Magma.fi:
"Realisti vai myhäilyukko? 15. 122010
John-Erik Jansén kirjoittaa Västra Nylands ledare (15.12.) Wallinin ärtymyksestä vastuuttomien myhäilyukkojen yli, jotka haluavat luopua pakkoruotsista suomenkielisissä kouluissa:
"Ruotsalais-Suomi-valtion poliittinen kieli rikastui, kun Wallin luki lakia ruotsinkielisille "Emsalön myhäilyukoille ja norsunluutornien akateemikoille", jotka haluavat poistaa pakkoruotsin.
Myhäilyukot ovat vastuuttomia mielipiteenilmaisijoita, vastakohtia poliitikoille, joiden tulee tehdä seurausarviointia. Wallinilla on selvä käsitys ruotsinluvusta suomenkielisissä kouluissa:Jos se poistetaan, heiluvat peruspilarit ruotsin asemalle kansalliskielenä Suomessa. Poistettu ruotsi merkitsisi, että vähitellen luovuttaisiin vaatimasta ruotsin osaamista tietyissä julkisissa viroissa.
Emsalön myhäilyukko on eläköitynyt Yle-toimittaja Geo Stenius - ei ole tietoa, miksi Wallin mainitsi juuri hänen kotipaikkansa. Emsalöstä tulee myös lucia.
Norsunluutornista taas tulee 2 professoria, Fred Karlsson, yleisen kielitieteen professori ja Bo Lönnqvist,v ärikäsja osaava väittelijä, emeritusprofessori etnologiasssa Jyväskylän yliopistossa.
Eilen ilmoittautui vielä yksi myhäilyukko Sture Gadd, Helsingin kaupunginvaltuuston rkp-läinen, joka kirjoitti kolumnissaan, että vapaaehtoinen ruotsi vain sisältää sen, että tunnustetaan "se mikä jo on fakta Helsingissä huolimatta 35 000 ruotsinkielisestä."
Tärkeä argumentti pakkoruotsin poistamisen puoluesta on, että se vapauttaisi ruotsin kielestä käytävässä keskustelussa painavan taakan, käsitteen "pakkoruotsi". Pakko on ruotsin kielelle huonoa peeärrää, ja viimekädessä se on suomenkielinen enemmistö, joka päättää, mitä kouluissa luetaan.
Fred Karlsson tähdentää, että suuri enemmistö eduskunnassa on aina äänestänyt ruotsin puolesta. On kaikesta huolimatta pieni, mutta kovaääninen ryhmä, joka haluaa poistaa pakkoruotsin. Geo Stenius haluaa lisätä ja parantaa ruotsin opetusta suomenkielisissä kouluissa, vastapainona pakollisuudelle.
Stefan Wallin on oikeassa siinä, että vapaaehtoisuus ei takaa kiinnostusta ruotsin lukuun. Niinhän argumentoitiin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsi tuli vapaaehtoiseksi, mutta se argumentti kaatui. Henna Virkkuselle eilen luovutettu seuraamusselvitys osoittaa, että vain kaksikolmasosa suomenkielisistä abiturienteista kirjoittaa ruotsin, ja vain puolet miespuolisistä.
Nyt korkeakouluissa paikkaillaan opiskelijoiden puutteellista ruotsia. Mutta sille on kipuraja, ja kun se on saavutettu, on ns. virkamiesruotsi hyvin löysässä. Silloin ei hallinto voi enää olla kaksikielistä.
Wallinin analyysi on vieläkin realistisempaa kun esim.Kiviniemi ja muut sanovat, että kouluruotsilla ja kaksikielisyydellä ei ole olemitään tekemistä toistensa kanssa.
Sinä päivänä kun toisen kotimaisen kielen taidot ovat niin vähäiset, että viranomaiset eivät toimi kahdella kielellä, ei ruotsia enää voi kutsua kansalliskieleksi.
Ruotsin pitää olla pakollista, mutta sen perustelut tulee uusia. "Että voi antaa palvelua ruotsiksi" ei riitä perusteluksi, se kuulostaa kuin vaatimukselta, jonka esivalta asettaa alamaisille.
