Ihanalle rakkaalleni

mmmmmmmmmmqqqqqq kirjoitti:

Ennen suhteissa katselin aina sivulle, näen sen valokuvistakin. En ollut täysillä mukana, ikään kuin olisin odottanut jotakin toista. Yritin etsiä jotakin kaduilta, ravintoloista, työpaikoilta, hämyisistä kuppiloista. Olin levoton, ahdistunut, en kyennyt istumaan rauhassa paikallani, en ollut missään kotonani. En tiennyt mitä elämälleni tekisin, ajelehdin. Kukaan ei täyttänyt minua, kenenkään olemus ei vetänyt täydessä huoneessa huomiotani, ei edes niiden muutamien poikaystävien. Kuvittelin, etten koskaan löydä ketään. Että olen huonompaakin huonompi ihminen, joka ei osaa rakastaa ja itsetuntoni oli pohjalla. Muut menivät naimisiin unelmiensa miesten kanssa, saivat lapsia. Koin olevani kummajainen muiden keskellä.

Nyt tälle kaikelle on vastaus. Löysin Sinut vuosia vuosia sitten. Täytät elämäni kokonaan. Olen rauhallinen, koska tiedän sinun olevan olemassa. Huoneessa voisi olla kaikki maailman filmitähdet ja urheilijat alastomana paikalla ja haluaisin vain sinut. Haen katseellani Sinua kaikkialla. Koen järjetöntä intohimoa sinua kohtaan. Kanssasi uskallan tehdä mitä vain. Sylistäsi en haluaisi lähteä pois koskaan.

Sinun ystäväsikin tuntuvat niin tutuilta. Kaverisi vaimosta tuli melkein heti silloin alussa paras ystäväni, ihan kuin olisin tuntenut hänet aina. Kaikki tämä on niin uskomatonta. En olisi uskonut tällaiseen 20 vuotta sitten. Kuvittelin aina, että olen lopun ikääni yksi masentunut nuori nainen. Rakkaus todellakin muutti kaiken.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä