Lastensuojelun keskusliitto. Emmekö ymmärrä nuoria? Nuoret sijaishuollossa ei mikään helppo juttu.
Nostin tämän seminaarin esiin, koska tapatuma oli järjestetty alan ammattilaisille josta selviää mitä seminaareissa puhutaan ja mistä keskustellaan. Kansalaistenkin on hyvä tietää missä mennään.
Kaikista luennoista löytyy linkki, jossa voi tutustua aiheeseen laajemmin.
Seminaarin aiheita mm:
Emmekö ymmärrä nuoria?
Nuoret sijaishuollossa ei mikään helppo juttu.
Nuorten pirstoutuva elämysmaailma.
Mitä se muille kuuluu, mitä teen.
Mitä Kouvola vastaa nuorten pelvelujen tarpeisiin.Nuorten kokemuksia siajishuollosta video.
Milenterveysongelmaiset nuoret sijaishuollossa.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret.
Nuoret ja kiintymyssuhteet.
Nuoret sijaishuollon kehittäjinä.
Jälkihuollon työ Kouvolassa.
Onko varaa valittaa?
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tapahtumat/tapahtumahaku?e=14&i=13&t=1
----
Nostin tämän seminaarin esiin, koska tapatuma oli järjestetty alan ammattilaisille josta selviää mitä seminaareissa puhutaan ja mistä keskustellaan. Kansalaistenkin on hyvä tietää missä mennään.
Kaikista luennoista löytyy linkki, jossa voi tutustua aiheeseen laajemmin.
Seminaarin aiheita mm:
Emmekö ymmärrä nuoria?
Nuoret sijaishuollossa ei mikään helppo juttu.
Nuorten pirstoutuva elämysmaailma.
Mitä se muille kuuluu, mitä teen.
Mitä Kouvola vastaa nuorten pelvelujen tarpeisiin.Nuorten kokemuksia siajishuollosta video.
Milenterveysongelmaiset nuoret sijaishuollossa.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret.
Nuoret ja kiintymyssuhteet.
Nuoret sijaishuollon kehittäjinä.
Jälkihuollon työ Kouvolassa.
Onko varaa valittaa?
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tapahtumat/tapahtumahaku?e=14&i=13&t=1
----
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, mitkä ovat ajatuksesi seminaarista? Pelkät otsikot ja linkki jättävät aiheen vielä vieraaksi.
Tuollaiset seminaarit ovat yhtä tyhjän kanssa, koska ei niillä voida vaikuttaa siihen pahaan oloon, jota nuoret potevat. Jaan pahan olon syyt kahteen ryhmään:
1) Tavallinen teini-ikään kuuluva tunnemyllerrys
- eri hormonitasojen heittely, kunnes teini-iän loppupuolella asettuvat normaalitasoilleen
- itsenäistyminen rakkaista vanhemmista; myös hyvistä vanhemmista on otettava irti
- koulun vaatimukset, jotka ovat koko ajan kasvaneet viime vuosina
- sama kiire ja stressi, joka syö nykyisin aikuistenkin voimavaroja
- joissain kouluissa kiusaaminen ja syrjiminen on tosi rankkaa
- epävarmuus tulevaisuudesta, mikä jatkokoulutus on järkevää hankkia, työllistyykö jne.
2) Aikuisten maailman stressi ja pahan olon tunteet heijastuvat myös nuoriin
- Mitä huonommin perheen vanhemmat voivat, sitä huonommin todennäköisesti nuorikin voi
- Edellinen kääntäen, hyvinvoivat vanhemmat jaksavat enemmän tukea ja osallistua nuorten elämään
- Jos perheellä on niukka toimeentulo tai suoranaista köyhyyttä, se on valtava stressitekijä aikuisille
- Aikuisten epävarmuus tulevaisuudesta, heijastuu myös nuoriin
- Työttömyys ja köyhyys aiheuttavat aikuisille suoranaista toivottomuutta, jopa mt-ongelmia
Pienituloisen perheen nuori syrjäytyy varakkaammasta seurapiiristä jo yläasteella. Miten se vaikuttaa nuoreen henkisesti? Köyhyys aiheuttaa kiusaamista kaikkien muiden mahdollisten kiusatuksi tulon syiden lisäksi.
Edellä mainitut riskitekijät aiheuttavat terveydenhuollon palvelujen tarvetta sekä nuorille että aikuisille. Eniten nuoria auttaisi se, että aikuisten palvelut on järjestetty, niin vanhempien paha olo ei heijastu koko perheeseen. Jos tilanne on niin pitkällä, että nuori tarvitsisi terapiaa, hänet yleensä huostaanotetaan valehtelemalla, että vain huostaanoton kautta hänelle järjestyy terveydenhoitoa. Tässä kohden on tärkeää korostaa, että kotona voi olla kaikki hyvin, mutta joillain teini-ikä ottaa niin koville, että terapian tarvetta voi tulla hyvistä kotioloista huolimatta.
Entä erityisnuoret`? He ovat vaarassa joutua kiusatuiksi helpommin kuin muut, ainakin neurologian oireyhtymien lapset tarvitsisivat terapiaa ja kuntoutusta, mutta siihenhän ei ole kohta pariinkymmeneen vuoteen ollut "varaa" tässä maassa.
