Köyhyys kasvaa vauhdilla

Suhdeluvut muuttuivat paremmiksi vuosikymmeniä ja ovat heikenneet kepuhallitusten aikana. Ei heikentyneitä suhdelukuja tarvitse yrittää selittää parhain päin, koska se on mahdotonta. Tuloerot kasvavat vauhdilla ja köyhien olosuhteet heikkenevät suhteellisesti ja absoluuttisesti. Tätä kehitystä nykyinen tasaverohallitus on ajanut voimalla, ja onnistunut.

palahallin rauniot kirjoitti:

Suhdeluvut muuttuivat paremmiksi vuosikymmeniä ja ovat heikenneet kepuhallitusten aikana. Ei heikentyneitä suhdelukuja tarvitse yrittää selittää parhain päin, koska se on mahdotonta. Tuloerot kasvavat vauhdilla ja köyhien olosuhteet heikkenevät suhteellisesti ja absoluuttisesti. Tätä kehitystä nykyinen tasaverohallitus on ajanut voimalla, ja onnistunut.

Suhdelukuja ei pidä sekoittaa absoluuttisiin rahamääriin. Köyhien absoluuttinen tulotaso on koko ajan noussut nopeammin kuin inflaatio. Se, että köyhien osuus suhteellisesti kasvaa, kertoo vain sen, että keskituloiset työssäkäyvät ovat saaneet palkankorotuksia. Pääomatuloillahan ei ole viime vuosina juhlittu, kun taantuma vei suuryhtiöiden osingot aika pieniin. Rikkaimman kymmenyksen tulot putosivat -15-20%.

Köyhyydellä voi olla kiva retostella näin vaalien lähestyessä, mutta ei silti pidä sekoittaa asioita, koska silloin voi luulla todeksi sellaistakin mikä ei totta ole.

Tuollase selittely lohduttaaki oikei pal köyhhä.
Niin ko Yrjö Lahtinen yhes tunnetus elokuvas näi sanoski; Ei sulla voi olla nälkä, Suomen herrat on kalorit laskeneet.
Sellasi ne on herroje selitykse, mää niist välitä tuo taivaallist.

palahallin rauniot kirjoitti:

Suhdeluvut muuttuivat paremmiksi vuosikymmeniä ja ovat heikenneet kepuhallitusten aikana. Ei heikentyneitä suhdelukuja tarvitse yrittää selittää parhain päin, koska se on mahdotonta. Tuloerot kasvavat vauhdilla ja köyhien olosuhteet heikkenevät suhteellisesti ja absoluuttisesti. Tätä kehitystä nykyinen tasaverohallitus on ajanut voimalla, ja onnistunut.

Uusin ntilasto tällä hetkellä on vuodelta 2008.

SILLOIN SUURIMMAT TULOt olivat laskeneet 5%. Pienimmät tulot 0,5%. Sillä välillä olevien tulot olivat nousseet 0,5-1,7%:a.

Tuo ei ainakaan vahvista sitä että köyhyys olisi lisääntynty. Päinvastoin tuo kertoo jo silloin köyhyyden vähentyneen ja tuloerojen kaventuneen.

17 joulukuuta tulee 2009 vuoden tulonjakotilasto. Sitten nöhdään miten silloin on käynyt.

Tuon 2008 jälkeen on tuolveroa laskettu pienituloisilta 7,8%-yksikköä. Veron alennuksen vaikutus käytettävissä olevaan tulon pienituloisilla on noin 1%. Ennakkotietojen mukaan suurimman tuloryhmän tulot on edelleen laskeneet. Pienituloisen tulonsiirrot on myös lisänneet pienituloisen ostovoimaa.

Ennakkotietojen mukaan tuloerot on kaventuneet. Köyhyys pienentynyt.

Tuon vuoski on keksitty suhteellinen köyhyys termi poliittisista syistä koska sillä voidaan syyllist'ää nykyistä hallitusta. Saattaahan se ola että jos ennakkotiedot pitävät paikkansa on myös suhteellinen köyhyys vähentynyt.

matikanope. kirjoitti:

Suhdelukuja ei pidä sekoittaa absoluuttisiin rahamääriin. Köyhien absoluuttinen tulotaso on koko ajan noussut nopeammin kuin inflaatio. Se, että köyhien osuus suhteellisesti kasvaa, kertoo vain sen, että keskituloiset työssäkäyvät ovat saaneet palkankorotuksia. Pääomatuloillahan ei ole viime vuosina juhlittu, kun taantuma vei suuryhtiöiden osingot aika pieniin. Rikkaimman kymmenyksen tulot putosivat -15-20%.

Köyhyydellä voi olla kiva retostella näin vaalien lähestyessä, mutta ei silti pidä sekoittaa asioita, koska silloin voi luulla todeksi sellaistakin mikä ei totta ole.

Kun edes Erkki Tuomiojan tasoiset poliitikotkaan eivät ymmärrä sitä, ettei veroprosentti ole sama kuin veroeuro, niin ei täällä koheltavilta peräkammaripojilta voi mitään odottaa.

On se kirjoitti:

Kun edes Erkki Tuomiojan tasoiset poliitikotkaan eivät ymmärrä sitä, ettei veroprosentti ole sama kuin veroeuro, niin ei täällä koheltavilta peräkammaripojilta voi mitään odottaa.

Onko 4000 euroa kuukaudessa köyhyysrajan alapuolella? Sekin saadaan suhteellisesti lakettua että on: Tuo suhteellisuuslaskenta on jännä juttu.

Jos on kaksi tulonsaajaa. Toinen tienaa 10 000 ja toinen 4000. Noiden kahden keskeinen vartailu osoittaa että se 4000 euroa tienaava on suhteellisesti köyhä. Jos iihen lukuun otetaan vielä 2000 tienaava tuo 4000 tienaava ei enää olekaan suhteellisesti köyhä. Jos tuohon otetaan lisäksi tuhat 2000 euroa tienaavaa tuo 2000 tienaavakaan ei enää ole suhteellisesti köyhä vaikka tulot ei ole nousseet yhtään.

