. Tämä koskee erityisesti suomekielisiä ja ummikkohurreja, joille kuitenkin kieltenopiskelu on suurempi kokonaisuus kuin täysin tai kohtalaisen kaksikielisten hurrien vyyhti.
"No minä luin matemaattisia aineita (pitkä matikka fysiikka ja kemia)Minulla oli komle kieltä. Kolmantena saksa jonka aloituin peruskuolun kahdeksannella. Kirjoitin myös kolme kieltä kuten likipitäen kaikki muutkin silloin. Mun skidit aloittivat kolmannen kielen vasta lukiossa kuten suurin osa heidän kavereistaankin. Heilläkin pitkä matikka jne."
Tyypillinen pakkoruotsittajan asenne. MINÄ MINÄ MINUN MINUN. Henkilökohtainen kokemuksesi ei ole peruste millekään koko kansaa koskettavalle pakolle.
Minäkin luin lukiossa kolmea vierasta kieltä, pitkän matematiikan, pitkän fysiikan ja pitkin kemian. Kirjoitin kuusi ainetta, joista kolme vieraita kieliä.
Silti en ole vaatimassa että kaikkien pitäisi tehdä näin, koska tiedän, että ihmisiä on niin monenlaisia. Esim. omaan lukujärjestykseeni ei olisi mahtunut psykologia tai biologian ja maantiedon syventävät kurssit, vaikka olin niistäkin kiinnostunut. Ehkä olisin vaihtanut ruotsin näihin, jos olisi ollut mahdollista.
lisäkurssit olisivat varmasti lisänneet yleissivistystäni huomattavasti enemmän kuin ruotsin opettelu.
"Tärkeä kysymys ei ole toisen kotimaisen pakollisuus (paitsi hurreille) vaan se että suurempi osa lukisi kolme kieltä jo peruskoulussa."
Kieliähän voi opiskella vaikka kuinka monta.
Jos pitää lähtökohtana, että äidinkielen lisäksi olisi opittava ainakin yksi kieli niin hyvin, että sujuvasti sitä osaa käyttää niin internetissä kuin työssä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin mikä kieli on silloin tärkein suomenkiliselle, ruotsi vai englanti?
Itse olisi hyvin onneton, jos en osaisi englantia. Päivittäin googlailen, luen englanninkielisiä artikkeleita ja keskustelen englanniksi. Mielestäni nykyinen opetusministeriön-RKP:n kielteinen asenne englantia kohtaan on järjetön.
Miksi rajata suomalaisten maailma vain pohjoismaihin?
Valitettavasti monen kielitaito jää yhteen vieraaseen kieleen. Lisäksi voi pinnallisesti osta muitakin kieliä.
Itse haluaisin oppia kiinaa.
"Lähtökohtaisesti koulussa ei opi mitään kieltä kovin hyvin eikä se ole tarkoituskaan. Tarkoitus on antaa valmiudet oppia käytännössä jos tarve vaatii tai mahdollisuus suodaan. Silloin laajempi valikoima kieliä hiukan hatarammalla tasolla on parempi kuin suppeampi valikoima hiukan paremmalla (mutta silti ei käytännössä vielä toimivalla) tasolla. "
Niin typerä kommentti, ettei siihen tarvitsisi edes vastata. Tarkoitus on, että niitä kieliä, joita Suomessa tarvitaan, kirjoitetaan yo-kokeissa. Työelämässä kieli pitää jo osata. Suomi ei tarvitse kolmen kielen osaajia. "Suomi englanti joku muu" riittää Suomelle
kykene antamaan pakkoruotsille perusteita.
Eihän koulussa mitään kieltä hyuvin opi, jollei sitä käytä. Hyvä kielitaito tulee koulun ulkopuolella.
Olisi hyvä osata pohjat useammasta kielestä, joita tarpeen/käytön mukaan voi myöhemmin aika nopeastikin vahvistaa.
Suomi ei tarvitse kolmen kielen osaajia? EIkö minua tarvita? Ruotsin taitonikin on vahvistunut hyvin, kun sitä olen viime vuosina tarvinnut. Kokemukseni mukaan kaikki eivät osaa sitä englantiakaan (varsinkin vanhemmat ihmiset) ja tuntuisi TYPERÄLTÄ keskustella toisen suomalaisen (ruotsinkielisen) kanssa englanniksi.
Minusta kielikeskustelussa voimakkaimmat mielipiteet on niillä, jotka eivät kieliä itse osaa. Olisivat hiljaa...
siitä oppimaan. Ai niin pakkoruotsi tuhosi kyvyn oppia...
"tuntuisi TYPERÄLTÄ keskustella toisen suomalaisen (ruotsinkielisen) kanssa englanniksi."
Miksi näin? Mielestäni tämä olisi paras vaihtoehto.
Minusta tuntuisi typerältä keskustella toisen suomalaisen kanssa ruotsiksi tai englanniksi.
Joten eiköhän se suomen kieli olisi sopivinta?
