SDP – tuomittu valtaan.
Lähestyvistä EU-vaaleista täällä käytetään puheenvuoroja, jotka osoittavat, että asianomainen ei tiedä yhtään mitään EU:sta. En nyt puutu siihen. Puhun yleisemmin ja tähtään EU-vaaleja kauemmaksi. Olipa täällä puhe mistä tahansa, niin häveliäisyys tai pyrkimys totuuteen ei estä suoltamasta sanasontaa. Monet kilpailevat siitä, kuka pystyy parhaiten nokittamaan sosialidemokraatteja. Kyllä siinä sivussa kokoomus ja vihreätkin osansa saavat. Vasemmistoliitto ja äärivasemmistolaisuus jäävät rauhaan, mikä kertoo noiden neropattien alitajuntaan painuneista perimmäisistä poliittisista mieltymyksistä. Kepulaisina he kuitenkin esiintyvät.
Mistähän tuo johtuu? Asialla taitavat olla Jäätteenmäen kiihkeimmät kannattajat, eli ne, jotka nostivat hänet puolueen johtoon ja ovat nyt vereslihalle hiertyneitä sankarinsa kohtalosta. He eivät vieläkään tajua, että ”sitä saa, mitä tilaa”. Heidän luulisi olevan tyytyväisiä siitä, että Matti Vanhanen on reivannut puolueensa pois Jäätteenmäen viitoittamalta tieltä, jolla puolueen taival hallituksen johdossa olisi jo päättynyt. Tosin Vanhanenkin vaalipuheissaan säesti Jäätteenmäkeä, mutta olihan varapuheenjohtajan toki laulettava samoista nuoteista puheenjohtajan kanssa. Nyt hänellä on omat nuotit, joiden sovittamisessa demarisäveliin paremmin sopiviksi lienee Paavo Lipponen merkittävästi avittanut.
Kepun poliittisia tarkoitusperiä ajatellen tuo turhautuneiden ”jäätteenmäkeläisten” mesoaminen ei ole viisasta. Varmaa on, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen keskusta ei ole enää suurin puolue. Mitättömän pienen johtomarginaalin (0,5 %) säilyttäminen edellyttäisi päähallituspuolueelta poikkeuksellisen hyvin onnistunutta politiikkaa ja suuria saavutuksia. Sellaisesta ei ole merkkiäkään, päinvastaisesta vaikka kuinka paljon. Eniten tästä menee kepun piikkiin. Jatkaakseen hallituspuolueena seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kepun tulee kelvata kumppaniksi joko sosialidemokraateille tai kokoomukselle.
Mikä hallitusvaihtoehto on todennäköisin seuraavien jälkeen? Päähallituspuolueita ajatellen on kolme vaihtoehtoa: nykyinen punamulta, edellinen sinipuna tai kepun ja kokoomuksen porvarihallitus.
Nykyinen hallituspohja on hallituksen sisäisen yhtenäisyyden tasolla ruvennut toimimaan alkua huomattavasti paremmin, vaikka merkittäviä tuloksia ei ole saavutettu, ja tärkein tavoite – työllisyyden parantuminen – näyttää karkaavan yhä kauemmaksi. Jos keskusta pysyy nyt omaksumallaan linjallaan, hallituksen hyvä henki varmaan säilyy vaalikauden loppuun saakka. Jos alkaa tulla tuloksia, voi seuraavakin hallitus hyvin koostua samalta pohjalta, ellei kepu koe oikein rökäletappiota niin, että kokoomus nousisi sitä merkittävästi suuremmaksi. Jos kepun ja SDP:n sukset menevät syystä tai toisesta pahasti ristiin tässä hallituksessa, nykyisellä hallituspohjalla ei liene tulevaisuutta seuraavien vaalien jälkeen.
Jos vaalien jälkeen SDP on suurin puolue – mikä on todennäköisintä – ja kokoomus kakkonen, nämä voivat hyvin olla myös seuraavat päähallituspuolueet. Molemmissa puolueissa tällä vaihtoehdolla on paljon kannatusta, sillä toimihan se kahdeksan vuotta hyvin ja tuloksekkaasti. Vaikka kepulaiset tällä saitilla ovat yrittäneet lytätä Lipposen hallitusten työn maan rakoon, kansalaisten enemmistö näkee toisin. Nykyisen hallituksen suosio on jo nyt selvässä laskussa. Pääministeri on tosin hallitustaan suositumpi, mutta puoluejohtajan henkilökohtainen suosio on harvoin kantanut hänen puolueensa vaalivoittoon. Presidentiksi henkilökohtaisella suosiolla kyllä päästään, kun siihen virkaan voidaan äänestää henkilöä yli puoluerajojen, kuten on nähty jo kolmen perättäisen demaripresidentin kohdalla.
Osa kokoomuslaisista näkyy haikailevan porvarihallitusta ja syyttää nyt kepua siitä, mihin he itse olivat halukkaat vuonna 1987 Holkerin perässä ja Lipposen johdolla 1995 ja edelleen 1999, eli hallitukseen SDP:n kanssa. Joku puheenjohtajaehdokkaista näkyy ottaneen oikein vaaliteemakseen pyrkimyksen porvarihallitukseen. Myös kepussa näkyy olevan niitä, jotka haluaisivat kokoomuksen hallituskumppanikseen. Ehkäpä heillä on muistossaan se kiltti kokoomus, jota kepu veti korvasta Ahon hallituksessa. Aivan oikein he ovat todenneet, että sellainen ei käy demareiden kanssa.
Niin kokoomuksen kuin kepunkin enemmistölle taitaa SDP sittenkin olla suosituin hallituskumppani. Kepulla tätä mieltymystä selittää paljolti pitkän punamultahistorian melko hyvät muistot. Eivät nuo nostalgiat ole arvottomia demareillekaan. ”Porvarillisen” kokoomuksen näkemykset ja tavoitteet yhtenevät monissa asioissa enemmän ”sosialistisen” SDP:n kuin ”porvarillisen” keskustan kanssa. Myös toimintaperiaatteiltaan ja –tavoiltaan kokoomus ja demarit ovat lähempänä toisiaan kuin kumpikaan perinteistä keskustaa; tämän ovat molemmat todenneet hallitusyhteistyössään. Perinteisellä keskustalla tarkoitan sitä ”kepu pettää aina” –keskustaa, josta puolue nyt Matti Vanhasen johdolla pyrkii selvästi eroon.
