Ahvenanmaalaiset tunnistaa näistä
-Varusmiespalvelus outo juttu !! ??
-Eivät maksa TV-lupamaksua
-Saavat 4000€ enemmän kuntatukea kuin mantereella olevat
-Verohelpotuksia 45 € asti
-Kalastavat kaikki kalat ettei vaan pääse pohjoisiin jokiin kutemaan
-Eivät opiskele Suomea ??? !!
Tätä kaikkea tukee Hesari ja RKP-läiset.
Pressa samoilla linjoilla.
Ahvenet
20
371
Vastaukset
Joo, varusmiespalvelusta ei tarvitse suorittaa. TV-lupamaksu tulee säännöllisesti postissa. Pitäisikö ilmoittaa maakuntahallitukselle, että lopettavat moisen lähettämisen, kun nettifennot sanovat ettei sellaista maksua täällä ole?
Kunnat saavat maakuntahallitukselta avustusta suurin piiretin saman verran kuin mantereen kunnatkin, maakuntahallitus saa valtiolta rahaa jotta se hoitaa sellaisia asioita täällä, joita manner-Suomessa hoitavat valtion viranomaiset (esim. lapsilisät, työttömyyskorvaukset, opintotuki jne.)
Mistähän verohelpotuksesta puhut? Olisi kiva saada, mutta en ole kuullut että olisin johonkin tuollaiseen oikeutettu.
Lapin turistiyrittäjät noin väittivät lohen kohdalla. No, EU lopetti lohen ammattikalastuksen kokonaan täältä muutama vuosi sitten. Silakkaakaan ei enää täällä kalasteta, joten tuskin ahvenanmaalaisten kalastuksella on muiden saaliisiin mitään merkitystä
Suomea täällä opiskellaan jo peruskoulussa. Ylioppolaskirjoituksissa sitä ei tarvitse kirjoittaa, mutta eihän ruotsiakaan tarvitse kirjoittaa siellä mantereella-- ox hisjt rus
Oletko vielä ylpeäkin siitä että esimerkiksi joku ruotsinkielinen Ekenäsissä joutuu asepalveluksen suorittamaan mutta teidän nuuskaa niiskuttavan loisivan paskaporukan ei tarvitse mitään suorittaa? Mikä on syynne tähän? Moraaliset syyt? Moraalia teillä paskiaisilla ei ole joten siihen on ihan turha vedota.
ox hisjt rus kirjoitti:
Oletko vielä ylpeäkin siitä että esimerkiksi joku ruotsinkielinen Ekenäsissä joutuu asepalveluksen suorittamaan mutta teidän nuuskaa niiskuttavan loisivan paskaporukan ei tarvitse mitään suorittaa? Mikä on syynne tähän? Moraaliset syyt? Moraalia teillä paskiaisilla ei ole joten siihen on ihan turha vedota.
Naisena asia ei ole minua koskettanut nuorenakaan kun asuin mantereella,joten en ole asiasta ylpeä (mitä ylpeilemistä siinä mielestäsi olisi?) ja kun tällainen sopimus on olemassa ja kun Ahvenanmaa on demilitarisoitu, niin minust asia on ihan ok Ja vapaaehtoisena voivat ahvenanmaalaiset varusmiespalveluksen suorittaa. Mutta kuten sanoin, asevelvollisuusikäisenä asuin mantereella (täysin suomenkielisellä alueella), mutta armeija ei koskettanut minua silloin, enkä suoraan sanottuna ole sitä sen kummemmin ajatellut täällä asuessanikaan.
- Ahvenainen
**Suomea täällä opiskellaan jo peruskoulussa.**
Suomea täällä voi opiskella peruskoulussa, mutta SE EI OLE PAKOLLISTA, joten suomen opiskelijoita on runsaat 12 % ikäluokasta täällä.
**********************
**TV-lupamaksu tulee säännöllisesti postissa**
Ahvenanmaa on vapautettu maksamasta TV-maksua YLE:lle.
