Onkos käytössä tuota kaksoispesäkattilaa? Minkä kokoista varaaja täytät sillä ja monta pesällistä on vara polttaa että varaaja on kuuma (ja lämpötilan nousu mistä mihin?), paljonkos puukiloja (tai pinolitroja) menee uunilliseen ja minkäs lämpöisiä on savukaasut?
Minkä mittainen piippu talossa että toimii?
Kokemukset verrattuna edelliseen kaksoispesäkattilaan?
Täällä on öljypannu jo palvellut 40 vuotta joten aika alkaa olla kypsä vaihdolle. Sinänsä puutakin saa niin pajon kun viitsii tehdä ja on tullut poltettua leivinuunissa mutta tarkoitus on ens kesänä heittää vanha kattila pihalle ja tuollainen on mielessä kun lienee ainut käänteispaloinen kaksoispesä (tokin nuo triplex 1000 ja 3000 myös mutta eivät taida sopia niin hyvin pelletille?) joten tuossa vois polttaa puuta ja milloin ei ole paikalla niin menköön öljylle (automaattisesti viiletessä?) Kun poltin on itsellä uusi niin tuohon kattilaan sen vois laittaa kiinni ja joskus öljyn vielä kallistuessa (mikäli pelletin hinta ei karkaa samaa vauhtia) niin vaihtaa polttimen vaikka pelletille.
Jäspi Biotriplex kokemuksia?
11
3323
Vastaukset
- 8+20
Näinköhän tuo biotriplex on puupuoleltaan sama kun ecopuu 25?
- .......
Olen useimman kerran sanonut mielipiteenäni, että unohtakaa nuo kaksoiskattilat öljy/puu ja ostakaa kunnon puukattila ja sen kylkeen 1-2 kuution varaaja varustettuna lämpövastuksin varajaärjestelmänä. Käytännössä öljy ja sähkö energialähteenä ovat samanhintaiset ja vastukset maksavat muutaman sata euroa.
Puukattila(siis kehdottomasti käänteispaloinen) on huomattavasti tehokkaampi ja puun pituus puolesta metristä ylöspäin. Tuossa biotriplexissä se on 35 cm eli aika lyhyt. Puukattila lienee vielä kaiken kukkuraksi halvempi ja varaajan voi ottaa isomman. Nyrkkisääntö on, että varaajaa lataavan kattilan teho pitää olla 4 kertaa talon vaatima lämmitysteho, se merkitsee käytännössä min tehoa noin 30 kW.
Sinulla lienee kattilan iästä päätellen myös öljysäiliö terästä ja sekin pitää ultrata 5-10 vuoden välein, samalla pääset siitäkin kustannusesta(300 eur/kerta).
Piipun pituutta nuo käänteispalot vaativat ehkä 5-6 metriä. Vanha öljypiippu saattaa olla myös rapautunut eli tarvitsee ehkä putkituksen. - Rauli Badding
tuossa on tosiaan pointtia, että puuta on hyvä saada pesään aika paljon, ja mieluusti puolimetristä, jottei tarvitse koko ajan olla latomassa lisää tavaraa pesään. Monet vaihtopolttopannut taitavat olla hiukan puoliväliratkaisuja: molemmat menee, muttei kumpikaan oikein hyvin.
Minulla on Rican myymä atmoksen vaihtopolttopannu puu/pelletti, samaa saa myös öljypoltinsovitteella (ilmeisesti kannattaa kuitenkin ostaa pellettisovitteella, koska tuunaaminen öljylle on halvempaa, näin joku tiesi kertoa.
Teho puulla 32 kw, mahtuu puolimetriset halot. Poltto käänteispalolla, tulipesässä keraamiset sisuskalut. Pellettipoltin alapesässä (teho 20kw), lämmitysmuodon vaihto onnistuu napin painalluksella. Pannu on varmasti kalliimpi kuin puupannu, mutta itse olen ollut tyytyväinen. - .......
Huomiota se, että tuossa ko. kattilassa ei ole savukaasuimuria kuten vastaavissa puukattiloissa vaikkapa Jäspi Econature. Merkitsee sitä, että toisaalta on vaateliaampi piipun suhteen ja hyötysuhde hieman huonompi, esitteen mukaan kaksoiskattila 84% ja econature 91%. Siis nuo arvot suuntaa-anatavia, todellsuudessa niistä kummastakin voi raapaista pois vähintään 5%.
