Miksi tupla W-tä ei käytetä?

Agricola "lainasi" 4200 sanaa ruotsinkielestä, sieltä murresanat. Hän keksi valtava määrä uusia sanoja ja niitä tulee joka viikko uusia vieläkin. Esim. Kastrulli! Arvaa mikä se on tänään? Moni ei tiedä!
Agricola teki ensin Aapisen että ugrit oppisi lukemaan, kesti n. 150 vuotta, osa ei osaa vieläkään.
Aapinen tuli noin vuonna 1550.

Esim. sana "tuoli" (stol) on hyvä esimerkki siitä miten sanoja väännetään "suomeksi" ja kansa luulee että se on "suomenkieltä" (niitähän on kaksi ja tarkoitan tietenkin nyt Ugriheimojen kieltä )
Finland oli Ruotsin kunta idässä, ei se milloinkaan ole ollut mikään "suomen alusmaa" koska suomi-käsite on uutta, sellainen valtio ei ole aikaisemmin esiintynyt missään. Silloin vajaat 1000 vuotta sitten kun tästä tuli kunta Finland niin tämä oli metsää, metsää! Se pieni määrä ugri-heimoja mitä täällä siihen aikaa oli, olivat metsäheimoja. Mutta mikään valtio se ei ollut, siihen eivät jousipyssyt yltäneet. Ristiretket 1200-luvulla on eri asia eikä liity tähän. Siihen aikaan Ruotsin valtio oli täydessä touhussa ja rakensivat linnoja ja perustettiin uusi kaupunkeja ym. Kartoitettiin kuntia kunnolla ja kohennettiin tätä elämää tällä puolella voimakkaasti.

Ruotsi on nyt jo Suomen suurin kauppakumppani ja tulee pysymään. Pohjolan maat yhdistetään hyvin pian, Suomessa siitä ei puhuta vaikka se on meneillään jo kovaa vauhtia, asiat on jo hyväsytty.
"Nordiska Unionen, Pohjolan Unioni" tulee olemann virallinen nimi ja ihmisiä n. 28.000.000 kpl.
Tämä siksi että saadaan suurempi "voima" EU-ssa ja maailmalla.
.
Tässä siis hyvin yksinkertainen syy miksi Pohjolan kieltä on luettava kouluissa ja tietenkin muut tärkeät kielet vielä sen lisäksi. Internationalismi kaatuu päälle sellaisella voimalla että hitaat eivät ehdi "alta pois" !
24870
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Englannissa selkänojaton tuoli on stool siitä ruotsi lainaa ja niin edelleen Waltari. Se on helppoa, vai mitä Heikki.
Alkuperäinen, suomessa omaperäinen nimitys tuolille ja penkille on rahi. Waltari teki turhaa työtä kun sana oli jo olemassa, mutta halusi hiukan muuttaa kieltä. Olisi säästynyt aikaa jos olisi kysynyt josko sana jo on olemassa.

Pohjolan unioni on hyvä asia. Suomi ja Ruotsi voisivat olla pääkielet. Niin että siitä nyt vain Norjalaisia, Tanskalaisia, islantilaisia taivuttelemaan vähemmistön asemaan

Äänestä
  • Ei tietokone sovi nettifennoskandinaaville.

    Agricolasta tuli Waltari.

    Korjasin siis itseäni jos joku ei ymmärtänyt.

    Ruotsin valtion kolme kruunua on muuten varastettu merkki Kveeneiltä eli Kainuulaisilta.

    Äänestä

Jaa, oli miten oli tuhat tuhat vuotta sitten, mutta fakta on että Suomeen on keskittynyt maailman tihein suomenkielisten ihmisten asujamisto ja n 5 miljoonaa ihmistä, 95% suomalaisista, haluaa elää tässä maassa suomen kielellä. Varmaa on, että ruotsin pakotus enää tule onnistumaan, kun suomenkieliset ovat vihdoinkin, vuosisatojen taistelun jälkeen, saaneet omakieliset koulut ja yliopistot ja hallinnon.
"Internationalismi", globalisaatio eikä EU todellakaan tule ajamaan ruotsin kieltä Suomeen!

On muuten mielenkiintoista katsoa Hesarin sunnuntainumerosta, mitä kieliä isot yritykset vaativat rekrytoidessaan henkilökuntaa; eilisessä lehdessä mm Stockman vaatii suomen lisäksi englantia, samoin Stora Enso.
Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti.