Täytyy nähdä maan molempien kielten osaaminen perustavaa laatua olevana oikeutena sekä ruotsin-että suomenkielisille. Suomenmaalainen identiteetti ja kulttuuri on muovautunut suomenkielisen ja ruotsinkielisen vuorovaikutuksessa, ja taidot molemmissa kielissä ovat yksi edellytyksistä, joilla ymmärretään tätä asianyhteyttä. Peruskoulu pettää tehtävänsä, jos se ei anna kaikille oppilaille pääsyä tähän työkaluun.
Mikä osa ylesissivistystä sitten poistetaan?
Stefan Wallin olisi voinut valita toisenlaisen tavan keskustella, kuin tämän, että asettaa naurunaiseksi ne, joilla on toinen mielipide metodeista, mutta ei tietenkään päämäärästä, että ruotsi turvataan kansalliskielenä.
Ehkä hänen ärtymyksessään on kyse siitä painajaisen kaiusta, joka on näinä aikoina piinannut Rkp:n puheenjohtajaa.
Eduskuntavaalin jälkeen on mahdollinen hallituspohja Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Kristillisdemorkaatit ja Rkp. Muut hyväksyvät vaalivoittajan, Soinin kynnyskysymyksen, joka on, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan, että pakkoruotsi poistetaan.
Minkä seurauspäätelmän Rkp silloin tekee?"
"Realisti vai myhäilyukko? 15. 122010
John-Erik Jansén kirjoittaa Västra Nylands ledare (15.12.) Wallinin ärtymyksestä vastuuttomien myhäilyukkojen yli, jotka haluavat luopua pakkoruotsista suomenkielisissä kouluissa:
"Ruotsalais-Suomi-valtion poliittinen kieli rikastui, kun Wallin luki lakia ruotsinkielisille "Emsalön myhäilyukoille ja norsunluutornien akateemikoille", jotka haluavat poistaa pakkoruotsin.
Myhäilyukot ovat vastuuttomia mielipiteenilmaisijoita, vastakohtia poliitikoille, joiden tulee tehdä seurausarviointia. Wallinilla on selvä käsitys ruotsinluvusta suomenkielisissä kouluissa:Jos se poistetaan, heiluvat peruspilarit ruotsin asemalle kansalliskielenä Suomessa. Poistettu ruotsi merkitsisi, että vähitellen luovuttaisiin vaatimasta ruotsin osaamista tietyissä julkisissa viroissa.
Emsalön myhäilyukko on eläköitynyt Yle-toimittaja Geo Stenius - ei ole tietoa, miksi Wallin mainitsi juuri hänen kotipaikkansa. Emsalöstä tulee myös lucia.
Norsunluutornista taas tulee 2 professoria, Fred Karlsson, yleisen kielitieteen professori ja Bo Lönnqvist,v ärikäsja osaava väittelijä, emeritusprofessori etnologiasssa Jyväskylän yliopistossa.
Eilen ilmoittautui vielä yksi myhäilyukko Sture Gadd, Helsingin kaupunginvaltuuston rkp-läinen, joka kirjoitti kolumnissaan, että vapaaehtoinen ruotsi vain sisältää sen, että tunnustetaan "se mikä jo on fakta Helsingissä huolimatta 35 000 ruotsinkielisestä."
Tärkeä argumentti pakkoruotsin poistamisen puoluesta on, että se vapauttaisi ruotsin kielestä käytävässä keskustelussa painavan taakan, käsitteen "pakkoruotsi". Pakko on ruotsin kielelle huonoa peeärrää, ja viimekädessä se on suomenkielinen enemmistö, joka päättää, mitä kouluissa luetaan.
Fred Karlsson tähdentää, että suuri enemmistö eduskunnassa on aina äänestänyt ruotsin puolesta. On kaikesta huolimatta pieni, mutta kovaääninen ryhmä, joka haluaa poistaa pakkoruotsin. Geo Stenius haluaa lisätä ja parantaa ruotsin opetusta suomenkielisissä kouluissa, vastapainona pakollisuudelle.
Stefan Wallin on oikeassa siinä, että vapaaehtoisuus ei takaa kiinnostusta ruotsin lukuun. Niinhän argumentoitiin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsi tuli vapaaehtoiseksi, mutta se argumentti kaatui. Henna Virkkuselle eilen luovutettu seuraamusselvitys osoittaa, että vain kaksikolmasosa suomenkielisistä abiturienteista kirjoittaa ruotsin, ja vain puolet miespuolisistä.