Jos puuta on tyrkyllä hamaan tulevasuuteen rajatta, niin sähkö on ihan hyvä varajärjestelmän lähde, sitä tarvitaan varsin harvoin, jos on käytössä kunnon puukattila reilunkokoinen varaaja.
Vaihtoehtoja Econuren lisäksi on monia, siis atmokset, Vedat ec. Kotimaista kannattaa aina suosia, ehkä varaosahuolto pelaa paremmin, jos tulee hyvinkin äkkinäinen osantarve. Olen katsellut myös monien kattiloiden varsin runsasta keraamisten osien käyttöä. Toki ne hyötysuhdetta nostavat jonkun prosentin, mutta kuluvia oasia ovat ja aika hinnakaita, kun niitä joutuu uusimaan kuitenkin, kattila kun helposti kestää 25-30 vuotta. Helppo puhdistettavuus myös tärkeää, ihmeesti lämmönsiirtokyky paranee, kun olemattoman näköisen pölykerroksen konvektiopinnoilta poistaa ja tuo puhdistusväli on 2-4 viikkoa riippuen talonomistajan ahkeruudesta. Toki kattila pelaa puhdistamattakin vaikka vuofen, mutta puuta kuluu jonkin verran enemmän.- höögforssilainen
Puhdasta puukattilaa en laita kun en aio joka päivä lämmittää puilla kuitenkaan joten nyt varalla on öljy ja ehkä tulevaisuudessa pelletti. Tuo Jäspi kait Atmokseen verrattuna sytyttää automaattisesti öljyn kun lämmöt laskevat?
Toki 33cm klapit vaativat enemmän työtä kun puolmetriset mutta nykyisinkin teen 33cm tavaraa että käy joka paikkaan samat puut (hella sauna) vaikka leivinuuniin pitempi menisi.
Mutta onkos kellään kokemuksia tuosta biotripleksistä?
Piippua on täällä noin 7 metriä eli vedon pitäs riittää. - ............
höögforssilainen kirjoitti:
Puhdasta puukattilaa en laita kun en aio joka päivä lämmittää puilla kuitenkaan joten nyt varalla on öljy ja ehkä tulevaisuudessa pelletti. Tuo Jäspi kait Atmokseen verrattuna sytyttää automaattisesti öljyn kun lämmöt laskevat?
Toki 33cm klapit vaativat enemmän työtä kun puolmetriset mutta nykyisinkin teen 33cm tavaraa että käy joka paikkaan samat puut (hella sauna) vaikka leivinuuniin pitempi menisi.
Mutta onkos kellään kokemuksia tuosta biotripleksistä?
Piippua on täällä noin 7 metriä eli vedon pitäs riittää.Koskapa puupesä on varsin pieni ja sinne sopii noita 35 senttisiä klapeja vähän yli 40 litraa, pääsee polttamalla pesällisen sekaklapeja vanhemmassa 300 kuutioisessa OK-talossa kovalla pakkasella 4-5 tuntia. Pesällisestä irtoaa noin 45 kWh. Kuution varaajan lämpötilan nostamiseen 30 asteella menee noin 35 kWh.
Jos pesällisen paloaika on 2,5 tuntia, tuona aikana menee talon lämmittäiseen 19 kWh. Päätelmä siis on, että polttamalla pesällisen kovalla pakksella, niin kuution varaajan lämpötila nousee noin 22 astetta.
Jos siis varaajan lämpötila pääsee valahtamaan vaikkapa 40 asteeseen, niin kaksi pesällistä ja 5 tuntia pitää paahtaa, jotta varaaja on täynnä ja aamulla herätessä on taas sama rumba edessä ja jos töissä käy, niin päivällä menee pakkaspäivinä aina varajärjestelmä päälle. Isompaa varaajaa tuolla teholla tuskin kannattaa asentaa.
Itsellä oli ennen yläpaloinen jäspi kaksoiskattila kuution varaajan kera ja ihan sama ongelma. Oli siinä isompi tulipesä, mutta kun hyötysuhde olennaiesesti huonompi, niin sama energiamäärä irtosi pesällisestä.
Että kokemusta, vaihdoin Veda 35:een ja nyt kovallakin pakksella, vaikka on vain kuution varaaja, pääsen kahdella pesällisellä koko vuorokauden.Varaajan mittarit saavat olla ihan pohjalukemissa, niin sinne ne näilläkin keleillä nousevat 90 asteeseen ja kertaakaan ei tarvitse käydä sytyttämisen jälkeen pannuhuoneessa illalla pistän nukkumaan mennessä tulet pesään ja puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet loppuun. aamulla kun pistää puita pesään ja painaa puhaltimen päälle, niin ne syttyvät pesän pohjalla olevista kekeäleistä ja hyvin pääsee taas iltaan,ei tarvitse kärsiä liian pienestä tulipesästä.