Tässä tilastot. Yksikään talous Ahvenanmaalla ei ole vielä tähän päivään asti maksanut YLE:lle TV-maksua:
http://www.tv-maksu.fi/index/tietoa/tilastot/lansisuomi.html
***********************
**Kunnat saavat maakuntahallitukselta avustusta suurin piiretin saman verran kuin mantereen kunnatkin**
Lainaus:
KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2004 vp
Valtion varainsiirrot Ahvenanmaalle
Eduskunnan puhemiehelle
Ahvenanmaa sai vuoden 1993 alussa uuden itsehallintolain, jonka mukaan valtio kantaa edelleen veroja ja muita maksuja Ahvenanmaalta samoin perustein kuin
muualtakin maasta. Ahvenanmaalle siirretään kuitenkin tasoituksena vuosittain maakunnan omaa käyttöön 0,45 prosentin osuus valtion tuloista. Tasoituksen lisäksi Ahvenanmaa voi saada verohyvitystä, jota maksetaan, jos maakunnan maksettavaksi määrättävät välittömät verot (tulo- ja varallisuusverot) nousevat yli 0,5 prosenttia vastaavien verojen määrästä koko maassa.
Tasoituksen ja verohyvityksen edellytetään normaalitapauksessa riittävän maakunnan
itsehallintomenojen kattamiseen. Poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin
maakunta voi saada valtiolta ylimääräistä tukea.
Aiemmin voimassa ollut järjestelmä merkitsi valtion menojen yleiskehitystä vastaavia varainsiirtoja Ahvenanmaalle, mutta uusi järjestelmä merkitsi siirtojen suoraa kytkemistä valtion budjettituloihin ja siten rahahanojen lähes kontrolloimatonta avaamista Ahvenamaalle.
Tämä käy ilmi valtion ja Ahvenanmaan
välisiä varainsiirtoja koskevasta valtiovarainministeriön julkaisemasta
selvityksestä "Det skattefinansiella utjämningssystemet mellan landskapet Åland
och staten: 1990-talets erfarenheter (8.11.2004)". - munsalan soutaja
ahvennainen kirjoitti:
Naisena asia ei ole minua koskettanut nuorenakaan kun asuin mantereella,joten en ole asiasta ylpeä (mitä ylpeilemistä siinä mielestäsi olisi?) ja kun tällainen sopimus on olemassa ja kun Ahvenanmaa on demilitarisoitu, niin minust asia on ihan ok Ja vapaaehtoisena voivat ahvenanmaalaiset varusmiespalveluksen suorittaa. Mutta kuten sanoin, asevelvollisuusikäisenä asuin mantereella (täysin suomenkielisellä alueella), mutta armeija ei koskettanut minua silloin, enkä suoraan sanottuna ole sitä sen kummemmin ajatellut täällä asuessanikaan.
Demilitarisointia vaativat lähinnä ahvenanmaalaiset aikanaan koska eivät uskaltaneet sotia. Esimerkiksi jatkosodassa miksi ahvenanmaalaiset kieltäytyivät suorittamasta asepalvelusta?
- 123cxz<
Jos Ahventen kautta myy tuotteita esim. elektroniikkaa niin 45 € asti ei tarvi maksaa liikevaihtoveroa....olinko ymmärtänyt väärin ????!!!!
- Ei ruotsalainen
"Suomea täällä opiskellaan jo peruskoulussa. " Tuossa on totuutta vain se että on mahdollisuus, mutta
kukaan ei sitä opiskele eikä siitä ole mitään merkintää missään arvosanoissa. Myös kaikki suomalaisuus on
kuin myrkkyä Ahvenanmaalaisille ja sen voitte mennä kokeilemaan paikanpäälle. 123cxz< kirjoitti:
Jos Ahventen kautta myy tuotteita esim. elektroniikkaa niin 45 € asti ei tarvi maksaa liikevaihtoveroa....olinko ymmärtänyt väärin ????!!!!
Jos tavaran arvo on ollut alle 45 €, niin täältä lähetetystä tavarasta ei ole tarvinnut maksaa alvia (jos tavara on kalliimpi, on maksettava koko summasta). Nyt tämä etu on poistumassa (niin on eduskunta päättänyt). Järjestelmä on tuonut mantreelta muutaman yrityksen tänne ja noin 50 työpaikkaa, joista on mantrekin sitten saanut verotuloja. Tavallisella ahvenanmaalaisella ei ole mitään 45 €:n veroetua, kuten ap kirjoitti.