Äänestä
  • "Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti. "

    Company language on kansainvälisissä firmoissa englanti joka tarkoittaa että sitä puhutaan virallisissa yhteyksissä, kokouksissa ja käytävillä silloin kun yhteinen kieli puuttuu.

    Se oikea vallan kieli Pohjolassa on kuitenkin ruotsi. Finanssimaailman sisäpiirien kieli on ruotsi (myös Suomessa) rahamaailmassa pärjätäkseen pitää osata lukea myös pohjoismaisia finanssi- ja talouselämän lehtiä, pelkkä Kauppalehti ja Talouselämä eivät riitä.
    Pohjoismaiset osake- ja rahamarkkinat ovat meille paljon tärkeämmät kuin mitkään Nasdakit ja Dow Jonesit..
    Myös suuri määrä suomalais-ruotsalais yhteisomistuksessa olevia firmoja kaipaa ruotsin JA suomenosaajia. Turha kuvitella että liike-elämäkään on pelkkää kokousta, ja virallista osuutta, small talk on vielä paljon tärkeämpää. Osaamalla ruotsia pääsee "lähemmäksi".

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti. "

    Company language on kansainvälisissä firmoissa englanti joka tarkoittaa että sitä puhutaan virallisissa yhteyksissä, kokouksissa ja käytävillä silloin kun yhteinen kieli puuttuu.

    Se oikea vallan kieli Pohjolassa on kuitenkin ruotsi. Finanssimaailman sisäpiirien kieli on ruotsi (myös Suomessa) rahamaailmassa pärjätäkseen pitää osata lukea myös pohjoismaisia finanssi- ja talouselämän lehtiä, pelkkä Kauppalehti ja Talouselämä eivät riitä.
    Pohjoismaiset osake- ja rahamarkkinat ovat meille paljon tärkeämmät kuin mitkään Nasdakit ja Dow Jonesit..
    Myös suuri määrä suomalais-ruotsalais yhteisomistuksessa olevia firmoja kaipaa ruotsin JA suomenosaajia. Turha kuvitella että liike-elämäkään on pelkkää kokousta, ja virallista osuutta, small talk on vielä paljon tärkeämpää. Osaamalla ruotsia pääsee "lähemmäksi".

    Itse pääset kirjoittamaan ymmärrettävästi tänne kun osaat suomea.

    Kiitos sinulle kun jatkat tuota futuristista kertomusten kirjoittelua. Yhä useammat silmät aukeavat...Valehtelu ja puolitotuudet loppuu.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti. "

    Company language on kansainvälisissä firmoissa englanti joka tarkoittaa että sitä puhutaan virallisissa yhteyksissä, kokouksissa ja käytävillä silloin kun yhteinen kieli puuttuu.

    Se oikea vallan kieli Pohjolassa on kuitenkin ruotsi. Finanssimaailman sisäpiirien kieli on ruotsi (myös Suomessa) rahamaailmassa pärjätäkseen pitää osata lukea myös pohjoismaisia finanssi- ja talouselämän lehtiä, pelkkä Kauppalehti ja Talouselämä eivät riitä.
    Pohjoismaiset osake- ja rahamarkkinat ovat meille paljon tärkeämmät kuin mitkään Nasdakit ja Dow Jonesit..
    Myös suuri määrä suomalais-ruotsalais yhteisomistuksessa olevia firmoja kaipaa ruotsin JA suomenosaajia. Turha kuvitella että liike-elämäkään on pelkkää kokousta, ja virallista osuutta, small talk on vielä paljon tärkeämpää. Osaamalla ruotsia pääsee "lähemmäksi".

    Itse pääset kirjoittamaan ymmärrettävästi tänne kun osaat suomea.

    Kiitos sinulle kun jatkat tuota futuristista kertomusten kirjoittelua. Yhä useammat silmät aukeavat...Valehtelu ja puolitotuudet loppuu.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti. "

    Company language on kansainvälisissä firmoissa englanti joka tarkoittaa että sitä puhutaan virallisissa yhteyksissä, kokouksissa ja käytävillä silloin kun yhteinen kieli puuttuu.

