Eli kuka poisti varallisuusveron ja kenen vaatimuksesta? Poistivatko demarit varallisuusveron, koska demareilla on niin paljon varallisuutta, jotta sen poistaminen on tärkein demareiden tavoite?
Tässäpä on oikeaa tietoa ja totta varallisuusveron poistosta. Lopetaan nyt se demareiden aiheeton mollaaminen.
Katsoin MOT-ohjelma televisiossa kahteen kertaan. Hiljaiseksi menin. Tässä ohjelman loppusuoraa...
Juonto: Varallisuusveron poistamiseksi varakkaat ja heidän edustajansa lobbasivat poliittisia päättäjiä vuosikymmeniä. Jo vuonna 1986 Teollisuuden keskusliitto, Elinkeinoelämänkeskusliiton edeltäjä, lähetti hallituksen budjettineuvotteluihin ”hyvä veli”- kirjeen, jossa esitettiin varallisuusveron poistamista.
Grafiikka 6: Teollisuuden keskusliiton Kari Kairamon ja Timo Relanderin kirje hallituksen budjettineuvottelijoille 29.8.1986 alleviivattuna: ”Varallisuusverotus (ellei voida poistaa kokonaan)”
Grafiikka 7: Valtiovarainministeriön tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio 12/ 2002 alleviivattuna: ”varallisuusverosta luovuttaisiin… varallisuusveron korvaaminen kiinteistöveron korotuksella”.
Juonto: Vuonna 2002 valtiovarainministeriön silloinen verotyöryhmä esitti varallisuusverosta luopumista ja sen korvaamista kiinteistöveron korotuksella. Varallisuusveron tuotto oli runsaat sata miljoonaa vuodessa. Sen poisti Vanhasen hallitus vuonna 2005.
Niskakangas (veroprofessori): ”No siinä haluttiin sitten, että se vähäinen tuotto, mitä siinä oli, noin sata miljoonaa euroa silloin, että se korvattaisiin jollakin, ja luonteva tapa oli kiinteistövero, koska kiinteistövero oli Suomessa siihen aikaan varsinkin hyvinkin lievää.”
Juonto: Kiinteistöveroa korotettiin vuonna 2010 ja verotuksen kehittämistyöryhmä esittänee kiinteistöveron korottamista edelleen.
Varallisuusveron ja kiinteistöveron tulonjakovaikutukset ovat hyvin erilaiset.
Suurituloisin 10 % kotitalouksista maksoi melkein koko varallisuusveron.
Kiinteistöverossa näin ei ole. Omakotiasukkaiden kiinteistövero, josta vertailukelpoinen tilastoaineiston on saatavissa, jakaantuu varsin tasaisesti kaikille tulotasoille pienituloisimpiin saakka.
Grafiikka 8: Varallisuusveron jakautuminen 2005 (Lähde: Tilastokeskus)
Suomen rikkaimmat (10 % kansalaisista) maksoivat varallisuusveron lähes kokonaan.
Grafiikka 9: Omakotitalojen kiinteistöveron jakautuminen 2005 (Lähde: Tilastokeskus)
Kiineistöveroa maksavat lähes kaikki suomalaiset, myös pienituloiset.
Niskakangas: ”Aivan selvää on se, että varallisuusveroa maksoivat vain varakkaat ja kiinteistöveroa maksavat kaikki. Toki tässä näkyy tietysti se, että suurituloiset maksavat enemmän kiinteistöveroa kuin pienituloisemmat, mutta eihän se tietenkään se progressio ole lähimainkaan samantasoinen kuin sitten täällä varallisuusverotuksessa aikanaan oli.”
Sitaatti ruudussa: ”Ei ole kohtuutonta, että rikkaat maksavat suuremman kuin suhteellisen osuuden tuloistaan julkisten menojen rahoittamiseksi." - Adam Smith: Kansojen varallisuus, 1776
Juonto: Esimerkiksi pientä palkkatuloa saavien verotusta on viime vuosina kevennetty kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.
