15.12.2010
TIEDOTE
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen on erittäin huolissaan nuorten rapautuvasta kielitaidosta. Kuluvana syksynä julkaistu Nuorisobarometri vahvisti tietoa siitä, että nuorten kielivalikoima on kaventumassa pelkän äidinkielen ja englannin osaamiseksi. Kahta vierasta kieltä, yleisimmin englantia ja ruotsia, kokee nimittäin osaavansa enää alle puolet ja kolmea vierasta kieltä vain joka seitsemäs nuori.
Kurvisen mielestä nuoria tulee kannustaa nykyistä monipuolisempaan kielten opiskeluun. Hän esittää, että peruskouluissa ja toisella asteella käynnistetään valtakunnalliset kielitaitomestaruuskilpailut. Kilpailussa hyvin menestyneille nuorille jaettaisiin palkinnoksi ulkomaille suuntautuvia kielitaitoa syventäviä kurssimatkoja sekä jatko-opintopaikkoja. Kuntien ystävyyskaupunkitoiminnan aktivoimisella voitaisiin puolestaan tukea sellaisten nuorten kansainvälisyyskokemuksia, joilla ei muutoin välttämättä ole mahdollisuuksia matkailuun.
Lisäksi korkeakoulujen tulee huomioida ylioppilaskokeessa saavutetut tulokset opiskelijavalinnoissaan nykyistä paremmin. Joissakin aineissa, kuten matematiikassa, osataan jo arvostaa opiskelumenestystä. Kielissä saavutetut ansiot ohitetaan tylysti opiskelijavalinnoissa.
- -Onhan se maalaisjärjellä ajatellen kummallista, että ylioppilaskokeessa edes paras saavutettavissa oleva arvosana eli laudatur, ei takaa mitään vieraita kieliä opiskelleelle. Yleensä nuori joutuu silti pyrkimään pääsykoerumban kautta, jotta pääsisi opiskelemaan esimerkiksi kielitiedettä tai kääntämistä yliopistoon, ihmettelee Kurvinen.
Kurvisen mukaan pakkoruotsi on yksi tekijä, joka estää suomalaisnuorten kielitaidon monipuolistumista. Tuore tutkimustulos ylioppilaskirjoitusten rakennemuutoksen vaikutuksista osoittaa, että nuoret ovat erittäin turhautuneita ruotsin kielen opiskeluun. Pojista enää puolet kirjoittaa ruotsin, joka on kuitenkin vienyt merkittävästi opiskeluresursseja. Pakkoruotsin vuoksi aikaa ei kuitenkaan liioin ole jäänyt sellaisten kielten opiskeluun, joita nuori oikeasti kokisi tarvitsevansa ja haluavansa oppia.
- Kaikilla ei ole kykyä tai halua opiskella samaan aikaan useampaa kuin kahta vierasta kieltä, joten ruotsi ei toimi porttina muille kielille, vaan pikemminkin tulppana. On suoranaista typeryyttä pakottaa jokainen nuori opiskelemaan ruotsia ja viedä näin resursseja muilta kieliltä, arvostelee Kurvinen.
Lisätietoja:
Antti Kurvinen, Keskustanuorten puheenjohtaja, 044 7514 257, antti.kurvinen(at)keskustanuoret.fi
Tuomas Vanhanen, Keskustanuorten poliittinen suunnittelija, 050 3897 258, tuomas.vanhanen(at)keskustanuoret.fi
http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset?bid=752
TIEDOTE
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen on erittäin huolissaan nuorten rapautuvasta kielitaidosta. Kuluvana syksynä julkaistu Nuorisobarometri vahvisti tietoa siitä, että nuorten kielivalikoima on kaventumassa pelkän äidinkielen ja englannin osaamiseksi. Kahta vierasta kieltä, yleisimmin englantia ja ruotsia, kokee nimittäin osaavansa enää alle puolet ja kolmea vierasta kieltä vain joka seitsemäs nuori.
Kurvisen mielestä nuoria tulee kannustaa nykyistä monipuolisempaan kielten opiskeluun. Hän esittää, että peruskouluissa ja toisella asteella käynnistetään valtakunnalliset kielitaitomestaruuskilpailut. Kilpailussa hyvin menestyneille nuorille jaettaisiin palkinnoksi ulkomaille suuntautuvia kielitaitoa syventäviä kurssimatkoja sekä jatko-opintopaikkoja. Kuntien ystävyyskaupunkitoiminnan aktivoimisella voitaisiin puolestaan tukea sellaisten nuorten kansainvälisyyskokemuksia, joilla ei muutoin välttämättä ole mahdollisuuksia matkailuun.
Lisäksi korkeakoulujen tulee huomioida ylioppilaskokeessa saavutetut tulokset opiskelijavalinnoissaan nykyistä paremmin. Joissakin aineissa, kuten matematiikassa, osataan jo arvostaa opiskelumenestystä. Kielissä saavutetut ansiot ohitetaan tylysti opiskelijavalinnoissa.
- -Onhan se maalaisjärjellä ajatellen kummallista, että ylioppilaskokeessa edes paras saavutettavissa oleva arvosana eli laudatur, ei takaa mitään vieraita kieliä opiskelleelle. Yleensä nuori joutuu silti pyrkimään pääsykoerumban kautta, jotta pääsisi opiskelemaan esimerkiksi kielitiedettä tai kääntämistä yliopistoon, ihmettelee Kurvinen.
Kurvisen mukaan pakkoruotsi on yksi tekijä, joka estää suomalaisnuorten kielitaidon monipuolistumista. Tuore tutkimustulos ylioppilaskirjoitusten rakennemuutoksen vaikutuksista osoittaa, että nuoret ovat erittäin turhautuneita ruotsin kielen opiskeluun. Pojista enää puolet kirjoittaa ruotsin, joka on kuitenkin vienyt merkittävästi opiskeluresursseja. Pakkoruotsin vuoksi aikaa ei kuitenkaan liioin ole jäänyt sellaisten kielten opiskeluun, joita nuori oikeasti kokisi tarvitsevansa ja haluavansa oppia.
- Kaikilla ei ole kykyä tai halua opiskella samaan aikaan useampaa kuin kahta vierasta kieltä, joten ruotsi ei toimi porttina muille kielille, vaan pikemminkin tulppana. On suoranaista typeryyttä pakottaa jokainen nuori opiskelemaan ruotsia ja viedä näin resursseja muilta kieliltä, arvostelee Kurvinen.
Lisätietoja:
Antti Kurvinen, Keskustanuorten puheenjohtaja, 044 7514 257, antti.kurvinen(at)keskustanuoret.fi
Tuomas Vanhanen, Keskustanuorten poliittinen suunnittelija, 050 3897 258, tuomas.vanhanen(at)keskustanuoret.fi
http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset?bid=752
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä! Kepunuoret.
Kun vielä vasemmiston nuoret lopettaisivat käsittämättömän arkuutensa ja tulisivat yhteiseen suomalaisnuorten rintamaan kielivapauden puolesta!