Enimmäkseen olen oppinut ajattelemaan näin:
Osaan olla kiitollinen siitä, että tunnen sut jollain tavalla.
Osaan muistaa ilolla sitä mitä silloin tapahtui aivan oikeasti välillämme.
Osaan toivoa sun olevan onnellinen ja tunnen iloa siitäkin.
Ihan joskus ajattelen sua ja kumma pala nousee kurkkuuni. Onko se ikävää?
Kahtena vuonna annoin sulle jotain. Väliin toivon ettet heittänyt niitä roskiin vaan ehkä näihin
aikoihin otat esiin ja muistat miten ne sait.
Eka kerta aiheutti sulle melkein sydärin;) sitä muistellessa mua aina melkein naurattaa. Nyt.
Kyllä muakin silloin pelotti.
Jos voisin, toivottaisin sulle lämmintä ja kaunista joulua.
Osaan olla kiitollinen siitä, että tunnen sut jollain tavalla.
Osaan muistaa ilolla sitä mitä silloin tapahtui aivan oikeasti välillämme.
Osaan toivoa sun olevan onnellinen ja tunnen iloa siitäkin.
Ihan joskus ajattelen sua ja kumma pala nousee kurkkuuni. Onko se ikävää?
Kahtena vuonna annoin sulle jotain. Väliin toivon ettet heittänyt niitä roskiin vaan ehkä näihin
aikoihin otat esiin ja muistat miten ne sait.
Eka kerta aiheutti sulle melkein sydärin;) sitä muistellessa mua aina melkein naurattaa. Nyt.
Kyllä muakin silloin pelotti.
Jos voisin, toivottaisin sulle lämmintä ja kaunista joulua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.