Heräsi ajatus (kuume) kumiveneestä purkkarin perään. Purjehdin pääsääntöisesti yksin ja en ole uskaltanut vielä rantautua luonnonsatamiin kertaakaan. Kaverin purkkarilla ollaan pari kertaa rantauduttu ja aina on kolissut.
Onko kokemuksia purkkarin perässä olevista kumiveneistä? Ei niitä hirveesti näe.
Onko kokemuksia purkkarin perässä olevista kumiveneistä? Ei niitä hirveesti näe.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Olen kiskonut Terhi 385.sta pienehkön purkkarin perässä, eikä siinä mitään ongelmia.
Muutaman hepan rutku oli vielä perässä. Ihan mukava lisävaruste, olipa sitte saaristossa tai
satamissa. Lapsetkin oli mielissään kun pääsi souteleen tai vaikka päräyttämään hiukan perämoottorilla.
Jonkinverran tietysti kulkua hidastaa, mutta ei mitenkään merkittävästi.
Eihän nyt luonnonsatamat läheskään noin vaikeita ole. Ehkä joka kymmenennellä kerralla tulee sellainen paikka, jossa ei pääsekään rantaan saakka, mutta harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kaiku varoittaa jo etukäteen, eikä tarvitse edes sitä kevyttä tuntumaa pohjaan hakea.
Ankkurointi on tietenkin erityisesti yksinpurjehtijalle se kaikkein helpoin ratkaisu. Hinauksessa oleva kumivene on kuitenkin todellinen riesa. Sellaisessakin paikassa kuin Barösundin kaupan laiturissa olen nähnyt tuulenpuuskan kiepauttavan kumiveneen ympäri ja satamissa se löytää aina tiensä jonnekin poijun tai tolpan väärälle puolen. Karkuun päässeitä näkee aina silloin tällöin ja sen ainoan kerrankun itse jätin kumpparin hinaukseen, se keksi tavan täyttyä, jolloin arvaa, miten lujilla paikat ovat. Peräpeilin päälle tai kannelle nostettuna siitä on vähiten haittaa, se on vain veneen koosta ja muodosta riippuen enemmän tai vähemmän tiellä.
Itse voisin kokeilla täytettävää kanoottia esim. Ensimmäinen kvg:
http://www.bearwater.fi/kauppa/prod_list.html?groupID=14&menuID=51
kompuralla vaan nappia painamalla vene täyteen.
Kivan hintanen....taidat myydä niitä?
Meillä on nyt kaksi kesää raahattu 3 metristä kumivenettä 31 jalkaisen perässä. Kahdella köydellä kiinni siten että keula on takaosan portaiden päällä.
- 3 m on hiukka liian iso kulkemaan perässä ja käsitellä kiinni veneeseen. Mutta siinä vaiheessa kun otetaan käyttöön ja sinne ahtautuu 2 aikuista ja 2 lasta niin 3m ei ole yhtään liian pieni...
- Kommentti siitä että se ottaa joka paikkaan kiinni on täsmälleen oikea. Peruutettaessa pois laiturista kumiveneen ponttoonit haarukoivat poijun tehokkaasti...parempi olisi sellainen kumivenemalli jossa peräponttoonit loppuvat mahdollisimman lähelle takalaitaa. Peruuttamalla laituriin meno taasen vaatii kumiveneen irrottamisen muuten pitää loikkia sen kautta laiturille köysiä laittamaan-ei hyvä
- Purjeveneen kulkemiseen minusta kumiveneen perässä raahaamisella ei ole suurta vaikutusta, ehkä puoli solmua kevyissä tuulissa ja kovemmissa ei juurikaan mitään
- Ensi kesäksi laitan uimatason veneen taakse, siltä käsin luulisin käsittelyn ja veneeseen menon olevan turvallisempaa kuin metallisilta tikkailta (meillä ei ole upotettua uimatasoa, purkkari on sen verran vanhaa vuosimallia)
- meillä on sähkömoottori kumivenettä kuljettamassa, on kevyempi käsitellä kuin polttomoottori mutta tietysti akkukin painaa joten ei se ero lopulta ole suuren suuri
- Jos yksin liikut niin suosittelen ottamaan mahdollisimman pienen kumiveneen ja kuljettamaan kannella, jos vain mahdollista. Meillä se raahautuu nyt ja jatkossakin perässä kun ei muualle mahdu. Taavetteja joskus ajattelin mutta toi jolla nyt on vaan liian iso niihin.
Tuollainen 240 pitkä kumppari menee mukavaan pieneen säkkiin ja painaa noin 25kg. Kun hommaa vielä pienen kompuran, jolla sen täyttää, niin ei tarvitse vetää perässä. Täyttää siis tarvittaessa. Näin se ei ole tiellä normaalirantautumisissa eikä se myöskään jarruta perässä. Käsipumpullakin selviää, tosin se vie noin 15min aikaa (hyvä iltajumppa). Tuollainen menee myös täytettynä helposti kannelle pohja ylöspäin.
Kumpparikin on aika hankala kelissä, jos se täyttyy vedellä. Paino kasvaa niin suureksi, että se repii hinausköyden kiinnikkeet rikki.
Itselläni oli menneenä kesänä Buccaneer tms. halpis kumivene oman 30-jalkaisen veneen perässä, osan aikaa. Itse huomasin, että perässävedettävä kumivene on oikeasti haitta. Se sotkeutuu aina johonkin ja vaikeuttaa peruuttamista huomattavasti. Varsinkin jos liikut yksin, se tuo yhden liikkuvan elementin lisää. Vaikutus nopeuteen oli omassa tapauksessani melko pieni, uudemmissa ja nopeammissa veneissä tilanne on varmaan eri.
Itse päädyin suunnilleen kesän puolivälissä tyhjentämään kumiveneen ja laitoin sen kannelle. Itse en hankkinut kompuraa, mutta se on ostoslistalla ensi kesää varten. Ainakin itselleni "kumivene muualla kuin- veneen perässä" - ratkaisu tuntuu toimivan paremmin.
Ei sen käsittely mitään rakettitiedettä ole. Avartaa kummasti kun pääsee liikkumaan ja
etsimään vaikka ei-kolisevaa rantautumispaikkaa! Jos on ahdasta, niin kumpparin voi laittaa
vaikka jommalle kummalle sivulle tai viedä keulaan peruutuksen ajaksi...
Sanoopa täällä palstaparlamentti mitä hyvänsä, niin toteuta vain se unelmasi peräveneestä.
Voithan vaikka lainata parille reissulle venettä niin saat henk.koht.tuntuman.
Ei tartte olla välttämättä edes kumivene kunhan on kevytrakenteinensoutuvene.
Itsellä on hyviä kokemuksia.
Satamissa voi joku mukana olevista siirtyä ajoissa pikkuveneeseen ja odotella sivummalla kun emovene ajetaan kaikessa rauhassa karsinaan tai peräankkuriin.
Jonkin verran vaivaa kumpparista tietysti on, siltä ei voi välttyä
Mistähän Tane yksinpurjehtijana lainaisi sen jonkun mukanaolevan?
Kannustan tavoitteessasi päästä luonnonsatamiin, ne ovat ehdotomasti antoisimpia ja mukavina muistoihin jääviä paikkoja verrattuna palvelusataman hälinään. Luonnonsatamiin pääsy vaatii tietyisti vähän paneutumista, mutta yleensä kartasta syvän kalliorannan valitsemalla löytää myös sen kohdan jossa keulan saa rantaan. Hiekkarannat tavoittaa sitten vain sillä kuumeesi kohteella. On vissi väli sillä minkäkokoisella veneellä purjehdit, ja millaista perässävedettävää haaveilet. Mitä pienempi vene, sitä enemmän syntyy vetovastusta etenkin luovittaessa. Lyhyillä matkoilla siitä ei tietysti ole suurtakaan haittaa, mutta itse tyhjennän kyllä kumpparin melkein aina ennen liikkeellelähtöä. Eli, ellet saa nostettua hinattavaa pois vedestä, ota sellainen joka on helppo täyttää ja tyhjentää veneessä. Itselläni on kumikanootti ja siinä on tiettyjä etuja veneeseen verrattuna.
