RAKENNELIITOSTEN SEKÄ IKKUNOIDEN - OVIEN TIIVISTYS - on pienten energiasäästöinvestointien ykkönen.
Mutta vain asiantuntijan tekemillä ja täsmäkoulutetulla ammattitaidolla tehtynä.
Teknillisesti oikein suoritettu työ sekä tasokkaat materiaalit varmistavat pitkäikäiset tiiveydet.
Rakennetiiveydet mahdollistavat toimivan ilmanvaihdon. Rakennetiivis kiinteistö säästää lämmityskustannuksissa 10 - 20 %. Ohjeita löytyy mm ikkuna-asiantuntija www sivuilta
Mutta vain asiantuntijan tekemillä ja täsmäkoulutetulla ammattitaidolla tehtynä.
Teknillisesti oikein suoritettu työ sekä tasokkaat materiaalit varmistavat pitkäikäiset tiiveydet.
Rakennetiiveydet mahdollistavat toimivan ilmanvaihdon. Rakennetiivis kiinteistö säästää lämmityskustannuksissa 10 - 20 %. Ohjeita löytyy mm ikkuna-asiantuntija www sivuilta
Vastaukset 13
Vanhimmat
Että nykyään pitäisi ottaa täsmäkoulutettu ammattilainen vetämään ikkunankarmiin tiivistenauhat... Joo-o. Energiansäästöstä en tiedä, mutta jotenkin tuntuu että ainakaan rahaa tuolla ei säästä. :)
Kyllä siinä tiiveydessä on vissiä perää. Mataenergiatalot perustuvat rakennetiiveyteen.
Suomalainen energiasäästö taitaakin perustua "jotenkin tuntuu" ajatteluun tai vähintäin 1000 e vempaimeen.
Eiköhän omat ikkunat ja ovet kykene kuitenkin tiivistämään oikeilla ohjeilla ja hyvillä tiivistelaaduilla.
> Kyllä siinä tiiveydessä on vissiä perää. Mataenergiatalot perustuvat rakennetiiveyteen.
Jep. Mutta biomassan järjesjuoksu kulkee toista rataa = pitää olla mahdollisimman paljon & halpaa lämpöenergiaa ja sitä parempi talo, mitä korkeampaa huonelämpötilaa täytyy ylläpitää, että tarkenee. Siis kivilattiat, koneellinen poisto ja "hengittävät" rakenteet ovat hyviä lähtökohtia... kuten suoli24 -jutuista hyvin näkee:
1. Tiivistäminen / eristyksen parantaminen on vähintäänkin tarpeetonta ellei peräti haitallista. Esimerkkeinä näiden "talon pitää hengittää" hörhöjen jutut nykyinen passivitaloissa palellaan -trollaus.
Toki on myönnettävä, että tämä "passiivitalo" -nimitys on ihan järjetön, koska meidän leveysasteillamme ei moisen rakentaminen onnistu ...mutta silti piti kusentukselta tuoksuva termi ottaa käyttöön kuvaamaan edistyneimpiä matalaenergiataloja.
2. Vekottimien kanssa on kiva leikkiä. Siksi ennemmin MLP tai ILP tai PLP kuin hyvin eristetty talo, jossa riittäisi ilmanvaihtolämmitys tms. Myös olohuoneessa on mukavampi askarrella klapien kanssa ja sittenhän pitää kanssa yrittää askarrella siihen takkaan jonkinlaista vesikierukkaa. Olisihan se liian helppoa ja tylsää ostaa kaupasta lämmityskattila ja varaaja.
Monet näkyvät laittavan villasukkia sun muuta myös venttiileihin jotta varmasti on tiivistä eikä hengitä yhtään
> Siksi ennemmin MLP tai ILP tai PLP kuin hyvin eristetty talo, jossa riittäisi ilmanvaihtolämmitys tms.
Eikös ILP ole ihan analoginen ilmanvaihtolämmityksen kanssa, joskin paikallinen (eli jos jokaisen tuloilmaventtiilin yhteyteen laittaisi ilpin, hoituisi lämmitys tuolla). MLP taas sopii hyvin veden lämmittämiseen.
Eihän noissa tekniikoissa ole loppujen lopuksi kyse siitä, miten lämmitetään, vaan siitä mitä tuo lämmittäminen maksaa. Teoriassa lämmön siirtäminen on järkevämpää kuin sen tuottaminen - käytännössä usein ei.
Toinen asia on sitten tuo ilmanvaihtolämmityksen riittäminen. Miksei se riittäisi... Olen itsekin asunut omakotitalossa, jossa talo lämpeni ilmalla. Ainut vika oli kylmät lattiat. Villasukat oli vakiovaruste.
Toki niistä saattoi luopua, kun lämmitti sisäilman tarpeeksi lämpimäksi, mutta vähän tyhmältä tuntuu pitää kovaa lämpöä vain, jotta lattiat lämpenevät.
Omaa kokemusta lämmitysjärjestelmistä löytyy siis ainakin suorasta sähköstä, vesikiertoisista pattereista (kerrostalossa, ei ihan sama asia kuin okt), ilmalämmityksestä, ilmalämpöpumpusta, takkalämmityksestä ja lattialämmityksestä.
Näistä kokeilemistani lattialämmitys on toteutustavasta riippumatta ollut miellyttävin. Ongelmaton toki ei ole sekään. Säätäminen voi olla haastavaa ja pöly liikkuu hieman paremmin kuin monilla muilla vaihtoehdoilla.
Oman kokemuksen mukaan hyvä on, kun huoneilma on huonetarkoituksesta riippuen 19-21 astetta ja lattiat hieman lämpimämmät. Jos talo on hyvin eristetty, vaatii tämä sitten varmaan jo erillisen jäähdytyksen talvella... Kesällähän se luonnollisesti on jo, että viitsii pitää verhoja auki. :)
Mihin ilmiöön arvelet kyseisen väitteesi perutuvan?
Lattialämmityshän ei aiheuta edes ilmavirtauksia kuten perinteiset seinäpatterit, jotka saavat ilman kiertämään ja samalla pölyn liikkeille.
Epäilen että lattialämmitystalossasi on ollut laminaattilattiat ja muissa ei. Laminaatti tuntuu olevan varsinainen villakoirien juoksutuskenttä.
> Mihin ilmiöön arvelet kyseisen väitteesi perutuvan?
Kuivumiseen. Mittailin juuri lattioiden lämpötiloja ja ovat välillä 24 - 28 astetta. Kaikki lattioille joutuva lika kuivahtaa nopeasti, mikä saa pölyn liikkeelle...
> Epäilen että lattialämmitystalossasi on ollut laminaattilattiat ja muissa ei
Hmm... Minulla on laminaattia parissa huoneessa (työhuone ja kirjasto). Parkettia ehkä puolet kämpän pinta-alasta. Lisäksi eteisissä, vessoissa, kylpyosastolla ja keittiössä kiveä.
En kyllä keksi, miksi laminaatti aiheuttaisi pölyn kiertelyä. Päin vastoin, sitähän on haukuttu "sähköiseksi", minkä luulisi sitovan pölyn pintaansa (en kyllä ole huomannut, mutta ehkä pitäisi luistella villasukat jalassa ympyrää).
Tuo tiivistyshomma on tärkeä niissä vanhoissa taloissa joissa tiivistys ei ole tehty jo rakennusvaiheessa. Mutta suuri osa niistä taloista on tiivistetty jo vuosikymmeniä sitten. Tiivistyksen voi aivan hyvin tehdä itse kunhan ottaa selvää asioita ja materiaaleista.
Mutta kaikki tiivisteet normaali kaupoissa myytävät ovat täysin ala-arvoista tavaraa. Kaikkien välien täytyisi olla saman suuruisia mitä ne missään ei ole. Puu elää, menee kieroon ym. Vain tiiviste joka on erikohdissa erilevyinen, tiivistää oikein. Kironnut olen monen monta kertaa nuo kaupan tiivisteet mutta parempaa ei ole kaupan.
Meillä on aivan tavallisesta kaupasta ostettu P-profiililla hyviä tiivisteitä jotka tiivistävät erilevyisiä rakoja.
Minä olen tiivistänyt ikkunat sekä ovet silikoni putkitiivisteellä ja veto loppui. Niitä valmistetaan useita eri kokoja. Joustavana tuotteena se täyttää isot ja pienet raot lähes samankokoisella tiivisteellä. Kestävänä tuotteena se tiivistää jopa viisitoista vuotta.
Hyvinvarustetuista rautakaupoista silikoni tiivisteitä saa.
Paras tiiviys saadaan ihan puserrettavalla silikonilla, silloin ei ole väliä raon koolla, isompaan rakoon menee enemmän ja pieneen vähemmän, puserrettava silikoni siis parasta, eli akryylimassaa vaan rakoihin, niin pysyy kylmä loitolla, ja tämä tiivistystapa tulee kaikkein halvimmaksi, ja mikä parasta, kuivunut silikoni lähtee hyvin poiskin, kun ja jos täytyy ikkunat avata pesua varten.
Myös Bostikin saniteettisilikoni käy hyvin tiivistyksiin.
Silikonilla, työn teki filologi, joka on ollut rakennuksilla vuonna 1956 oven karmeja väsäämässä.