Lapsen masennus!!!!!

jos jo kymmenvuotias on masentunut, varmaan melkoisen rankat taustat?

depression on diagnosoinut kun vasta olette _menossa_ psykiatrille??

Ja 10 vuotiaalle depressiolääkkeitä, ei kuulosta hyvältä laisinkaan. Sinä olet aikuinen omine lääkityksinesi, kehittyvän lapsen tilanne on vallan toinen

tarkemmin?

Kiinnostaa tietää millaista käytös konkreettisesti on ja puhuuko lapsi jotain tiettyjä asioita esim. kuolemasta jne.

Voimia teille vaikeana aikana!!!

Ei lapsen psyykeongelmia heti aleta lääkkein hoitaa - ensin muut keinot mm. ehkä teidän tapauksessa perheterapia, esim. yksilöllinen musiikki- tai taideterapia, hänelle soveltuva toimintaterapia. Mahdollisesti pienryhmä koulussa jos ei jo ole. Kukahan tuon diagnoosin on antanut, jos olette vasta menossa psykiatrille - toivottavasti lapsiin erikoistuneelle.
Lasten lääkitystä on vielä tutkittu huonosti ja oikeiden annosten määrittely on vaikeaa. Lääke voi tuntua helpottavalta ratkaisulta, mutta ei pitkällä tähtäyksellä. Ja vaikka lääkitys tulisi, on muutakin hoitoa oltava koko ajan rinnalla
Jaksamista

Masennusta voidaan hoitaa myös vitamiineilla. Aivot tarvitsevat oikeita RAVINTEITA, ei lääkkeitä. D3 25µg/11 painokiloa, omega3, sinkki, karnosiini,magneesiumsitraatti jne. Lääketehtaat eivät näistä rikastu, siksi niitä ei määrätä.

Minun suloinen tyttöni sairastui 12-vuotiaana masennukseen ja hänellä oli itsetuhoajatuksiakin. Hän joutui kriisiosastolle, ja lääkitys aloitettiin heti. Ketiapiini oli lääkityksenä ja sairaalahoito kesti neljä kuukautta.

Nyt tyttö on kohta lukioikäinen ja lääkitys on lopetettu vastikään. Kaikki on hyvin, mutta hänen on aina muistettava huolehtia itsestään.

Voin sanoa, että nämä vuodet olivat rankkoja ja monta itkua on tullut itkettyä. Itsekin ajattelen, että tytär on perinyt "masennusgeenit". Pelkotilat ja yksinolemisen pelko olivat myös oireina.

Lapsi voi toipua, mutta lapsen on hyvä tiedostaa -sitten kun on kypsä siihen- että kaikkea pelottavaa kannattaa välttää. Lapseni tietää itsekin, että esimerkiksi kauhuelokuvia hän ei koskaan pysty katsomaan, ja oireita on hyvä seurata. Onneksi hyvä suhde terapeuttiin antoi tyttärelle hyvät eväät.

Valeria, toivon teille kaikkea hyvää ja ennenkaikkea sitä, että osaisitte nähdä toivoa vaikeimpinakin aikoina. Edessänne on tuhat ja yksi terapiakäyntiä ja perhekeskustelua. Ne ovat rankkoja, mutta vain niiden kautta voi edetä. Hoitamaton masennus on kuolemantuomio, näin ajattelen. Toivottavasti lapsesi saa mieluisan terapeutin tai omanhoitajan, jonka kanssa voi rakentaa hyvän hoitosuhteen.

Olin todella tyytyväinen ketiapiiniin, tosin lapseni masennus olikin psykoottistasoista. Vaikka tyttö oli poissa kutosluokalla melkein puolet lukuvuodesta, hän sai kaikesta kiinni ja menestyy koulussa melkeinpä ;) loistavasti, on tosi ihana nuoren naisen alku. (Itkee kun muistelee...)