Vai mitä mieltä itse olet? ;)
Matias Hildén, Kes. Asia on tärkeä. Ehdotus mahdollisuudesta opiskella venäjää ruotsin sijaan Itä-Suomessa on mielestäni hyvä. Uskon että pitkällä tähtäimellä pakkoruotsi poistetaan perusopetuksesta ja useimmista virkavaatimuksista, muuta se vie varmaan aikaa. Maahanmuuttajien ja virkaa hakevien ruotsinkielen kielivaatimuksia on syytä keventää. Erityisesti venäjää tulisi Suomessa opiskella nykyistä enemmän ja esim. venäjän opetuksesta kunnille koituvia kustannuksia pitäisi suoraan korvamerkitä.
Tarmo Niemenmaa, Kes. Suomi voisi vihdoinkin itsenäistyä myös kielen puolesta, Suomen kansalliskieli on suomi, muiden tulee tähän sopeutua, myös suomenruotsalaisten. Ruotsinkielisille riittää virallisen vähemmistökielen asema. Kouluissa muun kuin suomenkielen opiskelu pitäisi pohjautua vapaaehtoisuuteen, maailmankielien, esim. englannin, espanjan ja ranskan, opiskeluun voisi innostaa erilaisilla porkkanoilla. Oppilasvaihtoa eri maihin pitäisi lisätä ja myös tukea taloudellisesti suomalaisia hakemaan eri maiden yliopistoihin.
Tässä taas pari vastausta lisää....
aika tiukkoja kommentteja keskustalaisila, ei lainkaan "poliittiista korrektiutta" ruotsin ylistämisen muodossa.
jonkin järjestön nimissä vai ihan yksityishenkilönä?
En ole sidottu mihinkään puolueeseen ja kysyn kaikkien puolueiden kansanedustajaehdokkaiden mielipidettä pakkoruotsista, virkamiespakkoruotsista, Suomen siirtymisestä virallisesti yksikielisyyteen eli suomen kieleen ja myös maahanmuuttajien pakkovirkamies vaatimuksiin ja maahanmuuttaja-ja pakolaislasten pakkoruotsiin. Sdp.n Pirkanmaan ehdokaslistaa en ole vielä löytänyt netistä, joten en ole voinut ottaa heihin yhteyttä paitsi Saara Karhuun. Osalla ehdokkaista ei ole yhteytietoja, joten osaan en ole saanut vielä yhteyttä, mutta heti kun saan sähköposti osoitteen, niin kysymykset lähtee menemään!
Sasin osalta on Tampereella tosiaan tehtävä tietoiskuja netissä, minkälaisesta rkp:läisestä on kyse.
jotka kommentoitte tällä palstalla, että otatte yhteyttä oman piirinne kansanedustajaehdokkaisiin pakkoruotsikysymyksissä, itseäni kiinnostaa lähinnä oman piirini eli Pirkanmaan ehdokkaat, sillä en voi äänestää kuin Pirkanmaan ehdokasta. Voitaisiin kerätä vastauksia eri vaalipiireistä jollekin sivulle.
kyllä pakkoruotsille vaikka hän kiertelee ja kaartelee eikä vastaa kysymykseen. Ei luotettava ehdokas!
Raili Naskali,Vas. En vastusta pakkoruotsia, olen kasvanut Torniojokilaaksossa, jossa puhuttiin monia kieliä, ruotsia, suomea ja meänkieltä. Ruotsin kieli on hyvä säilyttää, Ahvenanmaa on melkein ruotsinkielinen. On hyvä että kaikkia kieliä opiskellaan. Monikielisyys tekee hyvää aivoille ja parantaa oppimista. Jotkut maat kuten Ruotsi, Slovenia ja Islanti vastustavat kahden tai useamman kielen luontaista oppimista lapsuudessa.
Päivi Hiltunen,Vas. Pakkoruotsin suhteen olisi otettava huomioon aluellinen sijainti ja ruotsin kielen asema. Itä-Suomessa venäjän kieli on selkeästi tärkeämpi ja kiinnostavampi vaihtoehto kuin ruotsin kieli, itsekin olen selvinnyt täällä Pirkanmaalla tähänastisen työurani ilman ruotsin kieltä. minulla ei ole jyrkkää kantaa, edustan enenmmänkin vastaikkain asettelun poistamista. Joustoa tarvitsemme ja maalaisjärkeäkin. Kielellistä monipuolisuutta ja rikkautta tarvitsemme jo kilpailukyvyn vuoksi. Maahanmuuttajalapset tarvitsevat suomea oman äidinkielen ohella, järkeä tässäkin asiassa pitää käyttää. Yhteiskuntaa pitää kehittää ihmistä varten.
Hanna Hakko, Vihr. Kiinostava aihe! Henk.koht. en kannata pakkoruotsia. Ruotsinkieliset palvelut olisi viisain turvata niin, että vain osa työntekijöistä julkisissa virastoissa yms. osaisi hyvää ruotsia, se että kaikki osaavat keskinkertaista ruotsia ei palvele ketään. Tämä varmistaisi myös sen että ne ne jotka ei ole ruotsin opintoja valinneet eivät joutuisi huononpaan asemaan virkapaikkoja hakiessa. Itä-Suomessa elämää helpottaisi jos kielten opinnoissa olisi enemmän väljyyttä ja vapautta, näin nuorille jäisi enemmän energiaa opiskella vaikka venäjää.