    Se oikea vallan kieli Pohjolassa on kuitenkin ruotsi. Finanssimaailman sisäpiirien kieli on ruotsi (myös Suomessa) rahamaailmassa pärjätäkseen pitää osata lukea myös pohjoismaisia finanssi- ja talouselämän lehtiä, pelkkä Kauppalehti ja Talouselämä eivät riitä.
    Pohjoismaiset osake- ja rahamarkkinat ovat meille paljon tärkeämmät kuin mitkään Nasdakit ja Dow Jonesit..
    Myös suuri määrä suomalais-ruotsalais yhteisomistuksessa olevia firmoja kaipaa ruotsin JA suomenosaajia. Turha kuvitella että liike-elämäkään on pelkkää kokousta, ja virallista osuutta, small talk on vielä paljon tärkeämpää. Osaamalla ruotsia pääsee "lähemmäksi".

    Hei, miten ihmeessä ruotsalaiset selviävät maailmalla, finanssi- ja pankkimaailmassa, kun he eivät voi siellä käyttää "vallan kieltä", ruotsia?
    Miten he toimivat maailmanlaajuisilla osake- ja rahamarkkinoilla ruotsiksi?
    Siellä liike-elämä ei ole pelkkää kokousta ja virallista osuutta, small talkia ei voi käydä pelkästään ruotsiksi.
    Miten ihmessä he pääsevät "lähemmäksi" suuren maailman vallassa olijoita? Ruotsin kielelläkö?

    Suomenkieliset eivät onneksi enää usko Ankdamin syöttämää pajunköyttä, että suomenkielisten pitää alistua opiskelemaan "vallan kieltä", ruotsia

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Myös Nordean sisäinen kieli on tietääkseni englanti. "

    Company language on kansainvälisissä firmoissa englanti joka tarkoittaa että sitä puhutaan virallisissa yhteyksissä, kokouksissa ja käytävillä silloin kun yhteinen kieli puuttuu.

    Se oikea vallan kieli Pohjolassa on kuitenkin ruotsi. Finanssimaailman sisäpiirien kieli on ruotsi (myös Suomessa) rahamaailmassa pärjätäkseen pitää osata lukea myös pohjoismaisia finanssi- ja talouselämän lehtiä, pelkkä Kauppalehti ja Talouselämä eivät riitä.
    Pohjoismaiset osake- ja rahamarkkinat ovat meille paljon tärkeämmät kuin mitkään Nasdakit ja Dow Jonesit..
    Myös suuri määrä suomalais-ruotsalais yhteisomistuksessa olevia firmoja kaipaa ruotsin JA suomenosaajia. Turha kuvitella että liike-elämäkään on pelkkää kokousta, ja virallista osuutta, small talk on vielä paljon tärkeämpää. Osaamalla ruotsia pääsee "lähemmäksi".

    Suomalaisen ei kannata yrittää "piireihin " Nordeassa vaan kannattaa suoraan pyrkiä piireihin Euroopassa tärkeillä kielillä, eikä jäädä pohjolaan mikrokielen vangiksi.

    Äänestä

Sitäpaitsi Ruotsi ei ole maailman napa, jossa maailman alkukieli ja sivistys olisi kehittynyt.
Ei todellakaan, vaan ruotsiin on otettu lainasanoja saksasta ja muista vanhemmista ja isommista kielistä.
Joten turha huijata, että historiallisten ja kulttuurillisten syiden vuoksi meidän pitäisi opiskella ruotsia.
Ennemmin meidän pitää oppia latinaa, saksaa, kreikkaa jne.
Mutta latinankin opiskelu on jo ajat sitten todettu meillä tarpeettomaksi.

Äänestä

Vöyri-Maksamaasta on löydetty kallioon kaiverrettuja riimukirjoituksia, mutta vuonna 1986 julkaistu työstöjälkitutkimus viittaa siihen, että ne ovat 1900-luvulla tehtyjä väärennöksiä. Eli vaikka olemme päässeet eroon Ruotsista jo 1809, niin vielä 1900-luvulla joku haikailee sitä aikaa kun joka talosta piti lähteä miehet Ruotsin veren ja vallanhimoisten kuninkaitten epätoivoisiin sotaretkiin millä saavutettiin peräti 100 vuoden suurvalta asema 1600-luvulla.

Äänestä
  • Koko ruotsin kieli on muinaissaksan yksi murre! Eli voi sanoa, että MITÄÄN alkuperäistä ruotsin kieltä ei ole koskaan ollutkaan.

    Suomen kieli on paljon vanhempi, omaleimaisempi ja rikkaampi kuin ruotsin kieli. Sen tiesivät ruotsalaiset viikingitkin, koska heidä riimukivistään on löydetty suomalaisia sanoja. Eli taitaa ollakin niin päin, että ruotsin kieleen on ensiksi lainattu suomesta!