Suhteellisesti köyhiä on aina vaikka minimitulo olisi 10 000 euroa kuukaudessa jos on vileäkin isompia tuloja olemassa.

Eipä tuosta suhteellisesta köyhyydestä kannata kovin paljon toitottaa. Se on suhdeluku joka pysyy aina paitsi täydessä tasapalkkaisuudessa. Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen johtuu siitä että entistä suurempi osa ihmisistä on pääsyt absoluuttisesta köyhyydestä eroon ja niiden tulotaso on noussut. Eli kesipalkka on noussut joka nostaa suhteellisen köyhyyden rajaa korkeammalle. Absoluuttisen köyhyyden raja Suomessa on noin 900 euroa. suhteellisen köyhyyden raja 1250 euroa.

900 eurolla ei enää ole ole puutetta perustarpeista. Sillä pystyy ostamaan kaiken mitä elämässä välttämättä tarvitsee. Eli jos elää perustarpeilla niin suhteellisen köyhyyden rajalla oleva pystyy jo säästämään rahaa.

Absoluuttinen köyhyys on se oikea asia seurattavaksi. Suhteellinen köyhyys on otettu käyttöön ainooastaan sen vuoksi että Vanhasen hallituksien aikana absoluuttinen köyhyys on vähentynyt.

Saa nähä kirjoitti:

Uusin ntilasto tällä hetkellä on vuodelta 2008.

SILLOIN SUURIMMAT TULOt olivat laskeneet 5%. Pienimmät tulot 0,5%. Sillä välillä olevien tulot olivat nousseet 0,5-1,7%:a.

Tuo ei ainakaan vahvista sitä että köyhyys olisi lisääntynty. Päinvastoin tuo kertoo jo silloin köyhyyden vähentyneen ja tuloerojen kaventuneen.

17 joulukuuta tulee 2009 vuoden tulonjakotilasto. Sitten nöhdään miten silloin on käynyt.

Tuon 2008 jälkeen on tuolveroa laskettu pienituloisilta 7,8%-yksikköä. Veron alennuksen vaikutus käytettävissä olevaan tulon pienituloisilla on noin 1%. Ennakkotietojen mukaan suurimman tuloryhmän tulot on edelleen laskeneet. Pienituloisen tulonsiirrot on myös lisänneet pienituloisen ostovoimaa.

Ennakkotietojen mukaan tuloerot on kaventuneet. Köyhyys pienentynyt.

Tuon vuoski on keksitty suhteellinen köyhyys termi poliittisista syistä koska sillä voidaan syyllist'ää nykyistä hallitusta. Saattaahan se ola että jos ennakkotiedot pitävät paikkansa on myös suhteellinen köyhyys vähentynyt.

Julkaistu: 17.12.2010
Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009

Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä keskiarvotulot alenivat 3 prosenttia, mutta kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä tulot vähenivät 15 prosentilla. Sen sijaan muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat vuonna 2009. Pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli kuitenkin vain puoli prosenttia, kun se 2 – 9 tulokymmenyksessä oli 2–2,5 prosentia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

palahallin rauniot kirjoitti:

Suhdeluvut muuttuivat paremmiksi vuosikymmeniä ja ovat heikenneet kepuhallitusten aikana. Ei heikentyneitä suhdelukuja tarvitse yrittää selittää parhain päin, koska se on mahdotonta. Tuloerot kasvavat vauhdilla ja köyhien olosuhteet heikkenevät suhteellisesti ja absoluuttisesti. Tätä kehitystä nykyinen tasaverohallitus on ajanut voimalla, ja onnistunut.

Suhdematematiikan harha. Kun pienituloisten tulot laskevat se jopa pienetää suhteellisesti köyhiä, koska vertailuvut lähenevät toisiaan. Silloin keskituloisista tuli pienituloisia. Suhteellisen köyhyyden euromääräinen raja laski. Se oli hyvin lähellä absoluuttisen köyhyyden euromääräistä rajaa.

Nyt kun absoluuttinen köyhyys vähenee se nostaa suhteellisen köyhyyden rajaa ylöspäin ja se aiheuttaa suhteellisen köyhyyden matamaattisen harhan.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Onko 4000 euroa kuukaudessa köyhyysrajan alapuolella? Sekin saadaan suhteellisesti lakettua että on: Tuo suhteellisuuslaskenta on jännä juttu.

Jos on kaksi tulonsaajaa. Toinen tienaa 10 000 ja toinen 4000. Noiden kahden keskeinen vartailu osoittaa että se 4000 euroa tienaava on suhteellisesti köyhä. Jos iihen lukuun otetaan vielä 2000 tienaava tuo 4000 tienaava ei enää olekaan suhteellisesti köyhä. Jos tuohon otetaan lisäksi tuhat 2000 euroa tienaavaa tuo 2000 tienaavakaan ei enää ole suhteellisesti köyhä vaikka tulot ei ole nousseet yhtään.

Suhteellisesti köyhiä on aina vaikka minimitulo olisi 10 000 euroa kuukaudessa jos on vileäkin isompia tuloja olemassa.

Eipä tuosta suhteellisesta köyhyydestä kannata kovin paljon toitottaa. Se on suhdeluku joka pysyy aina paitsi täydessä tasapalkkaisuudessa. Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen johtuu siitä että entistä suurempi osa ihmisistä on pääsyt absoluuttisesta köyhyydestä eroon ja niiden tulotaso on noussut. Eli kesipalkka on noussut joka nostaa suhteellisen köyhyyden rajaa korkeammalle. Absoluuttisen köyhyyden raja Suomessa on noin 900 euroa. suhteellisen köyhyyden raja 1250 euroa.

