Kunnanvaltuutettujen sosioekomista asiaa tarkastellaan Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009. Kirjoittaja on Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö Tilastokeskuksesta.
Tässä joitain tietoja tutkimuksestaan ja suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa.
Kunnanvaltuutetut ovat enimmäkseen miehiä, ja valtuutettujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Ylemmät toimihenkilöt on suurin "valtuustoryhmä".
Äänioikeutettuja oli vuoden 2008 kuntavaaleissa 4,2 miljoonaa, ehdokkaita 38 500 ja valittujakin 10 400. Eduskuntavaaleissa suurin osa valituista on ennestään kansanedustajia, ja kansanedustajina he kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin. Sosioekonomisella asemalla heitä ei voi erotella kuten kunnanvaltuutettuja. Saadaanko tilastoista näyttöä puolueiden profiloitumisesta?
Maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan
vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
------------- 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
Kunnanvaltuustoihin ehdolla olleet ja niihin valitut ovat sosioekonomiselta taustaltaan hyvin erilaista joukkoa kuin äänestäjäkunta.
Kun yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista yhteensä vain kuusi prosenttia, niin ehdokkaista heitä oli 13 prosenttia ja valituista yli 20 prosenttia.
Yrittäjien osuus valtuustoissa on siis moninkertainen heidän väestöosuuteensa nähden, maatalousyrittäjillä jopa seitsenkertainen.
Samalla tavalla väestöosuuteensa nähden yliedustettuja ovat ylemmät toimihenkilöt, joita on jopa joka neljäs valtuutetuista, mutta ainoastaan joka kymmenes äänestäjäkunnasta.
Aliedustettuina valtuustoissa ovat puolestaan työntekijät ja opiskelijat sekä erityisesti eläkeläiset, joita on äänestäjistä jopa 25 prosenttia, mutta valtuutetuista ainoastaan 10 prosenttia.
Suurin piirtein väestöosuutensa kokoiseen valtuusto-osuuteen ovat päässeet ainoastaan alemmat toimihenkilöt, joita on noin 20 prosenttia sekä äänestäjistä että valtuutetuista.
Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
Kunnanvaltuustoihin valitut ovat siis sosioekonomisesti äänestäjäkuntaa paremmassa asemassa, mikä näkyy myös valtuutettujen tulotasossa. Valtuustoihin valitaan pääosin sellaisia kansalaisia, joiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeita.
Viime kunnallisvaaleissa valittujen keskimääräiset verotettavat tulot olivat 39 000 euroa.
Paras tulotaso on valtuustojen suurimmalla "ryhmällä" eli ylemmillä toimihenkilöillä, joita on 2 800.
Kuntavaaliehdokkaiden verotettavat vuositulot ovat keskimäärin 20 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen.
Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on vielä ehdokkaitakin parempi: heidän tulonsa ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin keskivertoäänestäjän.
Valtuustoihin valittiin 6 600 miestä ja 3 800 naista eli kaksi kolmesta valtuutetusta on miehiä. Sekä naisten että miesten keskuudessa äänestäjäkunta ja valitut eroavat selvästi toisistaan: ryhmät alemmista toimihenkilöistä yrittäjiin ovat yliedustettuja, kun taas työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat aliedustettuja.
Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa valittiin 10 400 valtuutettua.
Valtuutetuista noin 34 prosenttia kuuluu keskustaan, vajaa 20 prosenttia SDP:hen ja 20 prosenttia myös kokoomukseen.
Loput 2 800 valtuutettua jakautuvat Vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja kristillisten kesken.
SDP on onnistunut saamaan puolelleen erityisesti työntekijöitä, joista reilu kolmasosa on sosialidemokraatteja. Myös eläkeläisten ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa SDP on suosittu: siihen kuuluu näiden ryhmien valtuutetuista noin joka neljäs.
Vasemmistoliitto on onnistunut parhaiten työntekijöiden houkuttelussa, sillä työntekijävaltuutetuista vajaa viidennes kuuluu Vasemmistoliittoon.
Työntekijäpuolueiksi profiloituvat edelleen Vasemmistoliitto ja SDP, mutta työntekijät ovat merkittävä ryhmä myös perussuomalaisissa. Opiskelijoiden osuus valtuutetuista on suurin vihreissä, ja eläkeläisten Vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa.
Tulotaso on paras kokoomuksen valtuutetuilla, joiden vuositulot ovat keskimäärin yli 50 000 euroa, yli kaksi kertaa niin suuret kuin äänioikeutetuilla keskimäärin.
Myös RKP:n valtuutetuilla on suuret tulot, keskimäärin 45 000 euroa vuodessa.