Purjehdin kanssa paljon yksin ja kumivene lisää vapautta ja mahdollisuuksia käyttää luonnonsatamia., jotka muuten ovat yksinpurjehtijalle hankalia. Keulan olen uskaltanut ottaa rantaan vain silloin, jos on aivan tyyni (tai kevyt tuuli sopivasta suunnasta) tai vaihtoehtoisesti saa apua joltain kanssaveneilijältä. Muuten on rennompi vaan jäädä ankkuriin ja pistää kumppari veteen. Yleensä siihen kumiveneoperaatioon ei mene sen enempää aikaa kuin sopivan rantautumispaikan etsiskelyyn, köysien virittelyyn ym. Kumiveneestä on toki hyötyä myös ruuhkaisissa vierasvenesatamissa, josta voi olla sesonkiaikaan mahdoton löytää paikkaa myöhempään illalla. Jos ei paikkaa löydy, niin voi jäädä ankkuriin ja silloin ei tarvitse stressata sen saapumisajankohdan kanssa.
Itselläni kumivene on kannella pakattuna luukkutallin päällä, jossa se toki haittaa vähän näkyvyyttä eteenpäin. Ihan ongelmatonta ei tuollaisen pienenkään (2,20m) kumiveneen saaminen kannelta veteen ja takaisin yksin ole. Suunnitelmissa olisi ensi kaudeksi vaihtaa maston reivivinssi ST-vinssiksi, jolloin operaation pitäisi helpottua.
Satunnaiseen maihinnousu-, ankkurinsiirto-, ties mihin tarpeeseen saattaisi riittää tämäkin:
http://www.vapaa-aika.com/retkeily/kumiveneet-kajakit/kumivene-fish-hunter-hf-250-mita.html
Mulla on ollut tuosta vielä pienempi 210 cm pitkä malli pari kesää mukana, ja kokemukset on hyviä:
ei paina mitään, mutta kantaa kuitenkin tarpeeksi
mahtuu pakattuna naurettavan pieneen tilaan
sikahalpa
lisävarusteena perämoottoriteline, hyvä esim. sähkömoottorille.
- kivet saattavat rannassa puhkoa reikiä pohjaan, mutta paikkaamallahan siitä selviää. Ilmakammiota on kuitenkin useita, joten ei tuo hevillä uppoa, vaikka reikäkin tulisi.
Mahtuuko 210 cm -malliin kaksi aikuista ns. normaalisti?
Tuollainen voisi olla järkevä sellaiseen käyttöön että se otetaan esiin aina kun on tarvetta sille eikä hinata perässä. Se on vakaa ja siihen on helppo laskeutua veneestä ja voi varmaan vielä tehdä vaikka filmivaneerista pohjalevynkin.
Viisi vuotta on kestänyt jo sellainen muutaman kympin lelujollakin mutta siihen ei oikein voi astua vaan joutuu laskeutumaan istuallaan.