    Äänestä

  • Suomenruotsalaiset eivät millään opi lausumaan ruotsia oikein. Esim. telefon lausutaan telefon eikä telefuuun koska se on lainasana ruotsinkieleen.

    Ruotsalaisten on todella vaikea saada tolkkua suomenruotsalaisten puheesta.
    Esim Svekojen "julgransjuus" ei tuo mieleen kuusenkynttilää vaan jonkin sortin joulukuusimehun. (juice)

    Äänestä

  • on se lehti jota Pohjoismaiset pörssimiehet/naiset eniten lukevat.

    Äänestä

  • apelsinjuice kirjoitti:

    Suomenruotsalaiset eivät millään opi lausumaan ruotsia oikein. Esim. telefon lausutaan telefon eikä telefuuun koska se on lainasana ruotsinkieleen.

    Ruotsalaisten on todella vaikea saada tolkkua suomenruotsalaisten puheesta.
    Esim Svekojen "julgransjuus" ei tuo mieleen kuusenkynttilää vaan jonkin sortin joulukuusimehun. (juice)

    Sjö on ruotsiksi oikeasti [höö] mutta hurrit sanovat [ssjö]. Mikään ei täsmää hurrien kielessä.

    Äänestä

  • 2+7 kirjoitti:

    on se lehti jota Pohjoismaiset pörssimiehet/naiset eniten lukevat.

    Lainaus Hentrikiltä: "Finland oli Ruotsin kunta idässä, ei se milloinkaan ole ollut mikään "suomen alusmaa" koska suomi-käsite on uutta, sellainen valtio ei ole aikaisemmin esiintynyt missään."

    Pitääkö kaivaa taas monta sataa vuotta vanha kartta esille ?
    Ruotsista ei näy merkkiäkään mutta Finland on jo kartoissa!!!

    Ruotsinkielisillä on hirveä alemmuuskompleksi siitä että ovat valehtelevien rosvojen sekasikiöiden sukurutsaisia mutanttigeenin omaavia puhevammaisia jälkeläisiä, jotka eivät pärjää suomalaisille edes PISA-tutkimuksessa!

    Suomenkieli on aito oma kielensä, ilmaisukykyisimpiä maailmassa, johon joku saksan murre ei pysty!

    Harmi vaan että Agricola teki paljon virheitä kirjoittaessaan kirjallisen suomenkielen,
    tyypillinen hurri, mikään ei onnnistu kunnolla!

    Äänestä

  • Ankkalampi kirjoitti:

    Lainaus Hentrikiltä: "Finland oli Ruotsin kunta idässä, ei se milloinkaan ole ollut mikään "suomen alusmaa" koska suomi-käsite on uutta, sellainen valtio ei ole aikaisemmin esiintynyt missään."

    Pitääkö kaivaa taas monta sataa vuotta vanha kartta esille ?
    Ruotsista ei näy merkkiäkään mutta Finland on jo kartoissa!!!

    Ruotsinkielisillä on hirveä alemmuuskompleksi siitä että ovat valehtelevien rosvojen sekasikiöiden sukurutsaisia mutanttigeenin omaavia puhevammaisia jälkeläisiä, jotka eivät pärjää suomalaisille edes PISA-tutkimuksessa!

    Suomenkieli on aito oma kielensä, ilmaisukykyisimpiä maailmassa, johon joku saksan murre ei pysty!

    Harmi vaan että Agricola teki paljon virheitä kirjoittaessaan kirjallisen suomenkielen,
    tyypillinen hurri, mikään ei onnnistu kunnolla!

    Hurri myy vaikka äitinsä jotta saa veneen souteluun hädän tullen!

    Äänestä

  • apelsinjuice kirjoitti:

    Suomenruotsalaiset eivät millään opi lausumaan ruotsia oikein. Esim. telefon lausutaan telefon eikä telefuuun koska se on lainasana ruotsinkieleen.

    Ruotsalaisten on todella vaikea saada tolkkua suomenruotsalaisten puheesta.
    Esim Svekojen "julgransjuus" ei tuo mieleen kuusenkynttilää vaan jonkin sortin joulukuusimehun. (juice)

    Har ni "juulgransjuus" på hyllan å va kåster den ?