Mä itse sairasta kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Olen miettinyt, että kun tämä sairaus ei koskaan lähde pois, niin onko mulla valmiuksia hankkia koskaan lapsia. Tällähetkellä tunnen kuitenkin olevani valmis lapseen ja haluan lasta kovasti ja olemmekin avomieheni kanssa päättäneet alkaa yrittämään muutaman kuukauden kuluttua. Minulla on tässä siis aikaa fiksata lääkitys sellaiseksi, että voin tulla raskaaksi. Yhtä lääkkeistäni itseasiassa käytetään vaikeaan raskauden aikaiseen pahoinvointiin! Pari kuukautta sitten mainitsin vauvahaaveista psyk polin lääkärille ja hoitajalle, eikä kumpikaan ainakaan sanonut mitään sitä vastaan. Itse olen perinyt tämän sairauden äidiltäni ja kyllä mua pelottaa, että mun lapsi perii sen sitten multa. Mutta en koe silti itseäni itsekkääksi halutessani lapsia. Ainakin ymmärrän lapsen ongelmia huomattavasti paremmin kuin monet muut, jos hänelle mielenterveysongelmia tulee.

Alttius siihen sairauden puhkeamiseen periytyy, ei itse sairaus. Ovat kaksi eri asiaa=)

Meidän perheessä ovat kaikki sairastaneet masennusta. Ja siskollani todettiin vakava masennus 8-vuotiaana (nyt hän siis 15) ja missään vaiheessa ei ole masennus lääkkeitä käytetty. 6 vuotta kävi samalla terapeutilla perheneuvolassa, tämä auttoi ja sisko jopa odotti joka viikosta käyntiään. Terapeutin kanssa pelien merkeissä purkivat ajatuksia pois. Nyt tosiaan siskoni on 15 ja käy jo nuorisopolilla. 3-luokalta lähtien ollut pien luokalla, yläasteelle siirtyessä kokeilivat normaali luokalle siirtoa, joka ei onnistunut.

Itselläni on nuoruusvuosissa takana 2vuotta laitoshoitoja, 4 sairaalaa 5 osastoa ja 2 perhekotia. Lääkityksen aloittamisesta tulee syksyllä 9 vuotta. Onnekseni pitkiä sairaala jaksoja ei täällä ole ollut, vain pieniä "lepo" taukoja. Ja pisin hoito-jakso oli 4kk jonka aikana todettiin sairaalan olevan väärä paikka mulle ja etsittiin perhekoti. Täällä erittäi rankalla pohjalla nuorena alkanut masennus jota siis edelleen hoidetaan aikuispolilla ja viellä ainakin puoli vuotta poli käyntejä edessä.

Olen myös ite miettinyt tuota lasten hankkimista ikää alkaa pikkuhiljaa olemaan vastuulliseen kasvatukseen ja terveys alkaa riittämään. Seurustelua takana reilut 5-vuotta joten pikkuhiljaa mietitään niitä lapsiakin. Ikää täällä on 22v ja aikasemmin vauva ajatukset on olleet haaveita oman voinnin takia.

Suosittelen kyllä lämpimästi perheneuvola tms. hoitoja eikä sitä lääkitystä viellä pitkään aikaan. Toivon että saatte hyvän päätöksen asian kanssa, jottein teidän pojalle käy niin kuin mulle joka on nuorena sairastunut ja jäänyt lääkitykselle viellä aikuisiällä.

Paljon voimia sinne! Yritä tukea poikaa kaikella mahdollisella tavalla, jottei joutuisi sairaala hoitoihin.

Lääkitty mieli!
http://www.katsomo.fi/?progId=131798

Masunnuksen ravitsemushoitoa!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

Minä henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi aina, kun on huonoja aikoja tai väsynyt, se diagnisoidaan masennukseksi?
En nyt sano, etteikö masennusta olisi, mutta se päätetään nykyään ihan liian helpolla, että on sitä.

Minulla on lääkärin ja psykiatrin mukaan masennus, kun olin sairaalassa pahan mahataudin takia ja oli todella huonoja päiviä..no kaippa nyt, kun ei mikään pysynyt sisällä, maha oli todella kipeä yms. Kuka siinä nyt ei pahalla päällä olisi?

Melkein samoin kävi ystävälleni..siis hän sen sijaan oli neuvolassa lapsen kanssa (5kk) ja sattui olemaan menkat. No neuvolatäti oli yhtäkkiä ehdottanut, jos ystäväni menisi juttelemaan psykiatrille, kun on niin masentunut. Ystäväni sanoi, että hänellä on menkat, mutta neuvolatäti kiven kovaa väitti, että ei ne voi vaikuttaa mielialaan..ai ei vai?? just :D .
Ja jos ystäväni ei olisi mennyt psykiatrin puheille, olisi neuvolatäti soittanut sosssuun, että sieltä olisi joku käynyt katsomassa kotona..että semmosta.
Ystäväni sai ajan parin päivän päähän (pakko kun oli käydä,ettei tule sossuakkaa kotiin kiusaamaan).
Psykiatri ehdotti ystävälleni lääkitystä (en enää muista mitä)..mutta kun menkat oli ohi, niin eipä vaivannutkaan enää se "masennus".

Ja voi kuinka monen monta kertaa olen kuullut, että turhaan sanotaan masennukseksi. Myös lapsilla..
Kun on vähän vaikeaa, teini uhmaa tms. ,niin heti on masennus päällä..joopa joo.

Mutta siis, en nyt tosiaankaan sano, etteikö masennusta joillain oikeasti olisi.
Tarkoitan nyt vaan sitä, että älkää nyt heti ensimmäisenä jotain lääkitystä harkitko..on paljon muitakin keinoja.

Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla

Lääketeollisuus:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

http://www.youtube.com/watch?v=RLwoNG_HH40&feature=plcp
voi ei EI MITÄÄN LÄÄKKEITÄ Hyvä ihminen...toivottavasti tästä on apua

Mulla oli hyvin vaikea lapsuus. Sain mm. voimakkaita, traumaattisia pelkotiloja ennen 11v ikää ja ne muuttivat minua pysyvästi. Kun en tuossa iässä pystynyt niitä itse käsittelemään. Pelkokierre ryöstäytyi käsistä. No vanhemmille en asiasta puhunut mitään. En jostain syystä vaan uskaltanut. Pystyin sen peittämään niiltä.

Yläasteelle sirryttyäni seurasi koulukiusaaminen, jossa itsetunto polettiin maanrakoon. Sain paljon traumaattisia muistoja kiusaamistilanteista. Sairastuin niistä. Minulle tuli pakkoajatuksia, jotka ennenpitkään saivat minulle kronisen ahdistuksen päälle. Opiskeluaikana nämä muistot puhkaisivat paniikkihäiriöreaktion, jota jatkui vuosikausia. Opin kuitenkin elämään niiden kanssa. Käytin vain kohtauksien yhteydessä beta-salpaajia ja joitain muita vastaavia lääkkeitä.

Sitten kun valmistuin yliopistosta tuli pitkä työttömyysjakso ja kaikki em. asiat kaatui myös päälle. Minulle tarjottiin verkostomarkkinoinnilla myytäviä lisäravinteita kokeilin niitä ja tuli parempi, energisempi olo, ajattelin siitä jos käytän näitä pidemmän aikaa ne taatusti vetävät minut ylös minua vaivanneesta ahdistavasta kurjuudesta, Aluksi paniikkikohtaukset pahenivat, sain ajan psykiatrille ja kävin säännöllisesti myös psykologilla. Psykiatri tarjosi minulle lääkettä paniikkioireiden hoitoon. Pari pilleriä kokeilin, mutta sain siitä järkyttäviä sivuoireita ja olin jonkinlaisessa huumaantuneessa olotilassa. Päätin siltä seisomalta heittää lääkkeet nurkkaan ja selitin sitten em lääkärille että en ala syömään sitä. Psykiatri veti siitä nerneen nenään ja otti nokkiinsa kun hänen tarjoama hoito ei minulle kelvannut. Minua hoitanut psykologi suositteli minulle pidempiaikaista terapiaa, muttaa itse en sitä halunnut vaan luotin omaan konseptiini itseni kuntouttamisessa.

