Vasemmistonuorten linjaukset hiukan pelottavat. Vastustetaan ydinvoimaa, geenimanipulaatiota, turkistarhausta, asepalvelusta... Eivätkö nämä ole perinteisesti olleet Vihreän liiton mielipiteitä? Vai ollaanko tässä tarkoituksella astumassa vihreiden varpaille heidän äänestäjiensä kaappamiseksi? Jos vihreiden linjoille mennään, niin kuinka moni vasemmiston perinteinen äänestäjä, eli palkkaansa tyytymätön duunari tai työtön, jaksaa vasemmistoliittoa enää äänestää? Suvi-Annen kaavaileman feministis-vihreän linjan myötä AY-liike valuu vähitellen SDP:lle, samoin kuin duunarit ja heidän äänensä (mikäli enää jaksavat äänestää). Samaan aikaan vasemmistoliitto vähitellen kuihtuu, sillä kahdelle luomu-tuulivoima-hössötyspuolueelle ei ole kysyntää. Toivoisinkin nyt nuorison jättävän viherhöpötyksensä ja sanovan suoraan kiertelemättä ja kaartelematta sen sanan, minkä moni vaihtoehdottomuuteen kyllästynyt äänestäjä haluaisi kuulla: sosialismi.
VL:n tulevaisuus huolestuttava
sossu-possu
17431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vasemmistoliitto on kaapannut lähes 90 000 liikkuvaa demaria äänestänyttä kannattajikseen tänä vuonna. Ei voi puhua olenkaan huonosta tilanteesta ko. puolueelle. Ainakaan lähitulevaisuudessa.
Siimeshän on ottanut punavihreän vasemmistopuolueen mallin Ruotsista, missä sosialismi ja vihreät arvot on onnistuttu yhdistämään varsin mallikkaasti.
Sen sijaan Suomessa tilanne on toinen, sillä täällä on 80-luvulta lähtien virinnyt voimakas vihreä liike.
Ja äänestäjien kaappaaminen toisesta puolueesta lienee tietenkin jokaisen puolueen tehtävänä.
Kyllä tuo aseistariisunta, ydinvoiman, geenimanipulaation ja turkistarhauksen vastustaminen, sekä asepalveluksen muuttaminen mahtuvat saman katon alle yhdessä AY-liikkeen kanssa, jos oikein kunnolla sovitellaan. Eivät nuo "uudet" piirteet välttämättä vanhoja äänestäjiä pois pelota.
Eivätkä kaikki vasurit esim. turkistarhausta vastusta, vaan puolueen sisällä on erilaisia linjoja, niinkuin kaikissa puolueissa.
Minua pelottaisi, jos vasemmistonuoret eivät tajuaisi: ydinvoimalla on kiistattomia, erittäin haitallisia oheisvaikutuksia; geenimanipulaatioon liittyy paljon tähän asti kartoittamattomia suuria riskejä; turkistarhaus on nykyisellään moraalisesti arveluttava - ja ehkäpä "turhakin" - elinkeino; yleinen asepalvelus on periaatteessa aikansa elänyt instituutio.
Minua ei vain pelottaisi, vaan pelottaa, kun jotkut itseään "sosialisteiksi" tituleeraavat putkiaivot väittävät sosialismin automaattisesti olevan "viherhöpötystä" vastaan.
Minua pelottaa myöskin siksi, että nämä "sosialistit" eivät ole ilmeisestikään tietoisia siitä, että sosialistinen liike on myös rauhanliike, varsinkin nykyään. Tämän varjossa militaristinen höpöhöpö - minkä varjolla noin 80 prosenttia kunkin ikäluokan miehistä joutuu uhraamaan "Isänmaan puolesta" puolesta vuodesta vuoteen "rättisulkeisiin", loppujen joutuessa yli vuodeksi siviilipalvelukseen tahi puoleksi vuodeksi vankilaan - vaikuttaa kyseenalaiselta.
Tässä yhteydessä joku antisosialisti halunnee ottaa esille sotaisat kommunistivaltiot ja veriset vallankumoukset esimerkkeinä sosialismin "rauhallisuutena". Minä haluan puolestani ottaa esille sen, että sosialismi ei ole ollut ainoa veruke, jota on väärinkäytetty ihmisten tappamisen oikeuttamiseksi. Esimerkiksi "maailmanuskonnot" ovat koituneet useamman ihmisen surmaksi kuin sosialismi.