Ap kirjoitti myös että emme maksa tvmaksua. Luulin hänen tarkoittavan, että saamme asiasta taloudellista etua siten, että meiillä ei ko maksua ole.En ymmärtänyt hänen tarkoittavan, että emme maksa YLE:lle. Ahvenainen (yhdellä nnällä, en siis minä tuossa) yllä slittää Ahvenanmaan mantreelta saamaa rahoitusta. Kyllä, me saamme tuon 0,45%, mutta Ahvenanmaan kunnat eivät saa 4000 € enenmmän tukea kuin mantereen kunnat, kuten ap kirjoitti.
Sitten ihmettelen tuota suomen vapaaehtoisuuden ihmettelelyä. Ettekö te siellä koko ajan puhu vapaasta kielivalinnasta. Eikö se nyt yhtäkkiä olekaan hyvä asia?Ei ruotsalainen kirjoitti:
"Suomea täällä opiskellaan jo peruskoulussa. " Tuossa on totuutta vain se että on mahdollisuus, mutta
kukaan ei sitä opiskele eikä siitä ole mitään merkintää missään arvosanoissa. Myös kaikki suomalaisuus on
kuin myrkkyä Ahvenanmaalaisille ja sen voitte mennä kokeilemaan paikanpäälle.Kyllä siitä arvosanan saa ja suurin osa sitä opiskelee.
- Ioni¤
Ahvenainen kirjoitti:
**Suomea täällä opiskellaan jo peruskoulussa.**
Suomea täällä voi opiskella peruskoulussa, mutta SE EI OLE PAKOLLISTA, joten suomen opiskelijoita on runsaat 12 % ikäluokasta täällä.
**********************
**TV-lupamaksu tulee säännöllisesti postissa**
Ahvenanmaa on vapautettu maksamasta TV-maksua YLE:lle.
Tässä tilastot. Yksikään talous Ahvenanmaalla ei ole vielä tähän päivään asti maksanut YLE:lle TV-maksua:
http://www.tv-maksu.fi/index/tietoa/tilastot/lansisuomi.html
***********************
**Kunnat saavat maakuntahallitukselta avustusta suurin piiretin saman verran kuin mantereen kunnatkin**
Lainaus:
KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2004 vp
Valtion varainsiirrot Ahvenanmaalle
Eduskunnan puhemiehelle
Ahvenanmaa sai vuoden 1993 alussa uuden itsehallintolain, jonka mukaan valtio kantaa edelleen veroja ja muita maksuja Ahvenanmaalta samoin perustein kuin
muualtakin maasta. Ahvenanmaalle siirretään kuitenkin tasoituksena vuosittain maakunnan omaa käyttöön 0,45 prosentin osuus valtion tuloista. Tasoituksen lisäksi Ahvenanmaa voi saada verohyvitystä, jota maksetaan, jos maakunnan maksettavaksi määrättävät välittömät verot (tulo- ja varallisuusverot) nousevat yli 0,5 prosenttia vastaavien verojen määrästä koko maassa.
Tasoituksen ja verohyvityksen edellytetään normaalitapauksessa riittävän maakunnan
itsehallintomenojen kattamiseen. Poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin
maakunta voi saada valtiolta ylimääräistä tukea.
Aiemmin voimassa ollut järjestelmä merkitsi valtion menojen yleiskehitystä vastaavia varainsiirtoja Ahvenanmaalle, mutta uusi järjestelmä merkitsi siirtojen suoraa kytkemistä valtion budjettituloihin ja siten rahahanojen lähes kontrolloimatonta avaamista Ahvenamaalle.
Tämä käy ilmi valtion ja Ahvenanmaan
välisiä varainsiirtoja koskevasta valtiovarainministeriön julkaisemasta
selvityksestä "Det skattefinansiella utjämningssystemet mellan landskapet Åland
och staten: 1990-talets erfarenheter (8.11.2004)".Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosentin määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista.
Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.
Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittäin vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia. Erityisiä kuntien valtionosuuksia ei makseta tämän lisäksi Ahvenanmaan kunnille valtion budjetista. Kuntien valtionosuudet siis sisältyvät tuohon 0,45 %:n könttään ja verohyvitykseen.
Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee ehdottomasti Ahvenamaallakin tiivistää. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Muutoin Ahvenanmaalla vain yksi kunta - Finström muistaakseni - perii vakituisesta asunnosta kiinteistöveroa. - Tämä tässä
ahvennainen kirjoitti:
Kyllä siitä arvosanan saa ja suurin osa sitä opiskelee.