900 eurolla ei enää ole ole puutetta perustarpeista. Sillä pystyy ostamaan kaiken mitä elämässä välttämättä tarvitsee. Eli jos elää perustarpeilla niin suhteellisen köyhyyden rajalla oleva pystyy jo säästämään rahaa.

Absoluuttinen köyhyys on se oikea asia seurattavaksi. Suhteellinen köyhyys on otettu käyttöön ainooastaan sen vuoksi että Vanhasen hallituksien aikana absoluuttinen köyhyys on vähentynyt.

Ennen finanssilaman notkahdusta Suomessa tehtiin pitkä rivi melko hyvä työehtosopimuksia, jotka nostivat työssä olevan kansanosan ansioita ja ostovoimaa, kun sitä vielä pienituloisia suosivalla veronkevennyksellä autettiin.

Seuraus on, että vain suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja tietenkin samalla myös tuloerot keski- ja pienituloisten välillä. Muutenhan tuloerot ovat supistuneet, kun lama leikkasi pääomatulojen saajilta keskimäärin 15-20% aiemmasta ansiotasosta pois.

Se millaista hypetystä THL:n tutkimus mediassa ja oppoistiopuoleissa on aiheuttanut lähenee jo pahimman luokan sosiaalipornoa siinä, miten nyt ilmoittautuvat köyhien puolustajiksi nekin demarit, jotka ovat aina estäneet köyhien aseman parantamisen vaatimalla, että parempiosaisille kans.

Työttömän peruspäivärahan nostoyrityshän kaatui sdp:n vastustukseen, kun samaa prosenttikorotusta ei ollut varaa antaa ansiosidonnaista nostaville työttömille, tälle sdp:n työttömien eliittijoukolle, joka lomailee 500 päivän jaksoissa ja vaatii saavutettuja netujaan parannettavaksi, ettei tarvitsisi mennä töihin ollenkaan.

SDP sucks kirjoitti:

Ennen finanssilaman notkahdusta Suomessa tehtiin pitkä rivi melko hyvä työehtosopimuksia, jotka nostivat työssä olevan kansanosan ansioita ja ostovoimaa, kun sitä vielä pienituloisia suosivalla veronkevennyksellä autettiin.

Seuraus on, että vain suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja tietenkin samalla myös tuloerot keski- ja pienituloisten välillä. Muutenhan tuloerot ovat supistuneet, kun lama leikkasi pääomatulojen saajilta keskimäärin 15-20% aiemmasta ansiotasosta pois.

Se millaista hypetystä THL:n tutkimus mediassa ja oppoistiopuoleissa on aiheuttanut lähenee jo pahimman luokan sosiaalipornoa siinä, miten nyt ilmoittautuvat köyhien puolustajiksi nekin demarit, jotka ovat aina estäneet köyhien aseman parantamisen vaatimalla, että parempiosaisille kans.

Työttömän peruspäivärahan nostoyrityshän kaatui sdp:n vastustukseen, kun samaa prosenttikorotusta ei ollut varaa antaa ansiosidonnaista nostaville työttömille, tälle sdp:n työttömien eliittijoukolle, joka lomailee 500 päivän jaksoissa ja vaatii saavutettuja netujaan parannettavaksi, ettei tarvitsisi mennä töihin ollenkaan.

Julkaistu: 17.12.2010
Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009

Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä keskiarvotulot alenivat 3 prosenttia, mutta kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä tulot vähenivät 15 prosentilla. Sen sijaan muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat vuonna 2009. Pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli kuitenkin vain puoli prosenttia, kun se 2 – 9 tulokymmenyksessä oli 2–2,5 prosentia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Julkaistu: 17.12.2010
Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009

Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä keskiarvotulot alenivat 3 prosenttia, mutta kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä tulot vähenivät 15 prosentilla. Sen sijaan muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat vuonna 2009. Pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli kuitenkin vain puoli prosenttia, kun se 2 – 9 tulokymmenyksessä oli 2–2,5 prosentia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

Tulitko koskaan tietäneeksi, että Nokian potkut saaneen ja massiivisen kultaiseen kädenpuristukseen päättyneen Olli-Pekka Kallasvuon perustulot olivat yli kolmetuhatkertaiset (3000) verrattuna Nokian lattiatason työntekijään. Mies joka johdatti Nokian pysyvälle lasku-uralle, sai siitä mellevät tulot.

palahallin rauniot kirjoitti:

Tulitko koskaan tietäneeksi, että Nokian potkut saaneen ja massiivisen kultaiseen kädenpuristukseen päättyneen Olli-Pekka Kallasvuon perustulot olivat yli kolmetuhatkertaiset (3000) verrattuna Nokian lattiatason työntekijään. Mies joka johdatti Nokian pysyvälle lasku-uralle, sai siitä mellevät tulot.

Nokia on monikansallinen pörssiyritys, josta suomalaiset omistavat enää tuskin mitään, vaikka Nokian kasvu ja sijainti juuri Suomessa nosti meidät 90-luvun lamasta.

Sen tason liikkeenjohtajia, joita Nokian kaltaisissa, uutta teknologiaa kehittävissä ja maailmanmarkkinoilla kilpailevissa jättiyrityksissä tarvitaan, on koko maailmassa vain muutamia ja niistä kilpaillaan. Se, mitä Kallasvuo ansaitsi ja sai läksiäisikseen on pientä verrattuna moneen muuhun samankokoiseen firmaan.

Huippujohtajiksi pystyviä ihmisiä on kertakaikkiaan liian vähän. Siksi heidän palkkansa, eli hintansa, on noussut korkeaksi, kun tarjoajia riittää.

Kunhan kysyn kirjoitti:

Nokia on monikansallinen pörssiyritys, josta suomalaiset omistavat enää tuskin mitään, vaikka Nokian kasvu ja sijainti juuri Suomessa nosti meidät 90-luvun lamasta.

