Keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa näkee keskustan ahdingossa yhtymäkohtia vuoteen 1970, jolloin puolue kärsi historiansa suurimman tappion.
Tuolloin puolueen kansanedustajien määrä putosi 50:stä 36:een. Isohookana-Asunmaan mukaan vaalitappio oli suurelle osalle keskustalaisia "täysi yllätys, vaikka tappion ennusmerkit olivat olleet selvästi nähtävillä".
Nykyisin historiantutkijana ja Oulun yliopiston dosenttina toimiva Isohookana-Asunmaa kertoo näkemyksistään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina.
Kirjoituksesta on nostettavissa esiin viisi seikkaa, joiden vuoksi keskusta nyt horjuu.
Hän mainitsee pitkän hallitusväsymyksen, rapautuneen järjestökoneiston, puolueen arvostelun sisältäpäin, puolueen todellisen jäsenmäärän laskun sekä sen, että puoluejohto ei jalkaudu riittävästi äänestäjien keskuuteen.
- On mielenkiintoista, että Isohookana-Asunmaa nostaa esiin vuoden 1970 tilanteen. Vertausta on käytetty muissakin yhteyksissä, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta.
Railon mielestä Isohookana-Asunmaa on kirjoituksessaan "oikeilla linjoilla".
- On keskustassa nytkin sisäistä hajanaisuutta. Sen osoittaa esimerkiksi Jarmo Korhosen kampanja. Olen ehdokkailta kuullut, että hän kävisi omaa sotaansa keskustapuolueen nykyistä johtoa vastaan.
Vuoden 1970 vaaleissa perusasetelma oli samankaltainen. Tuolloin SMP saavutti Railon mukaan vaalivoittonsa pitkälti keskustapuoluetta kritisoimalla.
Elinkeinorakenne oli rajussa muutoksessa. SMP katsoi, että keskusta ei ollut uskollinen niille arvoille, joita se väitti edustavansa.
- Siinä tilanteessa keskustapuolue ei näyttänyt siltä, että se kykenisi vastaamaan tähän muutokseen. Se aiheutti närää maakunnissa, sanoo Railo.
Nyt närää on herättänyt mm. jätevesiasetus, eli kansan suussa "paskalaki". Maakuntien ihmiset ovat nousseet varpailleen.
Tällaiselle kritiikille keskustapuolue on Railon mielestä erityisen altis.
Isohookana-Asunmaan mielestä keskusta kamppailee huhtikuun eduskuntavaaleissa asemastaan. Gallupit eivät ole lupailleet hyvää.
Toisaalta keskustaa on jo vuosikaudet kutsuttu auringonlaskun puolueeksi, mutta aina se on selvinnyt.
"Elääkö puolue nyt toista suurta olemassaolon kriisiään, vai ymmärtääkö sen ydinjoukko etukäteen vaaran merkit ja onnistuu kiertämään ne?", kysyy Isohookana-Asunmaa.
- Kriisin merkit ovat olleet jo pitkän aikaa ilmassa. Ajattelen kuitenkin, että keskusta voi ehdottomasti selvitä kriisistään. En pidä mitenkään väistämättömänä, että keskusta valuisi esimerkiksi vasemmistoliiton kaltaiseksi puolueeksi, politiikan tutkija Railo sanoo.
Tuolloin puolueen kansanedustajien määrä putosi 50:stä 36:een. Isohookana-Asunmaan mukaan vaalitappio oli suurelle osalle keskustalaisia "täysi yllätys, vaikka tappion ennusmerkit olivat olleet selvästi nähtävillä".
Nykyisin historiantutkijana ja Oulun yliopiston dosenttina toimiva Isohookana-Asunmaa kertoo näkemyksistään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina.
Kirjoituksesta on nostettavissa esiin viisi seikkaa, joiden vuoksi keskusta nyt horjuu.
Hän mainitsee pitkän hallitusväsymyksen, rapautuneen järjestökoneiston, puolueen arvostelun sisältäpäin, puolueen todellisen jäsenmäärän laskun sekä sen, että puoluejohto ei jalkaudu riittävästi äänestäjien keskuuteen.
- On mielenkiintoista, että Isohookana-Asunmaa nostaa esiin vuoden 1970 tilanteen. Vertausta on käytetty muissakin yhteyksissä, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta.
Railon mielestä Isohookana-Asunmaa on kirjoituksessaan "oikeilla linjoilla".
- On keskustassa nytkin sisäistä hajanaisuutta. Sen osoittaa esimerkiksi Jarmo Korhosen kampanja. Olen ehdokkailta kuullut, että hän kävisi omaa sotaansa keskustapuolueen nykyistä johtoa vastaan.
Vuoden 1970 vaaleissa perusasetelma oli samankaltainen. Tuolloin SMP saavutti Railon mukaan vaalivoittonsa pitkälti keskustapuoluetta kritisoimalla.
Elinkeinorakenne oli rajussa muutoksessa. SMP katsoi, että keskusta ei ollut uskollinen niille arvoille, joita se väitti edustavansa.
- Siinä tilanteessa keskustapuolue ei näyttänyt siltä, että se kykenisi vastaamaan tähän muutokseen. Se aiheutti närää maakunnissa, sanoo Railo.
Nyt närää on herättänyt mm. jätevesiasetus, eli kansan suussa "paskalaki". Maakuntien ihmiset ovat nousseet varpailleen.
Tällaiselle kritiikille keskustapuolue on Railon mielestä erityisen altis.
Isohookana-Asunmaan mielestä keskusta kamppailee huhtikuun eduskuntavaaleissa asemastaan. Gallupit eivät ole lupailleet hyvää.
Toisaalta keskustaa on jo vuosikaudet kutsuttu auringonlaskun puolueeksi, mutta aina se on selvinnyt.
"Elääkö puolue nyt toista suurta olemassaolon kriisiään, vai ymmärtääkö sen ydinjoukko etukäteen vaaran merkit ja onnistuu kiertämään ne?", kysyy Isohookana-Asunmaa.
- Kriisin merkit ovat olleet jo pitkän aikaa ilmassa. Ajattelen kuitenkin, että keskusta voi ehdottomasti selvitä kriisistään. En pidä mitenkään väistämättömänä, että keskusta valuisi esimerkiksi vasemmistoliiton kaltaiseksi puolueeksi, politiikan tutkija Railo sanoo.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Pahiten kansan luottamusta keskustaan on nakertanut se, että keskustalaiset kinaavat keskenään, entinen puoluesihteeri kampanjoi vielä virassaan ollessaankin puoluejohtoia ja Vanhasta vastaan ja se, että vaalisotkuista vaietaan selittelemällä.
Yhtä suuri on demareiden tappio, kun puoluejohto on menettänyt kaiken uskottavuutensa kansan silmissä sillä, että se vain räksyttää kaikesta, muttei esitä ensimmäistäkään omaa vaihtoehtoa mihinkään.
Vaaleissa Kokoomus on suurin. SDP on kakkonen ja Persut varmaan kolmonen. Kepu jää neljänneksi tai viidenneksi. Kepulla ei ole jatkossa mitään asiaa hallitukseen.
sallita keskustelua. viestini on poistettu tästä ketjusta.
Ei kai suomen kansa niin tyhmää ole etteikö se jollain tapaa reakoi.Eihän kepulien tekosia voi millään ymmärtää miten se kohtelee suomen höyhälistöä.Kokoomuksen maine vielä pysyy pinnalla velkarahalla mutta kun tulee maksun aika silloin pistetään höyhät kyykkyyn
demut on tekemässä maailmanennätystä. laman aikana oppositiossa olevan puolueen kannatus laskee!
kyllä kansa tietää keneen voi luottaa ja keneen ei
Näin on me demarit emme ymmärrä miksi Keskusta korottelee pienempiä eläkkeitä ja muutenkin auttaa pienituloisia. Lippposen linja on ainoa oikea, köyhiltä on leikattava viimeisen päälle.
Oikeassa olet, hyvä Mu, eiku Matti Vanhanen.
Kyllä Matti Vanhanen ajoi kaikkein heikommassa asemassa olevien asiaa. Suurimmän putteen ja kurjuuden keskellä olivat listaamattomien yritysten omistajat, siis Kone, Paulig, Fatzer jne ovat tällaisia yrityksiä ja näiden omiostajat tarvistsivat välttämättä apua, ainahan Keskusta/ml on auttanut, muiden muassa Hintsan tilan pienviljelijää Isäntien Isäntää Heilleillejättäjäin Tuomoitsematonta Kuningasta Heikki Haavistoa.
Tällä kertaa näille kaikkein tukalammassa osassa oleville Matti Vanhanen sai pieneksi helpotukseksi 90 000 euroon asti verovapauden. Se on vain 1,9 miljardia euroa vuodessa, ei siis edes virallisen maataloustuen vertaa.