Toisaalta: varallisuusveron poistaminen, pääomatulon lievä tasavero, verovapaat osingot, verotuksen painopisteen siirtäminen välilliseen verotukseen – näistä yksittäisistä päätöksistä näyttää muodostuvan selkeä veropoliittinen linja.
Jäntti: ”Suomessa tehty veropolitiikka on selvästi siirtänyt julkisen sektorin rahoitusta suurituloisilta pieni- ja keskituloisille. Tässä suhteessa Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on suosinut suurituloisia, ja tätä politiikkaa on harjoitettu aika pitkään.”
Juonto: Vuoden 1989 ns. suuressa verouudistuksessa veropolitiikasta päätettiin kokonaisuutena. Sen jälkeen verotusta on muutettu pala palalta.
Jäntti: ”Meillä on ollut pidemmän aikaa taipumus Suomessa ulkoistaa vaikeat asiat virkamiehille, tehdä arvovalinnoista teknisiä valintoja, tai olla olevinaan kuin nämä arvovalinnat olisi teknisiä. ”
Juonto: Veropolitiikassa on ennen muuta kysymys arvoista. Verotus on ehdottomasti kaikkein tärkein ja vaikuttavin väline, millä yhteiskunnassa toteutetaan – tai ei toteuteta - tulonjakoa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta.
Niskakangas: ”Ennen muuta poliittisten päättäjien on sitten päätettävä, että mikä on se verotuksen progression kokonaisuus, minkä tasoiset tuloerot halutaan suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Toimittaja Heino eduskuntatalon portailla: Jos pää ei kestänyt ohjelman lukuja ja numeroita, niin sen voi katsoa uudestaan Ylen Areenassa ja sitten Ylen Elävässä arkistossa. Jos lompsa ei kestänyt, niin sitä voi käydä kysymässä eduskunnasta.
Kiitoksia MOT! Kiitoksia toimittaja Heino! Teitte tutkivaa ja perusteellista verojournalismia - hyväksi saatteeksi Hetemäen työryhmälle, joka on tehnyt jälleen vuoden 1989 kaltaisen verouudistussuunnitelman valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) esityksestä.
Tässäpä on oikeaa tietoa ja totta varallisuusveron poistosta. Lopetaan nyt se demareiden aiheeton mollaaminen.
Katsoin MOT-ohjelma televisiossa kahteen kertaan. Hiljaiseksi menin. Tässä ohjelman loppusuoraa...
Juonto: Varallisuusveron poistamiseksi varakkaat ja heidän edustajansa lobbasivat poliittisia päättäjiä vuosikymmeniä. Jo vuonna 1986 Teollisuuden keskusliitto, Elinkeinoelämänkeskusliiton edeltäjä, lähetti hallituksen budjettineuvotteluihin ”hyvä veli”- kirjeen, jossa esitettiin varallisuusveron poistamista.
Grafiikka 6: Teollisuuden keskusliiton Kari Kairamon ja Timo Relanderin kirje hallituksen budjettineuvottelijoille 29.8.1986 alleviivattuna: ”Varallisuusverotus (ellei voida poistaa kokonaan)”
Grafiikka 7: Valtiovarainministeriön tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio 12/ 2002 alleviivattuna: ”varallisuusverosta luovuttaisiin… varallisuusveron korvaaminen kiinteistöveron korotuksella”.
Juonto: Vuonna 2002 valtiovarainministeriön silloinen verotyöryhmä esitti varallisuusverosta luopumista ja sen korvaamista kiinteistöveron korotuksella. Varallisuusveron tuotto oli runsaat sata miljoonaa vuodessa. Sen poisti Vanhasen hallitus vuonna 2005.
Niskakangas (veroprofessori): ”No siinä haluttiin sitten, että se vähäinen tuotto, mitä siinä oli, noin sata miljoonaa euroa silloin, että se korvattaisiin jollakin, ja luonteva tapa oli kiinteistövero, koska kiinteistövero oli Suomessa siihen aikaan varsinkin hyvinkin lievää.”
