Hei,
Suosittelen painokkaasti masennukseen ja muihin mielialahäiriöihin mindfulnessharjoituksia. Koen niistä merkittävää apua. Olen tehnyt harjoituksia puoli vuotta joka päivä noin 30min-60 min. Ja 40 vuotta kestävät mielialaongelmat ovat ainakin toistaiseksi tipotiessään. Itsellä oli ihan elävä ohjaa, mutta samoja taitoja opetetaan esim. seuraavassa kirjassa:
Mielekkäästi irti masennuksesta : tietoisen läsnäolon menetelmä / Mark Williams, John Teasdale,
Kokeilkaa ihmeessä vaikka 2 vk. rupeaa pikkuhiljaa toimimaan halusitte tai ette.
Suosittelen painokkaasti masennukseen ja muihin mielialahäiriöihin mindfulnessharjoituksia. Koen niistä merkittävää apua. Olen tehnyt harjoituksia puoli vuotta joka päivä noin 30min-60 min. Ja 40 vuotta kestävät mielialaongelmat ovat ainakin toistaiseksi tipotiessään. Itsellä oli ihan elävä ohjaa, mutta samoja taitoja opetetaan esim. seuraavassa kirjassa:
Mielekkäästi irti masennuksesta : tietoisen läsnäolon menetelmä / Mark Williams, John Teasdale,
Kokeilkaa ihmeessä vaikka 2 vk. rupeaa pikkuhiljaa toimimaan halusitte tai ette.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jees kyllähän tuo toimii...vaatii tosiaan pitkäkestoista harjoittelua. Itse olen nyt vuoden käynyt dialektiivisessa käyttäytymisterapiassa, joka siis on hyvin paljon mindfulnessjuttuja. Lisäksi olen jo aikaisemmin tutustunut alan kirjallisuuteen. Itse en niinkään rajaa aikaa milloin harjoittelen tietoista läsnäoloa, joka tässä siis kaikein ydin, vaan koitan saada sen tavallaan sisäänrakennetuksi toimintamalliksi. Sen voi yhdistää ihan joka päiväisiin toimintoihin, hampaiden harjaamiseen, siivoamiseen yms... itse käytän paljon musiikkia apuna.
Jos sikäli kiinnostaa tutustua asiaan enempi niin senhän varmaan tiedät, että ajatus pohjautuu buddhalaisuuteen ja zenläisyyteen. Itse olen myös kovin kiinnostunut esksistentialistisesta filosofiasta, joka on vapaasti sanottuna olemisen filosofiaa, niin sama ajatus tietoisesta läsnäolosta löytyy myös siitä. Tunnettuja eksistentialisteja olivat mm. Sartre, camus ja Beavour.
Sen verran olen skeptinen, että tuo kaksi viikkoa minkä tuossa sanot, niin on minusta kovin lyhyt aika näiden taitojen oppimiseen. Itse en vieläkään pysty kovimpia ahdistuksia säätelemään tietoisen läsnäolon keinoin vaan on turvauduttava bentsoihin vaikka ehdottomasti harvemmin kuin ennen. Enkä usko, että kohdallani olisi motivaatio tai harjoittelun puute ongelma. Tosin olen tässä koko ajan ollut vaikeasti masentunut ja erittäin huonoina kausina voimavaroja on ollut todella vähän, vaikka olen terapiassa koko ajan käynyt, mutta se on mennyt akuuttien asioiden selvittämiseen.
Hei,
kiitos Häiriöinen vastauksesta. Olen tosiaan jo tutustumassa buddhalaisuuteen ja käyn Hki:n buddhalaisten ystävien keskuksessa meditaatiotunnilla, jonne yritän päästä kerran viikossa. Saan siellä syvemmän autuuden tunteen, kuin mitä saisin yksikseni. Tällä hetkellä myös säästän rahaa, että pääsisin ohjatulle Mindfulnesskurssille.
Olen kateellinen noista harjoituksista joita pystyt tekemään arkiaskareiden avulla. Itsellä on ollut niin surkea keskittymiskyky, että arkiaskareisiin en ole toistaiseksi pystynyt asiaa viemää. No, saati sitten tekemään niitä arkiaskareita kovin hyvin :).
