Olen hankkimassa puukattilaa tai vaihtoehtoisesti kaksoispesä kattilaa.
Useiden valmistajien esitteitä selailtuani on valinnan vaikeus yhä suuri, lisäksi minua hämää
kattiloiden materiaalit ja niiden väliset erot mm kestävyyteen. Jotkut mainostavat keramiikka pesää joiltaki valmistajilta löytyy valurautakattiloita ja sitten tietysti levystä tehtyjä.
Sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut että valurauta on kestävin ja pitkäikäisin materiaali. Pitääkö paikkansa ? Entä kannattaako satsaus valurautaiseen, esim. Rica valurautakattila ovh 3880 ekee "tavallisen" saisi alle 2500 ekee
Lopuksi mitä eroa yläpalo- alapalo- ja käänteispalokattiloilla ja mikäs sitten näistä on paras ??
Useiden valmistajien esitteitä selailtuani on valinnan vaikeus yhä suuri, lisäksi minua hämää
kattiloiden materiaalit ja niiden väliset erot mm kestävyyteen. Jotkut mainostavat keramiikka pesää joiltaki valmistajilta löytyy valurautakattiloita ja sitten tietysti levystä tehtyjä.
Sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut että valurauta on kestävin ja pitkäikäisin materiaali. Pitääkö paikkansa ? Entä kannattaako satsaus valurautaiseen, esim. Rica valurautakattila ovh 3880 ekee "tavallisen" saisi alle 2500 ekee
Lopuksi mitä eroa yläpalo- alapalo- ja käänteispalokattiloilla ja mikäs sitten näistä on paras ??
Vastaukset 11
Vanhimmat
Valurauta on usein paksua jöötiä, joten siitä se kestävyyskin tulee. Valurauta ruostuu siinä missä seostamaton teräskin. Teräs on huomattavasti lujempaa, eli kestää painoonsa ja paksuuteensa nähden paljon enemmän kuormaa. Sen sijaan korroosio tulee teräksestä läpi nopeammin, koska teräsrakenteet ovat yleensä ohuempia. Ruostumaton teräs on tietysti eri juttu. Sillä on tavallista terästä parempi kuumalujuus ja luonnollisesti korroosionkesto. Polttoaineista ja palotapahtumasta riippuen palokaasujen koostumus vaihtelee. Jotkin palokaasut syövät ruostumatonta terästäkin aika vauhdilla, mutta tämä ei ole käsittääkseni tavallisessa puukattilassa ongelma.
Yläpalokattilassa palotapahtuma muistuttaa arinallista takkaa. Alapalokattilassa ilma tulee alhaalta ja palokaasut poistuvat myös alhaalta. Puupino palaa siis vain alaosastaan. Käänteispalokattilassa ilma tulee ylhäältä ja palokaasut poistuvat alhaalta. Käsittäkseni käänteispalokattila vaatii aina savukaasuimurin, koska luonnollinen kierto ei tahdo noin toimia. (Voin olla väärässäkin tässä asiassa.)
Yläpalokattila on minun mielestäni huonoin. Alapalo- ja käänteispalokattiloita en osaa pistää järjestykseen. Käytännössä savukaasuimuri helpottaa sytyttämistä ja tasoittaa palamista. Luonnollisella vedolla toimiva kattila käyttäytyy hieman eri tavoin, kun sää ja ilmanpaine muuttuu.
"Valurauta on usein paksua jöötiä, joten siitä se kestävyyskin tulee. Valurauta ruostuu siinä missä seostamaton teräskin" sanoo mikkis, tämä ei ole aivan täysi totuus. valuraudan kestävyys ei johdu ainevahvuudesta vaan siitä että valurauta ei muuta muotoaan vaikka se hehkuvana työnnetään veteen,eli se ei elä. valuraudalla on myös erittäin hyvä korroosionkesto.vieläkin on käytössä valukattiloita jotka on tehty 50-luvulla,teräslevykattilat ei tähän pysty.valukattila saa kiehua lukemattomia kertoja (puulämmitys) eikä silti ole mitään huolta. osta valukattila,et kadu sillä se toimii vielä jälkipolvillakin,näin ainakin meillä.
Mulla on Högfors vm 1964, eikä puhettakaan hajoamisesta. Toisaalta kaveri joutui jo toissa kesänä vaihtamaan vm 1991 teräskattilansa, koska se vuoti. Lisäksi huomautettakoon, että siinä oli poltettu vain ja ainoastaan öljyä.
Kai niillä teräskattiloillakin on keskimäärin pidempi käyttöikä, mutta taitaa olla suurempi riski saada hitsarin krapuloissa tinaama maanantai-kappale.
Kyllä se valukin elää lämpötilan mukaan. Se onkin oikeastaan ainoa asia joka voi valukattilan rikkoa. Vanhimmat vastaantulleet käytössä olevat Högforsit on 30-luvulta ja ne on pääsääntöisesti olleet lämpimänä alusta saakka.