En liene nuorison edustajista ainoa, joka kieltäytyy tottelemasta nimimerkkiä "sossu-possu", kun hän vaatii jättämään "viherhöpötyksen". Vastuuntuntoinen suhtautuminen omaan elinympäristöönsä ei voi olla sosialismin aatteen vastaista. Myönnettäköön, että kun teesejä 1800-luvulla kirjattiin, näitä asioita ei paljon sosialistisessa leirissä ajateltu. Mutta eipä ajateltu kapitalistisessakaan.
Jos joku, kuten nimimerkki "sossu-possu", haluaa olla tarkastamatta ympäristöpoliittisia kantojaan, hän näin tehköön. Mutta turha hänen on pyrkiä muita vetämään mukaan suureen typeryyteensä.
Katson olevani sekä sosialisti että vihreä, ja katson myöskin, että vihreys edellyttää jonkinlaista sosialismia. Näemme kuitenkin mitä ilmeisimmin vihreyden erilaisesta näkökulmasta. Salli minun tilittää tuntojani esille ottamistani "viherhöpötyksistä".
Ydinvoima ei minusta ole niin suuri ajankohtainen ongelma kuin fosiiliset polttoaineet, mielestäni sen käyttöä voidaan jopa maltillisesti lisätä, mikäli samaan aikaan suljetaan hiilivoimaloita ja pyritään kehittämään uusiutuvia luonnonvaroja käyttävää tekniikkaa (myönnän, että ydinvoiman lisäämisen myötä tästä ei suinkaan ole takeita). Ydinvoimassakin on omat ongelmansa, mutta samaan aikaan kun niitä on rankasti liioiteltu, muiden ns. vihreiden energiamuotojen vaikutuksia ympäristöön on sumeilematta vähätelty. Tuulivoima ei ole mikään ratkaisu, sillä se tarvitsee rinnalleen saman sähköntuotantokapasiteetin siltä varalta ettei satukaan tuulemaan (tuulivoiman tehottomuudesta puhumattakaan). Vesivoima vasta onkin kauhistus, vesistöjemme ja ennen niin rikkaiden kalakantojemme tuho. Maakaasu on fossiilinen polttoaine siinä missä muutkin hiilet ja öljyt, ja vaikka se onkin käytössä ympäristöystävällisempi, niin sitä tuotetaan esim. Venäjällä mitä kauhistuttavin keinoin. Ydinvoimasta on siis turha vielä luopua, sitä voidaan käyttää niin kauan kunnes keksitään parempaa teknologiaa tai energian käyttöä saadaan yleisesti vähennettyä (mikä onkin tavoite numero yksi!).
Geenimanipulaatio sen sijaan kieltämättä on ongelma, mutta siihenkin liittyy tarpeettomia pelkoja ja hysterioita. Tutkimusta asian tiimoilta tietenkin tarvitaan vielä huomattavasti lisää, mutta tuohon tutkimukseen pitää todella ennakkoluulottomast panostaa, niin suuria mahdollisuuksia tuohon tekniikkaan liittyy.
Turkistarhauksessakin on omat ongelmansa, mutta nekin ovat saaneet ylikorostetun aseman. Vesistöjen rehevöityminen sekä karanneet minkit (tai karkuun päästetyt!!), jotka tekevät suunnatonta tuhoa luonnossamme ovat mielestäni tässä suurempia ongelmia kuin "eläinten kärsimys". Se on tietysti ikävää, mutta minua henkilökohtaisesti ärsyttää se, että nämä söpöt minkit ja ketut ovat päässeet silmätikuiksi samaan aikaan kun perinteisten kotieläinten kärsimykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Elinkeinon "turhuudesta" en tiedä, ovathan turkikset nykyään sellainen ällöttävä mummoporvareiden statusjuttu (ikävä kyllä), mutta mielestäni vieläkin turhempia asioita ovat esim. kehitysmaiden hikipajoissa riistopalkalla tehdyt muovivaatteet, tai maata köyhdyttävän puuvillan tuotanto esim. Keski-Aasiassa. Kaikkein järkevintähän olisi vaateteollisuudessa siirtyä vaikkapa hampun, pellavan tai villan käyttöön. Näitä kaikkia kolmea voitaisiin vallan hyvin tuottaa Suomessa, mikä parantaisi osaltaan maaseudun elinkelpoisuutta. Tämä vain on jokseenkin hankalaa toteuttaa nykyisten markkinoiden "vapauksien" ja niihin liittyvien sairaalloisten muotivirtausten vuoksi.
Sosialistinen liike on ehdottomasti rauhanliike ja näin pitääkin olla. Mutta tämä ei mielestäni sulje pois oman puolustuksen ylläpitoa. Ongelmia syntyy lähinnä siitä, minkälaisen roolin armeija yhteiskunnassa saa. Yleinen asepalvelus vastakohtana esim. palkka-armeijalle on mielestäni välttämättömyys, sillä palkka-armeija tarkottaisi väistämättä sitä, että joutuisimme turvautumaan NATO:n ohjuksiin. Suunta ikävä kyllä on juuri tämä, eli NATO ja palkka-armeija, näin on ollut jo siitä lähtien kun Suomi osti ensimmäiset hornetinsa Yhdysvalloista (miksi tuolloin ei kysytty, miksi puolueeton maa ostaa hävittäjiä NATO:n pomolta, eikä puolueettomalta Ruotsilta tai edes Ranskalta, jotka molemmat tekivät Suomelle tuolloin aivan hyviä tarjouksia). Mikäli Suomi säilyttää uskottavan puolueettomuutensa (eli ottaa vähän takapakkia), eikä lähde EU:n militarisoimiseen ja NATO:on, toisin sanoen pysyy poissa luonteeltaan imperialistisista suurvaltojen etuja ajavista ikuisista sodista, ei asevoimissa ole mielestäni mitään vikaa. Täytyy toimia kuin siili, ei niin kuin susi. Sellaisen muutoksen asevelvollisuuteen voisi kyllä tehdä, että siviilipalvelus tehtäisiin aidosti saman mittaiseksi kuin asepalvelus. Tämä olisi reilua kaikille, ja takaisi sen, että armeijaan tulisi aidosti motivoituneita ihmisiä eikä vain niitä, jotka tulevat, koska haluavat päästä helpommalla.
"Myönnettäköön, että kun teesejä 1800-luvulla kirjattiin, näitä asioita ei paljon sosialistisessa leirissä ajateltu."
Tässä asiassa suosittelisin sinulle kirjaa nimeltä "Marx ja ekologia". Löytyy kirjastoista. Marx oli hyvinkin huolissaan ympäristön turmeltumista, voisi jopa sanoa että edelläkävijä näissä asioissa!
Pätevästi olet kirjoittanut.
En käykään kiinni kaikkeen, sillä siitä tulisi ensinnäkin liian pitkä kirjoitus, toisekseen hieman turhakin - mehän kun emme olekaan, vaalikonetermein ilmaistuna, "täysin eri mieltä" toistemme näkemyksiin nähden. Eittämättömiä erojakin näkemyksissämme on, mutta eikö olisikin tylsää, jos kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä?
Takerrun toistaiseksi vain energiakysymykseen:
En kannata ydinvoiman lisärakentamista. Ei minun tarvitsekaan näin tehdä - lisäydinvoimaa rakennetaan ilman minun nimenomaista kannatustakin, nimenomaisesta julkisesta protestoinnistanikin huolimatta.
Syy kielteiseen kantaani ei ole - joidenkin mielestä "kaikelle viherhöpötykselle tyypillinen" - kaiken vastustaminen tahi lämpimikseen protestoiminen. Minulla on monta syytä olla tätä mieltä. Aion ainakin yrittää perustella näkemystäni, siitäkin huolimatta, että en siinä välttämättä onnistuisi.
Lisäydinvoiman rakentamisessa Suomessa ei ole kysymys päästöjen vähentämisestä, vaikka ydinvoimaa voidaankin tuottaa periaatteessa olemattomin ilmakehään kohdistuvin päästöin. Lisäydinvoimaa rakennetaan, koska teollisuus on vaatinut lisää energiaa tuhlattavakseen. Kun tämä lisäys energiantuotantoon on saatu viimein toteutettua, seuraa uusi vaatimus - ja sen jälkeen taas uusi. Eräille ei mikään riitä, "kansallisen kilpailukyvyn säilyttämisen" nimessä.
En ehdota, että tulisi vastata "kasvavaan energiantarpeeseen" kymmenien tuhansien ihmisten polkudynamoilla, vaikka tälläkin kieltämättä välittömiä työllistäviä vaikutuksia olisi. En ehdota tätä, vaikka tämä vähentäisi myös ylipaino-ongelmaa, joka on heti Yhdysvaltain jälkeen maailman kärjessä, kohottaisi kansalaisten peruskuntoa ja pidentäisi täten odotettavissa olevaa elinikää.
Kuten nimimerkki "sossu-possu" on todennut, energian kulutusta tulisi olennaisesti vähentää. Onkin hämmästyttävää, että saadaan aikaan jatkuvasti roimasti kasvava energiantarve, kun väestönkasvukin on minimaalista. Kulutuksen kasvu selittyy osittain tarpeettomalla energian tuhlauksella, eikä varsinaisella tarpeen kasvulla. Päästöjen vähentäminen tuskin onnistuu energian kulutusta lisäämällä. Tämä mahdoton yhtälö on tiettyjen teollisuuden edustajien ja muiden "talousnerojen" keksintö.