    Expediten svarar:

    Vad menar du "juulgransjuus" ?? Nej men vi har apelsinjuice eller äppeljuice !!

    Hur många liter vill du ha ??

    Jag vill ha 24 ljuus 12 volt/ 3watt, tack

    BUAHAHAHAHAHAH

    Äänestä

  • En Finne kirjoitti:

    Hurri myy vaikka äitinsä jotta saa veneen souteluun hädän tullen!

    "Hurri myy vaikka äitinsä jotta saa veneen souteluun hädän tullen!"

    Hurri rakentaa itse oma veneensä(puu) ja vielä tylikkäänkin......!

    http://www.jakobstadsbatvarv.multi.fi/modeller_snipa.html#

    Äänestä

  • _hehe_ kirjoitti:

    Har ni "juulgransjuus" på hyllan å va kåster den ?

    Expediten svarar:

    Vad menar du "juulgransjuus" ?? Nej men vi har apelsinjuice eller äppeljuice !!

    Hur många liter vill du ha ??

    Jag vill ha 24 ljuus 12 volt/ 3watt, tack

    BUAHAHAHAHAHAH

    Tarkoitat siis suomenruotslaista junttia? Suomalainen käyttää englantia Ruotsissa eikä puhu junttiruotsia.

    Äänestä

Sanat SUOMI, suomalainen ym. ovat vakiintuneet jo Mikael Agricolan teoksissa (1500-luvun puolivälissä), mutta yksittäisiä esiintymiä on jo aikaisemmalta ajalta. Frankkien valtakunnan annaaleissa esiintyy v. 811 henkilönnimi Suomi. Henrik Lättiläisen Liivinmaan kronikassa v. 1212 mainitaan castellum Somelinde ’Suomen linna’. 1200-luvun puolivälin venäläiset lähteet tuntevat kansallisuuden Sum, mikä epäilemättä tarkoitti suomalaisia tai suomensukuisia. Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa v. 1323 on paikannimi Somewesi eli Suomenvesi.
Sanan alkuperästä ei ole yksimielisyyttä vaikka monia teorioita on esitetty. Aiemmin oletettiin esim., että maamme sai nimensä runsaitten soittensa takia (’Suomaa’), kalansuomuista – oletettiin, että muinaiset suomalaiset käyttivät kalannahkaisia vaatteita - tai että joku henkilönnimi olisi muuttunut koko kansan nimeksi. Nämä selitykset on nykyään hylätty.

Suuren huomion sai 1990-luvun puolivälissä professori Jorma Koivulehdon esittämä näkemys, jonka mukaan paikannimet Suomi, Saame ja Häme olisivat samanalkuisia. (Aikakauslehti Virittäjä 1993, s. 400-408, luettavissa netissä http://www.kotikielenseura.fi/virit...3_400.pdf). Koivulehdon mukaan
1)indoeurooppalaisiin kuuluvat esibaltit (nykyisten liettualaisten ja latvialaisten esi-isät) tutustuivat varhaiskantasuomalaisiin naapureihinsa ja kutsuivat heitä kielessään ’alavaa maata’ tarkoittavalla sanalla *žemē.
2)Varhaiskantasuomalaiset (itämerensuomalaiset ja saamelaiset) lainasivat nimen itselleen muodossa *šämä.
3)Saamelaiset irtautuivat varhaiskantasuomalaisista noin vuoteen 1000 eKr. mennessä . Saamelaisten kielessä *šämä muuttui erinäisten vaiheiden jälkeen muotoon *sāmē, nykyisessä pohjoissaamessa sabme.
4)Baltit lainasivat vuorostaan nyt tämän sanan ja rupesivat käyttämään molemmista varhaiskantasuomen haarautumista (saamelaiset, itämerensuomalaiset) nimitystä *sāmas. Entinen *žemē-pohjainen sana ei enää kelvannut, koska sen merkitykseksi oli vakiintunut ’maa’, ’alava’. Tällaiseksi tilanne oli vakiintunut pari vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua.
5)Eteläiset itämerensuomalaiset heimot omaksuivat tämän balttien käyttämän sanan muodossa *sōme, joka myöhemmin kehittyi nykyiseksi suom-alkuiseksi.
Paikannimi Häme on lähtöisin tuosta vanhimmasta balttilaisesta muodosta *žemē.
Alkuaan myös liiviläiset ja virolaiset olivat suomia, myöhemmin merkitys rajoittui varsinaissuomalaisiin ja laajeni sitten taas koko Suomeen.
(Joitakin selityksiä edelliseen: *-merkillä merkitään sanaa, jota ei ole tavattu mistään kirjallisesta lähteestä, mutta jonka kielihistoriallisen vertailun perusteella voi olettaa joskus olleen olemassa; ā on pitkä a eli aa ja vastaavasti ē pitkä e eli ee).

Muut tutkijat täsmensivät ja täydensivät Koivulehdon esittämää. Toisaalta siihen sisältyvät olettamukset edestakaisista lainaamisista eivät vakuuttaneet kaikkia.

Petri Niemi esitti vuonna 1998 vaihtoehtoisen selityksen (Virittäjä 1998, sivut 613-629). Hänen mukaansa Suomi on peräisin ikivanhasta indoeurooppalaisesta 'miestä' tarkoittavasta sanasta, joka germaanisiin kieliin kuuluvassa gootissa on muodossa guma, muinaisenglannissa guma, muinaisyläsaksassa gomo. Tästä se on lainautunut varhaiskantasuomeen muodossa *ćoma, siitä myöhemmin muodon *sōmi kautta nykyiseksi. Monien kielten ja kansojen nimitykset ovat alkuaan tarkoittaneet 'miestä' tai 'ihmistä' ja ovat lisäksi usein lainasanoja. Ajatus kai on se, että suomalaisten esi-isien joukkoon on joskus sattunut joku germaaniylimys, jonka itsestään käyttämä kansallisuusnimitys kelpasi pian myös meikäläisille alamaisille.

Kolmannen uuden selityksen on esittänyt Kari Liukkonen (kirjassaan Baltisches im Finnisches. - Suomalais-ugrilainen seura, 1999). Koivulehdon lailla hän arvelee sanan balttilaiseksi lainasanaksi joskin muuten kulkee täysin uusia polkuja. Alkulähteeksi hän olettaa muinaisbalttilaiset sanamuunnelmat *stāmē, *stōmē, jotka ovat samaa sanaperhettä kuin *stā- 'seisoa', mutta myös saksan Stamm 'heimo, kansa'. Suomessa on muitakin balttilaisia lainasanoja, joissa lainattu sana on alkanut st- mutta joista t on suomessa heittynyt pois.

Mikään teoria ei siis kuitenkaan ole nykyään yksimielisesti hyväksytty.

FINN-sanan alkuperä on yhtä lailla hämärä. Roomalainen historioitsija Tacitus käytti kansanryhmän nimenä sanaa 'fenni' vuonna 98 jKr ja kreikkalaisen Klaudios Ptolemaios tunsi seuraavalla vuosisadalla ihmisryhmän nimeltä φιννοι/phinnoi. Epäselvää on, kenestä he todella puhuivat. Tacituksen kuvaus fenneistä sopii yleisen arvion mukaan parhaiten saamelaisiin. 800-luvulla elänyt Englannin kuningas Alfred käännätti Orosiuksen maailmanhistorian, jossa myös esiintyy nimitys Finnas. Luultavasti tämänkin sanan taustalla on vanha indoeurooppalainen 'miestä' merkitsevä sana, joka ei kuitenkaan ole sama kuin Petri Kallion teorian mukaan 'Suomella'.

Viikinkiaikana (Suomessa ehkä noin vuosina 800-1150 jKr) oli jo melko runsaasti väkeä, vallitseva kielimuoto oli varhaissuomi.

Äänestä

Jos keskiverto suomalainen tarvitsisi ruotsia, hän opettelisi ruotsia. Suomalaiset eivät juurikaan osaa ruotsia joten suomalaiset eivät tarvitse ruotsia. Suuri osa ruotsintarpeesta muodostuu keinotekoisesta RKP-sveduilusta.

