Miten suhtautua seuraavaan asiaan: Vanhemmilta ei jäänyt kirjallista testamenttia, mutta suullinen toive, että mökki pitäisi säilyttää suvussa.
Osa perillisistä lienee luopunut osuuksistaan toisten hyväksi jonkinlaisesta kohtuullisesta korvauksesta.
Yksi haluaisi myydä osuuttaan, mutta toinen suostuisi maksamaan vain verotusarvon suuruisen määrän.
Kiinteistönvälittäjät ovat arvioineet tontin huomattavasti korkeammalle.
Onko kokemuksia vastaavasta tai asiallisia mielipiteitä?
Osa perillisistä lienee luopunut osuuksistaan toisten hyväksi jonkinlaisesta kohtuullisesta korvauksesta.
Yksi haluaisi myydä osuuttaan, mutta toinen suostuisi maksamaan vain verotusarvon suuruisen määrän.
Kiinteistönvälittäjät ovat arvioineet tontin huomattavasti korkeammalle.
Onko kokemuksia vastaavasta tai asiallisia mielipiteitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suullinen toive on suullinen toive. Testamentissa vastaava toive on kirjallinen toive, mutta silti vain toive. Osakkaat voivat myydä ja lahjoitella osuuksiaan miten tahtovat. Hinta on heidän vapaasti sovittavissa. Suomi on vapaa maa.
Jako on tehtävä jos yksikin osakas sitä vaatii. Käypää arvoa on sovellettava. Jos ette pääse sopimukseen ja otatte (tai oikeus määrää teille jonkun osakkaan pyynnöstä) pesänselvittäjän, niin hän arvioituttaa sen joka tapauksessa muutamalla arvioijalla.
Halvinta olisi sopia mökin arvosta, ja että sen tai ne jotka haluavat mökin pitää, lunastavat muut pesän osakkaat ulos.
Osuuksia ei voi myydä mihin hintaan tahansa, kuten joku nokkela tuolla sanoi. Verottaja tulkitsee alihintaiset kaupat lahjoiksi ja pyrkii vetämään välistä. Oikea hinta on yli 75 % käyvästä arvosta.
Tämä käypä arvo onkin lystikäs juttu. Verottajan uusien ohjeiden mukaan se saadaan vertaamalla vastaavien kohteiden toteutuneisiin kauppahintoihin. Yleensä välittäjän arvio perustuu just näihin ja halvemmalle hinnalle pitää olla joku järjellinen syy: kiinteistön huono kunto, huono sijainti tms.