Rahvaan vauraus, elämän monisorttisuus

Varsin monet kansalaiset yrittävät parasta aikaa ja seuraavien runsaan kolmen kuukauden aikana arvioida, josko Perussuomalaisten vaaliehdokkaan äänestäminen tulisi valinnaksi vaaliuurnan äärellä. Jo gallupit sen kertovat. Varsinainen mittaus tapahtuu kuitenkin vasta itse vaaleissa. Henkilökohtaisesti toivon, että äänestysaktiivisuus nousisi korkealle, kansa lähtisi äänestämään runsaslukuisasti ja kantaansa harkitusti valikoimalla.

Avoimia kysymyksiä Perussuomalaisten suhteen minulla on useitakin. Ensinnäkin haluaisin tietää, miten avara-asenteisesti monisorttisuutta arvostava puolue Perussuomalaiset on? Tuleehan vaalituloksenkin mukana puolueen eduskuntaryhmään useista erilaisista lähtökohdasta asennoituvaa väkeä. Miten eduskuntaryhmä pärjää sisäisesti? Muistamme 1970-luvulta, kuinka SMP:n eduskuntaryhmä hajosi ja sitä hajoamista taisivat avittaa myös naapuripuolueet. Sen silloisen hajaantumisen, syistä ja analyysista minulla ei ole tietoa.

Tänä maailman aikana suomalainen yhteiskunta on luonnollisesti jossain määrin toisenlainen kuin 1970-luvulla. Silti avara-asenteisuuden merkitys ei liene ainakaan vähentynyt. Puolueen ulkopuolisena esitän kysymyksen: Hyväksykö Perussuomalaiset puolueena näkemyksen, jonka mukaan ihmisten erilaisuus, monisorttisuus rakentuu yhteistyön avulla monipuolisuudeksi ja monipuolisuus on voimavara?

Talous on olennaista niin kansalaisten kuin valtakunnankin tasolla ja siinä välillä. Erityisesti haluan katsella taloutta kansalaisten henkilökohtaisesta näkökulmasta ja samalla kotitalouksien kannalta. Myönteisenä elämisen tilana pidän ihmisten henkilökohtaista ja kotitalouksen pärjäämistä taloudellisesti vakaalla tavalla, elämistä omilla jaloillaan. Sosiaalisen turvajärjestelmänkin pitäisi edesauttaa väkeä ponnistautumaan itse omille jaloilleen.

Nurinkurinen on asetelma, kun työn tekeminen karsii ihmisen pois sosiaalisen turvaverkon piiristä. Viisaampaa olisi, kun ihmisen sallittaisiin vähitellen ajan oloon päästä jaloilleen ja sen jälkeen hän ei enää tarvitsisi sosiaalisia avustuksia. Oman elämisen tilanteensa parantamisessa kansalainen kohtaa verotusjärjestelmän. Nykyisin veroa menee jo varsin vähisistäkin ansioista ja myös sosiaaliturvasta. Oma rasitteensa ovat edelleen mitä moninaisimmat tasaverot, maksut ja taksat, jotka vielä kaiken aikaa ovat kiristymään päin. Varakkaita ne eivät hetkauta juuri lainkaan, köyhille ne ovat ankara rasite.

Rahvaan vaurastumisen katsantokannalta kiinnittää huomiota ajankohtaisessa keskustelussa mm. osinkojen ja myyntivoittojen verotus, niiten kohdalla tehtävät mahdolliset uudet pelisäännöt. Kovin yksipuolisesti osinko- ja myyntivoittoverotusta on tarkasteltu "raharikkaitten" näkökulmasta. Kuitenkin lukuisan runsas määrä tavallisia suomalaisia omistaa mm. pörssiyhtiöitten osakkeita ja sen omistamisen, sijoittamisen tarkoituksena on vaurastuminen pitkällä aikajänteellä. Pörssiosakkeisiin sijoitaminen on mahdollista jo varsin vaatimillakin rahasummilla, kun taas vaikkapa rantatonttien ja asunto-oskkaitten ostelu vaatisi jo aivan toisenmääräistä varallisuutta. Velka on sitten eri asia enkä itse suosittele velaksi ostamista ainakaan sijoitusmielessä. Mikä on Perussuomalaisten kanta osinkojen ja myyntivoittojen verotukseen?