Nämä ilmeisesti luulevat, ettei kukaan tajua läpinäkyvien paskapuheiden taa, kun uhataan työpaikkojen siirtymisellä muihin maihin vaatimuksiensa jäädessä toteuttamatta. Vaatimuksiensa toistuvasti toteutuessa ja työpaikkojen silti joukkopaetessa maastamme näiden tahojen todellinen luonne paljastuu: ahneita, valehtelevia paskiaisia.
Kaikessa pitäisi antaa periksi, etenkin "viherhöpötyksessä". "Viherhöpötys" ei saa esittää kriittistä kantaansa ydinvoimaan, joka tuottaa äärimmäisen vaarallista varastoitavaa jätettä vuosimiljoonaksi eteenpäin vartioitavaksi. (Mainittakoon, että radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tulemiseen menee aikaa yhtä paljon kuin nykyihminen on ollut maapallolla. Siinä ajassa kerennee tapahtua mullistus jos toinenkin, jossa tämä jäte saatetaan joko vahingossa tahi tahallaan saattaa jonnekin, minne ei pitäisi. Mutta siitä ei pidä kantaa huolta, varsinkaan kuin alkuperäiskansat, joiden mailta uraani louhitaan, saavat pokkuroida energiafasismille, joka saastuttaa heidän elinympäristönsä ja altistaa heidät sairauksille.)
"Viherhöpötys" ei saa myöskään julkisesti "ihmetellä", miksi teollisuus ei muka pysty tulevaisuudessa vähentämään päästöjä, vaikka "päästöjäkin vähentämään" rakennettu lisäydinvoima saadaan. Se, että "viherhöpötys" kaivaa asioista esiin todellisia kestoteemoja, kuten kestämätöntä kehitystä "periaatteen vuoksi" ajavain ihmisten kaikkinaisen luupäisyyden, on toisinaan havaittu äärimmäisen tuomittavaksi toiminnaksi.
Oletan, että nimimerkki "sossu-possu" ei lukeudu näihin luupäihin. Edelleen allekirjoitan väitteensä, jonka mukaan "ydinvoimasta on turha vielä luopua" - totean, ettei ydinvoimasta eroon pääseminen ole vielä realistista. Täytyisi kuitenkin jo aloitella ydinvoiman alasajoa, jotta tähän tavoitteeseen joskus päästäisiin. Lisäydinvoiman rakentaminen antaa asiassa täysin väärän viestin.
"Viherhöpötystä" syytetään usein - usein aiheetta - siitä, ettei se tarjoa vaihtoehtoja niille toimintamalleille, joita kritisoidaan. Kun vaihtoehtoja esitetään, ne pyritään teilaamaan julkisesti. Esitän joitain energiantuotantotapoja vaihtoehdoksi vaikkapa kivihiilelle ja ydinvoimalle, vaikka tiedän samalla herättäväni suurta huvittuneisuutta:
Tuulivoimalla, joka "ei ole mikään ratkaisu", voidaan tyydyttää huomattava osuus maamme energiantarpeesta. Arvioijat eivät koostu vain puolueellisista "viherhöpöttäjistä" ja asiaa tuntemattomista, vaan tieteellisesti vakavasti otettavista objektiivisistakin henkilöistä. Nykyteknologialla yksin Perämeren matalikoilla olisi teknisesti mahdollista tuottaa puolet Suomen sähkönkulutuksesta. Tietenkin kyseessä olisi valtaisahko hanke, mutta valtaisaa olisi energian tuotantokin. Suomi tuottaa tällä hetkellä vajaan promillen sähköstä tuulivoimalla, Tanskassa tuotetaan 7 prosenttia. Parantamisen varaa on, jos aikoo väittää, että täällä edes pyrittäisiin yhtään mihinkään päästöjen vähentämisessä.
Ja entäpä biomassa, puuhake ja muu "viherpiiperrys"? Uusiutuvaa, alhaisesti saastuttavaa energianlähdettä, jonka käyttöönotto työllistäisi erityisesti syrjäisellä maaseudulla, tarjotaan. Ilmeisesti ei kelpaa, vaikka energiaa kyettäisiin tuottamaan yhden ydinvoimalan tuotannon verran. Tietysti tässä tarvittaisiin jonkinlainen siirtymäaika, mutta kannattaako sen vuoksi vetkutella aloittamista?