Täällä demareita yhtenään nokittavat kepulaiset ovat vielä noita ”periteisiä” kepulaisia ja itse asiassa paljon vasemmistolaisempia kuin demarit. Ehkäpä on niin, että heille nimi ”keskusta” on vain hämäystä samalla tavalla kuin diktatuurisen kommunistiaatteen kannattajat kutsuivat itseään ”kansandemokraateiksi”. Kenetkähän he toivoisivat puolueensa yhteistyökumppaniksi, kun SDP ei ainakaan näy olevan heille mieluinen ja heidän kannaltaan valitettavasti SKDL:ää ei enää ole. Jos he pääsisivät vallalle keskustassa, sellaisen keskustan kanssa eivät demarit enempää kuin kokoomuslaisetkaan alkaisi mihinkään.
Mikäpä lieneekään hallituspohja seuraavien vaalien jälkeen, varmaa on, että demarit ovat siinä mukana. SDP on meillä tuomittu hallitukseen ja valtaan. Kokoomuslaisten puhuminen porvarihallituksesta lienee enemmän puheenjohtajapeliä kuin sellaisen todellista haikailua. Niin kokoomuksen kuin keskustankin johtajat tietävät hyvin, että sellainen hallitus, jossa demarit eivät ole mukana joutuu yhtenään vaikeuksiin työmarkkina-asioissa. Syvän laman poikkeuksellisissa oloissa Aho-Viinasen porvarihallitusta demaritkin pyrkivät pönkittämään, mutta sellaista ei tapahdu normaaliaikana. SDP:ta ei haluta päästää pois hallitusvastuusta siksikään, että heti seuraavissa vaaleissa sen kannatus kasvaisi rajusti, kuten tapahtui SDP:n vain neljän vuoden oppositiokauden jälkeen 1995 ja pitemmän oppositiokauden jälkeen 1966 vielä monin verroin rajummin. Tuon ilmiön vääjäämättömyyden tuntien minä demarina olisin toivonut SDP:n jäävän pois tästä hallituksesta, ja olisihan se siitä jo tähän mennessä poistunutkin, ellei olisi tapahtunut kepun puheenjohtajan vaihdosta ja politiikan suunnan muutosta.
Siis kun demarit joutuvat seuraavienkin vaalien jälkeen hallitukseen ja mitä todennäköisimmin sen johtoon, niin toivoisin rääväsuisimpien kepulaisten ymmärtävän puolueensa edun ja panevan suutaan soukemmalle, jotta kepulla olisi mahdollisuuksia päästä jatkossakin demareiden kumppaniksi. Etteikö täällä mesoaminen siihen mitään vaikuta? Kyllä se vaikuttaa; tiedän, että SDP:n puoluetoimistossa – kuten kai muissakin puoluetoimistoissa – seurataan tätäkin keskustelupalstaa tarkkaan ja pannaan täältä yhtä ja toista korvan taakse. Kokoomuslaiset tämän näköjään tajuavat paremmin, sillä eiväthän he täällä kepulaisten tavoin räävi demareita, vaikka puolue on nyt oppositiossa. Ehkäpä ja varmaankin kokoomuslaiset ovat yleisestikin ottaen kepulaisia fiksumpia.
Lähestyvistä EU-vaaleista täällä käytetään puheenvuoroja, jotka osoittavat, että asianomainen ei tiedä yhtään mitään EU:sta. En nyt puutu siihen. Puhun yleisemmin ja tähtään EU-vaaleja kauemmaksi. Olipa täällä puhe mistä tahansa, niin häveliäisyys tai pyrkimys totuuteen ei estä suoltamasta sanasontaa. Monet kilpailevat siitä, kuka pystyy parhaiten nokittamaan sosialidemokraatteja. Kyllä siinä sivussa kokoomus ja vihreätkin osansa saavat. Vasemmistoliitto ja äärivasemmistolaisuus jäävät rauhaan, mikä kertoo noiden neropattien alitajuntaan painuneista perimmäisistä poliittisista mieltymyksistä. Kepulaisina he kuitenkin esiintyvät.
Mistähän tuo johtuu? Asialla taitavat olla Jäätteenmäen kiihkeimmät kannattajat, eli ne, jotka nostivat hänet puolueen johtoon ja ovat nyt vereslihalle hiertyneitä sankarinsa kohtalosta. He eivät vieläkään tajua, että ”sitä saa, mitä tilaa”. Heidän luulisi olevan tyytyväisiä siitä, että Matti Vanhanen on reivannut puolueensa pois Jäätteenmäen viitoittamalta tieltä, jolla puolueen taival hallituksen johdossa olisi jo päättynyt. Tosin Vanhanenkin vaalipuheissaan säesti Jäätteenmäkeä, mutta olihan varapuheenjohtajan toki laulettava samoista nuoteista puheenjohtajan kanssa. Nyt hänellä on omat nuotit, joiden sovittamisessa demarisäveliin paremmin sopiviksi lienee Paavo Lipponen merkittävästi avittanut.
Kepun poliittisia tarkoitusperiä ajatellen tuo turhautuneiden ”jäätteenmäkeläisten” mesoaminen ei ole viisasta. Varmaa on, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen keskusta ei ole enää suurin puolue. Mitättömän pienen johtomarginaalin (0,5 %) säilyttäminen edellyttäisi päähallituspuolueelta poikkeuksellisen hyvin onnistunutta politiikkaa ja suuria saavutuksia. Sellaisesta ei ole merkkiäkään, päinvastaisesta vaikka kuinka paljon. Eniten tästä menee kepun piikkiin. Jatkaakseen hallituspuolueena seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kepun tulee kelvata kumppaniksi joko sosialidemokraateille tai kokoomukselle.
Mikä hallitusvaihtoehto on todennäköisin seuraavien jälkeen? Päähallituspuolueita ajatellen on kolme vaihtoehtoa: nykyinen punamulta, edellinen sinipuna tai kepun ja kokoomuksen porvarihallitus.
Nykyinen hallituspohja on hallituksen sisäisen yhtenäisyyden tasolla ruvennut toimimaan alkua huomattavasti paremmin, vaikka merkittäviä tuloksia ei ole saavutettu, ja tärkein tavoite – työllisyyden parantuminen – näyttää karkaavan yhä kauemmaksi. Jos keskusta pysyy nyt omaksumallaan linjallaan, hallituksen hyvä henki varmaan säilyy vaalikauden loppuun saakka. Jos alkaa tulla tuloksia, voi seuraavakin hallitus hyvin koostua samalta pohjalta, ellei kepu koe oikein rökäletappiota niin, että kokoomus nousisi sitä merkittävästi suuremmaksi. Jos kepun ja SDP:n sukset menevät syystä tai toisesta pahasti ristiin tässä hallituksessa, nykyisellä hallituspohjalla ei liene tulevaisuutta seuraavien vaalien jälkeen.