1

155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suomalaisuuden arvostus on minun mielestäni erinomainen asia Perussuomalaisissa. On ollut jopa hauskaa seurata, kuinka viimeisten parin vuosikymmenen aikana suomalaisuusaatteen marginaaliin sysänneet keskeiset vallanpitopuolueet yrittävät nyt hätäännyksissään löytää edes jonkun uskottavan ehdokkaan verhoutumaan suomalaisuuden kaapuun. Sikäli kaapuun roolivarusteena, koska puolueitten todelliset linjaukset edelleenkään eivät näe suomalaisuutta olennaisena seikkana. Pelko on suuri Kokkolassakin, Jutan kotikulmilla.

      Kuitenkin, miten Perussuomalaiset puolueena tulkitsevat suomalaisuutta? Siispä muotoilen kysymyksen omasta näkökulmastani. Ensinnäkin määrittelen globaalisuuden niin, että globaalisuus on kuin mosaikki, jossa kaikilla kansoilla on oma paikkansa, osuutensa. Niinpä me suomalaisetkin olemme jo itsenämme luontainen osa globaalia kokonaisuutta. Tämä on täysin toisenlainen näkökulma kuin se, jonka mukaan meidän suomalaisten olisi luovuttava suomalaisuudestamme, jotta kelpaisimme täyttämään globaalisuuden vaatimukset.

      Tähän yhteyteen kuuluu myös kielipolitiikka. Kun me suomalaiset liikumme maailmalla, niin varsinkin taloudellisessa vuorovaikutuksessa on mieluiten osattava kutakin paikallista kieltä eli Saksassa saksaa, Puolassa puolaa, Venäjällä venäjää, Ranskassa ranskaa, Italiassa italiaa, Espanjassa ja Portugalissa sekä latinalaisessa Amerikassa espanjaa ja portugalia, Turkissa turkkia, arabimaissa arabia, Intiassa hindiä tai jotain dravidakieltä, Japanissa japania, Koreassa koreaa, Kiinassa mm. mandariinikiinaa, jne. Globaalin kanssakäymisen kannalta on tolkutonta pitää meillä Suomessa voimassa pakkoruotsin opetusta. Niin, ja sitten englantikin on hyödyllinen kieli, mutta kuitenkin vain hyvä "apukieli" varsinaisiin paikallisiin kieliin verrattuna. Kun meinaamme tehdä vaikkapa Saksassa kauppaa, niin on parasta osata saksaa, Japanissa japania, Brasiliassa portugalia, jne. Englannin solkkaamiseen pitäytyjät saattavat jäädä ilman kauppoja kovassa kilvassa.

      Pitävätkö Perussuomalaiset kutnsa pakkoruotsin poistamisen suhteen sekä peruskoulun että yhtä hyvin myös akateemisten loppututkintojen ruosin kurssin kohdilla eli koko repertuaarin osalta. Esim. venäjän ottaminen ruotsin vaihtoehdoksi itäisimmässä Suomessa ei ole ikään kelvollinen kielipoliittinen koknaisratkaisu. Kielivalinnat pitäisi tehdä kokonaan vapaaehtoisiksi eikä kaikkia peruskoululaisia pitäisi rasittaa liian rankalla kielien opettelun taakalla. Jonkun kielen todellinen käytännön tarve selviää itsekullekin vasta nuorella aikuisiällä. Tehokurssien avulla ihminen kykenee opettelemaan kieltä kuin kieltä aikuisenakin, jolloin motivaatiokin on kohdallaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      94
      2503
    2. Mistä löytää kadonnut motivaatio?

      Mikä neuvoksi, kun oikein mikään ei enää jaksa huvittaa eli ei ole motivaatiota tehdä mitään? Joka päivä ajattelen, että
      Sinkut
      142
      2284
    3. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      13
      2088
    4. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      171
      1570
    5. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      138
      1277
    6. Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...

      Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä
      Ikävä
      193
      898
    7. Mikä estää?

      tapaamisen, suhteen aloittamisen?
      Ikävä
      85
      896
    8. Mitä jos saisit selville

      että kaivattusi tekee susta pilaa?
      Ikävä
      183
      878
    9. Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri

      Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala
      Maailman menoa
      451
      796
    10. Mitä ajattelit ensimmäisenä kun

      näit kaivattusi ekaa kertaa?
      Ikävä
      53
      703
    Aihe