Sitten metaani, joka on kasvihuonekaasuna 25 vuoden aikavälillä 63 kertaa hiilidioksidia pahempi ilmaston lämmittäjä. Metaania vapautuu järkyttäviä määriä muun muassa kaatopaikoilta ja maatilojen toiminnasta. Taas ovat tieteellisesti vakavasti otettavat tutkijat tehneet arvioita - pelkällä ilmakehää suunnattomasti kuormittavalla metaanilla voitaisiin Suomessa tuottaa energiaa saman verran kuin yksi Olkiluodon yksikkö tuottaa.
Edellä mainittu "paskaenergia" herättää joissain hilpeyttä, mutta samalla he unohtavat Suomessa jo käynnissä olevaa kokeilua. Eräskin tilan isäntä tuottaa energiansa omalla metaanivoimalallaan ja kerää ohessa metaania autonsa polttoaineeksikin. Metaania poltettaessa vapautuu hiiltä huomattavasti vähemmän kuin kivihiiltä poltettaessa. Maakaasu on suurimmalta osin metaania, joten senkin käytön lisäämistä voisi harkita.
Aurinkovoimaa maassamme voisi tuottaa vain pienissä määrin, mutta tätäkään mahdollisuutta ei tulisi "täysin kannattamattomana" täysin poissulkea. Kyseessä on kuitenkin sesonkiluontoinen, lähinnä erittäin pienten energiankulutusyksiköiden energiantarpeeseen vastaava vaihtoehto, jota ei voida Suomessa ajatella valtakunnallisessa energiantuotannossa käyttöön otettavaksi.
Jos todelliset vaihtoehdot haluaa jättää huomioimatta, saa näin toki tehdä. Mielestäni olisi kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuin lisäydinvoiman rakentaminen, kasvihuonekaasujen päästöjen lisääminen ja energian kulutuksen kasvattaminen. Vasemmistolaiset, jotka muuta väittävät, eivät elä tätä päivää.
Suhtaudun erittäin hyväksyvästi esittämiisi vaihtoehtoisiin energianlähteisiin, kaikki mahdolliset risut ja jätteet on järkevä hyödyntää sen sijaan, että ne menisivät haaskuuseen. Toisaalta tuulivoimasta en tiedä, sitä voidaan toki rakentaa, mutta sen varaan on turha mitään kovin merkittäviä odotuksia rakentaa. Mainitset, että Tanskassa tuotetaan sähköstä 7 % tuulivoimalla. Pitää varmasti paikkansa, mutta oletko koskaan käynyt Tanskassa? Seitsemän prosenttia ei ole kovin paljon, kun ottaa huomioon, että tuuliviirejä on vieri vieressä koko maa täynnä. Voin vain kuvitella mitä tuo maksaa, kun otetaan vielä huomioon se sähköntuotantokapasiteetti, jota on ylläpidettävä tyynten päivien varalta.
Kun näitä vaihtoehtoisia sähköntuotantotapoja kehitetään ja otetaan käyttöön, tulisi niiden ensi sijassa korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia tuotantolaitoksia. Ydinvoimasta luopuminen tapahtukoon vasta seuraavaksi, sillä sen tehokkuus on ylivertaista.
On täysin totta, että teollisuuspamppumme ovat usein "ahneita, valehtelevia paskiaisia", mutta totta on myös sekin, että teollisuutemme on raaka-aineiden ja sähkön kulutuksen suhteen maailman tehokkaimpia maita (uskallanko sanoa jopa tehokkain!), johtuen siitä, että Suomi on joutunut aina maksamaan polttoaineista ja raaka-aineista (eli siinä samassa myös sähköstä) paljon, niitä kun ei täällä pahemmin ole.
Teollisuuden on ihan oikeasti hankala vähentää päästöjään, vaikka yrittää totta kai pitää ja siihen täytyy valtiovallan teollisuutta painostaakin, mutta realiteetit mielessä pitäen.
Tuulivoima todellakin näkyy Tanskassa. Kyllä sitä sielläkin silti voidaan lisätä. Siihen satsaaminen ei ole veloituksetonta, joten kannattaa miettiä voimaloiden sijoutuskohteita tarkkaan. Tanskassa on paljon yleensä tuulista merenrantaa, missä tuo on aika kannattavaa. Meillä on paljon ehkäpä joiltain osin vähemmän tuulista sisämeren rannikkoa, missä tuo on siltikin kannattavaa. Toisin kuin tanskassa, meillä on myös joitain korkeita maastonkohtia, jonne tuulivoiman tuotantoa kannattaa sijoittaa. Lapin luoteisosassa liikkuessani olen jo pari myllyä nähnytkin pyörimässä varsin vinhasti.