Pienimmät tulot ovat perussuomalaisten valtuutetuilla, joiden keskitulot ovat noin puolet kokoomusvaltuutettujen tuloista ja vain noin 2 500 euroa suuremmat kuin äänioikeutetuilla.
Tässä joitain tietoja tutkimuksestaan ja suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa.
Kunnanvaltuutetut ovat enimmäkseen miehiä, ja valtuutettujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Ylemmät toimihenkilöt on suurin "valtuustoryhmä".
Äänioikeutettuja oli vuoden 2008 kuntavaaleissa 4,2 miljoonaa, ehdokkaita 38 500 ja valittujakin 10 400. Eduskuntavaaleissa suurin osa valituista on ennestään kansanedustajia, ja kansanedustajina he kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin. Sosioekonomisella asemalla heitä ei voi erotella kuten kunnanvaltuutettuja. Saadaanko tilastoista näyttöä puolueiden profiloitumisesta?
Maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan
vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
------------- 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
Kunnanvaltuustoihin ehdolla olleet ja niihin valitut ovat sosioekonomiselta taustaltaan hyvin erilaista joukkoa kuin äänestäjäkunta.
Kun yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista yhteensä vain kuusi prosenttia, niin ehdokkaista heitä oli 13 prosenttia ja valituista yli 20 prosenttia.
Yrittäjien osuus valtuustoissa on siis moninkertainen heidän väestöosuuteensa nähden, maatalousyrittäjillä jopa seitsenkertainen.
Samalla tavalla väestöosuuteensa nähden yliedustettuja ovat ylemmät toimihenkilöt, joita on jopa joka neljäs valtuutetuista, mutta ainoastaan joka kymmenes äänestäjäkunnasta.
Aliedustettuina valtuustoissa ovat puolestaan työntekijät ja opiskelijat sekä erityisesti eläkeläiset, joita on äänestäjistä jopa 25 prosenttia, mutta valtuutetuista ainoastaan 10 prosenttia.
Suurin piirtein väestöosuutensa kokoiseen valtuusto-osuuteen ovat päässeet ainoastaan alemmat toimihenkilöt, joita on noin 20 prosenttia sekä äänestäjistä että valtuutetuista.
Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
Kunnanvaltuustoihin valitut ovat siis sosioekonomisesti äänestäjäkuntaa paremmassa asemassa, mikä näkyy myös valtuutettujen tulotasossa. Valtuustoihin valitaan pääosin sellaisia kansalaisia, joiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeita.
Viime kunnallisvaaleissa valittujen keskimääräiset verotettavat tulot olivat 39 000 euroa.
Paras tulotaso on valtuustojen suurimmalla "ryhmällä" eli ylemmillä toimihenkilöillä, joita on 2 800.
Kuntavaaliehdokkaiden verotettavat vuositulot ovat keskimäärin 20 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen.
Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on vielä ehdokkaitakin parempi: heidän tulonsa ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin keskivertoäänestäjän.
Valtuustoihin valittiin 6 600 miestä ja 3 800 naista eli kaksi kolmesta valtuutetusta on miehiä. Sekä naisten että miesten keskuudessa äänestäjäkunta ja valitut eroavat selvästi toisistaan: ryhmät alemmista toimihenkilöistä yrittäjiin ovat yliedustettuja, kun taas työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat aliedustettuja.
Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa valittiin 10 400 valtuutettua.
Valtuutetuista noin 34 prosenttia kuuluu keskustaan, vajaa 20 prosenttia SDP:hen ja 20 prosenttia myös kokoomukseen.
Loput 2 800 valtuutettua jakautuvat Vasemmistoliiton, RKP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja kristillisten kesken.
SDP on onnistunut saamaan puolelleen erityisesti työntekijöitä, joista reilu kolmasosa on sosialidemokraatteja. Myös eläkeläisten ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa SDP on suosittu: siihen kuuluu näiden ryhmien valtuutetuista noin joka neljäs.
Vasemmistoliitto on onnistunut parhaiten työntekijöiden houkuttelussa, sillä työntekijävaltuutetuista vajaa viidennes kuuluu Vasemmistoliittoon.
Työntekijäpuolueiksi profiloituvat edelleen Vasemmistoliitto ja SDP, mutta työntekijät ovat merkittävä ryhmä myös perussuomalaisissa. Opiskelijoiden osuus valtuutetuista on suurin vihreissä, ja eläkeläisten Vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa.
Tulotaso on paras kokoomuksen valtuutetuilla, joiden vuositulot ovat keskimäärin yli 50 000 euroa, yli kaksi kertaa niin suuret kuin äänioikeutetuilla keskimäärin.
Myös RKP:n valtuutetuilla on suuret tulot, keskimäärin 45 000 euroa vuodessa.