Tuo yhdistäminen on toistaiseksi pelkkää mielikuvitusta. Mitä mieltä Tanska, Islanti ja Norja ovat tuosta ruotsin autuudesta ja tärkeydestä? Uskonpa etteivät ruotsalaiset oikeasti edes kehtaisi sellaista siellä esittää ja aiheuttaisi jonkinlaisen skandaalin. Luultavasti siellä ollaan autuaan tietämättömiä noista megalomaanisista visioista.
Oikeat ruotsalaiset käyttävät englantia suomalaisten kanssa. Ruotsalaisia on joka tapauksessa vain vähän suomalaisia enemmän joten aivan yhtä hyvin ruotsalaiset voivat opetella suomea ainakin 50% siitä mitä suomalaiset ruotsia. Suomen 'kaksikielisyys' vain toimii niin että suomalaiset opettelevat ruotsia ja leikkiruotsalaiset vaativat ruotsinkielisiä palveluja. Siksi meillä on ruotsinkielinen läänikin mutta ei yhtään suomenkielistä; älytöntä.
Suomen suomenruotsalaiset jotka leikkivät ruotsalaisia yli-ihmisiä käyttämällä ruotsalaisia nimiä ja puhumalla ruotsia vaikka eivät sen ruotsalaisemmaksi muutu. Hajottavat vain Suomen yhteyttä ja kassaa. Uskokaa nyt että aiheutatte oikeissa ruotsalaisissa vain myötähäpeää. Suomen kansalla on oma tahtonsa. Vai kuvittelevatko jotkut surut alistavansa oikean Ruotsinkin tahtonsa alle?

Suomi on omavarainen maa siinä missä Ruotsikin ja monissa vertailuissa jopa Ruotsia parempi. Suomalaiset eivät ole mitään velkaa Ruotsille ja Suomi pärjäisi hyvin vaikka Ruotsi häviäisi maailmankartalta. Suomalaiset maksavat myös suomenruotsalaisen rotusikailun kustannukset.

Esim.Venäjä on kymmenen kertaa tärkeämpi kauppakumppani ja kieli Suomen tulevaisuutta ajatellen.

Kaikki kielet lainaavat toisista kielistä. Tuolla logiikalla Ruotsi pitäisi alistaa Saksan vallan alle koska suuri osa ruotsin sanastosta on peräisin saksasta. Samalla logiikalla myöskään romaanisia kieliä kuten espanjaa ja ranskaa ei oikein ole olemassa koska ne ovat vain vääristeltyä latinaa.

Äänestä

Lääkekaapille ja aamulääkitys kohdalleen
ja sitten takaisin peiotn alle.

Mistä näitä löytyy?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hentrikki kirjoitti:

Agricola "lainasi" 4200 sanaa ruotsinkielestä, sieltä murresanat. Hän keksi valtava määrä uusia sanoja ja niitä tulee joka viikko uusia vieläkin. Esim. Kastrulli! Arvaa mikä se on tänään? Moni ei tiedä!
Agricola teki ensin Aapisen että ugrit oppisi lukemaan, kesti n. 150 vuotta, osa ei osaa vieläkään.
Aapinen tuli noin vuonna 1550.

Esim. sana "tuoli" (stol) on hyvä esimerkki siitä miten sanoja väännetään "suomeksi" ja kansa luulee että se on "suomenkieltä" (niitähän on kaksi ja tarkoitan tietenkin nyt Ugriheimojen kieltä )
Finland oli Ruotsin kunta idässä, ei se milloinkaan ole ollut mikään "suomen alusmaa" koska suomi-käsite on uutta, sellainen valtio ei ole aikaisemmin esiintynyt missään. Silloin vajaat 1000 vuotta sitten kun tästä tuli kunta Finland niin tämä oli metsää, metsää! Se pieni määrä ugri-heimoja mitä täällä siihen aikaa oli, olivat metsäheimoja. Mutta mikään valtio se ei ollut, siihen eivät jousipyssyt yltäneet. Ristiretket 1200-luvulla on eri asia eikä liity tähän. Siihen aikaan Ruotsin valtio oli täydessä touhussa ja rakensivat linnoja ja perustettiin uusi kaupunkeja ym. Kartoitettiin kuntia kunnolla ja kohennettiin tätä elämää tällä puolella voimakkaasti.

Ruotsi on nyt jo Suomen suurin kauppakumppani ja tulee pysymään. Pohjolan maat yhdistetään hyvin pian, Suomessa siitä ei puhuta vaikka se on meneillään jo kovaa vauhtia, asiat on jo hyväsytty.
"Nordiska Unionen, Pohjolan Unioni" tulee olemann virallinen nimi ja ihmisiä n. 28.000.000 kpl.
Tämä siksi että saadaan suurempi "voima" EU-ssa ja maailmalla.
.
Tässä siis hyvin yksinkertainen syy miksi Pohjolan kieltä on luettava kouluissa ja tietenkin muut tärkeät kielet vielä sen lisäksi. Internationalismi kaatuu päälle sellaisella voimalla että hitaat eivät ehdi "alta pois" !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu