Suomenruotsalaisen ajatuspajan pomo ihmettelee, miten poliitikot voivat sivuuttaa kansalaisten tylyn linjan pakkoruotsiin.
Johtavien poliitikkojen on otettava huomioon kansalaisten voimakas pakkoruotsin vastustus.
Tätä mieltä on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman media- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Olav S. Melin. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kotimaa- ja Kyrkpressen-lehtien päätoimittajana.
–Olen toki iloinen siitä tuesta, jota muiden muassa Paavo Lipponen (sd.) ja Henna Virkkunen (kok.) ovat ruotsille ilmaisseet, mutta kansalaisten näkemystä ei voi kiistää. On tosiasia, että 70–80 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa kouluruotsin valinnaiseksi.
Melinin mielestä ei voida olettaa, että pakkoruotsia kannattaneet johtopoliitikot pitäytyvät tällä kannalla ikuisesti. Nyt tarvitaankin reippaita keskustelun avaajia, "myhäilyukkoja", jotka ovat valmiita astumaan esiin ja ottamaan kielikeskustelussa iskuja vastaan.
–RKP:n varapuheenjohtajan Nils Torvaldsin ja toimittaja Geo Steniuksen esittämät ehdotukset ovat olleet raikkaita. Asiasta pitää puhua ennakkoluulottomasti, jotta pääsemme ulos umpikujasta ja voimme elää jatkossakin suomenruotsalaisina, ei vain siedettävissä vaan erinomaisissa olosuhteissa.
Torvalds sai RKP:n muulta johdolta täystyrmäyksen, kun hän ehdotti pakkoruotsista luopumista ja tilalle kielilain tiukempaa tulkintaa. Pakkoruotsista luopumista esitti myös Stenius, joka poistaisi saman tien pakkosuomenkin.
Pakosta subjektiiviseksi oikeudeksi
Melin uskoo, että kokoomuksen ja keskustan puoluejohto tukee pakkoruotsia niin kauan kuin uskoo, että RKP voi olla kova tekijä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Hän itse esittää pakkoruotsin vaihtoehdoksi subjektiivista eli kaikille kuuluvaa oikeutta ruotsin opiskeluun. Jos ruotsin opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, pitäisi lainsäädännöllä taata, että opiskelumahdollisuuden tarjoavat halukkaille myös täysin suomenkieliset kunnat.
Melin muuttaisi myös ruotsin kielen opetussuunnitelmaa. Opetus pitäisi hänen mielestään aloittaa aikaisemmin ja siinä pitäisi painottaa enemmän puhekieltä kieliopin sijasta.
Hän myös maustaisi opintoja nykyistä enemmän kulttuurilla.
–Moni suomenkielinen oppilas löysi kokonaan uuden maailman Play me -musikaalista. Hyötynäkökulmaa pitäisi painottaa keskustelussa enemmän – että on hyötyä siitä, kun pystyy kommunikoimaan eri kielillä sekä vapaa-ajalla että työelämässä.
STT
Johtavien poliitikkojen on otettava huomioon kansalaisten voimakas pakkoruotsin vastustus.
Tätä mieltä on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman media- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Olav S. Melin. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kotimaa- ja Kyrkpressen-lehtien päätoimittajana.
–Olen toki iloinen siitä tuesta, jota muiden muassa Paavo Lipponen (sd.) ja Henna Virkkunen (kok.) ovat ruotsille ilmaisseet, mutta kansalaisten näkemystä ei voi kiistää. On tosiasia, että 70–80 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa kouluruotsin valinnaiseksi.
Melinin mielestä ei voida olettaa, että pakkoruotsia kannattaneet johtopoliitikot pitäytyvät tällä kannalla ikuisesti. Nyt tarvitaankin reippaita keskustelun avaajia, "myhäilyukkoja", jotka ovat valmiita astumaan esiin ja ottamaan kielikeskustelussa iskuja vastaan.
–RKP:n varapuheenjohtajan Nils Torvaldsin ja toimittaja Geo Steniuksen esittämät ehdotukset ovat olleet raikkaita. Asiasta pitää puhua ennakkoluulottomasti, jotta pääsemme ulos umpikujasta ja voimme elää jatkossakin suomenruotsalaisina, ei vain siedettävissä vaan erinomaisissa olosuhteissa.
Torvalds sai RKP:n muulta johdolta täystyrmäyksen, kun hän ehdotti pakkoruotsista luopumista ja tilalle kielilain tiukempaa tulkintaa. Pakkoruotsista luopumista esitti myös Stenius, joka poistaisi saman tien pakkosuomenkin.
Pakosta subjektiiviseksi oikeudeksi
Melin uskoo, että kokoomuksen ja keskustan puoluejohto tukee pakkoruotsia niin kauan kuin uskoo, että RKP voi olla kova tekijä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Hän itse esittää pakkoruotsin vaihtoehdoksi subjektiivista eli kaikille kuuluvaa oikeutta ruotsin opiskeluun. Jos ruotsin opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, pitäisi lainsäädännöllä taata, että opiskelumahdollisuuden tarjoavat halukkaille myös täysin suomenkieliset kunnat.
Melin muuttaisi myös ruotsin kielen opetussuunnitelmaa. Opetus pitäisi hänen mielestään aloittaa aikaisemmin ja siinä pitäisi painottaa enemmän puhekieltä kieliopin sijasta.
Hän myös maustaisi opintoja nykyistä enemmän kulttuurilla.