Raili Naskali on Keskustan kansanedustajaehdokas.
Keskustan kansanedustajaehdokkaita, ei Vasemmistoliiton.
Olisit kysynyt mikä on vastaajan ÄIDINKIELI, onko vaihtanut vai onko se suomi!
Olisi saatu Sasin juttuun varmuus.
Anna Kontula, Vas. Voisimme rinnakkain luopua pakkoruotsista suomenkielisille ja pakkosuomesta ruotsinkielisille. Pakoista luopuminen laajentaa väestön kielipohjaa merkittävästi, monissa osissa Suomea ei tarvita ruotsia lainkaan, meillä alkaa olla huomattava määrä vähemmistökieliä, joten ruotsin kielen erityisasema on enää historiallisesti perusteltu. Ruotsin kieli voisi olla jatkossa (väliaikaisesti) edelleen kaikkien oppilaiden valittavissa. Viranomaistehtävien hakemiseen pitäisi riittää tehtävän hoitamisen kannalta välttämätön kielitaito.
Irma Koskela,Vas. Olen ollut pitkään pakkoruotsin kannattaja, kahdesta syystä, Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, ja sen auttava osaaminen kuuluu yleissivistykseen, toinen syy on ollut, englannin valta-asema ensimmäisenä vieraana kielenä ja mikäli pakkoruotsista luovutaan , se mahdollisesti vain vahvistaa englannin valta-asemaa. Nyt olen tullut hiukan toisiin ajatuksiin, pidän yhä edelleen ruotsin kieltä tärkeänä, mutta on ehkä parempi että se on vapaaehtoisuuden pohjalla nyky-yhteiskunnassa. Maahanmuuttajienkin vuoksi kielitaitovaatimukset yhteiskunnassa tulevat monipuolisemmaksi.
Eveliina Asikainen, Vihr. Henk.koht. kantani on että Suomessa tulisi siirtyä yksikielisyyteen vähitellen ja lisättävä valinnanvapautta kielivalinnoissa. Kaikkien viranomaisten ei taritse osata ruotsia, kunha palvelu olisi tarjolla ruotsinkielellä, ruotsinkieliset palvelut täytyy taata niinpitkään kun Suomi on kaksikielinen maa.
Ruotsin kieli olisi olisi siinä kuin mikä tahansa kieli, sen hallinnasta olisi hyötyä jossain tehtävässä, aivan kuten englannista, ranskasta tai venäjästä jossain toisessa, kannatan linjausta siirtymäkauden toimintana.
Tässä taas muutama kannaotto
Näyttää siltä, että yhä enemmän päättäjiä on siirtynyt kielivapauden puolelle. Toivottavasti suuntaus tulee näkymään myös eduskunnan äänestyksissä.
Suraava eduskunta tulee olemaan mielenkiintoinen koostumukseltaan, jos ja kun PS:n suurvoitto vielä toteutuu.
kun Mikko Alatalo puhuu sujuvaa ruotsia, hihihiii,HehHehHeee, HAHAHAAA!!!
Kävin kouluni kaksikielisessä kaupungissa, Oulussa, milloin Oulu muuttui kaksikieliseksi!!!????
Onko Alatalon kiihkeä pakkoruotsitus saanut jo fantasian muotoja, ihan oikeesti, elääkö tämä ihminen omassa mielikuvitusmaailmassa?
vaikka olisi kuinka keskustalainen. Ok joskus syksynsävelessä jos nyt sattui pitämään hänen renkutuksista mutta eduskunta ei ole mikään syksyn sävel. Eduskuntaan pitää saada vähän seriöösimpää porukkaa.
Ja pakkoruotsittajahan Alatalo on kun on niin turhamainen että jos kutsutaan jonnekin kristallikruunujen alle niin on niiin otettu että...
Jos kaupungilla on myös ruotsinkielinen käännösnimi, niin silloin kaupunki on kaksikielinen.
Oras Tynkkynen, Vihr. Olen pitkälti Vihreitten kielipoliittisten linjausten kannalla. Tiivistäen linjaukset lisäisivät valinnanvaraa kielten opiskelussa ja lakkauttaisivat ns. virkamiesruotsivaatimukset. Pitkällä aikavälillä uskon, että suunta on kohti yhä suurempaa valinnanvapautta ruotsin kielen opiskelun ja käytön suhteen.
Satu Telemäki, Kok. Jo viime eduskuntavaaleissa olin pakkoruotsia vastaan, monestakin syystä.
Esim. ruotsin kielen asema muualla kuin länsirannikolla ei ole kovinkaan merkittävä, Suomen tuottavuuden kannalta olisi tärkeää, että meillä olisi laajempi kielipohja tulevaisuudessa, heikompien oppilaiden kohdalla olisi tärkeämpää osata edes yksi vieras kieli kunnolla.
Tässä pari kannanottoa lisää,,,,,