Jos vaalien jälkeen SDP on suurin puolue – mikä on todennäköisintä – ja kokoomus kakkonen, nämä voivat hyvin olla myös seuraavat päähallituspuolueet. Molemmissa puolueissa tällä vaihtoehdolla on paljon kannatusta, sillä toimihan se kahdeksan vuotta hyvin ja tuloksekkaasti. Vaikka kepulaiset tällä saitilla ovat yrittäneet lytätä Lipposen hallitusten työn maan rakoon, kansalaisten enemmistö näkee toisin. Nykyisen hallituksen suosio on jo nyt selvässä laskussa. Pääministeri on tosin hallitustaan suositumpi, mutta puoluejohtajan henkilökohtainen suosio on harvoin kantanut hänen puolueensa vaalivoittoon. Presidentiksi henkilökohtaisella suosiolla kyllä päästään, kun siihen virkaan voidaan äänestää henkilöä yli puoluerajojen, kuten on nähty jo kolmen perättäisen demaripresidentin kohdalla.
Osa kokoomuslaisista näkyy haikailevan porvarihallitusta ja syyttää nyt kepua siitä, mihin he itse olivat halukkaat vuonna 1987 Holkerin perässä ja Lipposen johdolla 1995 ja edelleen 1999, eli hallitukseen SDP:n kanssa. Joku puheenjohtajaehdokkaista näkyy ottaneen oikein vaaliteemakseen pyrkimyksen porvarihallitukseen. Myös kepussa näkyy olevan niitä, jotka haluaisivat kokoomuksen hallituskumppanikseen. Ehkäpä heillä on muistossaan se kiltti kokoomus, jota kepu veti korvasta Ahon hallituksessa. Aivan oikein he ovat todenneet, että sellainen ei käy demareiden kanssa.
Niin kokoomuksen kuin kepunkin enemmistölle taitaa SDP sittenkin olla suosituin hallituskumppani. Kepulla tätä mieltymystä selittää paljolti pitkän punamultahistorian melko hyvät muistot. Eivät nuo nostalgiat ole arvottomia demareillekaan. ”Porvarillisen” kokoomuksen näkemykset ja tavoitteet yhtenevät monissa asioissa enemmän ”sosialistisen” SDP:n kuin ”porvarillisen” keskustan kanssa. Myös toimintaperiaatteiltaan ja –tavoiltaan kokoomus ja demarit ovat lähempänä toisiaan kuin kumpikaan perinteistä keskustaa; tämän ovat molemmat todenneet hallitusyhteistyössään. Perinteisellä keskustalla tarkoitan sitä ”kepu pettää aina” –keskustaa, josta puolue nyt Matti Vanhasen johdolla pyrkii selvästi eroon.
Täällä demareita yhtenään nokittavat kepulaiset ovat vielä noita ”periteisiä” kepulaisia ja itse asiassa paljon vasemmistolaisempia kuin demarit. Ehkäpä on niin, että heille nimi ”keskusta” on vain hämäystä samalla tavalla kuin diktatuurisen kommunistiaatteen kannattajat kutsuivat itseään ”kansandemokraateiksi”. Kenetkähän he toivoisivat puolueensa yhteistyökumppaniksi, kun SDP ei ainakaan näy olevan heille mieluinen ja heidän kannaltaan valitettavasti SKDL:ää ei enää ole. Jos he pääsisivät vallalle keskustassa, sellaisen keskustan kanssa eivät demarit enempää kuin kokoomuslaisetkaan alkaisi mihinkään.
Mikäpä lieneekään hallituspohja seuraavien vaalien jälkeen, varmaa on, että demarit ovat siinä mukana. SDP on meillä tuomittu hallitukseen ja valtaan. Kokoomuslaisten puhuminen porvarihallituksesta lienee enemmän puheenjohtajapeliä kuin sellaisen todellista haikailua. Niin kokoomuksen kuin keskustankin johtajat tietävät hyvin, että sellainen hallitus, jossa demarit eivät ole mukana joutuu yhtenään vaikeuksiin työmarkkina-asioissa. Syvän laman poikkeuksellisissa oloissa Aho-Viinasen porvarihallitusta demaritkin pyrkivät pönkittämään, mutta sellaista ei tapahdu normaaliaikana. SDP:ta ei haluta päästää pois hallitusvastuusta siksikään, että heti seuraavissa vaaleissa sen kannatus kasvaisi rajusti, kuten tapahtui SDP:n vain neljän vuoden oppositiokauden jälkeen 1995 ja pitemmän oppositiokauden jälkeen 1966 vielä monin verroin rajummin. Tuon ilmiön vääjäämättömyyden tuntien minä demarina olisin toivonut SDP:n jäävän pois tästä hallituksesta, ja olisihan se siitä jo tähän mennessä poistunutkin, ellei olisi tapahtunut kepun puheenjohtajan vaihdosta ja politiikan suunnan muutosta.
Siis kun demarit joutuvat seuraavienkin vaalien jälkeen hallitukseen ja mitä todennäköisimmin sen johtoon, niin toivoisin rääväsuisimpien kepulaisten ymmärtävän puolueensa edun ja panevan suutaan soukemmalle, jotta kepulla olisi mahdollisuuksia päästä jatkossakin demareiden kumppaniksi. Etteikö täällä mesoaminen siihen mitään vaikuta? Kyllä se vaikuttaa; tiedän, että SDP:n puoluetoimistossa – kuten kai muissakin puoluetoimistoissa – seurataan tätäkin keskustelupalstaa tarkkaan ja pannaan täältä yhtä ja toista korvan taakse. Kokoomuslaiset tämän näköjään tajuavat paremmin, sillä eiväthän he täällä kepulaisten tavoin räävi demareita, vaikka puolue on nyt oppositiossa. Ehkäpä ja varmaankin kokoomuslaiset ovat yleisestikin ottaen kepulaisia fiksumpia.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Eikös tämä ole sitä samaa liturgiaa, millä Kokoomusta joitain vuosia sitten pidettiin varmana hallituskumppanina. Perustelu oli se, että joko Keskuta tai SDP voittaa ja kun ne eivät tule keskenään toimeen, Kokoomus on aina hallituksessa. Ainakin lähtökohtainen tilanne on näin. Onko SDP:n kannatus jo noin huonoissa lukemissa, että se on vajonnut jo gallupkolmoseksi?
kyllä se mikko.b tänne joskus löytää.
että melkein agronomi, eikä nyt muka osaa edes tänne tulla!
nimeksi "Reikäleipähallitus". Kun siis vain keskusta puuttuu siitä.
Tuleva hallitus on keskustan ja demarien varaan rakennettu ja apupuolueina voivat olla kristityt ja perussuomalaiset, tai toisena vaihoehtona vasurit ja vihreät. RKP tuskin on mukana muuta kuin yhdellä ministerillä, jos silläkään. Hallituspolitiikan suunta on nykyisestä vasemmalle lähes 70 - 80 astetta. Se on hyvä.
Liturgiaa jota lasettelet on saatu lukea päivästä toiseen tälläkin saitilla. En jaksa edes lukea tuota epäoleellista demarien vouhotusta jota edustat, mutta siitäkin olisin varma, että seuraavissa vaaleissa Paavo Lipposen tekemät virheet maksavat demareille paikan hallituksessa ja voipi käydä niinkin, että puoluen kannatus laskee päivä päivältä niinkuin lehmän häntä.
Sössötä sinä Lipposesta mitä hyvänsä , mutta annappa asiantuntijan sanoa, että Lipponen on politiikassa antanut kaiken sen vähäisen, mitä hänellä on ollut ylipäätään annettavanakaan. Idollisi tulee saamaan ikävän mädäntyneen proileerin -tuoksun, joka ei SDP:n nykyjohtoa kovinkaan korkeasti imartele.
on tullut kotiin ja näyttänyt isille oikean palstan. Ei kuitenkaan jaksanut lukea koko juttua, kuten mikko itse sanoo. Mo, ehkä iltalääkityksen yhteydessä sitten.
Tuo "mielipiteesi" minun on helppo jättää omaan arvoonsa. Olen arvioinut Sinua ja "asiantuntemustasi" toisaalla, saat varmaan noita arvioita koneellesi.
noin kovasti kiukuttaa, onko ollut huono päivä? Eivätkö taaskaan ota sinua todesta? On se harmi, mutta minä en sinua ikinä hylkää, muista se..
lukemaan muiden viestejä, kun sillä on maaninen luomiskausi meneillään ja sen pitää saada mahdollisimman paljon tekstiä aikaiseksi. Yrittäkää ymmärtää, älkää olko Mikolle kovin pahoja.. ei Mikko loppusiltaan mitään pahaa tarkoita.
toivotaan ainoastaan, että mikko siirtyisi vaikka tuonne terveys-saitille. Siellä voisi saada omakohtaisia neuvoja skitsoilun hoitoon. Pelkästä verensokerista ei voi olla kyse!
mutta ajoivat pois, kun Mikko olisi niin kovin antanut sen saitin kirjoittelijoille poliittista opastusta ja terapiaohjeita. Eivät siellä ymmärtäneet Mikon oppineisuutta, vaan käskivät Mikon mennä sinne, mistä oli tullutkin. Siis tänne, mutta ei se pahalla....
Ottamatta kantaa laajemmin sössötyksiisi, niin voin todeta, että SDP tulee kaatumaan omaan pöljyyteensä, juuri samalla tavalla, kuin sinun unelmasi Paavo Lipposen tulevasta euroopan johtajuudesta.
Kyllä sinunkin kannattaisi lukea tuo Korhosen juttu, mikä on ihan kiihkotonta ja viisasta näkemystä. Ehkä siitä sinuunkin tarttuisi jotakin. Nyt sinun esityksissäsi ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta kuin oman tyhmyytesi mainostamista.
´
"" SDP - tuomittu valtaan!""
Voisihan se tuomio olla SDP:lle pahempikin. Onkohan ollut tuttu tuomari, kuten entisellä mustalaispojalla.
Mutta noinhan se asia on, monille valitettavasti, monille kai onneksi ja aika monille ihan yhdentekevästi. Hyvä kuitenkin, että kaiken tämän vouhutuksen keskellä joku palauttelee mieliin totuuksiakin.
Kannattaa lukea tarkkaan ja panna kovalevylle talteen, koska siinä oli erittelevää analyysiä ja perusteltuja johtopäätöksiä riippumatta lukijan mahdollisista erilaisista mielipiteistä.
kirjoittaa asiakkisesti, jos sen osaa. Toivottavasti mikko ja muut räksyttäjät tajuavat ottaa tuosta mallia omiin tekeleihinsä. Hyvä K.K
sitä mitä matra sanelee.
Sun juttus on kohta niin vaikeaselkoisia, ettet huomenna ymmärrä itsekään tuollaisia 'matrojasi'. Hyvää yötä, näe kauniita neliapina, ei ku apila unia, joissa keskellä on K. Siis yksi K, ei kolmea...
Hyvää analyysia jälleen kerran KKK:lta. Olen itse tuonut samantapaisia näkemyksiä esiin, joten noita on helppo kehua. Keskustan kaksijakoisuus on ihan selviö. Tai voisi jopa puhua monipersaanallisuushäiriöstä Keskustan kohdalla. Puolue on samalla kertaa patakonservatiivinen, aggraarisosialisitinen, vasemmistolaishenkinen ym.
Matti Vanhanen on mielenkiintoinen puheenjohtaja Keskustan puheenjohtajien sarjassa. Hän on selvästi yhteistyön kannalla kuten puheenjohtajaksi tullessaan itseään markkinoikin. Se on kovasti uutta Keskustassa. Johannes Virolainen oli edellinen, jolla oli vähän samantapaista yhteistyöotetta. Vanhanen on kaiken lisäksi vilpittömän ja rehellisen tuntuinen poliitikko, jollaisia Keskustassa on tähän asti pidetty lähinnä tyhminä.
Asiallista keskustelua kaivataan. Asiallisuus nimittäin tulee siitä, että kirjoitetaan asioista.
KKK:n jutut toimivat myös hyvänä pohjana. Aina eivät kaikki voi eivätkä osaa kommentoida asiakysymyksiin, mutta silti ASIAPOHJAISISSA avausviesteissä on tämän keskustelupalstan kova ydin.
Nää vitun mikot ja matit ja muut saitin sossu- ja keppulirunkkarit voi huiskia mitä huvittaa, mutta heidän antinsa palstan todelliseen KESKUSTELUUN on nolla-asteikollakin miinus tuhannen pakkasasteen luokassa.
...alan epäillä, ettei alkoholi sovi sinulle. Tulet niin agressiiviseksi ja käytät alatyylin sanoja kirjoituksissasi.
Etkös sinä K K Korhonen ole entinen sotilas, upseeri tai aliupseeri, kapitulantti eli kapiainen (ei millään pahalla)kuitenkin. olen ymmärtänyt kirjoituksistasi, että jossain elämäsi vaiheessa olet ollut niissä hommissa.Miten sinä voit olla sosiaalidemokraatti ja olitko jo armeijassa ollessasi? Kysyn sen tähden, että minun armeija aikoinani tietääkseni sosialisteja tai yleensä vasemmistolaisia ei niihin hommiin hyväksytty. Katsottiin kai heidät tämän valkoisen Suomen vastaisiksi aineksiksi. Tietäkseni joku sai potkut niistä hommista, kun oli sanonut jotakin työläisten mielipiteitä puolustavaa. En kysy tätä millään pahalla, vann päinvastoin olen vain myönteisesti yllättynyt mielipiteistäsi.