Sen tason liikkeenjohtajia, joita Nokian kaltaisissa, uutta teknologiaa kehittävissä ja maailmanmarkkinoilla kilpailevissa jättiyrityksissä tarvitaan, on koko maailmassa vain muutamia ja niistä kilpaillaan. Se, mitä Kallasvuo ansaitsi ja sai läksiäisikseen on pientä verrattuna moneen muuhun samankokoiseen firmaan.

Huippujohtajiksi pystyviä ihmisiä on kertakaikkiaan liian vähän. Siksi heidän palkkansa, eli hintansa, on noussut korkeaksi, kun tarjoajia riittää.

Huippujohtajille maksetaan liikaa ja sopimukset takaavat erotilanteissa mätämunille suuret palkkiot täydellisistä waterlooista. Eihän tuollaisissa järjestelyissä ole mitään järkeä. Kapitalismi perustuu nykyään niin paljon spekulaatiolle, että Marx lienee ollut oikeassa sanoessaan, että "kapitalismi kaivaa omaa hautaansa".

palahallin rauniot kirjoitti:

Huippujohtajille maksetaan liikaa ja sopimukset takaavat erotilanteissa mätämunille suuret palkkiot täydellisistä waterlooista. Eihän tuollaisissa järjestelyissä ole mitään järkeä. Kapitalismi perustuu nykyään niin paljon spekulaatiolle, että Marx lienee ollut oikeassa sanoessaan, että "kapitalismi kaivaa omaa hautaansa".

Omistatko Nokian?

Ellet omista, niin huulenheittosi on tyhjää horinaa.

Kunhan kysyn kirjoitti:

Nokia on monikansallinen pörssiyritys, josta suomalaiset omistavat enää tuskin mitään, vaikka Nokian kasvu ja sijainti juuri Suomessa nosti meidät 90-luvun lamasta.

Sen tason liikkeenjohtajia, joita Nokian kaltaisissa, uutta teknologiaa kehittävissä ja maailmanmarkkinoilla kilpailevissa jättiyrityksissä tarvitaan, on koko maailmassa vain muutamia ja niistä kilpaillaan. Se, mitä Kallasvuo ansaitsi ja sai läksiäisikseen on pientä verrattuna moneen muuhun samankokoiseen firmaan.

Huippujohtajiksi pystyviä ihmisiä on kertakaikkiaan liian vähän. Siksi heidän palkkansa, eli hintansa, on noussut korkeaksi, kun tarjoajia riittää.

Lama osoitti että huippujohtajia saa ilman älyttömiä korvauksia.

parhaiten laman yli luovivat yritykset jtka ei maksaneet huippupalkkoja. Siellä ei ollut yt-neuvotteluja ja ne ovat nostaneet liikevaihtoaan koko ajan.

Huippupalkkoja maksaneet firmat ovat kaikki saneeranneet ja irtisanoneet ja ovat todellisissa vaikeuksissa edelleenkin.

Enso, Nokia, Finnair..... Suomen "lippulaivat" jotka ovat uskoneet siihen huippupalkkafilosofiaan.

HUippujohatja joka tarvitse suuret kannusteet osatakseen toimia oikein ei ole mikään muu kuin firman ryöstäjä.

Nkiakin olisi pytynyt palkkaamaan yhden huippujohtajan palkalla 3000 tyontekijää. Minkähänlaisia kykyjä Nokialla jäi käyttämättä? 3000:sta olisi varmnaan löytynyt se yksi helmi joka olisi vienyt Nokian maineeseen jota se nyt etsii.

Näin oN kirjoitti:

Lama osoitti että huippujohtajia saa ilman älyttömiä korvauksia.

parhaiten laman yli luovivat yritykset jtka ei maksaneet huippupalkkoja. Siellä ei ollut yt-neuvotteluja ja ne ovat nostaneet liikevaihtoaan koko ajan.

Huippupalkkoja maksaneet firmat ovat kaikki saneeranneet ja irtisanoneet ja ovat todellisissa vaikeuksissa edelleenkin.

Enso, Nokia, Finnair..... Suomen "lippulaivat" jotka ovat uskoneet siihen huippupalkkafilosofiaan.

HUippujohatja joka tarvitse suuret kannusteet osatakseen toimia oikein ei ole mikään muu kuin firman ryöstäjä.

Nkiakin olisi pytynyt palkkaamaan yhden huippujohtajan palkalla 3000 tyontekijää. Minkähänlaisia kykyjä Nokialla jäi käyttämättä? 3000:sta olisi varmnaan löytynyt se yksi helmi joka olisi vienyt Nokian maineeseen jota se nyt etsii.

ei lisää aivokapasiteettia. Eikä aivokapasiteetilla ja roikastumisella ole mitään yhteyttä.

Se on juuri niin että johtaja joka ei osaa työtänsä muuten kuin valtavalla rahamäärällä ei ole kapasiteetiltaan siinä tasossa että pystyisi johtamaan suuryritystä.

On olemassa vain ihmisiä jotka osaavat pyörittää toisia pikkusormensa ympäri ja osaavat antaa kuvan että ovat korvaamattomia. Supliikki miehiä, subliikkimiehiä.

Puhumallahan rikkaudet on aina huijattu itselle.

matikanope. kirjoitti:

Suhdelukuja ei pidä sekoittaa absoluuttisiin rahamääriin. Köyhien absoluuttinen tulotaso on koko ajan noussut nopeammin kuin inflaatio. Se, että köyhien osuus suhteellisesti kasvaa, kertoo vain sen, että keskituloiset työssäkäyvät ovat saaneet palkankorotuksia. Pääomatuloillahan ei ole viime vuosina juhlittu, kun taantuma vei suuryhtiöiden osingot aika pieniin. Rikkaimman kymmenyksen tulot putosivat -15-20%.

Köyhyydellä voi olla kiva retostella näin vaalien lähestyessä, mutta ei silti pidä sekoittaa asioita, koska silloin voi luulla todeksi sellaistakin mikä ei totta ole.

Suomi on jakautumassa yhä selvemmin kahden kerroksen väkeen. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeammin kuin monessa muussa maassa: huipputuloisten tulot ovat nousseet lähes ennätystahtia ja suhteellinen köyhyys lisääntynyt. Jos mitään ei tehdä, kahtiajako kärjistyy tulevaisuudessa. Se tarkoittaa pelkoa ja eristäytymistä. Häviäjien lisäksi silloin kärsii myös kansan suuri enemmistö.
Taloussanomat/Outi Kokko/6.12.2010

Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen Yliopistosta kertoo, että tuloerot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi.
– Huipputuloisilla käytettävissä olevien tulojen kasvu on maailmanennätysluokkaa. Samaan aikaan suhteellinen köyhyys on kasvanut.

Suomalaiset isot pörssiyhtiöt jakoivat 13 % enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissavuodelta. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee tänä vuonna 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon. Osinkomiljonäärit viettivät osinkokarnevaaleja myös lama vuonna. Lamavuonna poistettiin työantajien kela-maksu, mikä aiheutti miljardin euron loven verokertymään.

Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela, mutta ei myöskään räikeä eriarvoisuuksien maa – ainakaan vielä.
Pitkäaikaistyöttömyyden, pitkäaikaisen toimeentulotuen, lastensuojelun tarpeen sekä alkoholikuolemien kasvun perusteella pahoinvointi näyttää lisääntyneen selvästi. Hiilamon mukaan eriarvoisuuden suureneminen näkyy yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina, jos mitään ei tehdä.

Mitä suuremmiksi tuloerot kasvavat, sitä enemmän Tuomalan mielestä nakerretaan sosiaalivakuutusvaltion perustaa, jossa jokaisen lähtökohdat ovat suunnilleen samanlaiset.
– Köyhyyden periytyminen on ehkä keskeisin huolenaihe, hän sanoo.

Työn menettäminen ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ovat tie köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Jo nyt on nähtävissä, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.

Nykyiseen köyhyyteen liittyy Tuomalan mielestä enemmän näköalattomuutta kuin vaikkapa sotien jälkeiseen köyhyyteen. Silloin pääosa väestöstä oli pienituloisia, mutta tulevaisuudenusko oli luja. Nyt moni vähävarainen junnaa päivästä toiseen, eikä juuri keksi mahdollisuuksia tilanteensa parantamiseen.

Hiilamon mielestä eriarvoistuminen voi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset sitoutuvat yhteiskuntaansa ja suhtautuvat verojen maksuun. Verojenmaksuhalukkuus saattaa heiketä, jos ei ajatella, että veroilla tuetaan meidän kaikkien hyvinvointia.

– Yksi kehityskulku on, että vaurain porukka irtisanoutuu julkisen palvelujärjestelmän rahoittamisesta. Ulkoistamis- yksityistämishankkeet esimerkiksi kunnissa selittyvät jo nyt osin tätä kautta, Tuomala sanoo.

Jakautuminen kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeen näkyy jo terveydenhuollossa etenkin kasvukeskuksissa, joissa on valinnaisia hoitopaikkoja. Köyhimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joiden palvelut heikkenevät julkisen sektorin supistusten vuoksi. Töissä käyvät käyttävät työterveyshuoltoa ja varakkaimmat ostavat yksityisiä lääkäripalveluita.
Kuntien rahavaikeudet eivät näytä hellittävän, mikä lisää yksityistämispaineita entisestään. Tuomala pitää hyvin mahdollisena, että tämä jyrkentää kahtiajakoa.

Tuloerojen kasvu liittyy Hiilamon mukaan kansainvälisen työnjaon syventymiseen ja työmarkkinoiden eriytymiseen, mikä on kasvattanut palkkaeroja. Globalisaatio on myös edistänyt työttömyyttä, sillä yritykset ovat siirtäneet tuotantolaitoksiaan Suomesta halvempiin maihin.
Pelkästään yleistä kehitystä emme voi silti syyttää, sillä Suomessa tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin monessa muussa maassa.

Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan.
– Verotuksen muutos on tärkeä syy tuloerojen kasvuun, sanovat asiantuntijat.

Suomessa siirryttiin laman jälkeen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta suhteelliseen verotukseen. Myös omaisuuteen perustuvaa verotusta ja tuloveroja on lievennetty.
– Ylimmän yhden prosentin vaurastuminen johtuu siitä, että on mahdollistettu ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi. Sitä kautta eniten ansaitsevilta saadut verotulot ovat pienentyneet, Tuomala sanoo.
Hänen mukaansa suurituloisimmilla on nyt parhaat mahdollisuudet minimoida verotustaan.
– Mikään ei muutu, jollei verojärjestelmää muuteta, hän huomauttaa.

Verotus on epäoikeudenmukaista eikä veronkannonkriteerinä ole veronmaksukyky.
200.000 euron pääomatulot + ansiotulot mukaan lukien vero-% on vain 35. Progressio ei jatku tulohuipulla vaan keskimääräinen vero-% laskee.
Miljoonatuloiset maksavat vain 28 %:n veron, kun muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi - hallituksen tuella.

Leipäjonojen Suomi kirjoitti:

Suomi on jakautumassa yhä selvemmin kahden kerroksen väkeen. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeammin kuin monessa muussa maassa: huipputuloisten tulot ovat nousseet lähes ennätystahtia ja suhteellinen köyhyys lisääntynyt. Jos mitään ei tehdä, kahtiajako kärjistyy tulevaisuudessa. Se tarkoittaa pelkoa ja eristäytymistä. Häviäjien lisäksi silloin kärsii myös kansan suuri enemmistö.
Taloussanomat/Outi Kokko/6.12.2010

Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen Yliopistosta kertoo, että tuloerot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi.
– Huipputuloisilla käytettävissä olevien tulojen kasvu on maailmanennätysluokkaa. Samaan aikaan suhteellinen köyhyys on kasvanut.