Esteettisistä ja ehkäpä myös luonnonsuojelullisista syistä tuulivoimaa ei tulisi kuitenkaan tuottaa aivan kaikkialla, missä se on mahdollista, vaan "vain" useimmissa kohteissa. Näinkin tehden tuulivoiman osuus energiantuotannossa olisi helposti kasvatettavissa useisiin prosentteihin nykyisen vajaan promillen sijaan.
Varavoiman tarve voitaneen tyydyttää suurelta osin nykyisellä energiantuotantokapasiteetilla. Tätä kapasiteettia tulisi kuitenkin ohjata järjen puitteissa vähemmän saastuttavaan tuotantomuotoon. Samalla energiaa olisi kyettävä käyttämään säästeliäämmin. vaikka Suomessa osataan jo energian säästäminen monella tavalla lähestulkoon esimerkillisesti, on parantamisenkin varaa paljon.
Varavoimassa ja muutenkin energiantuotannossa on turvauduttava vielä olemassa olevaan ydinvoimaan, toistaiseksi, kunnes vaihtoehtoiset energian tuotantomuodot nousevat merkittävämmiksi tekijöiksi. Kuten "sossu-possu" osoittaa, tulisi vaihtoehtoisten energiamuotojen ensisijaisesti korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia tuotantolaitoksia. Vaikka ydinvoimasta luopumista tulisi tavoitella vasta tämän jälkeen, lisäydinvoiman rakentaminen nyt ole edelleenkään suotavaa. Näin tehden välitetään täysin väärä viesti siitä, että energian kokonaistuotantoa oltaisiin multiploimassa, eikä vähentämässä.
Suomella ei perinteisesti ole ollut merkittävää omavaraisuutta energiantuotannon suhteen, ehkäpä vesivoimaa ja joissain määrin arveluttavaa turpeen polttoa lukuunottamatta. Eivätkä nämä järin merkittäviä tekijöitä ole. Vaihtoehtoisten energianlähteiden osuutta kasvattamalla pääsisimme myös joissain määrin omavaraisempaan tilaan, mikä voisi olla mielekkäämpi tila nykyiseen raaka-ainehintain maailmanmarkkinahintojen mukana heittelehtimiseen. Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi on mahdollista tehdä ennen pitkää myös taloudellisesti kannattavalla tavalla, mikä puolestaan välittäisi varmasti positiivista viestiä muuallekin maailmaan.
Tällä hetkellä muualla Euroopassa saatetaan viitata Pohjoismaihin ja joskus Saksaankin, kun puhutaan kierrätyksestä ja energian talteenotosta. Jos toimintamme näiltä osin saataisiin entistäkin esimerkillisemmäksi, olisi ehkä henkselien paukutteluun aihettakin. Nyt on vain lievästi kiusaantunut, kun joku ulkopuolinen osoittaa ekologisen ajattelun olevan täällä kovassa huudossa. Siinä toteaa, että "onhan se sinne päin".
älä pelkää turhaan. no minä pelkään että olet
kidutus koaalitio sossu-possu paavali.
Tärkeintä vasemmistolle on olla olemassa. Porvareillakaan ei ole varaa harjoittaa niin oikeistolaista politiikkaa kuin haluaisivat, koska vaaleissa se kostaantuisi vasemmistolle menetettynä kannatuksena.
Olen kylläkin sitä mieltä, että Siimeksen johtama oppositiopolitiikka on melkoisen näkymätöntä. Suurempia ihmisjoukkoja puhuttelevat teemat puuttuvat, harjoitetaan marginaaliryhmiä kosiskelevaa muruspolitiikkaa.
Miksei palkkaansa tyytymätön duunari tai työtön voisi olla huolestunut muustakin kuin omasta tilastaan? Ympäristön puolustaminen on yhteiskunnan jokaisen jäsenen yhteinen asia, sillä ympäristö ei voi puolustaa itse itseään.
>Toivoisinkin nyt nuorison jättävän viherhöpötyksensä ja sanovan suoraan kiertelemättä ja kaartelematta sen sanan, minkä moni vaihtoehdottomuuteen kyllästynyt äänestäjä haluaisi kuulla: sosialismi.
Voihan sen sanoa: sosialismi. Noin. Paavo Lipposen mukaan elämme jo sosialismissa. Tärkeitä eivät ole ismit, vaan se mitä niiden varjolla oikeasti tavoitellaan. Demarien "sosialistinen" järjestelmä on jo valmis, eikä SDP:tä tavan takia äänestävälle porukalle tunnu olevan merkitystä sillä, että kysymyksessä on todellisuudessa kapitalismi, jota nyt pyritään universalisoimaan.