Juonto: Kiinteistöveroa korotettiin vuonna 2010 ja verotuksen kehittämistyöryhmä esittänee kiinteistöveron korottamista edelleen.
Varallisuusveron ja kiinteistöveron tulonjakovaikutukset ovat hyvin erilaiset.
Suurituloisin 10 % kotitalouksista maksoi melkein koko varallisuusveron.
Kiinteistöverossa näin ei ole. Omakotiasukkaiden kiinteistövero, josta vertailukelpoinen tilastoaineiston on saatavissa, jakaantuu varsin tasaisesti kaikille tulotasoille pienituloisimpiin saakka.
Grafiikka 8: Varallisuusveron jakautuminen 2005 (Lähde: Tilastokeskus)
Suomen rikkaimmat (10 % kansalaisista) maksoivat varallisuusveron lähes kokonaan.
Grafiikka 9: Omakotitalojen kiinteistöveron jakautuminen 2005 (Lähde: Tilastokeskus)
Kiineistöveroa maksavat lähes kaikki suomalaiset, myös pienituloiset.
Niskakangas: ”Aivan selvää on se, että varallisuusveroa maksoivat vain varakkaat ja kiinteistöveroa maksavat kaikki. Toki tässä näkyy tietysti se, että suurituloiset maksavat enemmän kiinteistöveroa kuin pienituloisemmat, mutta eihän se tietenkään se progressio ole lähimainkaan samantasoinen kuin sitten täällä varallisuusverotuksessa aikanaan oli.”
Sitaatti ruudussa: ”Ei ole kohtuutonta, että rikkaat maksavat suuremman kuin suhteellisen osuuden tuloistaan julkisten menojen rahoittamiseksi." - Adam Smith: Kansojen varallisuus, 1776
Juonto: Esimerkiksi pientä palkkatuloa saavien verotusta on viime vuosina kevennetty kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.
Toisaalta: varallisuusveron poistaminen, pääomatulon lievä tasavero, verovapaat osingot, verotuksen painopisteen siirtäminen välilliseen verotukseen – näistä yksittäisistä päätöksistä näyttää muodostuvan selkeä veropoliittinen linja.
Jäntti: ”Suomessa tehty veropolitiikka on selvästi siirtänyt julkisen sektorin rahoitusta suurituloisilta pieni- ja keskituloisille. Tässä suhteessa Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on suosinut suurituloisia, ja tätä politiikkaa on harjoitettu aika pitkään.”
Juonto: Vuoden 1989 ns. suuressa verouudistuksessa veropolitiikasta päätettiin kokonaisuutena. Sen jälkeen verotusta on muutettu pala palalta.
Jäntti: ”Meillä on ollut pidemmän aikaa taipumus Suomessa ulkoistaa vaikeat asiat virkamiehille, tehdä arvovalinnoista teknisiä valintoja, tai olla olevinaan kuin nämä arvovalinnat olisi teknisiä. ”
Juonto: Veropolitiikassa on ennen muuta kysymys arvoista. Verotus on ehdottomasti kaikkein tärkein ja vaikuttavin väline, millä yhteiskunnassa toteutetaan – tai ei toteuteta - tulonjakoa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta.
Niskakangas: ”Ennen muuta poliittisten päättäjien on sitten päätettävä, että mikä on se verotuksen progression kokonaisuus, minkä tasoiset tuloerot halutaan suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Toimittaja Heino eduskuntatalon portailla: Jos pää ei kestänyt ohjelman lukuja ja numeroita, niin sen voi katsoa uudestaan Ylen Areenassa ja sitten Ylen Elävässä arkistossa. Jos lompsa ei kestänyt, niin sitä voi käydä kysymässä eduskunnasta.
Kiitoksia MOT! Kiitoksia toimittaja Heino! Teitte tutkivaa ja perusteellista verojournalismia - hyväksi saatteeksi Hetemäen työryhmälle, joka on tehnyt jälleen vuoden 1989 kaltaisen verouudistussuunnitelman valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) esityksestä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.