Tuolla alempana annettiin ymmärtää ettei hoitokokousaikoja sopisi enää ajatella puhumattakaan kirjoittaa tänne. Silti kaiken uhallakin vähän, kerron mitä itse olen kokenut.
Silloin 70- luvulla suurin syyte oli "väärä henki". Se tarkoitti toisinaan eri mieltä olemista jostain yksittäisestä asiasta , kuten esim. hoitokokousten hyväksymistä tai sitten ei hyväksymistä. Myös esim. siioninlaulukirjan uudistuksen ollessa loppusuoralla, siitä mielipiteen sanominen (siis ei- kehumiset) tulkittiin arvostelemiseksi. Tällainen henkilö tuomittiin SRK:ssa "väärässä hengessä" olevaksi. (omakohtainen kokemus).
Mutta "väärä henki" saattoi tarkoittaa mitä hyvänsä muutakin. vaikka ei olisi ollut yhtäänmistään eri mieltä, saattoi saada sen syytteen niskoilleen. Ihan täysin aiheetta, kun joutui vain jostain syystä hoitokiesten silmätikuksi.
Hyvin harvoin taisi olla kyse varsinaisesta julkisyntiin joutumisesta puhumattakaan SRK:n kritisoimisesta. Miten lienee nykyisin? Olen kuullut että hoitokokouksia järjestetään yhäkin mutta pienemmmissä ympyröissä.
Kirjotuksellani haluan vain sanoa sen, etteivät Ry:stä lähteneet (erotetutkaan) olleet synnin, sen "luvallisuuden", tai maailmallisuuden kannattajia.
Vaikka tätä esim. SRK:n 70-luku-"analyyseissa" mielellään halutaan sanoa.
Me olimme aivan tavallisia uskovaisia, synnin poispanijoita ja armosta uskovia, ja niin on senkin jälkeen haluttu elää.
Silloin 70- luvulla suurin syyte oli "väärä henki". Se tarkoitti toisinaan eri mieltä olemista jostain yksittäisestä asiasta , kuten esim. hoitokokousten hyväksymistä tai sitten ei hyväksymistä. Myös esim. siioninlaulukirjan uudistuksen ollessa loppusuoralla, siitä mielipiteen sanominen (siis ei- kehumiset) tulkittiin arvostelemiseksi. Tällainen henkilö tuomittiin SRK:ssa "väärässä hengessä" olevaksi. (omakohtainen kokemus).
Mutta "väärä henki" saattoi tarkoittaa mitä hyvänsä muutakin. vaikka ei olisi ollut yhtäänmistään eri mieltä, saattoi saada sen syytteen niskoilleen. Ihan täysin aiheetta, kun joutui vain jostain syystä hoitokiesten silmätikuksi.
Hyvin harvoin taisi olla kyse varsinaisesta julkisyntiin joutumisesta puhumattakaan SRK:n kritisoimisesta. Miten lienee nykyisin? Olen kuullut että hoitokokouksia järjestetään yhäkin mutta pienemmmissä ympyröissä.
Kirjotuksellani haluan vain sanoa sen, etteivät Ry:stä lähteneet (erotetutkaan) olleet synnin, sen "luvallisuuden", tai maailmallisuuden kannattajia.
Vaikka tätä esim. SRK:n 70-luku-"analyyseissa" mielellään halutaan sanoa.
Me olimme aivan tavallisia uskovaisia, synnin poispanijoita ja armosta uskovia, ja niin on senkin jälkeen haluttu elää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
miten olet selittänyt itsellesi, tai kaikki muut "pois joutuneet" luterilaisen ja raamatullisen opetuksen predestinaatiosta, siitä että Jumalan tietämättä ei yksikään hiuskarva katkea päästäsi? Miten siihen nivoutuu luterilainen seurakuntaoppi? Vai oliko niin, että seurakunnan merkitys totuuden patsaana ja perustana, Pyhän Hengen asuinsijana oli mennyt jo aiemmin vai menikö se prosessin aikana?
"Mutta "väärä henki" saattoi tarkoittaa mitä hyvänsä muutakin. vaikka ei olisi ollut yhtäänmistään eri mieltä, saattoi saada sen syytteen niskoilleen. Ihan täysin aiheetta, kun joutui vain jostain syystä hoitokiesten silmätikuksi."