Että harkitse nyt vielä toisenkin kerran. Tuo kattila on kuitenkin suhteelisen kallis. Pellettipolttimen kyllä saa asennettua ihan normaaliin puukattilaankin, jos puunpoltto alkaa tuntua työläältä - Höökforssilainen
............ kirjoitti:
Koskapa puupesä on varsin pieni ja sinne sopii noita 35 senttisiä klapeja vähän yli 40 litraa, pääsee polttamalla pesällisen sekaklapeja vanhemmassa 300 kuutioisessa OK-talossa kovalla pakkasella 4-5 tuntia. Pesällisestä irtoaa noin 45 kWh. Kuution varaajan lämpötilan nostamiseen 30 asteella menee noin 35 kWh.
Jos pesällisen paloaika on 2,5 tuntia, tuona aikana menee talon lämmittäiseen 19 kWh. Päätelmä siis on, että polttamalla pesällisen kovalla pakksella, niin kuution varaajan lämpötila nousee noin 22 astetta.
Jos siis varaajan lämpötila pääsee valahtamaan vaikkapa 40 asteeseen, niin kaksi pesällistä ja 5 tuntia pitää paahtaa, jotta varaaja on täynnä ja aamulla herätessä on taas sama rumba edessä ja jos töissä käy, niin päivällä menee pakkaspäivinä aina varajärjestelmä päälle. Isompaa varaajaa tuolla teholla tuskin kannattaa asentaa.
Itsellä oli ennen yläpaloinen jäspi kaksoiskattila kuution varaajan kera ja ihan sama ongelma. Oli siinä isompi tulipesä, mutta kun hyötysuhde olennaiesesti huonompi, niin sama energiamäärä irtosi pesällisestä.
Että kokemusta, vaihdoin Veda 35:een ja nyt kovallakin pakksella, vaikka on vain kuution varaaja, pääsen kahdella pesällisellä koko vuorokauden.Varaajan mittarit saavat olla ihan pohjalukemissa, niin sinne ne näilläkin keleillä nousevat 90 asteeseen ja kertaakaan ei tarvitse käydä sytyttämisen jälkeen pannuhuoneessa illalla pistän nukkumaan mennessä tulet pesään ja puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet loppuun. aamulla kun pistää puita pesään ja painaa puhaltimen päälle, niin ne syttyvät pesän pohjalla olevista kekeäleistä ja hyvin pääsee taas iltaan,ei tarvitse kärsiä liian pienestä tulipesästä.
Että harkitse nyt vielä toisenkin kerran. Tuo kattila on kuitenkin suhteelisen kallis. Pellettipolttimen kyllä saa asennettua ihan normaaliin puukattilaankin, jos puunpoltto alkaa tuntua työläältäNyt menee öljyä noin 1500-2000 litraa vuoteen ja vanhan kattilan vaihdolla uuteen teoriassa pitäs noin 20% tippua kulutus eli noin 300-400 litraa joten 1200-1600 litran = kymmenisen pinomottia vuoteen. En kuitenkaan aio siirtyä täyspäiväiseksi puunpolttajaksi joten hakusessa on järjestelmä joka vaihtaa itsensä puiden polton jälkeen sitten öljylle tai sähkölle automaattisesti.
Biotripleksin käyttöohjeesta bongattu "Pesällinen koivuklapia tuottaa lämpöä noin 50 kWh eli 1000 litraa vettä lämpenee noin 40 astetta."
Taitaa olla sen verran uusi kattila ettei kenelläkään ole kokemuksia moisesta? - ..........
Höökforssilainen kirjoitti:
Nyt menee öljyä noin 1500-2000 litraa vuoteen ja vanhan kattilan vaihdolla uuteen teoriassa pitäs noin 20% tippua kulutus eli noin 300-400 litraa joten 1200-1600 litran = kymmenisen pinomottia vuoteen. En kuitenkaan aio siirtyä täyspäiväiseksi puunpolttajaksi joten hakusessa on järjestelmä joka vaihtaa itsensä puiden polton jälkeen sitten öljylle tai sähkölle automaattisesti.
Biotripleksin käyttöohjeesta bongattu "Pesällinen koivuklapia tuottaa lämpöä noin 50 kWh eli 1000 litraa vettä lämpenee noin 40 astetta."
