Mitä pitäisi tehdä?

Väärinhän tuossa on ilmiselvästi menetelty. Vaikka toissijaiset perilliset eivät ole pesänosakkeita, olisi heidät silti pitänyt kutsua, jotta he olisivat voineet omalta osaltaan todeta uskottujen miehien arvioineen omaisuuden totuudenmukaisesti.

Käytännössähän tuossa ei ole paljon tehtävissä, kun oikeusjutun nostaminen lienee ainoa keino eikä se muuttaisi mihinkään sitä lopputulemaa, että leski peri omaisuuden.

3+15 kirjoitti:

Väärinhän tuossa on ilmiselvästi menetelty. Vaikka toissijaiset perilliset eivät ole pesänosakkeita, olisi heidät silti pitänyt kutsua, jotta he olisivat voineet omalta osaltaan todeta uskottujen miehien arvioineen omaisuuden totuudenmukaisesti.

Käytännössähän tuossa ei ole paljon tehtävissä, kun oikeusjutun nostaminen lienee ainoa keino eikä se muuttaisi mihinkään sitä lopputulemaa, että leski peri omaisuuden.

"jotta he olisivat voineet omalta osaltaan todeta uskottujen miehien arvioineen omaisuuden totuudenmukaisesti."

Mutta olisiko toissijaisilla siltikään ollut mitään sananvaltaa, vaikka olisivat olleet sitä mieltä, että uskotut miehet eivät ole arvioineet omaisuutta totuudenmukaisesti?

"kun oikeusjutun nostaminen lienee ainoa keino"

Mikä kannetyyppi tulisi mielestäsi kysymykseen? Perunkirjoitusta kun ei voi moittia. Vahingonkorvauskannekaan ei onnistu, koska mitään vahinkoa ei ole tapahtunut.

en tahdo nimimerkkiä kirjoitti:

"jotta he olisivat voineet omalta osaltaan todeta uskottujen miehien arvioineen omaisuuden totuudenmukaisesti."

Mutta olisiko toissijaisilla siltikään ollut mitään sananvaltaa, vaikka olisivat olleet sitä mieltä, että uskotut miehet eivät ole arvioineet omaisuutta totuudenmukaisesti?

"kun oikeusjutun nostaminen lienee ainoa keino"

Mikä kannetyyppi tulisi mielestäsi kysymykseen? Perunkirjoitusta kun ei voi moittia. Vahingonkorvauskannekaan ei onnistu, koska mitään vahinkoa ei ole tapahtunut.

Mikäli leski on perukirjassa ilmoittanut, että toissijaiset perilliset on kutsuttu perunkirjoitukseen tietäen, että heitä ei ole kutsuttu, niin soveltuu Perintökaaren 20. luvun 11 §:

"Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta."

Mikäli perukirjasta puuttuu kokonaan maininta toissijaisista perillisistä, on perukirja käsittääkseni puutteellinen eikä verottajan sen parempien kuin muidenkaan tahojen tulisi sitä hyväksyä.

3+15 kirjoitti:

Väärinhän tuossa on ilmiselvästi menetelty. Vaikka toissijaiset perilliset eivät ole pesänosakkeita, olisi heidät silti pitänyt kutsua, jotta he olisivat voineet omalta osaltaan todeta uskottujen miehien arvioineen omaisuuden totuudenmukaisesti.

Käytännössähän tuossa ei ole paljon tehtävissä, kun oikeusjutun nostaminen lienee ainoa keino eikä se muuttaisi mihinkään sitä lopputulemaa, että leski peri omaisuuden.

>>eikä se muuttaisi mihinkään sitä lopputulemaa, että leski peri omaisuuden.

old_profile_45359 kirjoitti:

>>eikä se muuttaisi mihinkään sitä lopputulemaa, että leski peri omaisuuden.

Voisi kiertää ja jättää huomioimatta, perusteella että niillä ei ole merkitystä. Todennäköisesti vainajan vanhemmilla on intressiä tietää minkälainen tauoudellinen tilanne omalla lapsella oli kuollessaan ja jos se oli tiedossa yrittääkö esimerkiksi puoliso pettää omaisuuden selvityksessä. Paljon kertoo puolisosta jo sekin tosiseikka, että tietoa, että perunkirjoitus oli jo pidetty pitämisestä ilman vanhempia ja kutsua ei annettu edes tiedoksi. Jos ko. tilaisuus olisi pidetty vainajan kotona, olisi saattanut selvitä ehkä vanhemmille paljon muutakin lapsensa viimeisistä elinpäivistä ja kuukausista.

9+19 kirjoitti:

Mikäli leski on perukirjassa ilmoittanut, että toissijaiset perilliset on kutsuttu perunkirjoitukseen tietäen, että heitä ei ole kutsuttu, niin soveltuu Perintökaaren 20. luvun 11 §:

"Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta."

Mikäli perukirjasta puuttuu kokonaan maininta toissijaisista perillisistä, on perukirja käsittääkseni puutteellinen eikä verottajan sen parempien kuin muidenkaan tahojen tulisi sitä hyväksyä.

Oli vanhempien nimet ja syntymäajat mainittuna, mutta ei mitään tietoa heidän kutsumisestaan tilaisuuteen , läsnäolostaan tai poissaolon syytä. Vanhemmat sivuutettiin jostakin syystä täysin tietoisesti ja tahallisesti mikä viittaa siihen, että kaikki ei ollut sittenkään ihan kohdallaan. Uskotuista miehistä oli vain nimet, ei ammatteja eikä sos. tunnuksia. Paikka jossakin muualla kuin vainajan kotona, ei lakialan, mutta jonkin muun yrityksen tiloissa.