Alkion hengessä Matti ei ole unohtanut köyhän asiaa.
Mauri Pekkarisen risupaketti tuo sentään noin 2,4 miljardia meille tänne maakuntiin. kuntien valtionavut ovat aivan surkean pieniä ja epäoikeudenmukaisia. Jotkut, tosi harvat Keskustan vallassa olevat kunnat eivät saa edes 75 prosenttia kuluistaan Valtionapuna.
Kuntakapina on valmis.
Esko Aho sentään sai paljon suuremmat ansiot todella köyhien auttamisessa, hän pudotti pääomaverotusta ja muutenkin käsitti, että verot ovat tarkoitettu töissäkäyvien maksettavaksi ja tuön tulos pitää tuoda meille tänne kepukuntiin ja maakunti9in.
Tytti Isohookana-Asunmaa oli varsinainen näkijä. Tämähän toteutui täysimääräisesti.
Voi olla näkijä, mutta onneton poliitikko!
Kertoisitko mihin ne keskustan äänet sitten menisi?
Keskustan äänet tulevat keskutalle ja ne jotka hetkellisesti hörppäsivät Soinin maljasta palaavat tuhkimon lailla. Niin olen tehnyt.
Sosiaalidemokraatit ovat mennyttä kalua niin kauan kuin rouva Urpilainen epäuskottavalla vakuuttamisella johtaa puoluetta. Nytkin hän kyselytunneilla vaihteeksi esiintyi kuin Merkell käsiliikkeitä myöten. Milloin Obama, milloin mikin opittu tarina.
Voi kuule, demuja ihmettelemällä tää puolue ei nouse!
Ensimmäisenä pitää vaihtaa puolueelle uskottava puheenjohtaja!
Kuulostat ihan Minkiltä
Pahin on vasta edessä. Eduskuntavaalien rökäletappio oli alkusoitto Kepun lopulliselle auringonlaskulle.
Isänmaa kiittää!
Kaunisto ja Kaikkonen nostaa keskustan suosta. Antakaa heille lisävastuuta.
Keskustalla on ensinnäkin täysin väärä mies presidenttiehdokkaana. Ihmettelin miksi ei löytynyt ketään valovoimaista , vaikkapa Kaikkonen olisi ollut monin verroin parempi "keulakuva" kuin vanha kehäraakki.
Kyse on muustakin kuin presidenttivaaleista nyt. Ei tule Väyrysestäkään presidenttiä mutta ei tule keskustalle suurta kannatustakaan. Tulisi toisella keulakuvalla enemmän , mutta tehty mikä tehty. Myöhäistä enää.
Aivan. Olisipa ollut Olli Rehn, niin täysin toinen tilanne. Väyrystä ei äänestä kaikki omna puolueen kannattajatkaan.
" Vai niin "
Lilätään listaan vielä Rantakangas ja Timo Kalli.
Tuolla johtoryhmällä tulette nousemaan arvoon arvaamattomaan.
Vanhukset,sota-ajanlapset syrjään ja töihin.
Kepulla on väärä ämmä puheenjohtajana ja väärä äijä pressaehdokkaana. Noilla kannatus jatkaa syöksyä.
Asiantuntijat olivat täysin oikeassa. Kepulle tuli raju pudotus ja lisää samaa on odotettavissa nyt syksyn kuntavaaleissa.
Tuohan oli mainio ennustus ja huomatkaa, että se on tehty jo joulukuussa 2010. Kepuhan kärsi karsean rökäletappion kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Uusi tappio tuli kevään 2012 presidentinvaaleissa ja jatkoa seuraa syksyn 2012 kuntavaaleissa.
Minusta Ison-H-kanan selitykset Kepun alamäelle ovat toissijaisia ja teknisluontoisia. Pitäisi ymmärtää enemmän sitä, mikä on politiikan sisällön ja sitä avstaavan kannatuspohjan laajuus ja tuon laajuuden suunta tulevaisuudessa.
Kepuhan oli poliittisesti suuntaamassa liberaalimmille vesille eritoten Matti Vanhasen ansiosta. Se ei kuitenkaan johtanut kannatuspohjan laajenemiseen kaupungeissa, joissa Kokoomus koetaan selvästi uskottavammaksi toimijaksi. Samalla uudesta suuntauksesta oli sellainen seuraus, että perälauta alkoi vuotaa. Ja sen vuodon Soini nappasi sitten omaan kärryynsä.