Joo, en tosiaan tarkoitattanut, että 2 vk. riittäisi ihan täydelliseen parantumiseen. Se on kai yksilöllistä miten se koetaan. Myönteisiä välähdyksiä pitäisi jo tulla piankin. Minulla alkoi ehkä 4 kk. kuluttua masennusoireet ja ahdistusoireet häviämään. Tällä hetkellä 7 kk. kuluttua, niin sekä masennus että ahdistusoireet ovat kadonneet. Harjoitusta en uskalla jättää päiväksikään. Huonoina päivinä ja erityisesti alussa minulla oli CD-apuna. Nyt yritän tehdä ihan omatoimisen harjoituksen, mutta vielä on opittavaa. Toivon, että tuolta Mindfulnesskurssilta oppisin lisätrikkejä.
Kiitos noista filosofiavinkeistä, en tiennytkään noista suuntauksista. Täytyy tutustua niihin.
Samaa sarjaahan on muuten myös jooga. Sitä sanotaan liikemeditaatioksi. Sitäkin kannattaa kokeilla, jos nyt vaikka jonkinlaista jumppatuntia juuri nyt havittelee itselleen.
Siis tarkennan vielä, että olin ensin työuupumuskurssilla, jossa terapeutti opetti mindfulnessharjoituksia, jonka jälkeen olen tehnyt harjoituksia cd:ltä, buddhalaisessa keskuksessa ja omatoimisesti. Päälle vielä haikailen mindfulnesskurssia.
Täytyy vielä laittaa sen verran, että vaikka eksistentialismissa ja buddhalaisuudesta molemmista löytyy sama ajatus läsnäolo tässä hetkessä. Niin sikäli niiden perusajatukset riitelevät hieman keskenään. Eli lähinnä siinä kohtaa. Että eksistentialismissa ajatellaan, että kaiken voi aina aloittaa uudelleen alusta, kun taas buddhalaisilla on karman laki ja karmaahan ei voi nollata, muuta kuin kai meditoimalla? Jos olen ymmärtänyt oikein, mutta siis sama ajatatus tietoisesta läsnäolosta kummassakin.
Kerroit, että käyt meditoimassa ja saat siitä syvemmän autuuden, itse en niinkän tavoille autuutta vaan sitä että oppisin todellakin elämään tässä hetkessä. En koskaan varsinaisesti meditoi, teen kyllä hengitysharjoituksia ja rentoutumisharjoituksia, mutta paljon olen soveltanut harjoituksia omaan elämääni sopiviksi. Minulla on tietenkin hyvä, etu että jatkan nyt jo toista vuotta terapeutteni kanssa joka on supertietojä läsnäolo asioissa.
Itse ajattelen tietoista läsnäoloa tässä hetkessä myös siitä näkökulmasta, että mennyttä tai tulevaisuutta ei ole olemassa. Mennyt jo ohi ja tulevaa ei ole vielä tapahtunut, siten eksistentialisminen ajatus siitä, että kaiken voi aina aloittaa uudelleen ja alusta sopii muutenkin ajatusmaailmaani. Tietenkään se ei anna ihmisille vapautta, tehdä mitä vaan sillä perusteella, että kaiken voi unohtaa. Se ei poista sitä, että jokaisella ihmisellä on kuitenkin velvollisuus noudattaa yleisiä lakeja. Sekä lisäksi yleisesti hyväksi katsottuja moraalisia ja eettisä sääntöjä. Eksistentialismi ei kuitenkaan sido ihmistä menneisyyteen niinkuin mielestäni buddhalaisuus jossain määrin tekee karman lailla. No joo, meni nyt täysin ohi läsnäolon ja voipi olla, että olen ymmärtänyt näitä asioita väärinkin. Ovat kuitenkin monimutkaisia juttuja...
Mutta onnea tietoiseen läsnäoloon ja yksinkertainen harjoitus tietoisessa läsnäolossa on esimerkiksi hampaiden pesu. Pese hampaasi sillä tavalla, että tiedostat koko ajan mitä teet, miltä harja tuntuu, miltä hammastahna maistuu yms... jos muita ajatuksi tulee mieleesi niin anna niiden vain mennä ohi. Tietoisen läsnäolon voi viedä niin monelle tasolle parhainta se olisi juuri niin, että olisimme arjessamma läsnä tässä hetkessä.