Kaikki edellä mainitut epäkohdat eivät ole vanhemmista riippuvaisia syitä, eikä niihin hoitoa tai ratkaisua löydetä yhdessäkään tuollaisessa seminaarissa. Mutta senkun leikkivät vain seminaarejaan, ovathan koulutuspäivät kivaa vaihtelua ammattiauttajien ja viranomaisten arjen harmauteen.
niin, että vihdoin päästään tekemään huostaanotto "laillisin" syin ja sitten haukutaan kelvottomia ja vanhempia ja huudetaan, kun huostaanottoa ei tehty paljon aikaisemmin.
Inhimillistäkö?
Kaukana siitä ja lisäksi rikkoo useita voimassa levia Suomen lakejakin.
Mutta varmaankin kokoomus-keskuslaista politiikkaa se on parhaimmillaan.
Leeni Ikosen sivustoilla on runsaasti kirjoituksia lastensuojeluun liityvistä aiheista.
Silmukka kiristyy, hän kirjoittaa. "Viimeisen kymmenen vuoden ajan maamme kuntiin on ajettu varhaisen puuttumisen, huoli puheeksi koulutusta.
1.1.2008 voimaanastunut lastensuojlulaki pohjaa tälle ajatukselle".
Kommentti. Huoli ja Varpuprojekteja on kritisoitu itse näiden projektien suunnittelijat varoittavat niiden käyttämistä lastensuojelussa.
Siis nämä "huuhaaopit" ovat juurtuneet joidenkin tajuntaa ja he toimivat kuin hypnoosissa
Oliwer Hookhan sai ih,miset uskomaan mitä vaan. Eräässä ohjelmassa ihmiset alkoivat juomaan "lähteenraikasta vettä" studion lattialta. Hetken kutluttua
http://www.knuutilaki.net/node/36
----
Erikoistutkija Tarja Heino, THL
Erityssuunnittelija Marianne Johnson, Rekisteritutkimuksen tukikeskus
Miten huostassa olleet lapset pärjäävät aikuisina?
Joka toinen huostassa ollut nuori on jatkanut opiskelua peruskoulun jälkeiseen tutkintoon, naiset useammin kuin miehet.
Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa tehdyt seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että terveyden ja hy-vinvoinnin erot huostassa olleiden ja väestön vastaavan ikäryhmän välillä korostuvat; onpa kysymys koulutustasosta, työllisyydestä, toimeentulossa, sairastavuudesta, rikollisuudesta tai teiniraskauksista.
Halusimme tutkia, miten lapsena tai nuorena huostaan otettuina olleet ovat Suomessa kiinnittyneet yhteiskunnallisiin instituutioihin (perhe, koulutus, työelämä) nuorina aikuisina (vuonna 2006). Stake-sin (nykyisin THL) lastensuojelurekisterin tietoihin liitettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoja.
Kokonaisaineistossa (N = 12 668) on poikia (6 486) hieman enemmän kuin tyttöjä (6 182). Noin puolet lapsista on otettu huostaan yli 12-vuotiaina, neljännes alle kouluikäisinä (0-6 v) ja neljännes ala-asteikäisinä (7-12 v).
Suurimmassa syrjäytmisvaarassa teini-iässä laitokseen sijoitetut pojat
Kouluikäisten huostaanoton taustalla on usein ollut koulukäyntiin liittyviä vaikeuksia, ja tavoite pe-ruskoulun loppuun saattamiseksi on toteutunut hyvin. Moni huostaan otettu nuori suorittaa lastensuo-jelun tukemana peruskouluopintojaan vielä 18-vuotiaana, osallistuu kymppiluokan opetukseen, työ-pajoihin tai muuhun valmentavaan koulutukseen. Joka toinen huostassa ollut nuori on jatkanut opis-kelua peruskoulun jälkeiseen tutkintoon, naiset useammin kuin miehet. Koulutusura oli ammattikou-lupainotteinen. Huostassa olleista pisimmälle opiskelivat alle 13-vuotiaana perheisiin sijoitetut.
Koulutus- ja työllistymistilanne on paras niillä naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoi-toon alle 13-vuotiaina. Ylipäänsä perhehoito sijoituspaikkana, varhainen sijoitusikä (alle 13 v) ja su-kupuoli (nainen) ovat yhteydessä työssäkäyntiin ja opiskeluun.
Heikoimmin näyttävät kiinnittyvän yhteiskuntaan teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23– 24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.
Tulosten tulkinnassa on yksinkertaistavaa todeta perhehoidon onnistuneen ja laitoshuollon epäonnis-tuneen; eri hoitomuodot vastaavat lasten ja nuorten erilaiseen tarpeeseen. Pienemmille lapsille löytyy sijaisperheitä, mutta nuorten tilanne on toinen. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi tarjolla.
Lisäksi riittämätön tai liian aikaisin lopetettu jälkihuollon tuki voi viedä mennessään hyvän huos-taanoton saavutukset. Nuorten yhteydenpito sijoituspaikkaan loppuu herkästi, sillä itsenäistymisvai-heessaan nuoret orientoituvat muualle; tilanne on sama sekä laitoksesta että perhehoidosta lähteneil-lä.
--