Nyt Kepulla saattaa olla halukkuuta palata vanhaan. Siitähän kielii Väyrysen suhteellisen hyvä menestys pressavaalissa. Väyrynen edustaa Jarmo korhosen tavoin perinnekepulaisuutta.
Paluu vanhaan tarkoittaisi alueellisen kannatuspohjan lopullista läänittämistä pohjoiseen ja syrjä-Suomeen. Se tarkoittaisi maatalouspolitiikan ja aluepolitiikan painottamista vanhakantaiseen malliin. Sen jälkeen kaupunkeihin olisi turha edes yrittää. Se olisi vain panosten haaskausta. Tällä tavalla se perälauta saataisiin taas kiinni, mutta samalla vahvistettaisiin Kokoomuksen halua tehdä yhteistyötä SDP:n kanssa. Siinä olisi siis pysyvän oppositiotien vaara olemassa. Väyrysen mukana palaisi kepulainen tahtopolitiikka, minkä muut tulkitsevat jatkuvaksi riidan haastamiseksi.
Yhteiskunnalisesti katsoen Kepun teoreettinen kannatuspohja on koko ajan kaventunut teollistumisen ja asumisen keskittymisen vuoksi. Näköpiirissä ei ole kehitystä, missä keskittymien loppuisi ja vaihtuisi hajaantumiseen. Näin ollen näyttää siltä, että Kepulla on koko ajan vähemmän mistä nyhjäistä. Tyhjästä on sitten enää vaikea nyhjäistä mitään.
Kepun akilleenkantapää on ollut kaupunkien valloitus. Kaikista nimenvaihdokista huolimatta puolueen maatalousimago on pysynyt. Sitä palttoota puolue ei ole kyennyt mitenkään peittelemään ja imago on säilynyt. Mitenpä voisi odottaakaan puolueelta menetystä, jos sen ilosanoma kaupungeissa on se, että me viemme rahanne parempiin käsiin jonnekin periferiaan.
Kepulla on edessään tuhon tie. Se putosi yhdessä yössä suurimmasta hallituspuolueesta pienimmäksi oppositiopuolueeksi. Se on tila, josta Kepu ei enään nouse. Kiitos siitä Jäätteenmäelle, Vanhaselle ja erityisesti Kiviniemelle.
Unohdat, että kaupunkeja - maamme oloissa suuriakin - on Suomessa koko maassa Rovaniemelle saakka. Myös sen, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä merkittävämpi vaikuttaja kepu niissä on. Huolimatta vaalitappiosta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kepu säilytti useimmissa maakuntakeskuksissa ns. valkoisen Suomen alueella suurimman puolueen aseman tai ainakin tasatuloksen 1-2 muun puolueen kanssa.
Joten vaihdapa käsitteistösi maaseudun ja kaupunkien osalta toiseksi, jos ajatuksesi on, että kepun ei kannata pyrkiä valloittamaan kaupunkeja ns. punaisen Suomen alueella.
Siitä olen ilman muuta samaa mieltä, että kepun kannattaa painottaa edelleen aluepolitiikkaa, sillä juuri siihen pitkälle perustuu, että kepu onnistui saamaan kannattajia muistakin ammattiryhmistä kuin maaseutuväestöstä ja valloittamaan maakuntakeskukset. Kukapa duunari tai henkisen työn tekijä haluaisi jäädä työttömäksi tai olla löytämättä uutta työpaikkaa kotiseudultaan.
Jostain merkillisestä syystä Suomessa muut puolueet ovat jättäneet aluepolitiikan kepun temmellyskentäksi. Ainakin sosialidemokraatit ovat muissa maissa pitäneet sitä tärkeänä, mikä on näkynyt myös niiden alueellisessa kannatuksessa. Samoin EU:n budjetissa ja ohjelmissa aluepolitiikka on keskeisessä roolissa. Sitä kauttahan Suomenkin aluepolitiikkaa nykyään pääosin ohjataan. Kooltaan pienentynyt kepu voikin tavallaan kiittää EU:ta siitä, että asia on meillä hoidossa ainakin vielä vuoden 2013 loppuun eli ohjelmakauden loppuun asti. Mahdollisesti pitempäänkin huolimatta siitä, että kotimaassa asioita hoitaa sinipunahallitus.
Kepun onneksi SDP vähitellen häipyy puoluekartalta. Lipponen-Urpilainen linja koituu maamme siunaukseksi. Keskusta saa siten lisää kannatusta. Värynen oli jo pääkaupunkiseudulla kolmanneksi eniten äänestetty.