Taitaa olla sen verran uusi kattila ettei kenelläkään ole kokemuksia moisesta?Unohtuu, että samaan aikaan tuo samainen kattila lämmittää myös sitä taloa. Paukkupakkasella vanhempi asumus ottaa lämmitystehoa 8-10 kW:a. Jos pesällinen palaa vaikkapa 2,5 h(ihan realistinen käänteispalolle), niin tuosta pesän energiasisällöstä menee talon lämmittämiseen 20-25 kWh:a. Ei siitä siiyä varsin optimisesta 50 kWh:sta varaajan lämmön nostamiseen kuin 25-30 kWh:a. Eli sen lämpö siis nousee 20-24 astetta. Usein polttopuu on kuitenkin sekaklapia ja koivun arvot saa kertoa luvulla 0,8.
Ei tehoton ja pienipesäinen kattila lämpimällä säällä ole mikään ongelma, mutta kun talven paukkupakkaset tulevat, se on varsinainen työmaa. Ja paras lämmityskustannusten säästö saadaan juuri lämmittämällä puulla paukkupakkasilla, silloin sitä polttoainetta kuluu ja korostuu kalliin(öljy) ja halvan(puu) hintaero. Itse taistelin kaksoikattilan kanssa 15 vuotta, jos olisin tiennyt, miten helppoa on talon lämmitys kunnon puukattilalla, olisin sen mäkeen kantanut jo aikaasemmin.
Vuoden vaihteen jälkeen löpö maksaa noin euron/litra(10 c/kWh) ja minulle sähkö siirtoineen 8,98 c/kWh. Jos ottaa huomioon öljypannun hyötysuhteen(noin 90%), maksaa siis öljyenergia noin 11 c/kWh. Sähkö tulee aina käyttöön 100% hyötysuhteella. En siis ymmärrä, mikä vika on sähkössä varavoimanlähteenä? Itse en ole joutunut sähköä lainkaan käyttämään, kerran olen testannut, että vastukset pelaavat. Vastus varaajaan maksaa luokkaa 300 eur.
Ihan hienoja nuo kaksoiskattiloiden mainokset ovat, mutta niihin pitää kyllä suhtautua jonkin verran kriittisesti.
Uusi tuo pannumalli on, mutta kun mittoja katselee, niin suoraan se on viritelty yläpaloisen kaksoikattilan(jollainen minulla oli käytössä) raameihin, siis konstruktio on tehty aika halvoin tutekehityskustannuksin ja valmistustuksessa hyödynnetään paljon samoja osia. Tuo lyhempi klapipituu tulee juuri siitä, että savusola on vedetty takakautta ja se vie parikymmentä senttiä tilaa. - 14+18
.......... kirjoitti:
Unohtuu, että samaan aikaan tuo samainen kattila lämmittää myös sitä taloa. Paukkupakkasella vanhempi asumus ottaa lämmitystehoa 8-10 kW:a. Jos pesällinen palaa vaikkapa 2,5 h(ihan realistinen käänteispalolle), niin tuosta pesän energiasisällöstä menee talon lämmittämiseen 20-25 kWh:a. Ei siitä siiyä varsin optimisesta 50 kWh:sta varaajan lämmön nostamiseen kuin 25-30 kWh:a. Eli sen lämpö siis nousee 20-24 astetta. Usein polttopuu on kuitenkin sekaklapia ja koivun arvot saa kertoa luvulla 0,8.
Ei tehoton ja pienipesäinen kattila lämpimällä säällä ole mikään ongelma, mutta kun talven paukkupakkaset tulevat, se on varsinainen työmaa. Ja paras lämmityskustannusten säästö saadaan juuri lämmittämällä puulla paukkupakkasilla, silloin sitä polttoainetta kuluu ja korostuu kalliin(öljy) ja halvan(puu) hintaero. Itse taistelin kaksoikattilan kanssa 15 vuotta, jos olisin tiennyt, miten helppoa on talon lämmitys kunnon puukattilalla, olisin sen mäkeen kantanut jo aikaasemmin.
Vuoden vaihteen jälkeen löpö maksaa noin euron/litra(10 c/kWh) ja minulle sähkö siirtoineen 8,98 c/kWh. Jos ottaa huomioon öljypannun hyötysuhteen(noin 90%), maksaa siis öljyenergia noin 11 c/kWh. Sähkö tulee aina käyttöön 100% hyötysuhteella. En siis ymmärrä, mikä vika on sähkössä varavoimanlähteenä? Itse en ole joutunut sähköä lainkaan käyttämään, kerran olen testannut, että vastukset pelaavat. Vastus varaajaan maksaa luokkaa 300 eur.