Arvosanoja ei saa ja kukaan ei opiskele suomea se on melkein kuin joutuisi kiusatuksi jos joku
aloittaa opiskella suomea Ahvenanmaalla. Olen keskustellut ihan paikanpäällä ja se pitää paikkansa
olen myös kysynyt opettajilta ja he vain viittaavat politiikkaan joka määrää heidän toimintansa.
Ihmettelen miten röyhkeä tämä ahvenaisena esiintyvä on ja hän viitsii ruveta esiintymään
vielä suomalaisena? Sikailunne tulee vielä esille ja siitä ette hyvällä selviä senkin hurrilaiset.
- ålänningen
nämligen att här på Åland snackar vi helst svenska.....förstås!
Det är nämligen vårt kära modersmål....förstås! - antiaffena
Affenat tuntee parhaiten suomalaisvastaisesta rasismistaan, joka on jopa lailla säädetty!
- punkki ålanti
Se on sitä positiivista syrjintää. Pahinta tässä on se että levittävät myös sitä paskaansa ulkomaille. Mahtaa siinä berliiniläiselle olla kova pettymys kun on luullut Freudenthal-propaganda takia että kalastajakylän asukit on niin ÄLYNJÄTTILÄISIÄ mutta sitten Hans ja Hermann menevätkin Ålantiin ja kokevat syvän järkytyksen.
- Muikku-ukko
Tästä ketjusta oppi yhden asian: Fennojen kateus ja vainoharhaisuus on suunnaton!
- Ioni¤
Muutaman sanasen voisi puhua Ahvenanmaan verotuksen erästä erityispiirteestä, nimittäin kunnallisverotuksen Ahvenanmaan vähennyksestä.
Ahvenanmaan perusvähennys on Ahvenanmaan kunnallisveron erityispiirre. Pääosin kunnallisverotus on samanlainen kuin Manner-Suomessakin - tämä vähennys kuitenkin erityispiirteenä.
Tämä Ahvenanmaan vähennys tehdään Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa. Määrä on 5 % siitä
nettotulosta, josta kaikki muut vähennykset paitsi perusvähennys on tehty. Vähennyksellä ei ole ylärajaa.
Olen tehnyt vertailun käyttäen verohallinnon verolaskuria kahden kuvitteellisen veronmaksajan maksaman veron välillä. Toinen asuu Helsingissä ja toinen Sottungan kunnassa Ahvenanmaalla. Kummankin kunnan veroprosentti vuonna 2008 oli sama 17,5 %.
Oletan henkilöt ei- kirkkoon kuuluviksi (koska kirkollisveroprosentti on em. kunnissa erilainen) ja naimisissa oleviksi. Kummankin päätoimen palkkatulo on 30.000 euroa.
Lopputulos oli seuraavaa. Helsingissä asuva maksaa vuodessa veroja 6.399,59 euroa ja sottungalainen 6.168,73 euroa eli 230,86 euroa vähemmän. Tämä Ahvenanmaan vähennys on sottungalaisen osalta 1231,96 tulosta (ei tietenkään verosta).
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa saman suuruiset
Mielestäni varsin kuvaava esimerkki. Lähtökohdat ovat identtiset, joten tuon Ahvenanmaan vähennyksen merkityksen ns. keskituloisen osalta havaitsee esimerkistäni
50.000 päätoimen palkkatulon esimerkillä taasen maksaa helsinkiläinen noin 420 euroa vähemmän, sillä tuolla tulotasolla Ahvenanmaan vähennys on jo yli 2000 euroa tulosta.
Niin todellakin tuo laskelma perustuu siihen, että saman päätoimen palkkatulon saava henkilö saa erilaisen kunnallisveron riippuen siitä, asuuko hän ja verotetaanko häntä Ahvenanmaalla vai Manner-Suomessa. Tietenkin laskelma edellyttää ollakseen täysin vertailukelpoinen, paitsi samaa kunnan veroprosenttia, myös muiden olosuhteiden yhteismitallisuutta.
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa samansuuruiset.
Tietenkin mitä suurempi tulo on sitä suurempi erotus on ja toisaalta mitä pienempi tulo sen pienempi erotus.