Koskelakin, ja Lahtinen julkikommunisti ja alikersantti, heheh..ei menoa haitannu..
Taisi olla 60-70 -lukujen vaihteessa, kun taistolaiset nimenomaan pyrkivät reserviupseerikouluun. Mottona oli: "Kyllä puna-armeijakin upseereita tarvitsee".
Lipponen oli poikkeus, hän yllytti laskemaan aseet. Kyllä on tyyli muuttunut Pavellakin...
Ivalla alistamista. Sitä politiikkaa, jota vasemmisto on harrastanut kautta aikojen. Onneksi lukijat voivat nähdä totuuden, kuka on todella oikealla asialla. Muutama kokoomuksen rakkikin siellä räksyttää. Räksyttämällä kokoomus juuri hävisi vaalit.
Siellä valehtelee demarien piikkiin myös raiskaaja Putkonen, joka ei tunne missään asiassa vastuuta ja moraalia. Siellä kirjoittelee myös katkerat keskustasta erotetut ketkut.
Sanon kuitenkin kirjoittakaa mitä kirjoitatte, ette keskustan kannatuksen nousua sillä estä.
Demarit ovat hermostuneita, ja ovat valjastaneet kaikki voimansa keskustavastaiseen kirjoitteluun.
Silti ei vaikuta mitenkään keskustan intoon ja tarmoon tehdä taas hyvää vaalityötä.
Mikko on pysynyt asialinjalla ja kirjoittaa rehellisesti. Yritätte Mikkoa nitistää monen miehen ja naisen voimalla. Sekään ei teiltä onnistu. Keskustalaisilla on hyvä itsetunto, eivätkä he ota paskapuheista nokkaansa, vaan antaa lisää energiaa toimia hyvän keskusta- aatteen hyväksi. On noloa suorastaan lukea aikaisten miesten raukkamaisia kirjoituksia. Suorastaan tyhmyyden ylistyslauluja teidän kirjoitukset osiltaan.
Tiedätte itsekkin, että keskustapuolue on paras ja tulee saamaan lisää kannatusta, joka näkyy gallupeissa. Demarien kannatus on laskenut helmikuusta lähtien lähes 2%:a
En ole niinkään varma "SDP tuomiosta".
Muistakaa keskusta on paras.
apinanraivolla kirjoittamasi viesti liittyi 'veteraanin' aloittamaan yhteen keskustelun sivujuonteeseen. Mutta, kun aloitit Mikko Repolaisen kehumisen, niin aikaisempia kirjoittelujasi lainaten, Mikko alkaa olla kuin 'paska rattaassa' jo Kepunkin kärryissä.. Sinulta lainattu osuus oli tuo paska rattaassa osio. Se edustanee tiivistettynä sinun päässäsi kehää kiertäviää ajatusta. Olet ansiokkaasti lanseerannut palstalle kaksi slogania: Edellämainitun lisäksi toinen on 'keskusta on paras'
...ilmaiset itsestäsi siinä kaiken olennaisen
Pitää matin kohdalla paikkansa.
ja 'paska rattaassa' on ne sloganit, joita osaat älykkäästi toistaa täällä. Tehdäänkö astetta vaikeammaksi? Yhdistäppä nuo sloganisi, minä varaan oikeuden käyttää sitä sitten typerissä kirjoituksissani antamassa edes hivenen järkeä niihin...
kuin sinun syntymävuosikymmentäsi, siinä olet varmaan oikeassa, että armeija kuin armeija tarvitsee upseereita, jopa pelastusarmeija.
Veteraani taitaa olla todellinen "sitkeä sissi", kun on jaksanut lukea minun kirjoituksiani, joita monet ilmeisesti paljon nuoremmat ovat moittineet ylipitkiksi! Kiitos Sinulle!
Kyllä minulla ammattisotilastaustaa on 25 vuoden ajalta. Tuo aika oikeutti silloin sotilaseläkkeeseen – enää se ei sitä tekisi – ja käytin oikeuden hyväkseni ja lähdin siviilitöihin, joissa ehdin olla vielä lähes 20 vuotta. Nyt olen nekin jo jättänyt nuoremmille.
En minä politikointia mitenkään harrastanut armeijan palveluksessa ollessani, sehän olisi ollut lain rikkomista. Poliittiset mielipiteeni kyllä tiedettiin, ja olivathan ne joissakin tapauksissa hieman julkisuudessakin. Eivät nuo näkemykseni uraani mitenkään haitanneet, sillä etenin niin pitkälle, kuin edellytyksilläni oli mahdollista. Olin myös monissa tasolleni merkittävissä tehtävissä ja voin sanoa menestyneeni niissä sekä itseäni että esimiehiäni tyydyttäneellä tavalla, vanhanaikaisen juhlallista ilmaisua käyttääkseni.
Myös siviilityöni oli suuressa yrityksessä, jonka tausta on selvästi porvarillinen, jossain määrin talonpoikainenkin. Siksipä ymmärrän hyvin talonpojan asiaa, millä mielestäni monet täällä riekkuvat kepulaiset eivät ole. En minä sielläkään politikoinut, sillä itse asiassa en ole kovin poliittinen ihminen, mutta mielipiteeni kyllä tiedettiin, eivätkä ne taaskaan uraani haitanneet.
Kuinka voidaan ajatella niin, että sosialidemokraatti olisi jotenkin syrjittävä armeijassa tai missä tahansa työelämässä? Minusta se on käsittämätöntä. Minä olen puhunut täällä joskus pitkäänkin sosialidemokraattien merkityksestä tämän maan rakentamisessa ja puolustamisessa. En nyt ryhdy niitä toistelemaan, vaan ainoastaan totean, että mikään muu aatesuunta ei voisi esittää tässä merkittävämpiä todisteita omasta arvostaan. Tämän historiallisen tosiasian tietävät ja tunnustavat ylimmät johtajat niin armeijassa kuin yritysmaailmassakin, kuten kaikki muutkin valveutuneet ja rehelliset ihmiset. Mistä siis sosialidemokraattia voitaisiin rangaista syrjimällä häntä? Eiköhän hänen aatteensa päinvastoin kerro myönteistä hänen kansalaiskunnostaan! Itse pidän sosialidemokratian kannatusta pikemmin meriittinäni kuin rasituksenani, ja huomasin niin sotilas- kuin siviiliurallani myös monien palvelus- ja työtoverieni, jopa esimiestenikin ajattelevan samoin.
Minun kuten jokaisen oikean sosialidemokraatin yhteiskunnallista ajattelua ohjaa näkemys kansalaisten sosiaalisesta yhteisvastuusta ja tasa-arvosta. Nämä kaksi peruspilaria ilmoitetaan aatteen nimessä. Näkemyksemme mukaan meidän kaikkien on tunnettava vastuumme koko yhteiskunnasta, sen toimivuudesta ja kehityksestä. Ennen muuta meidän on pyrittävä parantamaan yhteiskuntamme heikompien jäsenten asemaa, mutta ei diktaateilla muiden oikeuksia polkien vaan yhteisin sopimuksin demokraattisilla menettelytavoilla. Asioista on voitava keskustella avoimesti ja erilaisten mielipiteiden ja näkökohtien on saatava tulla julki, ja sitten ”niin tehdään kuin porukka päättää”, eli toimitaan enemmistöpäätöksin.
Yhteiskunnan kehittäminen ja sen heikommista jäsenistä huolehtiminen ei ole vain tulonsiirtoja rikkaammilta köyhemmille, vaan se on paljon laajempi ja moninaisempi asia. Jos meidän kaikkien yhteisen hyvän kannalta omaisuuksien muodostuminen eräille on edullisempaa kuin tasajako kaikkien kesken, niin siinä tapauksessa sellaista kehitystä tulee tukea. Monissa tapauksissa niin on. ”Tasajako ei ole taktiikkaa” opetettiin RUK:ssa ja muissa sotakouluissa. Sama näkemys pätee vaikkapa työmarkkinoihin ja alueisiin: on oltava pääomia ennen kuin voi luoda työpaikkoja ja työllistää muita, ja on oltava infrastruktuurin ja muiden hyvät toimintaedellytykset omaavia aluekeskuksia, joiden on saatava olla vetovoimaisia vähemmän kehittyneisiin alueisiin nähden.
Sosialidemokratia on myös kansainvälinen liike, maailman suurin aate, joka on nytkin mukana mm. useimpien EU-maiden hallituksissa, monessa pääpuolueena. Niinpä meilläkin demarit ovat aina arvostaneet kansainvälistä toimintaa ja suuntautuneet kenties kansainvälisemmin kuin muut, ovat rakentaneet siltaa meidän ja muiden samat arvot tunnustavien kesken. Sillä on ollut meille arvokasta merkitystä kaikilla aloilla, myös turvallisuuspolitiikassamme. Nykydemareista Martti Ahtisaarella ja Paavo Lipposella on tässä suuret ja laajasti myös maailmalla arvostetut ansiot. Kyllä tämä tunnustetaan myös armeijassa kuten yritysmaailmassakin.
Olen siis sosialidemokraatti, minkä sanon ylpeänä. Olen oikea sosialidemokraatti, enkä tuota kunniakasta nimeä savuverhona käyttävä äärivasemmistolainen. Sellaisiakin on. Monet sellaiset käyttävät verhonaan myös keskustalaisen kilpeä, kuten näilläkin saiteilla helposti nähdään.
Taas tuli pitkä kirjoitus, mutta toivottavasti jaksoit lukea, arvon veteraani!
Ps. Joku jo näkyi referoineen Paavo Lipposen puhetta Maanpuolustusyhdistyksen vuosikokouksessa Helsingissä 6.5.2004.
Laitanpa tässä linkin siihen, sillä minunkin mielestäni se oli hyvä puhe.
http://www.paavolipponen.org/cgi-bin/puheet.php?key=10
Kyllä aate on hyvä ja kauniisti puhutaan sosiaalidemokratiasta, mutta harva sossu sitä toteuttaa.
Niin kävi Neuvostoliitossakin. Aate oli hyvä mutta ihmiset huonoja aatteeseen.
Suomessa sossut käyttää yltiövaltaa saadakseen aatteensa läpi.
Kannatan oikeiston näkemyksiä.
Lipposen ja Halosen demokratiaan en ole tyytyväinen.
>>Kyllä aate on hyvä ja kauniisti puhutaan sosiaalidemokratiasta, mutta harva sossu sitä toteuttaa.
Helvetin paskiaiset.
Kun demarit tuhoavat yhteiskunnan ja kansa saa kärsiä. Lipposen ansiota on tehtaiden siirto ulkomaille. Sossupolitiikka ei suosi yrittäjiä.
Laitoin vastauksen Jippiille samaan kirjoitukseen, laitetaanpa nyt sitten tännekin.
---
Olipa huvittava tilitys. Sanoma tiivistetysti: "(stalinisti)kommarikepulit hiljaa, jos aiotte päästä seuraavaan hallitukseen. Vain sosialidemokraateilla on oikeus haukkua hallituskumppania."
Suodatan pääosan tuosta puoluepropagandistisesta paatoksesta ja keskityn noihin hieman tolkullisempiin väittämiisi.
Tietääkseni Suomessa kansa, ei SDP:n puoluehallitus, valitsee eduskunnan. Pääministeripuolue on käytännössä eduskuntavaaleissa eniten paikkoja saanut puolue. Analyysisi, että Keskusta ei todennäköisesti voita (päähallituspuolueasemasta johtuen) seuraavia eduskuntavaaleja, on vähän heikolla pohjalla. Sama rasite on SDP:llä, joka paikkamääränsä, ministerisalkkujensa ja ulkoparlamentaaristen painostuskeinojensa takia on vähintäänkin yhtä vastuullisessa asemassa. Epäonnistumisia on vaikea sälyttää kepun niskaan, kun samalla istututaan itse tukevasti vallan kahvassa. Saman asian ymmärtävät äänestäjätkin. Mitään johtopäätöksiä seuraavien eduskuntavaalien tuloksesta ei voi vielä vetää, kun kyseessä on kuitenkin (tällä hetkellä) kaksi kannatukseltaan tasavahvaa puoluetta.
Toiseksi näet ilmeisesti ammattiyhdistysliikkeen porvarihallituksen suurimpana esteenä. Ongelma oli todellinen laman aikana, enää en jaksa uskoa poliittisperusteisen työmarkkinaänkyröinnin olevan enää, johtuen lähinnä maailmantalouden suhteellisen vakaasta tilasta. Suurimpana esteenä pitäisin lähinnä Kokoomuksessa vallalla olevaa faktiota, joka on henkisesti täysin alistunut SDP:n apupuolueen asemaan. Vanhasen liennytyspuheille ei kannata panna kovinkaan paljon painoa, mielestäni miehen puheet ovat muutaman vuoden ajanjaksolla menneet liian pahasti ristiin. Opportunistinen tuuliviiri kaikenkaikkiaan. Esimerkiksi työmarkkinapoliittiset kannanotot ovat vaihdelleet työreformista keskusjärjestöjen merkityksen korostamiseen. Puheet muuttuvat varmasti, kun SDP kärsii kauan uumoillun suuren vaalitappionsa, joko seuraavissa tai sitä seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Sekä Keskustassa että Kokoomuksessa on varmasti tahtoa porvarihallitukseen, mutta toteutuakseen vaatisi kyllä SDP:n parin prosentin vaalitappiota ja Kokoomuksen kannatuksen roimaa parantumista nykyisestä aallonpohjasta. Ja luonnollisesti Keskustan vaalivoittoa.
En voi myöskään olla samaa mieltä kanssasi siitä, että demarit pysyvät hallituksessa, koska oppositioasema korottaisi kahden muun kannalta katsottuna liikaa sen kannatusta. Todisteena tuosta pidät sitä, että pääoppositiopuolueen kannatus kasvoi huimasti lähihistorian syvimmän laman aikana, ja jotain lähes neljäkymmentä vuotta vanhaa tapahtumaa. En usko, että nykyään normaalioloissa tapahtuisi tuollaista kannatuksen kehitystä, eivätkä sihen usko myöskään puolueiden päästrategit. Nykyinen punamulta on lähinnä Jäätteenmäen lemmikkiprojekti, jonka vaalivoitto mahdollisti. Jos Aho olisi jatkanut (tai pj:ksi olisi valittu Jäätteenmäen sijaan melkein kuka tahansa muu), uskon, että tällä vallassa olisi porvarihallitus.
Sekä talouspoliittisesti että aatteellisesti Keskusta ja Kokoomus ovat paljon lähempänä toisiaan, kuin tekstistäsi tai päivänpoliittisesta debatista voisi päätellä. Tämä näkyy lähinnä eduskunnan valiokunnissa; isossa salissa edustajat ovat useimmiten sidottuja puolueensa viralliseen linjaan.
Tämä on ihan pakko kyllä vielä mainita:
"tiedän, että SDP:n puoluetoimistossa – kuten kai muissakin puoluetoimistoissa – seurataan tätäkin keskustelupalstaa tarkkaan ja pannaan täältä yhtä ja toista korvan taakse."
Nyt on kyllä vanhalla miehellä suhteellisuudentaju pahasti hukassa.
Ja kova Lipposen nuolija. Vanhoilla päivillä horisee. On vanha pätemisenhaluinen kapiainen.
Ei minulla ole enää suuria pätemisen tarpeita, sillä olen saanut päteä mm. pitkällä työurallani aivan mahdollisuuksieni ylärajoille asti ja olen siitä tyydytykseni ja palkitsemisenikin saanut. Ja vaikka kohta 70 on mittarissa, en toki vielä horise, vaan elän melkoisen vireätä elämää omassa lähipiirissäni ja hieman sitä laajemmallakin alueella, sillä mm. yhdeksässä yhdistyksessä jotenkin toimin. On noiden joukossa myös kolme sotilaskiltaa ja sinibaretit, mutta enemmän ihan "siviiliyhdistyksiä" elämän eri aloilta. Myös matkustelen paljon ja kirjoittelenkin, jopa enemmän muualle kuin näille saiteille, joten puuhaa riittää ja mieli pysyy virkeänä!
Mitä Lipposeen tulee, niin en häntä mitenkään nuoleskele. Kannatan häntä toki, sillä onhan hän ollut jo pitkään ja on edelleen todella merkittävä suomalainen, suuri visionääri ja voimakas vaikuttaja monessa hyvässä asiassa.
Toistan jo äsken sanomani, että mielihyvin minä otan vastaan tuon tarjoamasi asevelisosialistin leiman, sillä tiedän, mitä nuo alkuperäiset asevelisosialistit tekivät tämän maan hyväksi. Heitä – kuten monia muitakin – saamme kiittää heidän maallemme sodassa tekemistä palveluksista ja vielä enemmän siitä, että Suomesta ei tullut Tsekkoslovakian, Puolan, Unkarin ym. kaltaista sosialistista valtiota sodan jälkeen. Sinä et ilmeisesti heidän tekojaan tunne, kun koet herjaavasi minua tuolla nimityksellä! Kiitoksia vaan kunniasta, jota suurempaa en voisi juuri saada poliittisella alueella!
Ei minulla ole enää suuria pätemisen tarpeita, sillä olen saanut päteä mm. pitkällä työurallani aivan mahdollisuuksieni ylärajoille asti ja olen siitä tyydytykseni ja palkitsemisenikin saanut. Ja vaikka kohta 70 on mittarissa, en toki vielä horise, vaan elän melkoisen vireätä elämää omassa lähipiirissäni ja hieman sitä laajemmallakin alueella, sillä mm. yhdeksässä yhdistyksessä jotenkin toimin. On noiden joukossa myös kolme sotilaskiltaa ja sinibaretit, mutta enemmän ihan "siviiliyhdistyksiä" elämän eri aloilta. Myös matkustelen paljon ja kirjoittelenkin, jopa enemmän muualle kuin näille saiteille, joten puuhaa riittää ja mieli pysyy virkeänä!
Mitä Lipposeen tulee, niin en häntä mitenkään nuoleskele. Kannatan häntä toki, sillä onhan hän ollut jo pitkään ja on edelleen todella merkittävä suomalainen, suuri visionääri ja voimakas vaikuttaja monessa hyvässä asiassa.
Toistan jo äsken sanomani, että mielihyvin minä otan vastaan tuon tarjoamasi asevelisosialistin leiman, sillä tiedän, mitä nuo alkuperäiset asevelisosialistit tekivät tämän maan hyväksi. Heitä – kuten monia muitakin – saamme kiittää heidän maallemme sodassa tekemistä palveluksista ja vielä enemmän siitä, että Suomesta ei tullut Tsekkoslovakian, Puolan, Unkarin ym. kaltaista sosialistista valtiota sodan jälkeen. Sinä et ilmeisesti heidän tekojaan tunne, kun koet herjaavasi minua tuolla nimityksellä! Kiitoksia vaan kunniasta, jota suurempaa en voisi juuri saada poliittisella alueella!
Tuo on kyllä minun kirjoitukseni, mutta lipsahti siihen koneella olevasta hakemistostani väärä nimi siksi, että olin ottanut talteen tuon nimimerkin jutun ja liittänyt omaan arkistooni. Kone poimi siis aakkosissa lähellä olevan väärän nimen. Anteeksi, nimimerkin alkuperäinen käyttäjä!