Onko valukattilan korkeammalla hinnalla sitten katetta? Teräslevykattilan elinikä on noin 25 vuotta ja siinä iässä ei valukattilakaan ole enää ajan tasalla. Toimii se 25 vuotta vanha mersukin mutta ei se kuitenkaan kelpaa kuin harrastukseksi enää.
Nyt ei pidä zorron kirjoittama viesti paikkaansa. Valurautaa toki on montaa eri lajia, joten ehkä jokin erikoisvalurauta ei muuta muotoaan lämpötilan mukaan. Tavallisesti valurauta kuitenkin elää lämpötilan mukana. Jos verrataan sitä niukkahiiliseen teräkseen, se elää enemmän. Lisäksi valuraudan muodonmuutoskyky on niukkahiilistä terästä pienempi. Näin ollen siihen muodostuu säröjä nopeassa lämpötilamuutoksessa niukkahiilistä terästä herkemmin.
Valuraudalla ei ole erittäin hyvä korroosionkesto. Sen korroosiota voi verrata jälleen niukkahiiliseen teräkseen. Joissain olosuhteissa valurauta voi kestää hiukan paremmin, mutta vielä useammin sen korroosio on aluksi nopeampaa kuin teräksen. Valuraudassa olevat grafiitti ja ferriitti muodostavat sähkökemiallisen parin, josta ferriitti epäjalompana syöpyy. Joissain tilanteissa syntyvä ruoste-grafiitti-seos voi toimia korroosiosuojana. Tällöin korroosio luonnollisesti hidastuu.
Eli valuraudan hyvä kestävyys todellakin perustuu siihen, että se on paksua. Korroosio ei pääse nopeasti läpi, ja paksu rakenne jaksaa kantaa kuormaa. Tällä ei ole mitään tekemistä valuraudan lämpöshokin kestävyyden kanssa, vaikka zorro niin yrittää väittää.
Vertailtaessa valurautaa teräkseen täytyy myös muistaa, että teräs on monimuotoisin metalliryhmä, joka on olemassa. Siten teräksen ominaisuuksista puhuttaessa täytyy aina tietää, mistä teräksestä puhutaan. Jos verrataan vaikka valuraudan ja karkaistun, päästämättömän teräksen muodonmuutoskykyjä toisiinsa, huomataan että valurauta on parempi. Sen sijaan niukkahiilinen teräs ei vetele nopeassakaan jäähdytyksessä. Jos taas sammutat korkeahiilisen teräksen nopeasti veteen, on odotettavissa varmasti ongelmia.
kyllähän kattilat nykyään tehdään etupäässä teräslevystä, tietysti on muutamia valurautaisia poikkeuksia. teräslevystä tehtyjen kestoikä on siinä ~20-30 v, eli ihan riittävästi.
mutta kattilaksi kannattaa laittaa mielummin alapaloinen tai käänteispalo. yläpalokattilassa lämmitystyötä piisaa ja puita kuluu enemmän kuin noissa muissa vaihtoehdoissa.
ja on olemassa myös muutamia alapaloisia kattilamerkkejä jotka soveltuvat suoraan lämmitykseen ilman varaajaa..
muutamia hyviä alapalokattila merkkejä tänne.Olen vaihtamassa omaa vanhaa högärin yläpaloa alapalojuttuun ja kiinnostas kuulla mielipiteitä.
arimax: 20-60 kw, thermia oy.
laka: 20-100kw,(suora tai varaava lämmitys) laatukattila oy.
veto: 28-40 kw, velj ala-talkkari oy
kespes monipolttoainekattilat: 15-200kw,(suora lämmitys) kauhametalli oy.
nämä tuli näin äkkiseltään mieleen, mutta täytyy selata koneviestiä jos tarvit enemmän merkkeja samoin ovh hinnat.
Jämätek Oy,n Nature kattila on edistyksellinen savukaasuimurilla varustettu alapalokattila. Kannattaa tutustua.
niin tuo naturehan on käänteispalo... savuimurin laakereissa on ollut ongelmia aikoinaan, puitten piti olla erittäin kuivia jotta vikaa ei ilmenisi. tämän he kertoivat tehtaalla noin 5 v sitten kun sellanen uutuus kattila piti meille hommata. hankittiin sitten yläpaloinen jämä puu 141.
seuraava kattila luultavasti alapaloinen kespes riittävän suurella varastopesällä varusteltuna.
Tämä ei ole mainos, mutta Lakan tuotteet ovat ainakin tunnetusti karuja työkaluja, joissa toiminnalliset ominaisuudet ovat etusijalla. Palo-ominaisuudet ovat taatut ja kestävyyteen on kiinnitetty huomioita mm. tekemällä varastopesä haponkestävästä teräksestä (puun kaasuuntuessa muodostuu happamia, syövyttäviä höyryjä. Testeissä aina menestyneitä.
Rumahkoja nuo kyllä ovat = insinöörityötä.