Ihan hienoja nuo kaksoiskattiloiden mainokset ovat, mutta niihin pitää kyllä suhtautua jonkin verran kriittisesti.
Uusi tuo pannumalli on, mutta kun mittoja katselee, niin suoraan se on viritelty yläpaloisen kaksoikattilan(jollainen minulla oli käytössä) raameihin, siis konstruktio on tehty aika halvoin tutekehityskustannuksin ja valmistustuksessa hyödynnetään paljon samoja osia. Tuo lyhempi klapipituu tulee juuri siitä, että savusola on vedetty takakautta ja se vie parikymmentä senttiä tilaa.Tuon verran voi öljynkulutus pudotakin kun päivität kattilan ja jos poltin säliliö on vielä pitkäikäinen niin mitäs sitä turhaa alkaa toimivia laitteita hukkaamaan.
Sähkön hinnassa päästään jossain vaiheessa kaikki pörssisähköhinnoitteluun ja elspot hinnat kun hyppää ylös pakkasilla on öljy ihan hyvä vaihtoehto. Kymmenen pinomotin vuositarpeeseen on turha alkaa hankkimaan mitään pelkkää puupannusysteemiä, vähän kun ampus kärpäsiä tykillä...
Biotriplex on suunnniteltu enemmän pelletin poltolle joten toisen puolen tuhkatilakin on sitten riittävä, mittojen perusteella lienee ecopuu 25 toisen puolen käänteispaloinen kattila pohjana.
Mutta ei minullakaan ole kokemuksia ko kattilasta... - 20+8
14+18 kirjoitti:
Tuon verran voi öljynkulutus pudotakin kun päivität kattilan ja jos poltin säliliö on vielä pitkäikäinen niin mitäs sitä turhaa alkaa toimivia laitteita hukkaamaan.
Sähkön hinnassa päästään jossain vaiheessa kaikki pörssisähköhinnoitteluun ja elspot hinnat kun hyppää ylös pakkasilla on öljy ihan hyvä vaihtoehto. Kymmenen pinomotin vuositarpeeseen on turha alkaa hankkimaan mitään pelkkää puupannusysteemiä, vähän kun ampus kärpäsiä tykillä...
Biotriplex on suunnniteltu enemmän pelletin poltolle joten toisen puolen tuhkatilakin on sitten riittävä, mittojen perusteella lienee ecopuu 25 toisen puolen käänteispaloinen kattila pohjana.
Mutta ei minullakaan ole kokemuksia ko kattilasta...Käy Höökforssilainen lukemassa tuolta
http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/viewtopic.php?f=2&t=3635
näyttäs olevan 2 kattilan käyttäjää siellä.
Sähkö näyttää olevan nyt 9.943 snt/kWh vaikkei pakkastakaan ole tän enempää, joten sen hinta kyllä nousee taas tämän talven jälkeen "muutamia" prosentteja...
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
- ........
Varaavassa järjestelmässä puukattilan teho riippuu enenenakaikkea talosta, siis sen koosta ja energiatehokkudesta. Olettamukseni on, että talo on 60-70 luvun taitteesta, joten eristyspaksuudet eivät ole nykytasolla. Siksi 25 kW:n teho puuta poltettaessa on alimitoitettu. Se ei johda kuin siihen, että kovilla pakkasilla unohdetaan koko puunpoltto ja niin menetetään pannun todellinen hyöty taloudellisessa mielessä.
Tunnen monia kaksoiskattilan omistajia, jotka kevät-kesä ja syyskauden polttavatt puuta, mutta talvi posotellaan sitten öljyllä, ei siinä ole kyllä järjen häivää ja säästö on olematon.
Kaksoiskattila on kuin jakoavain, kaikkeen se soveltuu, mutta mihinkän ei hyvin. Öljyhyötysuhde on luokkaa 86-87(öljykattilalla 90-92) ja puunpolttossa häviää saman verran.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1221701
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup161402Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA
Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR329982- 61980
J miehestä oikeaa
Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen81833- 66831
- 1770
- 46741
Kysyit firman bileissä..
.. että tulisinko luoksesi yöksi... Oliko se vain heitto. Mitäs jos olisin tullut? Naiselta9671Miksi Suomessa uskotaan Usan kanssa tehtyihin sopimuksiin
Kaikki viestit Usan suunnasta on ollut jo pitkän aikaa sen kaltainen että muiden liittolaismaidenkin sotilaallista autta62658