Aika usein jos ahdistaa niin ahdistus johtuu jostain mitä tapahtuu huomennta tai viikon pääta yms. tai jostain mitä tapahtui viime viikolla..., mutta jos palautat itsesi tähän hetkeen ja mietit miltä sinusta tuntuu olla juuri nyt tässä, kun istut vaikka omalla sohvallasi, niin luultavasti sinun on aivan turvallista olla. Tämä on minusta mahtavin oivallus tietoisessa läsnäolossa. Sen lisäksi, että ei vanhemmalla iällä kadu, että olen elänyt elämänsä ohi, kun on aina elänyt tulevaisuudessa tai jo tapahtuneessa ajassa.
Missäpäin Helsinkiä tämä Buddhalaiskeskus sijaitsee ja voiko sinne mennä noin vaan? Entä maksaako se?
Aloitin syksyllä 2010. On yksinkertainen menetelmä ja toimii. Toivotan onnellista uutta vuotta!
Näin on.
Kokeilen aamulla aina junan pysäytystä raiteilla istuen ristiistunnassa.
Toimii joka kerta ja toimi heti alusta lähtien.
Kokeile sinäkin..mieluiten heti.
Kokeile ens kerran perse pystyssä miesten vessassa.
Kyllä tuntuu toimivan mun kohdalla myös hyvin tämä Mindfulness. Ensin olin laiska tekemään niitä harjoituksia, ja masennus tulikin uudestaan täs keväällä. Kyllästyin ja päätin tosissaan alkaa päivittäin harjoittelemaan, ja lopettaa karttelun, ja nyt melko nopeastikin selvää mielialan kohoamista. Kirjoja aiheesta harjoituksineen mulla on Arto Pietikäisen "Joustava Mieli", sekä "Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää"-kirja, Steven C Hayes ja spencer Smith kirjoittaneet.
Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare, Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare.
Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare, Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare.
Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare, Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare.
Toistakaa tätä.
govinda govinda radha rahda hare krishna
Itse suosittelen ensin hoitamaan masennuksen alta, koska masennus ilman selvästi nähtävää syytä usein johtuu kiintymyksen puutteesta.
Kyseisellä tekniikoilla leikkaa itseään yhä pahemmin sosiaalisuudesta.
Voihan sitä mielen harjoitteilla hoitaa masennuksen mutta siitä ei välttämättä tule haluttua tulosta.
Katsokaa Buddha munkkeja jos kyseinen elämä on jotain mitä haluaa, antaa mennä vaan.
Jos haluaa hymyillä nauraa vitsailla ja tulla hyvin ihmisten kanssa toimeen silloin harjoitteen kuuluu olla ihmis painotteista.
Pointti mitä yritän tehdä, solidaarisella harjoitteella tulee solidaarisesti toiminta kykyinen ihminen ja vice versa
Mindfulnessia voi harjoittaa sosiaalisessa kanssakäymisessä yhtä lailla kuin yksin meditoimalla. Sehän on "vain" tietoista läsnäoloa. Johan ystävätkin tykkäävät kun olet oikeasti läsnä.
Yksin harjoittaessa on vain vähemmän ärsykkeitä jotka vievät huomion mennessään ja läsnäolo on usein silloin helpompaa.
Olen tehnyt harjoitteita jo useamman vuoden, ja mielestäni saan mieleni jo hetkittäin rauhoitettuakin. Masennusta se ei ole poistanut.
Tuossa eräs osuvasti kommentoikin, että suurin osa ihmisistä tarvitsee ihmiskontakteja voidakseen hyvin. En osaa olla ihmisten seurassa enkä kykene solmimaan ystävyysuhteita. Silti yksin on koko ajan kamala olo. En näe tällaiseen mitään ratkaisua.
Oletko tehnyt myös myötätunto-harjoituksia? Erittäin hyödyllisiä läsnäoloharjoitusten ohessa varsinkin jos omakuva on kovin negatiivinen. Mitä se masennuksessa usein on.