Suomalaiset isot pörssiyhtiöt jakoivat 13 % enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissavuodelta. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee tänä vuonna 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon. Osinkomiljonäärit viettivät osinkokarnevaaleja myös lama vuonna. Lamavuonna poistettiin työantajien kela-maksu, mikä aiheutti miljardin euron loven verokertymään.

Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela, mutta ei myöskään räikeä eriarvoisuuksien maa – ainakaan vielä.
Pitkäaikaistyöttömyyden, pitkäaikaisen toimeentulotuen, lastensuojelun tarpeen sekä alkoholikuolemien kasvun perusteella pahoinvointi näyttää lisääntyneen selvästi. Hiilamon mukaan eriarvoisuuden suureneminen näkyy yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina, jos mitään ei tehdä.

Mitä suuremmiksi tuloerot kasvavat, sitä enemmän Tuomalan mielestä nakerretaan sosiaalivakuutusvaltion perustaa, jossa jokaisen lähtökohdat ovat suunnilleen samanlaiset.
– Köyhyyden periytyminen on ehkä keskeisin huolenaihe, hän sanoo.

Työn menettäminen ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ovat tie köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Jo nyt on nähtävissä, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.

Nykyiseen köyhyyteen liittyy Tuomalan mielestä enemmän näköalattomuutta kuin vaikkapa sotien jälkeiseen köyhyyteen. Silloin pääosa väestöstä oli pienituloisia, mutta tulevaisuudenusko oli luja. Nyt moni vähävarainen junnaa päivästä toiseen, eikä juuri keksi mahdollisuuksia tilanteensa parantamiseen.

Hiilamon mielestä eriarvoistuminen voi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset sitoutuvat yhteiskuntaansa ja suhtautuvat verojen maksuun. Verojenmaksuhalukkuus saattaa heiketä, jos ei ajatella, että veroilla tuetaan meidän kaikkien hyvinvointia.

– Yksi kehityskulku on, että vaurain porukka irtisanoutuu julkisen palvelujärjestelmän rahoittamisesta. Ulkoistamis- yksityistämishankkeet esimerkiksi kunnissa selittyvät jo nyt osin tätä kautta, Tuomala sanoo.

Jakautuminen kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeen näkyy jo terveydenhuollossa etenkin kasvukeskuksissa, joissa on valinnaisia hoitopaikkoja. Köyhimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joiden palvelut heikkenevät julkisen sektorin supistusten vuoksi. Töissä käyvät käyttävät työterveyshuoltoa ja varakkaimmat ostavat yksityisiä lääkäripalveluita.
Kuntien rahavaikeudet eivät näytä hellittävän, mikä lisää yksityistämispaineita entisestään. Tuomala pitää hyvin mahdollisena, että tämä jyrkentää kahtiajakoa.

Tuloerojen kasvu liittyy Hiilamon mukaan kansainvälisen työnjaon syventymiseen ja työmarkkinoiden eriytymiseen, mikä on kasvattanut palkkaeroja. Globalisaatio on myös edistänyt työttömyyttä, sillä yritykset ovat siirtäneet tuotantolaitoksiaan Suomesta halvempiin maihin.
Pelkästään yleistä kehitystä emme voi silti syyttää, sillä Suomessa tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin monessa muussa maassa.

Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan.
– Verotuksen muutos on tärkeä syy tuloerojen kasvuun, sanovat asiantuntijat.

Suomessa siirryttiin laman jälkeen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta suhteelliseen verotukseen. Myös omaisuuteen perustuvaa verotusta ja tuloveroja on lievennetty.
– Ylimmän yhden prosentin vaurastuminen johtuu siitä, että on mahdollistettu ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi. Sitä kautta eniten ansaitsevilta saadut verotulot ovat pienentyneet, Tuomala sanoo.
Hänen mukaansa suurituloisimmilla on nyt parhaat mahdollisuudet minimoida verotustaan.
– Mikään ei muutu, jollei verojärjestelmää muuteta, hän huomauttaa.

Verotus on epäoikeudenmukaista eikä veronkannonkriteerinä ole veronmaksukyky.
200.000 euron pääomatulot + ansiotulot mukaan lukien vero-% on vain 35. Progressio ei jatku tulohuipulla vaan keskimääräinen vero-% laskee.
Miljoonatuloiset maksavat vain 28 %:n veron, kun muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi - hallituksen tuella.

ollenkaan sitä mitä viralliset verottajan tilastot krtovat? Tuo on taas hyvin paljon ristiriidassa tämän kanssa. Tuossa vioslukuvirheitä. tuloerojen kasvu alkoi pienetä vuoden 2007 jälkeen. Jo 2008 ne olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Suurommat tulo pinenivät 15%. suraavakin tulokymmenys 5%. Matalin kymmnys vielä pineni 0,5%, mutta kaikki muut tulokymmnykset suurenivat. Eli tuloerot supistuivat.

Kunhan ensi joulukuussa julkaitaan seuraava tilasto niin sinä on vieläkin rajumpi tuloerojen supistuminen. Mutta sillä erolla että isotuloisten tulot ei laske niin rajusti kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta Pienituloisten tulot nousevat voimakkaammin kuin vuonna 2009.

"Julkaistu: 17.12.2010
Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009

Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä keskiarvotulot alenivat 3 prosenttia, mutta kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä tulot vähenivät 15 prosentilla. Sen sijaan muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat vuonna 2009. Pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli kuitenkin vain puoli prosenttia, kun se 2 – 9 tulokymmenyksessä oli 2–2,5 prosentia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. "

Leipäjonojen Suomi kirjoitti:

Suomi on jakautumassa yhä selvemmin kahden kerroksen väkeen. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeammin kuin monessa muussa maassa: huipputuloisten tulot ovat nousseet lähes ennätystahtia ja suhteellinen köyhyys lisääntynyt. Jos mitään ei tehdä, kahtiajako kärjistyy tulevaisuudessa. Se tarkoittaa pelkoa ja eristäytymistä. Häviäjien lisäksi silloin kärsii myös kansan suuri enemmistö.
Taloussanomat/Outi Kokko/6.12.2010

Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen Yliopistosta kertoo, että tuloerot ovat kasvaneet erittäin jyrkästi.
– Huipputuloisilla käytettävissä olevien tulojen kasvu on maailmanennätysluokkaa. Samaan aikaan suhteellinen köyhyys on kasvanut.

Suomalaiset isot pörssiyhtiöt jakoivat 13 % enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissavuodelta. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee tänä vuonna 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon. Osinkomiljonäärit viettivät osinkokarnevaaleja myös lama vuonna. Lamavuonna poistettiin työantajien kela-maksu, mikä aiheutti miljardin euron loven verokertymään.

Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että Suomi ei ole enää tasa-arvon onnela, mutta ei myöskään räikeä eriarvoisuuksien maa – ainakaan vielä.
Pitkäaikaistyöttömyyden, pitkäaikaisen toimeentulotuen, lastensuojelun tarpeen sekä alkoholikuolemien kasvun perusteella pahoinvointi näyttää lisääntyneen selvästi. Hiilamon mukaan eriarvoisuuden suureneminen näkyy yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina, jos mitään ei tehdä.

Mitä suuremmiksi tuloerot kasvavat, sitä enemmän Tuomalan mielestä nakerretaan sosiaalivakuutusvaltion perustaa, jossa jokaisen lähtökohdat ovat suunnilleen samanlaiset.
– Köyhyyden periytyminen on ehkä keskeisin huolenaihe, hän sanoo.

Työn menettäminen ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ovat tie köyhtymiseen ja syrjäytymiseen. Jo nyt on nähtävissä, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.

Nykyiseen köyhyyteen liittyy Tuomalan mielestä enemmän näköalattomuutta kuin vaikkapa sotien jälkeiseen köyhyyteen. Silloin pääosa väestöstä oli pienituloisia, mutta tulevaisuudenusko oli luja. Nyt moni vähävarainen junnaa päivästä toiseen, eikä juuri keksi mahdollisuuksia tilanteensa parantamiseen.

Hiilamon mielestä eriarvoistuminen voi vaikuttaa siihen, miten suomalaiset sitoutuvat yhteiskuntaansa ja suhtautuvat verojen maksuun. Verojenmaksuhalukkuus saattaa heiketä, jos ei ajatella, että veroilla tuetaan meidän kaikkien hyvinvointia.

– Yksi kehityskulku on, että vaurain porukka irtisanoutuu julkisen palvelujärjestelmän rahoittamisesta. Ulkoistamis- yksityistämishankkeet esimerkiksi kunnissa selittyvät jo nyt osin tätä kautta, Tuomala sanoo.

Jakautuminen kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeen näkyy jo terveydenhuollossa etenkin kasvukeskuksissa, joissa on valinnaisia hoitopaikkoja. Köyhimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joiden palvelut heikkenevät julkisen sektorin supistusten vuoksi. Töissä käyvät käyttävät työterveyshuoltoa ja varakkaimmat ostavat yksityisiä lääkäripalveluita.
Kuntien rahavaikeudet eivät näytä hellittävän, mikä lisää yksityistämispaineita entisestään. Tuomala pitää hyvin mahdollisena, että tämä jyrkentää kahtiajakoa.

Tuloerojen kasvu liittyy Hiilamon mukaan kansainvälisen työnjaon syventymiseen ja työmarkkinoiden eriytymiseen, mikä on kasvattanut palkkaeroja. Globalisaatio on myös edistänyt työttömyyttä, sillä yritykset ovat siirtäneet tuotantolaitoksiaan Suomesta halvempiin maihin.
Pelkästään yleistä kehitystä emme voi silti syyttää, sillä Suomessa tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin monessa muussa maassa.

Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan.
– Verotuksen muutos on tärkeä syy tuloerojen kasvuun, sanovat asiantuntijat.

Suomessa siirryttiin laman jälkeen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta suhteelliseen verotukseen. Myös omaisuuteen perustuvaa verotusta ja tuloveroja on lievennetty.
– Ylimmän yhden prosentin vaurastuminen johtuu siitä, että on mahdollistettu ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi. Sitä kautta eniten ansaitsevilta saadut verotulot ovat pienentyneet, Tuomala sanoo.
Hänen mukaansa suurituloisimmilla on nyt parhaat mahdollisuudet minimoida verotustaan.
– Mikään ei muutu, jollei verojärjestelmää muuteta, hän huomauttaa.

Verotus on epäoikeudenmukaista eikä veronkannonkriteerinä ole veronmaksukyky.
200.000 euron pääomatulot + ansiotulot mukaan lukien vero-% on vain 35. Progressio ei jatku tulohuipulla vaan keskimääräinen vero-% laskee.
Miljoonatuloiset maksavat vain 28 %:n veron, kun muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi - hallituksen tuella.

Tilastokeskuksen mukaan myös kaikkein alimpien tuloluokkien ostovoima on koko ajan lisääntynyt, mutta kaikkein rikkaimman kymmenyksen tulot ovat pudonneet 15%.

Puheet tuloerojen kasvusta ovat siis perää vailla.

Ainoa tosiasia, jolla tuloerojen kasvua voisi selitellä on se, että työssäkäyvien, keskiluokkaisten perheiden palkkataso on noussut viimeaikaisten työehtosopimusten myötä prosentuaalisesti enemmän kuin työttömien tulotaso, mikä olisi omiaan houkuttelemaan niitäkin työttömiä töihin, jotka tähän asti ovat kieltäytyneet sekä tarjotun työn vastaanottamisesta että työllisyyskoulutuksesta.

Leipäjonojen kasvulle on hyvin yksinkertainen selitys: todellisten tarvitsijoiden lisäksi jonoihin ovat oppineet menemään myös sellaiset ihmiset, jotka kiertävät markettien ilmaisilla avajaiskahveillakin.