Toki on aivan oikein "olla huolestunut muustakin kuin omasta tilastaan", voisi sanoa sen olevan jopa suotavaa. Se mistä itse olen huolestunut, on vaihtoehdottomuus, toisin sanoen ainakaan ulkopuoliselle ei ole kovin selvää, minkälaiseen yhteiskuntaan puolue aikoo pyrkiä. Vasemmistoliiton päämäärät ovat kovin epäselvät, ei ole enää mitään taivaanrannanmaalareita kuten vielä SKDL:n aikana moni uskalsi olla. Minusta se on vakava puute, sillä pitäähän ihmisellä unelmiakin olla. Vasemmistoliitto on lässähtänyt pelkälle "ei-linjalle" vailla radikaaleja vaihtoehtoja. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa vihreät ovat kyllä terästäytyneet, sillä uusia ideoita, vaikkakin usein huonoja, heillä piisaa.
Vasemmistoliiton päämäärät voivat vaikuttaa epäselviltä, sillä osa puolueen edustajista irtisanoutuu melkolailla täysin punavihreistä arvoista. Puolueessa on menossa päivitys, jossa uutta linjaa pyritään tuomaan. Jotkut haluavat jostain syystä tätä kehitystä jarruttaa, ilmeisesti siksi, että ovat jumiutuneet ajattelussaan.
Vasemmistoliitto ei ole lässähtänyt, eikä siitä radikaalejakaan vaihtehtoja puutu, mutta on nähtävissä puolueen sisällä olevan kädenvääntöä nimenomaan ympäristöasioihin liittyen. Siksi linja vaikuttaa epäselvältä - yritetään samalla pitää rivit yhtenäisenä, kun tietyssä asiassa ollaan sisäisesti niin hajalla kuin voidaan olla. Suurin osa vasemmistonuorista on tässä suhteessa huomattavasti valveutuneempaa kuin puolueen varttuneempi väki, jolla taas saattaa olla joissain asioissa enemmän näkemystä ja kokemusta kuin nuorilla.
Ennen pitkää puolue profiloitunee yhä selkeämmin punavihreäksi puolueeksi, mutta juuri nyt käynnissä mahtaa olla jonkinlainen "siirtymäaika".
Kuten varmaan olet jo huomannut, suhtaudun tuohon punavihreyteen sisältyvään vihreyteen periaatteessa varsin myönteisesti, mutta tuon vihreyden suhteen asennoitumiseni poikkeaa hieman vasemmistoliiton nuoren polven näkemyksistä. Valveutuneisuus on heidän parissaan ihailtavaa, se sitten millä tavalla he ympäristöasioita lähestyvät ei herätä minussa suurempaa kunnioitusta. Päämääristä puheen ollen olen kyllä edelleen sitä mieltä, että vasemmistoliitto suhtautuu liian kriittisesti menneisyyteensä, SKP:n ja SKDL:n valta-aikaan, joka ei suinkaan ollut pelkkää ukkoutunutta taistolaisuutta, vaan jossa oli paljon hyvääkin.
Olin eilen todistamassa vasemmistonuorten järjestämää julkista toimintaa. Minua harmitti suuresti, kun vapaa-aikaansa päihtyneenä viettävä armeijan kapiainen kävi panettelemaan vasemmistonuoria. Siis panettelemaan, ei kritisoimaan.
Hän halusi väen väkisin samaistaa kaikki vasemmistolaiset stalinisteiksi, jotka olivat hänen mielestään "teurastaneet enemmän sakkia kuin ketkään muut". Hän halusi myös tehdä vasemmistonuorista väen väkisin taistolaisia ja hän halusi näin "osoittaa", että vasemmistonuorten toiminnan kaltaisen toiminnan "aika oli jo ohi".
Yllättävää kyllä, tai sitten ei, tämä tapaus, joka osasi sanoa, minkä aika oli jo ohi ja minkä aika ei ollut ohi, ei osannut ajoittaa oikein edes Suomen sisällissotaa, tai siis Kansalaissotaa, hänen mielestänsä "vapaussotaa", johon viittasi useita kertoja: "vitun vasemmisto" kuulemma tappoi melkein kaikki vuonna 1917.
Kansalaissota alkoi toden teolla vuoden 1918 alussa ja vuoden 1918 kesään mennessä kaikki oli jo ohi. Molemmat osapuolet syyllistyivät raakuuksiin, mutta "valkoiset" saivat tapettua enemmän, syystä että olivat sodan voittanut osapuoli, joka päätyy kaikissa sodissa aina tappamaan enemmän, etenkin sodan jälkeen toteutetuissa massiivisissa teloitusoperaatioissa.
Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti joihinkin menneisyytensä asioihin, joiltain osin aiheellisestikin. Muttei "liian kriittisesti". Tämä aika on tässä ja nyt - ja silloin ei tule haaveilla menneisyyden haamuista, jotka tulevat pelastamaan. Mutta samalla ei pidä myöskään unohtaa SKP:n ja SKDL:n aikoja, joissa myös oli kieltämättä paljonkin ideaa. Menneisyydessä toimittiin kuten parhaaksi katsottiin silloisten asiain tolain ja silloisen tietämyksen perusteella. Toiminta ei ollut täydellistä, mutta mikäpä toisaalta olisi?
Jos ei tunne historiaansa, on tuomittu toistamaan virheensä kerta toisensa jälkeen.
Ei voi muuta kuin syvään huokaista sitä, miten käsittämättömän sitkeässä istuvat asenteet suomalaisessa mielessä.
ELI: Vasemmistolaiset = Uustaistolaisia stalinisteja, jotka yhä vehkeilee vallankumousta
Keskustalaiset = Lannanhajuisia cityjuntteja, jotka pettää aina
Kokoomuslaiset = Herraporvarien puolue, joka nylkee nahan proletaarin niskasta
Vihreät = Vitunhajuisten viherpiipertäjänarkkarien rastahampuusipuolue
Ja niin edelleen...
Politiikka ja oma poliittinen puoluekanta on asia, joka yhä jakaa ja jolla jaetaan ihmisiä kasteihin, usein historian perusteella.
Itse olen syntynyt aikaan, jolloin taistolaisuus oli vaimentumassa ja sotaveteraaneille alettiin tehdä kunniaa. Oikeastaan voitaisiin ajatella, ettei ollut mikään ihme, että moinen vahva nuorisoradikaaliliike syntyi maahan, joka kumarteli presidenttiä ja kaikkia puolueita myöten itään päin. Mitä muuta tällaisesta tilanteesta olisi voinut syntyä?
YYA-sopimus NL:ta ihailleet olosuhteet Kekkonen-Paasikivi-linjan itämyönteinen kontrolli nuorisokulttuurin- ja radikalismin leviäminen rajan takaisen naapurin näkeminen rauhan lähettiläänä = taistolaisuus.
Mutta katsokaapa vain kirjoittelua ympäri tätä Suomi24-foorumia, niin havaitsette, että juuri tuo yllämainittu puoluekaaviomääritelmä toteutuu. Ja joku neropatti alkaa jauhaa isänmaallisuudesta ja tietenkin vuoden 1918 kansalaissodasta, jossa vasemmisto on syypää. Uskomatonta, että joku vielä tuohonkin jaksaa vedota. Eikö ihmiset elä TÄTÄ PÄIVÄÄ ja TÄTÄ HETKEÄ?
Ja oli siellä talvisodankin rintamalla monta vasemmistolaista ja jopa kommunistiakin, mm. Aarne Saarinen.
En kyllä ihmettele lainkaan kyseisen kapiaisen käytöstä, etenkin jos hän oli päihtymystilassa. Ei ole täysin hänen oma vikansa, että hänen historian tuntemuksensa oli lievästi sanoen hakoteillä. Ainakin omassa koulussani opettajat toitottivat sanoisinko "valkopropagandaa" aivan sumeilematta jo ala-asteelta saakka. Tähän historianopetukseen kuului muun muassa perinteiset väittämät, että "valkoiset halusivat itsenäisyyttä, punaiset halusivat liittyä Neuvosto-Venäjään" sekä "Neuvostoliiton hajoaminen osoitti, että sosialismi ei toimi". Ja tämä siis tapahtui vielä 90-luvulla! Armeijallakin on tietysti omat näkemyksensä, sen propagandassa seurataan suojeluskuntalaisia perinteitä ja valmistaudutaan niin henkisesti kuin fyysisesti taivaanrannassa siintävään NATO-jäsenyyteen. "Kommareista" saa siellä puhua vain hammasta purren.
Erehdyin muuten jo hetkeksi luulemaan, että liputtavat tänään vapaussodan kunniaksi, kunnes äkkäsin, että kaatuneitten muistopäivähän se on kuun kolmantena sunnuntaina. Sattuipahan vaan tällä kertaa osumaan päivämäärälle 16.5, jolloin myös Marskin voitonparaati vuonna 1918 pidettiin!
eikös vl tarkoita vanhoillislestadiolaisia?