Refanut Idag 06:38 PM
Mina föräldrar talade flytande svenska. men vi flyttade till en helfinsk småstad, där ingen talade svenska. De gjorde sitt bästa för att inte glömma språket. De prenumererade svenska tidningar, läste svenska böcker och lysnade till svenska radioprogramm, men de behövde aldrig svenska i praktiken.
När jag var 10-årig och började läsa svenska, sade de, att svenskan är viktig i framtiden. Jag nickade, men trodde inte på dem, eftersom jag hade redans sett deras verklighet. Lärarinnan sade i skolan, att finska barn måste först lära sig svenskan, innan de kan lära sig tyska. Jag tyckte att hon var idiot.
Nu är jag pensionär. Jag har prenumererat svenska tidnigar hela mitt liv, läst svenska böcker, lyssnat till svenska radioprogramm och sett på FST5 för att inte glömma svenskan. I verkligheten har jag aldrig behövt mina kunskaper i svenska, men nu har jag skrivit några kommentarer i Hbl.
(PS. Svenska tidningar är medelmåttiga och ganska ointressanta för en finne, böckerna finns också på finska eller engelska, och finska nyhetsändnigar är bättre än de svenska.)
That's bilingualism for you!
Mina föräldrar talade flytande svenska. men vi flyttade till en helfinsk småstad, där ingen talade svenska. De gjorde sitt bästa för att inte glömma språket. De prenumererade svenska tidningar, läste svenska böcker och lysnade till svenska radioprogramm, men de behövde aldrig svenska i praktiken.
När jag var 10-årig och började läsa svenska, sade de, att svenskan är viktig i framtiden. Jag nickade, men trodde inte på dem, eftersom jag hade redans sett deras verklighet. Lärarinnan sade i skolan, att finska barn måste först lära sig svenskan, innan de kan lära sig tyska. Jag tyckte att hon var idiot.
Nu är jag pensionär. Jag har prenumererat svenska tidnigar hela mitt liv, läst svenska böcker, lyssnat till svenska radioprogramm och sett på FST5 för att inte glömma svenskan. I verkligheten har jag aldrig behövt mina kunskaper i svenska, men nu har jag skrivit några kommentarer i Hbl.
(PS. Svenska tidningar är medelmåttiga och ganska ointressanta för en finne, böckerna finns också på finska eller engelska, och finska nyhetsändnigar är bättre än de svenska.)
That's bilingualism for you!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
Totta hemmetissä saksaa kannattaa opetella ennemmin ja aikaisemmin kuin ruotsia koska
saksaa todella tarvitsee ja maailmalla puhutaan paljon verrattuna tuppuPAKKOruotsiin.
Kyllä tuon ruotsin oppii ihan itsestään kun tuota PAKKORUOTSITUSTA tulee TV:sta koko ajan,
kuten myös muualta mediasta!
Mikä ihmeen ruotsimania tuollakin on ollut? Hän itse myöntää, että ruotsia ei missään ole kuullut, saatikka tarvinut. Kuitenkin hänen väkisin pitää sitä harrastaa! Olisi käyttänyt energiaaansa johonkin hyödyllisempään...
Syksyllä, ylioppilastutkinnon jälkeen tajusin, että koulussa oppimani kielet alkavat unohtua, ellen tee jotain. Sen vuoksi otin mallia vanhemmistani ja luin vieraskielisiä kuvalehtiä, lainakirjoja ja pokkareita, ei vain ruotsiksi vaan myös englanniksi. Olin joutunut kouluaikoina tekemään työtä hankkiakseni kielitaidon, enkä suinkaan halunnut että vaivannäkö menisi hukkaan.
Myöhemmin verestin saksan taitoani LP-levyjen takakansissa olevien tekstien ja muiden lyhyiden kirjoitusten avulla. Entisaikaan ei ollut internetin tarjoamia mahdollisuuksia; nykyisin voi lukea uutisia ja tekstejä kaikkialta maailmasta monilla eri kielillä, sen mukaan mihin kiinnostus kulloinkin kohdistuu.
Ruotsin kieli ei ole minulle vastenmielinen eikä se ole minulle kompastuskivi. Kun sanon että Suomi ei todellisuudessa ole kaksikielinen maa ja että ruotsin merkitystä liioitellaan suuresti, niin toteamukseni ei johdu ainakaan henkilökohtaisista aggressioista tai vastenmielisyydestä.
Ruotsin kielen liika korostaminen rajoittaa näköpiiriä. Ensimmäisessä kirjoituksessani Hbl:ssä muistutin, että emme enää elä Topeliuksen aikoja. Ruotsin kyllä avaa ovia Skandinaaviaan, mutta on nähtävä myös Juutinrauman yli Keski-Eruooppaan ja pitemmälle. Nimimerkkini 'Refanut' viittaa Topeliuksen kertomukseen laivasta, jolle Juutinrauma osoittautui kohtalokkaaksi esteeksi.
Mielestäni kirjoitit erittäin asiallisesti höplään.
Kiitos, Refanut, kirjoituksestasi ja kokemustesi jakamisesta. Ilahduttaa huomata, että ruotsinkielisten joukossa on myös järkeviä ja oikeudenmukaisia kansalaisia. Se antaa toivoa, että Suomen kielilain kohtuullistaminen voi onnistua. Hyvää uutta vuotta sinulle.
Vanhempani ja heidän vanhempansa olivat suomenkielisiä ja mukana suomenkielistämispolitiikassa. Se ei estänyt heitä osaamasta ruotsia. Heidän tavallaan minäkin osaan ruotsia ja ylläpidän hankittua taitoa, sillä suomenmielisyys ei estä osaamasta ruotsia ja muitakin kieliä. Kohdallamme ei ole koskaan ollut vihasta, alemmuudentunnoista (!), osaamattomuudesta tai muista toisarvoisista syistä, joita ruotsinmieliset niin helposti esittävät, vaan kysymyksessä on levollinen ja tasapainoinen suhtautuminen: näemme, että ruotsin asema on ylikorostunut, suomalaisilta vaaditaan liikaa ja ruotsinmielisten esittämät väitteet eivät kestä kritiikkiä. Haluan ruotsin alueelliseksi vähemmistökieleksi, jolloin ruotsin osaaminen kohdentuu sinne, missä sitä tarvitaan, eikä rasita maan muita osia.
Samalla voi rauhallisesti todeta, etteivät suomenkieliset tuttavani tai tapaamani viranomaiset osaa ruotsia, vaan koko kaksikielisyys on suurelta osalta silmänlumetta. Kuunnelkaa poliitikkojemme ruotsia - kuinka kukaan kuvittelee, että virkamiehet osaisivat ruotsia sen paremmin.
Kun kuuntelet poliitikkojen ruotsia kannattaa muistaa, että he joko lukevat paperista, tai tv-kameran tekstinäytöstä. Itse he eivät osaa tuottaa minkäänlaista puhetta ruotsiksi.
Nostan hattua sinulle, hyvä herra.
Saksa on todella hyödyllinen kieli suomalaisille - aina ennen ruotsia. Ruotsi on tärkeä vain Suomen ruotsalaisten etuoikeuksille!
Nyt on nostettu esiin ehdottoman tärkeä teema: Irti pakkoruotsista ja tilalle monin verroin ruotsia tärkeämpi kieli - VENÄJÄ!
Englannin ja venäjän taidot ovat koko Suomen kansantalouden kannalta suotavimmat kielet. Saksa niiden jälkeen. Pakko-opetusta niillekään ei pidä luoda.