Enpä viitsisi Sinuna olla kovin huvittunut "tilityksestäni" vaan suhtautuisin siihen sen verran vakavasti, että rupeaisit pohtimaan siinä esitettyjä todennäköisyyksiä ja niiden syitä. Ainakin puoluetoimistoissa uskon näin tehtävän, sillä heillä ei ole varaa noin kevyeeseen asenteeseen.
Saat toki olla tuota mieltä, mitä kirjoituksessasi esität olevasi, mutta minä olen tätä mieltä ja uskon vahvasti olevani oikeassa enemmän kuin Sinä. Muista minun tämän sanoneeni sitten, kun nuo skenarioni todentuvat!
Kiitos kuitenkin ihan asiallisesta kirjoituksestasi.
Tuohon loppulaiselmaasi vielä puutun:
>>Tämä on ihan pakko kyllä vielä mainita:
"tiedän, että SDP:n puoluetoimistossa – kuten kai muissakin puoluetoimistoissa – seurataan tätäkin keskustelupalstaa tarkkaan ja pannaan täältä yhtä ja toista korvan taakse."
Nyt on kyllä vanhalla miehellä suhteellisuudentaju pahasti hukassa.
Uskon kyllä, että jonkun verran saattaa jokin puolue-elin näitä palstoja seurata, ei siinä mitään. Tuo johtopäätöksesi nettipalstaöykkäröinnin merkityksestä puoluepolitiikassa vain oli mielestäni lievästi yliampuva. En jaksa millään uskoa, että epämääräisten nimimerkkien takaa heitellyillä kommenteilla olisi mitään merkitystä hallituspohjaa valittaessa.
Tuosta perusasetelmasta, jossa SDP ja Kokoomus ovat tällä hetkellä toisiaan lähempänä, olen osittain samaa mieltä. Vuosi sitten se oli hyvinkin todellinen jako. Kyse ei mielestäni ole niinkään poliittisten tavoitteiden yhtenevyydestä tai perusideologioiden yhteensopivuudesta, vaan ehkäpä enemmänkin korkeimman tason puoluevaikuttajien henkilökemioiden toimivuudesta ja kahdeksanvuotisesta hallitusyhteistyöstä. Hallituskauden lopulla ja SDP:n puheenjohtajan mahdollisesti vaihtuessa tilanne voi olla hyvinkin erilainen. Sitä on vielä tässä vaiheessa mahdoton ennustaa. Kaksi kolmesta suuren puolueen puheenjohtajasta on vaihtumassa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, ja sillä on pakostakin merkitystä hallituksen muodostamisessa.
Taisin hieman provosoitua, mutta taitaapa olla keskustaoikeistolaiselle aivan luonnollista käytöstä, kun kuulee ihmisiä kommunisteiksi nimitettävän siksi, että nämä pitävät porvarihallitusta punamultaa parempana.. Mukavaa silti, että täällä edes jotain keskustelua saadaan aikaan.
Hyvä vastaus, kiitos! Kyllä minäkin usein hieman provosoidun, kun tällaisissa asioissa helposti tulee pintaan luonteeni perimmäinen äkkipikaisuus, jonka työelämässä sainkin koulittua pois arkikäytöksestäni.
En ole enää kovinkaan paljon eri mieltä kanssasi, kun tarkensit näkemyksiäsi. Minun käsitykseni Matti Vanhasesta paranee koko ajan. Ihmisenä hän on hyvin sympaattinen ja puoluejohtajanakin maltillinen liberaali enemmän kuin perinteinen kepulainen, käsittääkseni. Saisi vaan tämä hallitus ruveta vähitellen myös saamaan aikaan jotakin parempaa kuin tähän asti. Jos niin alkaa tapahtua, ei minullakaan ole mitään periaatteellista sitäkään vastaan, että punamultayhteistyö jatkuisi seuraavienkin vaalien jälkeen.
Mutta demarien ja kokoomuksen yhteistyö oli todella kahdessa edellisessä hallituksessa paljon parempaa ja tuloksellisempaakin kuin demarien yhteistyö useimmiten kepun kanssa on ollut, ja kokoomuksessa lienee perustellusti sama käsitys heidän yhteistyöstään vuosikymmenen takaiseen porvarihallitukseen verattuna. Ja vaikka olen sosialidemokraatti, sympatiseeraan kepusta muodollisesti oikealla olevaa kokoomusta ja sen arvoja ja toimintatapoja enemmän kuin kepun perinteisiä vastaavia. Jako ns. sosialistisiin ja porvarillisiin puolueisiin on vanhentunut; monet muut tekijät nykyisin jakavat ja yhdistävät enemmän kuin tuo historiallinen tekijä. Mielestäni keskustassa on Kekkosen ajan relikteinä jääneitä mieltymiä, jotka ilmenevät usein lähes äärivasemmistolaisina näkemyksinä ja äänenpainoina tälläkin saitilla. Sinä et kuulu niihin, eikä kai keskustalaisten enemmistökään eikä kai nykyinen puoluejohtokaan.
Mutta mikä on lopulta keskustan rooli yhteiskunnassamme? Onko sille tilausta ja tilaa poliittisella kartallamme? Hyvin samankaltaisissa naapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sitä ei näy olevan. Sen sijaan demarit ovat niissä vuosikymmenistä toisiin ylivoimaisesti suurin puolue niin, että enimmäkseen ne kantavat yksin hallitusvastuun. Miksi meillä on jossain määrin toisin? Onko meidän kpumme noiden maiden kepuja jotenkin parempi tai demarimme noiden maiden demareita huonompia vai johtuuko tilanne vain historiallisista tekijöistä? Miten pitkälle ne jaksavat kantaa, kun vastassa on ajan tarpeet?
Näitä minä usein pohdin. Sen pohdinnan tuloksena syntyi myös tuo tarkoituksellisesti hieman haastava "alustukseni" SDP - tuomittu valtaan. Pohditko Sinä ja jos, niin millaisiin tuloksiin olet päätynyt? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla!
Ihan mielellään asiasta kirjoittelen, ehkä jopa jotain periaatteellista keskustelua tuosta asiasta saa aikaan. Varmaan tuossa viikolla saan jotain aikaiseksi, nyt painaa kiire liikaa päälle.
Vapaussota on vihdoinkin lopullisesti voitettu!
Saatanan perkele.
Paloheinän paksun pojan visonäärinlahjoista.
Hohhoijjaa näitä huru-ukkoja. On ne saatanan tyhmiä...
Keskustan äänivyöry peittää hyökyaallon lailla Suomen ensi vuoden keväällä. Kiitos siitä Herralle! Kansa oikein iloitsee keskustalaisista. Aamen