Jatkoin noiden lisäravinteiden käyttöä ja olin myös verkostomyyjä, jolloin pystyin tilaamaan niitä itse suoraan yritykseltä ja sain niitä halvemmalla. Tuo aiheutti sitten hirveän ongelman Kelan ja Työvoimaviranomaisten kanssa. Ne pitivät minua yrittäjänä, mutta siitä ei ollut minulle elinkeinoksi. Toimeentulon turvaamisesta tuli seuraava iso ongelma. No kaikesta huolimatta tuotteet pitivät minua pystyssä ja aloin pikkuhiljaa vapautumaan lapsuudenajan traumoista ja pitkän ajan kestäneestä ahdistus ja masennustilasta. Sain myöhemmin koulutusta vastaavaa työtä.

Sanon vaan kokemuksen syvällä rintaäänellä että muitakin vaihtoehtoja itsensä hoitamiseen on kuin lääkkeiden käyttö. En ole ottanut yhtään masennuslääkettä. Tilapäisesti olen lääkkeitä ottanut vain paniikkioireiden yhteydessä. Elämän tilanteeni on ollut hyvin vaikea, mutta noista tilanteista olen selvinnyt ilman säännöllistä lääkkeiden käyttöä. Käyttämäni lisäravinteet toimivat minulle paremmin.

ei todella lääkkeitä ainakaan pienille 7-8 vuotiaille . vitamiinia ja kärsivällisyyttä ym sellasta mutta ei lääkettä ,niihin jää koukkuun ja ei pärjää ilman yhtään...

Yliherkkyys viljoille voi aiheuttaa masennusta ikään katsomatta.

Monet Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat kärsivät liikalihavuudesta ja diabeteksesta. Tohtori Jay Wortmanin mielestä syynä on perinteisen ruokavalion korvannut länsimainen ruoka.

Yle Teema sunnuntaina 11.05.2014 kello 16.25



Me olemme kivikauden ihmisiä: kehomme ei ole suunniteltu kestämään nykyaikaista elämää, eikä se ole siihen myöskään sopeutunut. Elämäntapasairaudet – korkea verenpaine, diabetes, selkävaivat, allergiat – vaivaavat meitä, koska vietämme luonnotonta elämää.

Hampaamme on tarkoitettu repimään ja hajottamaan sitkeää ja kovaa ruokaa, ei mussuttamaan jauhelihaa ja pehmeää leipää. Siksi purentamme on heikkoa eivätkä hampaat mahdu suuhumme ilman oikomishoitoja. Tuki- ja liikuntaelimemme on tarkoitettu avojaloin kävelyyn maastossa – mutta sen sijaan kävelemme asfaltilla ja istumme autoissa ja tietokoneiden ääressä, seurauksena selkävaivoja ja lättäjalkoja. Suhteemme ravintoon vasta onkin erilainen kuin esivanhemmillamme. Ennen ihminen jahtasi ravintoa ja söi otsansa hiessä. Nyt liika ravinto on todellinen uhka.

Viime vuosina kasvava joukko tutkijoita on alkanut soveltaa tietoja ihmisen evoluutiosta lääketieteeseen, ja eräät käsitykset terveydestä ovat kääntyneet päälaelleen. Esimerkiksi allergiasta kärsiviin istutetaan loisia sietokyvyn palauttamiseksi – ihminenhän on vuosimiljoonien aikana sopeutunut elämään loisten kanssa. Erilaiset esihistoriallisista elämäntavoista inspiraationsa saaneet dieetit ovat myös muodissa. Missä muussa meidän olisi hyvä palata kivikauteen?

Yle Teema torstaina 22.5.2014 kello 21.00