Pienimmät tulot ovat perussuomalaisten valtuutetuilla, joiden keskitulot ovat noin puolet kokoomusvaltuutettujen tuloista ja vain noin 2 500 euroa suuremmat kuin äänioikeutetuilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viestimissä vain varakkaiden(ostettujen) ehdokkaiden retusoituja kuvatuksia, ei rehellisellä työnteolla toimeentulevalla ole varaa televisio/radio mainoksiin !
Täytyy tyytyä lennäkeihin ja tori esiintymisiin ,ei uusia ehdokkaita pyydetä(haluta) tv/radio väittelyihin.
Siellä on samat vanhat pierut,jotka ovat Ek:n ja muiden mahti vaikuttajien sponssaamia !
Heille on tärkeintä sponsoriensa ehdotelmat, vaalikarjalle saa puhua mitä lööperiä haluaa ei siitä tilille joudu.
Samaiset korruptoituneet politikot ovat loistaneet lehtien lööppien palstoilla milloin mistäkin rikoksesta epäiltynä.Yhtäänhän näistä ei ole tuomittu eikä tuomita !!
Älkää ihmiset äänestäkö näitä rikkaiden juoksupoikia, eikä ulkonäkökään saa vaikuttaa.
Sillä suurin osa korruptio veikkojen kuvista on vahvasti retusoituja, kas kun eivät saa vielä selkärankaa istutettua näille parasiiteille !
Äänestäjät ovat huomanneet, että Suomessa ei ole keskipuoluetta. Entinen maalaisliitto, nykyinen keskustapuolue on maataloustukipuolue ja puhdas agraaripuolue. Nyt äänestäjät näyttävät tämän ymmärtävän. Näkyy vaaligallupeissa. Keskustapuolueen kannatus putoaa, putoaa, putoaa... kun maataloustuttajien määrä vähenee samassa suhteessa kun tukiaiset nousevat.
Perussuomalaiset profiloituvat keskipuolueeksi. Soinin kannattaa ajaa erityisesti pienyrittäjien etuja.
Kokoomus ja kepu ovat unohtaneet kokonaan pienyrittäjät - eikä Vasemmistoliiton Arhimäen puheet pienyrittäjien puolesta ole tuottaneet tulosta. Pienyrittäjät vieroksuvat porvareiden vasemmistoliitolle antamaa kommunisti-leimaa.
Perussuomalaisten entinen puolue SMP oli jo pienyrittäjien "keskipuolue". Vennamon räväkästä esiintymisestä ja ristiriitaisesta persoonasa, hänen "asialinjastaan" eivät kaikki pitäneet ja äänestivät sen vuoksi maalaisliittoa.
Maaseudulla uskottiin tupailtojen viestiin ja uskottiin maalaisliiton ajavan myös pientalonpoikien ja pienyrittäjien asiaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Nykyinen kepu, entinen maalaisliitto, toteutti "talonpojan tappolinjan" ja näin pientilallisten pellot "pantiin pakettiin" ja pientalonpojat kortistoon tai tehtaisiin töihin. Mutta vanhemmilta peritty äänestyskulttuuri silti säilyi. Moni tehtaan työläinen, maalta muuttanut, äänesti edelleen kepua kuten tupailloissa oli neuvottelu ja kuten vanhempansa olivat neuvoneet.
Kun maalaisliitossa nähtiin maaseudun autioituminen (teollistuminen) ja maa- sekä metsätalousyrittäjien määrän vähentyminen, maalaisliitto muutti nimensä keskustapuolueeksi ja ryhtyi muuttamaan imagoaan teollisuustyöläisten ja kaupunkiin muuttaneiden ääniä saadakseen. Profiilin muuttaminen onnistui täydellisesti ja niin maalaisliitosta tuli keskustapuolue. Kepu nousi viime vaalikaudella (tosin KMS:n tuella) Suomen suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohella, mitä ei puolueen kannattajien (maa- ja metsätaloustuottajat) sosioekonominen asema edellytä.
Perussuomalaisilla näytön paikka
Jääkö perusuomalaisten nousu lyhytaikaiseksi laman aikaiseksi protestiksi, vai tuleeko puolueesta vastuullinen ja merkittävä tekijä puoluekartalle jää nähtäväksi. Keskipuoluetta kyllä Suomeen tarvittaisiin.
vaaliuurnilla niin kohtalomme on olla peruuttamattomasti mukana siinä tuhoprosessissa, jonka kohteena maapallo nyt on ja jossa pieni nwo-eliitti tavoittelee kaikin mahdollisin, myös rikollisin keinoin hirmuvaltaa itselleen ja totalitaarisille markkinavoimille.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9570578