On tapauksia, joissa hoitaja ei kykene/ole kyennyt millään tasolla puhumaan syntielämästään. Puhuttelujen syynä oli se kateellisen hoitajan omien kokemustensa perusteella keksimä "jokin". Siitä "jostakin" yritettiin ja on yritetty vuosien saatossa puhua - välillä hoitaja nauroi ja välillä itki ja kantoi kukkia, mutta se "jokin". Anteeksi pyytäminen ja antaminen oli/on yhtä pullamössöä siitä "jostakin", jonka hoitaja salasi/salaa voidakseen kiusata ja pilkata toisen omaa tuntoa. Ja kun puhuteltava ei ymmärtänyt sitä "jotakin", niin hoitaja käytti Kristuksen kirkkolakia väkivallan apuvälineenä ja keräsi yhä enemmän porukkaa nauramaan ja pilkkaamaan puhuteltavaa "ei se ymmärrä sitä jotakin" -periaatteella. Nyt kun asia on edelleen kesken ja halutaan keskustella kasvotusten, hoitajan mielipide on, että jos "jotakin" on ollutkin niin se "jokin" on anteeksi annettu eikä siitä enää tarvitse keskustella.
>>Silloin 70- luvulla suurin syyte oli "väärä henki". Se tarkoitti toisinaan eri mieltä olemista jostain yksittäisestä asiasta , kuten esim. hoitokokousten hyväksymistä tai sitten ei hyväksymistä. Myös esim. siioninlaulukirjan uudistuksen ollessa loppusuoralla, siitä mielipiteen sanominen (siis ei- kehumiset) tulkittiin arvostelemiseksi. Tällainen henkilö tuomittiin SRK:ssa "väärässä hengessä" olevaksi. (omakohtainen kokemus).
Tämä on niin totta...! Sellaista se oli mutta eihän tästä saisi puhua.
Eihän näistä asioista edes tiedetä.
"Me olimme aivan tavallisia uskovaisia, synnin poispanijoita ja armosta uskovia, ja niin on senkin jälkeen haluttu elää."
meille on sanottu että monille oli tullut televisio tai politiikka tärkeämmäksi kuin jumalan valtakunta.
"meille on sanottu että monille oli tullut televisio tai politiikka tärkeämmäksi kuin jumalan valtakunta. "
Tuohan on juuri sitä, mistä täällä on puhuttukin, eli erotettujen maineen mustaamisesta. Heidät piti mustata joko valehtelijoiksi tai mielenvikaisiksi, jotta kukaan ei uskoisi heidän kertomaansa.
Miten joku voi olla vl-poliitikko, jopa ministerikin, mutta toisista sanottiin, että politiikka on tullut tärkeämmäksi? Kyllä sitä on pitänyt viettää politiikan parissa melkoinen määrä aikaa, jotta pääsee kansanedustajaksi, saati ministeriksi ja moni on kunnallispolitiikassa. Taitaa olla vain kyse siitä, että "toiset" saa olla politiikassa, kun puolue on sopiva, toiset taas ei. Kun ei ollut kyse kepusta, vai?
Entä sitten televisio? Sen kieltäminen on yksi SRK:n Raamatun vastainen perinnäissääntö. Se ei perustu mitenkään Raamattuun. Siihen ei joudu koukkuun kuten nettiin joutuu. Netissä on paljon vaarallisempia sivuja kuin televisiossa vaarallisia ohjelmia. Television ohjelmat voidaan nauhoittaa tai saada talteen kovalevylle yms, joten mikään ohjelma ei ole esteenä seuroissa käynnille.
Ja se "jumalan valtakunta"... tärkeämpi on Kristus kuin vl-joukko, jota nimitätte "jumalan valtakunnaksi" (huomaa, kirjoitat Jumalan pienellä kirjaimella)
. Jumalan valtakunta on todellakin jotain muuta, se on maailman laajuinen uskovaisten joukko, joka ei ole rajoittunut minkään pienen herätysliikkeen jäseniin.
Eivät näytä löytyvän tutkijoita, jotka käyvät tämän asian kimppuun tosissaan. Alkaa olla jo korkea aika nostaa asia esiin ISOILLA KIRJAIMILLA, kuten sotiemme veteraanien uhraukset sodissamme on vasta viime vuosikymmeninä tehty. Vääryyden kokeneet reilusti yhteyttä SRK:een!
Itse olin pikkupoika, joka joutui seuraamaan sellaista henkistä väkivaltaa, joka jätti jäljet ikuisiksi ajoiksi.
Hakomajassa oli tieto että lapin yliopisto kerää ihmisten kokemuksia hoitokokouksista. Tutkimus on kait käynnissä.