Nyt korkeakouluissa paikkaillaan opiskelijoiden puutteellista ruotsia. Mutta sille on kipuraja, ja kun se on saavutettu, on ns. virkamiesruotsi hyvin löysässä. Silloin ei hallinto voi enää olla kaksikielistä.
Wallinin analyysi on vieläkin realistisempaa kun esim.Kiviniemi ja muut sanovat, että kouluruotsilla ja kaksikielisyydellä ei ole olemitään tekemistä toistensa kanssa.
Sinä päivänä kun toisen kotimaisen kielen taidot ovat niin vähäiset, että viranomaiset eivät toimi kahdella kielellä, ei ruotsia enää voi kutsua kansalliskieleksi.
Ruotsin pitää olla pakollista, mutta sen perustelut tulee uusia. "Että voi antaa palvelua ruotsiksi" ei riitä perusteluksi, se kuulostaa kuin vaatimukselta, jonka esivalta asettaa alamaisille.
Täytyy nähdä maan molempien kielten osaaminen perustavaa laatua olevana oikeutena sekä ruotsin-että suomenkielisille. Suomenmaalainen identiteetti ja kulttuuri on muovautunut suomenkielisen ja ruotsinkielisen vuorovaikutuksessa, ja taidot molemmissa kielissä ovat yksi edellytyksistä, joilla ymmärretään tätä asianyhteyttä. Peruskoulu pettää tehtävänsä, jos se ei anna kaikille oppilaille pääsyä tähän työkaluun.
Mikä osa ylesissivistystä sitten poistetaan?
Stefan Wallin olisi voinut valita toisenlaisen tavan keskustella, kuin tämän, että asettaa naurunaiseksi ne, joilla on toinen mielipide metodeista, mutta ei tietenkään päämäärästä, että ruotsi turvataan kansalliskielenä.
Ehkä hänen ärtymyksessään on kyse siitä painajaisen kaiusta, joka on näinä aikoina piinannut Rkp:n puheenjohtajaa.
Eduskuntavaalin jälkeen on mahdollinen hallituspohja Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Kristillisdemorkaatit ja Rkp. Muut hyväksyvät vaalivoittajan, Soinin kynnyskysymyksen, joka on, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan, että pakkoruotsi poistetaan.
Minkä seurauspäätelmän Rkp silloin tekee?"
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Eduskuntavaalin jälkeen on mahdollinen hallituspohja Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Kristillisdemorkaatit ja Rkp. Muut hyväksyvät vaalivoittajan, Soinin kynnyskysymyksen, joka on, että hallitusohjelmaan kirjoitetaan, että pakkoruotsi poistetaan."
Käsittääkseni Soinin pitäisi vaatia, että näin toimitaan kaikilla asteilla, ts. että myös virkamiesruotsi poistetaan.
Soinilla ei ole mitään kiirettä hallitukseen tai tarvetta kompromisseihin.
Maailma tulee olemaan globaalissa talouskriisissä ainakin seuraavat kymmenen vuotta, joten on ihan hyvä jos ärkoopee ja muut "osaavat tahot" siellä ratkovat näitä oikeita ongelmia.
Nyt on hyvä aika perussuomalaisten olla oppositiossa.
"Suomenmaalainen identiteetti ja kulttuuri on muovautunut suomenkielisen ja ruotsinkielisen vuorovaikutuksessa, ja taidot molemmissa kielissä ovat yksi edellytyksistä, joilla ymmärretään tätä asianyhteyttä."
Viis suomenmaalaisten identiteetistä. Suomalaisten identiteettiin ei ruotsin kieli kuulu. Piste. Asiayhteydet voidaan opiskella historian tunneilla.
Suomessa on siis olemassa ruotsinkielisiä, suomenmaalaisia ja suomalaisia.
Suomalaiset ovat enemmistö, mutta heilläei ole demokratian heille teoriassa antamaa enemmistövaltaa.
Fred Karlssonin mielestä pakkoruotsia vastustaa vain pieni, mutta äänekäs ryhmä!!!!
Siis missä maailmassa nuo surusvekot oikein elävät?
He ovat oikeassa. Pakkoruotsia vastustaa vain pieni, 90-95% osuus kansalaisista.
Hurrit víttuun