kylä vaaramaisemissa Pohjois-karjalan
asui siellä ahkera ja työläs kansa
ystävällinen ja sopuisa
eipä olluut elämässä eripuraa
ei sopusuiden riita-ääntä
van sulohuulin ylisti toinen toista
toisen tekmistä lähimmäisen
sopusasti solui politiikka
päätöksenteko yhtenäinen
yhdessä harrasti perhe
yhdessä kulki lähimmäinen
esikuva oli kansa
vaaramaissa
yhtenäinen
asui siellä ahkera ja työläs kansa
ystävällinen ja sopuisa
eipä olluut elämässä eripuraa
ei sopusuiden riita-ääntä
van sulohuulin ylisti toinen toista
toisen tekmistä lähimmäisen
sopusasti solui politiikka
päätöksenteko yhtenäinen
yhdessä harrasti perhe
yhdessä kulki lähimmäinen
esikuva oli kansa
vaaramaissa
yhtenäinen
Vastaukset 14
Vanhimmat
satun jutskat vuan Ilomantsin kohalla jiävät savuks
sen verran riitasointu on kylän iäni
matti vuan tiältä vuaran piältä
tul kuvaan se kepu ja paha susi jotka veivät ihmisiltä viimmesettii pennoset ja siitä suakka on torrailtu rahasta ja seurattu kirjastotoimenjohtajan ja sen toisen pahan jonka nimmeekää ei suana sannoo tunnebarometrii
Saduissa tappaa olla se onnelline loppu. Niin tässähi kun se kaikkien vihhaama hirveä salakaataja piätti viimmennii sovittoo kaik pahat tekosesa ja ampu sen halavatun pahan suven. Siitä hyvästä kepu palautti ryövöömäsä rahat köyhille ja sorretuille, ja ystävyyven ja yhteistuummaisuuven henki leijuu nyt koko vuaran laella kylyväen ihmisten sytämmiin sovinnon mieltä. Sen pitunen se.
että se iso paha sus oli sen kepun kävelykoira. Sillä suvella ol niin iso mahalaakku että se uhkas syyvä sen isännännii jollei tämä hommois muonoo sillen. Senpä tähe kepu ryöväs köyhiltä ja orvoilta ne rahat ja ruuat että sais tyynnytettyy sen suden suun, Ja siitä syystä se kepu ol sitten mielissään kun se salakaataja otti ja ampu sen pahan suven.
pikkunulukki kapiainen, sekarotunen ketunkuvatus jolle elämässä ei oo mittään muuta kun olla kattellinen kepulle ja muille poliittisille ja yhteiskunnallisille immeisille
no ei pie olla katkera paremilleen, jos siun kyvyt ei riitä
tyyvy vähemppään
alotus ol hyvä ja silleen vuan sitten nämä ilomantsin itiootit piätti tuuva tähännii poliittisen ajattelun
joskus kun tiällä kylällä kulukoo ja kuuntelloo ukkoja ikkään kahtomatta ei voi muuta sannoo
kun tyhmee porukkoo myö ilomantsilaaset ollaan minä mukkaan lukien
jos oisin viisas lähtisin muuvalle töihin
Kyllähän tiältä vertaisseuroo löytää oiki hakemalla. Vain taitaa tuo ikäs rajottoo, et enee pysty hakeutumaan järki porukkkaan. Haitanneeko tuo mitään.
on jännitettä. Se paha susi - tahi mikä lienee - joka sotkee kuviot, mutta saa lopulta ansaitsemansa lopun. Onkohan tuon "sadun" aloittajan mielessä kenties joku eldorado, maa ja taru, jonka voisimme muuttaa vaikka kahisevaksi rahaksi ja markkinoida turisteille. Vai onko eldorado joku haave sydämessämme jota emme koskaan tavoita. Jokainen voi sadulle keksiä mielessään jos minkälaisen jatkon. Minulle paha ei ole kepu-niminen mörkö vaan kade-niminen ilkeä ämmä ja sen susikoira.
Se kade ol kepun kasvattajaemo joka kaatu siinä samassa rytäkässä yhessä pahan suven kanssa.
oi jos kaikki ihmiset saisivat samanlaisen rauhan kun minä reilut 27 vuotta sitten
sen Juamlan rauhan
ei, ei ongelmat ole mihinkään poistuneet, ei, ei valmiiksi ole mitäänt tuotu mutta se, että omassa sydämmessä on rauha ja sopu Jumalan kanssa luo edellytyksen ratkoa vaieitakin kysymyksiä
sitä vaan huomaa kohdatessa lähimmäisen poismenon, taloudellisen epävarmuuden, terveysongelmat jne on olemassa voima joka antaa sinulle ja minulle voiman ja mahdollisuuden mennä yli vaikeuksien vaikka rimaan hipoen ja siinä on se sisäine eldorado ja sen me löydämme Raamatusta sanoman jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen sovitustyöstä
Jumalan Rauhasta
Usko ei perustu poppakonsteihin eikä suuriin hokkus-pokkus temppuihin, usko antaa rauhan sydämmeen elää jokapäiväistä elämää ja voiman kohdata vaikeudet ja se tärkein antaa varmuuden matkalla kohden iänkaikkisuutta
Ja vielä kahdella "ämmällä."
sytämmmeen ei mahu kuin kaksi ämmmäääääää
Entäs syrämmeen? Vai outko kuullunna pohoojolaasta?