–Moni suomenkielinen oppilas löysi kokonaan uuden maailman Play me -musikaalista. Hyötynäkökulmaa pitäisi painottaa keskustelussa enemmän – että on hyötyä siitä, kun pystyy kommunikoimaan eri kielillä sekä vapaa-ajalla että työelämässä.
STT
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pitäisikö ruotsin opiskelun olla valinnaista?
Kyllä
85%
Ei
15%
Ääniä yhteensä: 9787
Hyväksyttekö kompromissina subjektiivisen oikeuden ruotsin opiskeluun ts. jos yksikin oppilas haluaa opiskella, niin opetus tulee järjestää?
Silloinhan muillekin vähemmistöille pitäisi järjestää samanlainen serviissssss-s-s-s-s-sssssi...?
Kasvaako raha puissa? Älkääkä nyt sanoko, että niin sen pitääkin kasvaa....
"Hyväksyttekö kompromissina subjektiivisen oikeuden ruotsin opiskeluun ts. jos yksikin oppilas haluaa opiskella, niin opetus tulee järjestää? "
Onhan sitä varten olemassa kansalaisopistoja.
Missään muodossa.
ruotsin opetuksen järjestämistä vain yhdelle oppilaalle. Se on pakkoruotsin jatkamista pienemmässä muodossa.
KIEPOn D-vaihtoehdossa oli jo mainittu tuo subjektiivinen oikeus siinä mielessä, että milloin tahansa on OIKEUS opiskella ruotsia, jos kansalainen niin yhtäkkiä haluaa tehdä.
Kumma juttu, että opetushallitus ei ottanut järkevää KIEPO-linjausta, vaan alkoi ajaa RKP:n tavoitteita.
Onneksi keskusta painoi jarrua ja esti RKP:n aikeet (Kokoomus oli tässä vain juoksutyttönä)
Kannatan KIEPO D:n subjektiivista oikeutta, mutta en sellaista, että jopa yksi oppilas edellyttää kalliin ruotsinopettajan palkkaamista, jos vaihtoehto on se, että 20 oppilasta saa lukea venäjää tai ranskaa.
Etäopetuksena tai kansalaisopistoissa ruotsia voidaan opettaa suurellekin joukolle.
Jos homma järjestetään tietokoneavusteisesti eli oppilas saa osallistua keskitettyyn ruotsinopetukseen, jossa kootaan yksittäisi valitsijoita tietokoneen ääreen luokalliseksi etäopiskelijoita.
Tätä on käytetty syrjäseutujen lukiossa ja ainakin yläasteella onnistuu loistavasti.
Yhden oppilaan opetus tulee hyvin kalliiksi, joten sen kustantaminen jääköön surujen huoleksi. Sitä ei tule kustantaa yleisistä verovaroista, vaan esim. surut voivat perustaa koulutussäätiön sitä varten. Rahaa kyllä surusäätiöissä riittää.
mitä agmasta ehdotetaan. Ainoa todella vapaa Suomi tässä kielipolitiikassa on sitä, että suomalaiset ITSE määrittelevät kielipolitiikkansa oman maan ja suomalaisen kansan tarpeiden ja hyödyn kannalta. Koska meillä on toimiva kansalaisopisto, joka pystyy tarjoamaan monipuolista oppia ja ohjausta niin kielten, kädentaitojen ym. harrastusten osalta, joten jokainen halukas voi opiskella siten ruotsia, ei ole syytä haksahtaa noiden magmalaisten (RKP) juoniin. Heidän esityksensä kuulostaa siltä, että pidetään hengissä ns. pakkoruotsin periaatteet tosin toisilla äänenpainoilla.
MItä suomen osaamisen tulee, eiköhän r-kielisten kipinkapin ole viisasta osata suomea tai vaihtoehtona on Ruotsiin muuttaminen! Jättäkööt vain ihan lemmessä suomen pois opetuksesta r-kielisten kouluissa!
Ruotsi vapaaehtoiseksi ilman minkäänlaisia kompromisseja. Yleensä kompromissit tulehduttavat asian kuin asian ennemin tai myöhemmin.
Mitä hel****ttiä ruotsinkieliset alkavat opastaa suomenkielisten kieliopinnoissa. Eihän se kuulu rkp:lle yhtään mitään.
Suomenkielisten kieliopinnoissa asianosaisia on suomenkieliset itse. Nyt kuitenkin keskustelua käydään suomenkielisten päiden ylitse - ruotsiksi!
.
Berliinin muurit ovat kaatuneet
"Persuhuuma - Yle pakotettiin poikkeusratkaisuun"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Persuhuuma - Yle pakotettiin poikkeusratkaisuun/art-1288359000142.html
.
mutta puheet subjektiivisesta oikeudesta ovat kyllä vähän omituisia.
Poliittiset päättäjät ovat jo liian kauan sivuuttaneet kansan enemmistön näkemykset.
Viimeistään nyt tietää jokainen Suomea etua puolustava ketä hän äänestää. Hyvä Soini, älä petä. Nyt ovat kyseessä isot asiat,
Pakko- ja virkamiesruotsi ovat enemmän kuin mikään uskonto. Mitä ihmeellisimmin perustein pidetään systeemiä pystyssä. Olisi kiva saada pysyvä diagammi, jossa olisi 5%: nysä ja 95% pilarina vieressä. Havainnollistuisi mistä on kyse.
Minä taas haluaisin nähdä, kuinka moni noista "5 prosentista" oikeasti edes puhuu ruotsia.
.
joista 28 000 ahvenanmaalla?????
.