Toinen kysymys on muuten se, että tätä vähennystä kompensoidaan Ahvenanmaan kuntien saamissa ns. maakuntaosuuksissa. Kunniltahan jää saamatta tuloja vähennyksen johdosta. Maakunta maksaa kunnille vastaavasti Manner-Suomen valtionosuuksia vastaavasti muutaman miljoonan (vuonna 2008 määrä 6,2 miljoonaa euroa). Tämä kunnille maakuntahallinnon toimesta maksettu erä kompensoi muun muassa tätä kuntien verotulojen menetystä. Ahvenanmaan vähennyksen taloudellinen vaikutus on noin 5,3 miljoonaa euroa, jonka suuruisen kuntien tulonmenetyksen maakunta paikkaa "landskapsandelin" muodossa. Määrä olisi muutoin pois kuntien käyttötaloudesta. Vaikka erityistä lain sallimaa maakuntaveroa ei perittäisikään voisivat kunnat Ahvenanmaalla harkita osittaista kompensaatiota kiinteistöveron korotuksella.
Kyse on Manner-Suomeen verrattavasta verotulojen täydennysjärjestelmästä. Maakuntahallinto taas saa rahoituksensa emämaan budjetista (0,45 % valtion tuloista itsehallinnon kuluihin). Kyse on suorituksesta, joka Ahvenanmaalla tunnetaan kuvaavalla nimityksellä ”klumpsumman” Siis Manner-Suomi käsittääkseni maksaa tätä äsken kertomaani kompensaatiota ainakin siltä osin kuin maakuntaan menee enemmän valtion verotuloja kuin sieltä kertyy. Niin, totta kai hyvätuloinen Etelä-Suomi maksaa vähemmän kehittyneiden alueiden kuntien toimintaa suurilla valtionosuuksilla, mutta kysyä sopii onko tällainen sopivaa Ahvenanmaan hyvätuloisen maakunnan osalta. Tämä ”klumpsumman” on suhdannevaihtelevainen ja sen määrä on laskenut aiemmasta noin 30 miljoonaa. Ahvenanmaan kuntien osalta myös niiden on syytä noudattaa tiukkaa menokuria.
Harva on perehtynyt tuohon Ahvenanmaan järjestelmään, joka simuloi mantereen kuntien valtionosuusjärjestelmää. Käytetään nimitystä "landskapsandel" Näitä kuntien maakuntaosuuksia maksettiin 31,5 miljoonaa euroa muun muassa sosiaali-ja terveydenhuollon kuntien kustannuksiin. Järjestelmä uusittiin vuonna 2008.
No eivät ole Manner-Suomen kuntien valtionosuusjärjestelmätkään kovin tuttuja tai helposti ymmärrettäviä monelle.
Muuten, mitä mieltä olette Ahvenanmaan omasta verotusoikeudesta, jolloin rahat eivät kiertäisi enää "Helsingin kautta". - Ioni¤
Ioni¤ kirjoitti:
Muutaman sanasen voisi puhua Ahvenanmaan verotuksen erästä erityispiirteestä, nimittäin kunnallisverotuksen Ahvenanmaan vähennyksestä.
Ahvenanmaan perusvähennys on Ahvenanmaan kunnallisveron erityispiirre. Pääosin kunnallisverotus on samanlainen kuin Manner-Suomessakin - tämä vähennys kuitenkin erityispiirteenä.
Tämä Ahvenanmaan vähennys tehdään Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa. Määrä on 5 % siitä
nettotulosta, josta kaikki muut vähennykset paitsi perusvähennys on tehty. Vähennyksellä ei ole ylärajaa.
Olen tehnyt vertailun käyttäen verohallinnon verolaskuria kahden kuvitteellisen veronmaksajan maksaman veron välillä. Toinen asuu Helsingissä ja toinen Sottungan kunnassa Ahvenanmaalla. Kummankin kunnan veroprosentti vuonna 2008 oli sama 17,5 %.
Oletan henkilöt ei- kirkkoon kuuluviksi (koska kirkollisveroprosentti on em. kunnissa erilainen) ja naimisissa oleviksi. Kummankin päätoimen palkkatulo on 30.000 euroa.
Lopputulos oli seuraavaa. Helsingissä asuva maksaa vuodessa veroja 6.399,59 euroa ja sottungalainen 6.168,73 euroa eli 230,86 euroa vähemmän. Tämä Ahvenanmaan vähennys on sottungalaisen osalta 1231,96 tulosta (ei tietenkään verosta).
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa saman suuruiset
Mielestäni varsin kuvaava esimerkki. Lähtökohdat ovat identtiset, joten tuon Ahvenanmaan vähennyksen merkityksen ns. keskituloisen osalta havaitsee esimerkistäni
50.000 päätoimen palkkatulon esimerkillä taasen maksaa helsinkiläinen noin 420 euroa vähemmän, sillä tuolla tulotasolla Ahvenanmaan vähennys on jo yli 2000 euroa tulosta.
Niin todellakin tuo laskelma perustuu siihen, että saman päätoimen palkkatulon saava henkilö saa erilaisen kunnallisveron riippuen siitä, asuuko hän ja verotetaanko häntä Ahvenanmaalla vai Manner-Suomessa. Tietenkin laskelma edellyttää ollakseen täysin vertailukelpoinen, paitsi samaa kunnan veroprosenttia, myös muiden olosuhteiden yhteismitallisuutta.
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa samansuuruiset.
Tietenkin mitä suurempi tulo on sitä suurempi erotus on ja toisaalta mitä pienempi tulo sen pienempi erotus.
Toinen kysymys on muuten se, että tätä vähennystä kompensoidaan Ahvenanmaan kuntien saamissa ns. maakuntaosuuksissa. Kunniltahan jää saamatta tuloja vähennyksen johdosta. Maakunta maksaa kunnille vastaavasti Manner-Suomen valtionosuuksia vastaavasti muutaman miljoonan (vuonna 2008 määrä 6,2 miljoonaa euroa). Tämä kunnille maakuntahallinnon toimesta maksettu erä kompensoi muun muassa tätä kuntien verotulojen menetystä. Ahvenanmaan vähennyksen taloudellinen vaikutus on noin 5,3 miljoonaa euroa, jonka suuruisen kuntien tulonmenetyksen maakunta paikkaa "landskapsandelin" muodossa. Määrä olisi muutoin pois kuntien käyttötaloudesta. Vaikka erityistä lain sallimaa maakuntaveroa ei perittäisikään voisivat kunnat Ahvenanmaalla harkita osittaista kompensaatiota kiinteistöveron korotuksella.
Kyse on Manner-Suomeen verrattavasta verotulojen täydennysjärjestelmästä. Maakuntahallinto taas saa rahoituksensa emämaan budjetista (0,45 % valtion tuloista itsehallinnon kuluihin). Kyse on suorituksesta, joka Ahvenanmaalla tunnetaan kuvaavalla nimityksellä ”klumpsumman” Siis Manner-Suomi käsittääkseni maksaa tätä äsken kertomaani kompensaatiota ainakin siltä osin kuin maakuntaan menee enemmän valtion verotuloja kuin sieltä kertyy. Niin, totta kai hyvätuloinen Etelä-Suomi maksaa vähemmän kehittyneiden alueiden kuntien toimintaa suurilla valtionosuuksilla, mutta kysyä sopii onko tällainen sopivaa Ahvenanmaan hyvätuloisen maakunnan osalta. Tämä ”klumpsumman” on suhdannevaihtelevainen ja sen määrä on laskenut aiemmasta noin 30 miljoonaa. Ahvenanmaan kuntien osalta myös niiden on syytä noudattaa tiukkaa menokuria.
Harva on perehtynyt tuohon Ahvenanmaan järjestelmään, joka simuloi mantereen kuntien valtionosuusjärjestelmää. Käytetään nimitystä "landskapsandel" Näitä kuntien maakuntaosuuksia maksettiin 31,5 miljoonaa euroa muun muassa sosiaali-ja terveydenhuollon kuntien kustannuksiin. Järjestelmä uusittiin vuonna 2008.
No eivät ole Manner-Suomen kuntien valtionosuusjärjestelmätkään kovin tuttuja tai helposti ymmärrettäviä monelle.
Muuten, mitä mieltä olette Ahvenanmaan omasta verotusoikeudesta, jolloin rahat eivät kiertäisi enää "Helsingin kautta".Kirjoitin:"Näitä kuntien maakuntaosuuksia maksettiin 31,5 miljoonaa euroa muun muassa sosiaali-ja terveydenhuollon kuntien kustannuksiin." Terveydenhuollon kustannukset ovat Ahvenamaalla maakunnan kustannettavia, joten terveydenhuollon kustannuksiin ei maakuntaosuuksia käytetä. Maakuntaosuudet ovat noin 40 miljoonaa. Nämä täsemennykset äskeiseen.