Pääomatulojen verotus on hyvin oikeudenmukainen, koska jos pääomasijoittajia ei olisi, ei olisi työpaikkojakaan. Kaikki muut verotulothan syntyvät vain sen ansiosta, että meillä on sijoittajia, joiden rahoilla koko talous pyörii

Sini-puna itse asiassa hillitsee porvareiden ahneutta. Porvarihallituksissa tuollaisia pidäkkeitä ei ole lainkaan, mikä jälki näkyy nyt ja aiemmin Ahon katastrofihallituksen aikana.

palahallin rauniot kirjoitti:

Sini-puna itse asiassa hillitsee porvareiden ahneutta. Porvarihallituksissa tuollaisia pidäkkeitä ei ole lainkaan, mikä jälki näkyy nyt ja aiemmin Ahon katastrofihallituksen aikana.

Pitääkö kaivaa Oivan käppyrät esille? :))

kukaan. kirjoitti:

Pitääkö kaivaa Oivan käppyrät esille? :))

Rest in peace.

ps. Älä vaan kaiva "Riston" käppyröitä esiin. Ahohan julisti kasvun alkaneeksi määrättynä päivänä hallituksensa aikana. Kaatuneet valuuttalainoja ottaneet yrittäjät ja sadat tuhannet työttömät tuskin olivat samoilla linjoilla. Vasta Lipposen ja Niinistön hedelmällinen yhteistyö nosti Suomen kasvu-uralle.

palahallin rauniot kirjoitti:

Rest in peace.

ps. Älä vaan kaiva "Riston" käppyröitä esiin. Ahohan julisti kasvun alkaneeksi määrättynä päivänä hallituksensa aikana. Kaatuneet valuuttalainoja ottaneet yrittäjät ja sadat tuhannet työttömät tuskin olivat samoilla linjoilla. Vasta Lipposen ja Niinistön hedelmällinen yhteistyö nosti Suomen kasvu-uralle.

palata siihen "Lipposen ja Niinistön hedelmälliseen yhteistyöhön".

haluavat... kirjoitti:

palata siihen "Lipposen ja Niinistön hedelmälliseen yhteistyöhön".

Lipposen ja Niinistön aikana asiat vain edistyivät tasaisesti parempaan suuntaan. Tämän hallituksen suusta on kuultu sellaistakin, "ettei lama lainkaan hipaise Suomea" ja että "siirrymme korkeintaan taantumaan".

Aika rankkoja vitsejä suomalaisten kannalta.

haluavat... kirjoitti:

palata siihen "Lipposen ja Niinistön hedelmälliseen yhteistyöhön".

sitä nälkää on kärsitty tarpeeksi.

Uskomatonta hyvinvointivaltiossa etttä poliitikot voivat sössiä asiat niin että tulee nälänhätä.

Se koettiin lipposen, Viinasen ja Niinistön "valtakaudella".

Ei ikinä enää sini-punaa.

Ei sitten ikinä. kirjoitti:

sitä nälkää on kärsitty tarpeeksi.

Uskomatonta hyvinvointivaltiossa etttä poliitikot voivat sössiä asiat niin että tulee nälänhätä.

Se koettiin lipposen, Viinasen ja Niinistön "valtakaudella".

Ei ikinä enää sini-punaa.

Kepulaiset Esko Ahon , Matti Vanhasen ja monet muut kepulistiketkut

Kepurosvot kirjoitti:

Kepulaiset Esko Ahon , Matti Vanhasen ja monet muut kepulistiketkut

viimeiseksi äänestäisivät?
Onko ne hyvä vai pienituloisia?

Kepurosvot kirjoitti:

Kepulaiset Esko Ahon , Matti Vanhasen ja monet muut kepulistiketkut

tuevasi meidän köyhien ostovoiman.

Viinanen ja Lipponen sössivät heti sen asian.

Minä tiedän kun olen itse sen nälän nähnyt.

Ahon hallitus oli hyvä köyhille. Ei ollut nälkä. Lipponen leikkais heti puolen vuoden aikana toimeentulostani 2300 markkaa. Juuri sen osan jonka olisin tarvinnut ruoan ostoon.

haluavat... kirjoitti:

palata siihen "Lipposen ja Niinistön hedelmälliseen yhteistyöhön".

Kyllä Lipposen hallituksen aika oli aika huono AHON hallituksen jälkeen toimia.En puolustele yhtään kyllä lipposta olihan se kyllä niin oikeistolaista politiikkaa.mutta nyt käy taas samaten kaikki kyllä kelpaa hallitukseen .ympäri pyöreä hallitus ohjelma että kaikki sopii.kyllä suurin vastuu päähallitus puolueilla kepu,kok,sdp,nämähän vie muut vikisee,että se siitä.

1,35% = 15€/kk

punaviestiä. Toimittajat tekevät vaalipropakandaa omien puolueidensa eteen.

Sitä se pohjimmiltaan on. Kun absoluuttinen köyhyys on vähentynyt toimittajat keksivät termin suhteellinen köyhyys.

Suhteellinen köyhyys tarkoittaa sitä jos on kaksi palkansaajaa. Toinen tienaa 10 000 euroa kuukaudessa, toinen 4000 euroa kuukaudessa. Tuosta kun aletaan lakskemaan suhteellista köyhyyttä se Jutta Urpilaisen palkaoilla töitä tekevä on suhteellisesti köyhä. Takuulla kumpikaan noista ei ole köyhiä, mutta niin suhteellisuus kertoo.

Se määrä jonka raha on vuodessa menettänyt ostovoimaansa. Ei se paljon vuodessa ole mutta kun se puuttuu 18 vuoden ajalta se tekee ostovoimassa huomattavan summan. 2X18= 36%. Eli yli perusturvan ostovoima on alentunut Lipposen päätöksin kolmanneksen vuodesta 1995.

Täyttä asiaa koko kirjoituksesi.