Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2006
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.
Vastaukset 10
Vanhimmat
lähettää kaikille puolueille ja niiden pakkoruotsittaja kansanedustajille!
kiintiöt vai ruotsinkielisten ikioma yo-tutkintojen arvostelu?
Kun vielä ottaa huomioon suomalaiskoululaisten selvästi parempi tietotaso verrattuna surukoululaisiin.
Tuo ero kasvaa siten vielä suuremmaksi. Jokohan aletaan ymmärtää keinotekoisen kaksikielisyyden tarkoitus? Sen tehtävä on tuottaa etuoikeutettu asema suruille.
...ettei tietotason ero liity oppilaihin vaan olosuhteisiin. Hurreilla on, luonnollisesti, aika paljon heikommat oppimisen mahdollisuudet. Vain siksi että kuuluvat niin paljon pienempään ryhmään.
Vai luuletko tosissasi että hurrilapset ovat keksimäärin tyhmempiä tai laiskempia? Ainakin ovat todistetusti paljon kielitaitoisempia.
Jos hurriopiskelijat olisivat niin paljon heikompia niin miksi he eivät pärjää työelämässä suomenkielisä heikommin?
Jos surut ovat kielitaitoisia, ruotsinkielisiä palveluja ja pakkoruotsia ei tarvita ollenkaan!
Ruotsi ei myöskään ole yhtä kuin kielitaito vaikka palstan vakiosurut jatkuvasti yrittävät näin uskotella.
Kirjoittakaapa koulussanne taululle 100 kertaa; "ruotsi ei ole yhtä kuin kielitaito".
Suomalaisia pidetään ulkomailla yllättävän hyvinä kielissä, koska he usein osaavat englannin lisäksi ranskaa, espanjaa, italiaa, saksaa tai muuta kieltä. Ruotsia ei tietenkään osata kysyä muualla kuin ehkä ruotsissa.
1. Turha syyttää RKP:a. Sillä ei ole koskaan ollut 6% suurempi edustus lainsäätäjien jokuossa. Eikä juuri muuallakaan.
2. Näissä tilastoissa kieliryhmäkuuluvuus liitty kolukieleen. Pääkaupunkisuudulla kaksikielisten ja suomenkielisten osuus ruotsinkielisistöä kouluista on suurempi kuin ruotsinkielisten.
3. Kaikki ruotsinkieliset opinahjot ovat avoinna kaikille pyrkijöille kunhan osoittaa osaavansa sen verran ruotsia että pystyy seuraamaan opetusta.
...aikaistaa ruotsinkielenopintoja!
Eiköä olekin ihanaa.
Nyt pääsee suomenkielisistä 33% ja jos kaikki paikat pannann jakoon pääsisi 33,99%. TUO on varmasti yksi maamme suurimmista epäkohdista. Pannan tuo kuntoon ja Suomi lähtee ennenäkemättömään lentoon.
Mutta kaksikieklisyyden voimme samalla unohtaa.
Mistäköhän tuo VALTAVA vääryys oikeen johtuu? Käytännössä pääsyylliset ovat kaksi kolulutuslaitosta: massamme on yksi keksikokoinen ruotsinkielinen maakuntayliopisto (ÅBO AKADEMI) ja yksi keksikokoinen kauppakorkeakoulu (HANKEN).
Lisäksi on muutamia kiintiöpaikkoja Helsingin Yliopiston lääkikseen ja oikikseen. Muutama hassu paikka siis.
Jotta yliopisto tai kauppakorkea toimisi niin sen on oltava tarpeeksi iso. Koska kyseiset kaksi koulua käytänössä ovat vastuussa melkein kaikesta ruotsinkielisestä yliopistotason opetuksesta, niin niiden ainevalikoiman on oltava aika kattava. Monen laitoksen pyörittäminen edes kohtalaisen hyvin vaatii aika paljon resursseja (henkilökuntaa yms.). Jotta nämä resurssit olisivat jokseenkin tehokkaassa köytössä opikselijamäärä ei voi olla liian pieni. Kapeasta opiskelijapohjasta johtuen siis pääsyvaatimukset ovat jonkun verran alemmat.
Tämä on hyvin tyypillinen ilmiö aina kun puhutaan erityisryhmistä jotka siis ovat väetsömäärään nähden pieniä. Näin käy aina. Eikö kyse ole kähminnästä tai epäoikeudenmukaisuudesta. Tietenkään.
Tämäkin on eräs kaksikielisyydemme eteen tekemämme uhraus. Tosin pieni sellainen.
1. Suomessa tarvitaan tasan yhtä monta ruotsinkielistä lastentarhaa, peruskoulua, ammattikoulua, lukiota, ammattikorkeakoulua ja yliopistoa kuin Ruotsissa on suomenkielisiä.
2. Suomessa on Ruotsin jo kauan sitten tekemän päätöksen tapaan kiellettävä kaikki kieleen perustuvat kiintiöt.
3. Suomessa valtavan suuren enemmistön äidinkieli on säädettävä ainoaksi viralliseksi kieleksi (ja jälleen malli veljesmaastamme Ruotsista, jonka kanssa meillä on valtavan pitkä yhteinen historia.
Juuri noin, kuten Heikki totesi.
Lisäisin vielä että on ihan turha kouluttaa lääkäreitä tai tuomareita ruotsiksi, koska hyvin harva heistä voi toimia pelkästään ruotsiksi, heidän asiakkainaan on myös suomenkielisiä ja muukielisiä. Ruotsinkieliset tuomarit pystyvät kyllä toimimaan ammatissaan kaksikielisyytensä turvin ja palvelemaan ruotsiksi niitä jotka sitä vaativat.
Saamenkielinen opetus on Ok, koska ei ole olemassa Saami-valtiota. Englanninkielinen opetus on hyväksyttävää, koska sitä kautta Suomeen saadaan ulkomaisia opettajia ja vaihto-opiskelijoita.
Ruotsinkielinen korkea-asteen opetus on joutavaa rahanhaaskausta tässä maassa, kun ruotsinkielisten osuus on vain 5% ja Ruotsiin pääsee opiskelemaan ruotsiksi nopeammin kuin Kiteeltä Helsinkiin.
Seuraavan hallituksen on tarkistettava kaksikielisyyssäännöksiä ja tehtävä leikkauksia ja säästöjä kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin, leveällä rintamalla.
Valtion verovarat eivät riitä joutavaan, emme voi jatkaa elämistä yli varojemme.