Ioni¤ kirjoitti:
Muutaman sanasen voisi puhua Ahvenanmaan verotuksen erästä erityispiirteestä, nimittäin kunnallisverotuksen Ahvenanmaan vähennyksestä.
Ahvenanmaan perusvähennys on Ahvenanmaan kunnallisveron erityispiirre. Pääosin kunnallisverotus on samanlainen kuin Manner-Suomessakin - tämä vähennys kuitenkin erityispiirteenä.
Tämä Ahvenanmaan vähennys tehdään Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa. Määrä on 5 % siitä
nettotulosta, josta kaikki muut vähennykset paitsi perusvähennys on tehty. Vähennyksellä ei ole ylärajaa.
Olen tehnyt vertailun käyttäen verohallinnon verolaskuria kahden kuvitteellisen veronmaksajan maksaman veron välillä. Toinen asuu Helsingissä ja toinen Sottungan kunnassa Ahvenanmaalla. Kummankin kunnan veroprosentti vuonna 2008 oli sama 17,5 %.
Oletan henkilöt ei- kirkkoon kuuluviksi (koska kirkollisveroprosentti on em. kunnissa erilainen) ja naimisissa oleviksi. Kummankin päätoimen palkkatulo on 30.000 euroa.
Lopputulos oli seuraavaa. Helsingissä asuva maksaa vuodessa veroja 6.399,59 euroa ja sottungalainen 6.168,73 euroa eli 230,86 euroa vähemmän. Tämä Ahvenanmaan vähennys on sottungalaisen osalta 1231,96 tulosta (ei tietenkään verosta).
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa saman suuruiset
Mielestäni varsin kuvaava esimerkki. Lähtökohdat ovat identtiset, joten tuon Ahvenanmaan vähennyksen merkityksen ns. keskituloisen osalta havaitsee esimerkistäni
50.000 päätoimen palkkatulon esimerkillä taasen maksaa helsinkiläinen noin 420 euroa vähemmän, sillä tuolla tulotasolla Ahvenanmaan vähennys on jo yli 2000 euroa tulosta.
Niin todellakin tuo laskelma perustuu siihen, että saman päätoimen palkkatulon saava henkilö saa erilaisen kunnallisveron riippuen siitä, asuuko hän ja verotetaanko häntä Ahvenanmaalla vai Manner-Suomessa. Tietenkin laskelma edellyttää ollakseen täysin vertailukelpoinen, paitsi samaa kunnan veroprosenttia, myös muiden olosuhteiden yhteismitallisuutta.
Muutoin em. poikkeusta lukuun ottamatta kummankin osalta valtion ja kunnallisverotuksen vähennykset olivat verolaskelmassa samansuuruiset.
Tietenkin mitä suurempi tulo on sitä suurempi erotus on ja toisaalta mitä pienempi tulo sen pienempi erotus.
Toinen kysymys on muuten se, että tätä vähennystä kompensoidaan Ahvenanmaan kuntien saamissa ns. maakuntaosuuksissa. Kunniltahan jää saamatta tuloja vähennyksen johdosta. Maakunta maksaa kunnille vastaavasti Manner-Suomen valtionosuuksia vastaavasti muutaman miljoonan (vuonna 2008 määrä 6,2 miljoonaa euroa). Tämä kunnille maakuntahallinnon toimesta maksettu erä kompensoi muun muassa tätä kuntien verotulojen menetystä. Ahvenanmaan vähennyksen taloudellinen vaikutus on noin 5,3 miljoonaa euroa, jonka suuruisen kuntien tulonmenetyksen maakunta paikkaa "landskapsandelin" muodossa. Määrä olisi muutoin pois kuntien käyttötaloudesta. Vaikka erityistä lain sallimaa maakuntaveroa ei perittäisikään voisivat kunnat Ahvenanmaalla harkita osittaista kompensaatiota kiinteistöveron korotuksella.