Mulla on iso kumivene perässä usein ja lähes aina mukana muutenkin. Pitäisin kannella usein, mutta nykyiseen veneeseen ei sovi. Moottorin nostan käytännössä aina pois, koska se vasta kolhiikin naapureita satamissa ja muutenkin on riski, jos vaikka kaatuu se kumppari. Itse vedän kahdella lyhyellä köydellä ja keskeltä vielä varmistusköysi. Keskiköysi on sellainen pitkä (tosin aina vedossa solmittu lyhyeksi ettei mene potkuriin), millä voin siirtää kumpparin sivulle tai keulaan tarpeen mukaan satamamanöövereissä. Jos lähtee isompien selkien yli niin kannattaa ottaa pois perästä jo vetovastuksenkin takia. Varmistusköysi tuli kuvaan mukaan kelin yllätäessä ja toisen kiinnitysköyden katkettua parimetrisessä aallokossa Hangon edustalla. Ei ole kiva sitoa edes siinä kelissä uutta köyttä. Pidän muuten aina perälaudan tyhjnnystulpan auki, kun kumppari on hinauksessa, tyhjenee roiskevedet helpommin. Itse en juuri veneen kokkaa vaivaudu kallion kylkeen laittamaan, ankkurointi on yksinkin liikkuessa helppoa ja kumpparilla pääsee rantaan tarvittaessa, samoin vetämään uistinta ja kuvaamaan lintuja tai mitä nyt itsekukin haluaa tehdä.
Yksinpurjehtijana olen täysin samaa mieltä keskustelun aloittajan kanssa: kumiveneestä on iso apu nimenomaan luonnonsatamissa. Veneeni on 33-jalkainen, jolla 2,5-metrinen rimaphjainen Grand. Valitsin rimapohjan siksi, että jolla on nopeampi saada käyttökuntoon ja nopeampi pakata kokoon kuin ilmapohjainen (edellinen jollani oli isompi ilmapohjainen).
Muutama käytännön vinkki:
- jollan lasku ja nosto sujuu helposti spinnufallilla, mastossa on 2-nop ST-vinssi. Laitan perämoottorin kumijollaan sen ollessa kannella (perämoottori, 2 hp, silloin kun pitempiä jollamatkoja).
- käsipumppu oli aika paljon hitaampi ja raskaampi käyttää kuin jalkapumppu: suosittelen jalkapumppua, en sähköpumppua näin pieneen jollaan.
- jollaa ei kannata hinata perässä kuin lyhyitä matkoja. Kannelle nostamisen vaiva on sittenkin aika vähäinen, yleensä 10 minuutissa jolla on nostettu ja pakattu. Jollan täyttämiseen ja veteenlaskuun menee muutama min pitempään pumppaamisen takia.
- pitkiä avomerietappeja varten pakkaan jollan kannen alle, lyhemmillä matkoilla sidon sen kannelle (mahtuu omassa veneessäni sittloodan taakse tai maston viereen).
- ankkurointi helpottuu, jos veneessä on ankkurivinssi pitkä ketju ja ketjussa merkit 10m välein. Lasken yleensä 20-30m ketjua, toisinaan enemmän ankkuripaikan suojaisuudesta ja pohjan syvyydestä riippuen (3-5 kertaa syvyyden verran ketjua ulos). Jollaan kannattaa laittaa kiinteä nostolenkki niin, että se moottoreineen pysyy tasapainossa kun falli kiinnitetään nostolenkkiin ja jolla vinssataan kannelle.
Edellä oli selvästi veneilijöitä, jotka ovat käyttäneet kumivenettä, koska pari ideaa poimin itsekkin.
Veneemme liikkuu pääosin luonnonsatamissa ja meillä oli useita vuosia mukana halpa kumivene (malli ClasOhslon 39€). Se on tehnyt ihan hommansa ja yleensä se on ollut varastoituna sitlooran laatikossa. Tarvittaessa sen avulla on sitten menty katsomaan minkä näköinen ranta on ja pääseekö siihen. Toisaalta se on ollut mukana myöse sen takia, että jos jäädään mutaan tms. kiinni, niin voidaan viedä ankkuria ulos jne. Mietinnässä oli kunnollisen kumiveneen hankinta jo ihan "pelastulautta" tarkoituksessa.
Aikani tuumittuani päädyin Suzumar 265 puhallettavalla pohjalla. Kumiveneen tulee olla mahdollisimman lyhyt, mutta kuitenkin myös tukeva. Tätä mallia olin päässyt käytännössä testaamaan ja se täytti kriteerit - minkä lisäksi sitä voi oikeasti soutaa. Nyt sitä on vedelty pitkin saaristomerta ja harvoin enää edes viitsii rymytä suoraan rantaan, vaan laskee ankkurin ja menee kumiveneellä. Se mikä tässä oli yllätys: enää sitä ei kyllä laiteta sitlooran laatikkoon tai sitten sinne ei enää mahdu muut tarvarat. Käytännössä vene on etukannella tai vedetään perässä. Tällaisen v-pohjaisen kumiveneen vastus on melko olematon. Mikäli veneilet itseksesi ja haluat luonnonsatamiin, niin suosittelen ehdottomasti kunnollisen kumiveneen hankintaa.
Käytännössä kumiveneen hinaaminen purjeveneen perässä (jos nyt välttämättä haluaa hinata) on fiksuin toteuttaa niin, että kumiveneen keula on vedetty takakaiteeseen kiinni ja vain jollan peräosa on vedessä. Mielestäni hinauksessa ei ole käytännön merkitystä sillä onko jolla tasa- tai v-pohjainen. Kumpaakaan ei kannattaisi hinata pitkän köyden päässä. Ennemmin tai myöhemmin tapahtuu niin, että jolla kiepsahtaa ympäri (siitä on sekä omaa että muiden purjehtijoiden kokemusta). Silloin hinausvastus kasvaa suuremmaksi mitä jollan hinausrenkaiden liimaus kestää.
Onko kukaan mitannut tyhjän kumijollan hinausvastusta? Oman käsitykseni mukaan kumijolla on kohtalaisen kevyt vetää, kun se on tyhjä. En huomannut selvää eroa oman ilmapohjaisen Lodestarin ja rimapohjaisen Grandin välillä. Jälkimmäinen nousee muuten plaaniin, kun ajan yksin 2,2 hp Suzukilla. Se ei plaanaa, jos mukana on toinen henkilö tai muutamia täysinäisiä 20 l jerrykannuja. Edellinen ei plaanannut samalla koneella, mutta oli vähän isompi ja painavampi.
Perämoottori kannattaa aina nostaa kannelle, jos jollaa hinaa!
Kumivenettä vuosikymmeniä hinanneena vielä muutama havainto keskusteluun. Runsas hinaaminen lyhentää veneen ikää. Saumat ovat kovilla vauhdissa. Vähänkään kovemmassa kelissä pärskeet täyttävät venettä ja sen nostaminen kannelle ei enää yksinpurjehtijalta ongelmitta onnistu. Tuulen lisääntyessä kumijolla pyörii narun päässä, joskus jopa ankkurissa ollessa. Jos jollaan jäi moottori niin on isompaa remppaa luvassa ennen käynnistystä. Sähkömoottori tuntuu kevyeltä ja ympäristöystävälliseltä. Teho tosin voi olla vaatimaton pienimmissä. Yksinpurjehtija ostaa pienimmän ja keveimmän jollan ja kuljettaa sen pakattuna kannella tai kannen alla. Ainakin Avonilla oli menneinä aikoina hyvä tällainen parin hengen versio. Lapsiperhe hinailee n.240-270 jollaa poutasäällä perässään. Ilmasäiliöllä varustetut ja kovaksi pumpatut loivat v-pohjat ovat hinatessa rimapohjia paljon paremmat.
Kiitti vinkeistä.
Onkohan 2m pitka kumivene jo liian pieni?
En tiedä minkä merkkistä kumivenettä ajattelet, mutta luulisin hintaeron seuraavaksi suurempaan (vaikkapa 2.4 m pit.) olevan suht pieni. Painoero 2- ja 2.4-metrisen välillä on vain joitakin kiloja. Ehkä se 2-metrinenkin toimii, kun ei ole aallokkoa eikä kuormaa. Isompi on kantokyvyltään parempi, aallokossa kuivempi. Joskus voi tulla tilanteita, jossa kuljetat jollalla muita ihmisiä tai tarvitset jollaa kovassa tuulessa. Miksi ei kerralla kunnollinen, jos se vain mahtuu....
2m kumiveneissä kantavuus yleensä 2 henkilöä. Voisi se riittääkin.
Onko rimapohjainen kumivene nopein kasata ja pakata?
Kumivene tilattu SEATEC GT2000 (valko/sininen)
http://www.svb.de/index.php?sid=5887cfceb22ae132ebbe56d943764bc9&cl=details&cnid=13717&anid=3003
Kumivene tuli kotiin. Vaikuttaa aika jämäkältä ja painavalta vaikka on alle 30kg.
Saa nähdä miten sen jaksaa nostaa veneen kyytiin ja jos sen vielä änkee hyttiaukosta veneen sisään ja jos sen vielä saa mahdutettua sopivaan paikkaan veneen sisällä, (keulassa tilaa). Vähän jo hirvittää koko ajatus.
Positiista on että se täyttyy aika ripeästi jalkapumpulla.
Voimaa 26kg:n kassin kantamiseen tietysti tarvitaan. Mutta sitten kun jotenkin olet onnistunut saamaan taakkasi veneen kannelle, voimaa ei enää juurikaan tarvita - jos sinulla on fallivinssi paatissasi. Vinssillä kumijolla on helppo nostaa luukusta kannelle ja pumppauksen jälkeen kannelta veteen. En ymmärrä mikä tuossa voi hirvittää. Oman 35-kiloisen jollani kanssa ei ole laskujen ja nostojen kanssa mitään ongelmia (ST-vinssillä sujuu ilman gastin apua).
euron perusrahtikululla?
Halpahan tuo vene on tosiaan noilla ominaisuuksilla. Onnea uudelle kumpparille!
Itse pohdin kumivene -kumikajakki välillä asiaa. Kajakki on näppärä tapa liikkua jokainen joka on soutanut kumiveneellä tietää miten anaalista se on. Helsingin venemessut painaa päälle muutaman viikon kuluttua joten asiaa kannattaa pohtia siellä.
Ohessa linkki jossa poditaan asiaa http://www.geocache.fi/bulletin/viewtopic.php?f=22&t=1764
Jos hommais bavarian purkkarin perään, kehuvat kovasti laatua.
Sellaisella voisi lapset leikkiä purjehdusta satamassa ollessa.
Skandi vai eikö venettä lainkaan?
...myös se, että kovassa merenkäynnissä kumivene saattaa heittää kuperkeikan. Sen kääntäminen ei ole ihan helppoa varsinkin jos on yksin ja airot koittavat karata. Lyhyt köysi vähentää vaaraa. Köyden pitää olla kelluvaa, jotta ei sotkeudu potkuriin.
Ei liity enää kumiveneisiin varsinaisesti, mutta tuli tuosta kelluvasta köydestä mieleen, että niissä valinnoissa kannattaa vähän miettiä, milloin kelluvaa ja milloin uppoavaa. Tuohon käyttöön kelluva tuntuu hyvältä valinnalta. Mutta esmes peräköysi kannattaa olla uppoavaa. Miksikö? se voi päätyä perän alle milloin minkäkinlaisessa vahingossa. Jos kelluva köysi päätyy potkurin ja kölin välille, se takertuu helpommin. Ja jos ei ole jostain syystä mahdollista/käytännöllistä päästä toista päätä vapaaksi ja vetää toisesta, niin sehän ei tule millään pois sieltä. Uppoava köysi sen sijaan putoaa löysäämällä alemmas ja sen voi hivuttaa veneen perään tai keulaan.
Köysi potkurissa ei lähde vetelemällä mihinkää olipa kelluva tai ei. Ennen kuin dieseli pysähtyy on köysi niin tiivis klöntti, ettei ilman maskia näe tässävaiheessa entisen köyden pyörimissuuntaa eikä käsivoimat riitä pyörittämään auki jos näkee maskin avulla.
Sukellusmaski ja puukko ratkaisevat ongelman ja tulee olla sittlådassa helposti saatavilla