Kyse on Manner-Suomeen verrattavasta verotulojen täydennysjärjestelmästä. Maakuntahallinto taas saa rahoituksensa emämaan budjetista (0,45 % valtion tuloista itsehallinnon kuluihin). Kyse on suorituksesta, joka Ahvenanmaalla tunnetaan kuvaavalla nimityksellä ”klumpsumman” Siis Manner-Suomi käsittääkseni maksaa tätä äsken kertomaani kompensaatiota ainakin siltä osin kuin maakuntaan menee enemmän valtion verotuloja kuin sieltä kertyy. Niin, totta kai hyvätuloinen Etelä-Suomi maksaa vähemmän kehittyneiden alueiden kuntien toimintaa suurilla valtionosuuksilla, mutta kysyä sopii onko tällainen sopivaa Ahvenanmaan hyvätuloisen maakunnan osalta. Tämä ”klumpsumman” on suhdannevaihtelevainen ja sen määrä on laskenut aiemmasta noin 30 miljoonaa. Ahvenanmaan kuntien osalta myös niiden on syytä noudattaa tiukkaa menokuria.
Harva on perehtynyt tuohon Ahvenanmaan järjestelmään, joka simuloi mantereen kuntien valtionosuusjärjestelmää. Käytetään nimitystä "landskapsandel" Näitä kuntien maakuntaosuuksia maksettiin 31,5 miljoonaa euroa muun muassa sosiaali-ja terveydenhuollon kuntien kustannuksiin. Järjestelmä uusittiin vuonna 2008.
No eivät ole Manner-Suomen kuntien valtionosuusjärjestelmätkään kovin tuttuja tai helposti ymmärrettäviä monelle.
Muuten, mitä mieltä olette Ahvenanmaan omasta verotusoikeudesta, jolloin rahat eivät kiertäisi enää "Helsingin kautta".Ahvenanmaan poliitikot ovat monasti ehdottaneet, että selvitettäisiin oman verotuksen mahdollisuus. Silloin ei Ahvenanmaata voitaisi syyttää siitä, että saamme "ylimääräisiä" tukia. Kummallista kyllä aikanaan Matti Vanhanen tyrmäsi ajatuksen siltä istumalta eikä Katainenkaan ole ajatuksesta innostunut. Kiviniemen mielipidettä en tiedä, mutta en usko hänenkään olevan idean sen kannalla. Minulle ei ole selvinnyt, miksi Suomen hallitus ei suostu asiasta edes keskustelemaan
- antiaffena
ahvennainen kirjoitti:
Ahvenanmaan poliitikot ovat monasti ehdottaneet, että selvitettäisiin oman verotuksen mahdollisuus. Silloin ei Ahvenanmaata voitaisi syyttää siitä, että saamme "ylimääräisiä" tukia. Kummallista kyllä aikanaan Matti Vanhanen tyrmäsi ajatuksen siltä istumalta eikä Katainenkaan ole ajatuksesta innostunut. Kiviniemen mielipidettä en tiedä, mutta en usko hänenkään olevan idean sen kannalla. Minulle ei ole selvinnyt, miksi Suomen hallitus ei suostu asiasta edes keskustelemaan
Päättäjät epäilivät oman verotuksen olevan askel kohti itsenäisyyttä. Syynä ei siis taatusti ollut pelko siitä, että suomalaiset veronmaksajat olisivat hävinneet muutoksessa!
Affenat olisivat ottaneet verotuksen itselleen ja sen LISÄKSI vaatineet kaikki mahdolliset tukiaiset. Myös tätä päättäjät pelkäsivät.
Ainoa ratkaisu on Ahneidenmaan liittäminen normaaliksi osaksi valtakuntaa. Silloin ei olisi kiistoja verotuksesta ja lainsäädännön eroavaisuuksista. - 112++09.,
antiaffena kirjoitti:
Päättäjät epäilivät oman verotuksen olevan askel kohti itsenäisyyttä. Syynä ei siis taatusti ollut pelko siitä, että suomalaiset veronmaksajat olisivat hävinneet muutoksessa!
Affenat olisivat ottaneet verotuksen itselleen ja sen LISÄKSI vaatineet kaikki mahdolliset tukiaiset. Myös tätä päättäjät pelkäsivät.
Ainoa ratkaisu on Ahneidenmaan liittäminen normaaliksi osaksi valtakuntaa. Silloin ei olisi kiistoja verotuksesta ja lainsäädännön eroavaisuuksista.Joo tervetuloa SUOMALAISEKSI se on mukavaa me opetetaan SUOMEA.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 974812
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1704425Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?864207Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1162678Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1372658- 442197
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282097Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2261880- 881759
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91747