Suomenruotsalaiset, erityisesti RKP:n kannattajat, mainostavat olevansa suvaitsevaista ja humaania väkeä, joka on mielellään toivottamassa kaikenlaiset maahanmuuttajat Suomeen ja suvaitsevansa kaikenlaista väkeä. Tästä huolimatta, kun tälläkin palstalla esitetään Venäjä tai venäläiset missä tahansa asiassa positiivisessa sävyssä, alkaa "svekopuolelta" silmitön ryssittely ja kaiken Venäjään, venäläisyyteen ja venäjän kieleen liittyvän haukkuminen. Mikään muu aihe palstalla ei aiheuta "svekopuolessa" näin kovia tunnereaktioita. En tiedä, edustaako tämä palsta suomenruotsalaisten yleisiä mielipiteitä (tuskin edustaa), mutta ilmiö on silti hupaisa.
Venäjän kieli tuntuu muutenkin olevan tietyille tahoille punainen vaate. Nyt on Anna Maja-Henriksson tullut esiin asian tiimoilta ja väittänyt, että hänen isänsä taisteli sodassa sen takia, ettei ruotsin kieli vaihdettaisi koulussa venäjään. Oletettavastikin Henriksson blogissaan tarkoitti suomenkielisiä kouluja. Toivottavasti hän ei yleistä isänsä näkemystä kaikkien sodassa taistelleiden näkemyksiin. Mikäli hän näin tekisi, yleistys olisi sekä virheellinen että valheellinen jo pelkästään senkin fatkatiedon pohjalta, että 30-luvulla oli käyty kielitaistelu, joka ei takuuvarmasti ollu unohtunut sota-aikana.
Juuri tällaisetkin esiintulot antavat merkkejä siitä, että ne jotka markkinoivat itseään kaikkein humaaneimpana, saattavatkin olla jähmettyneitä vuosikymmenten takaisiin asenteisiin. Venäjä ei ole koskaan ollut Suomelle yhtä pieni uhka kuin nykyään. Itä-Suomi tarvitsee kurjan taloutensa kuntoonpistämisessä yhä enemmän venäjänosaajia ja Helsingissäkin heistä on pulaa. Suomeen tulee vuosittain satojatuhansia venäläisiä turisteja. Tämä on valtava potentiaali, joka tulee varmasti vielä kasvamaan ja jonka hyödyksikäyttäminen ei ole läheskään niin tehokasta kun se voisi olla. Venäjän kielen opetusta on lisättävä tuntuvasti. Suomalaiset päättäjät voisivat ennakkoluulottomasti sallia Tohmajärven ja sen tapaisten kuntien toteuttaa kokeiluja korvata ruotsi venäjällä. Tällaiset toimet eivät olisi isänmaanpetollisia eivätkä sotaveteraanien halventamista (niinkuin joku huonolla menestyksellä kokeilee väittää) vaan Suomen tulevaisuuden ajattelua. Suurin osa sodissa taistelleistakin varmasti halusi, että Suomi voisi mahdollisimman hyvin ja olisi mahdollisimman vauras.
Onko RKP:läisten vahvat tunnereaktiot selitettävissä sillä, että venäjän kielen vaikutuksen kasvu vie uskottavuutta pakkoruotsilta enemmän kuin mikään muu asia?
Venäjän kieli tuntuu muutenkin olevan tietyille tahoille punainen vaate. Nyt on Anna Maja-Henriksson tullut esiin asian tiimoilta ja väittänyt, että hänen isänsä taisteli sodassa sen takia, ettei ruotsin kieli vaihdettaisi koulussa venäjään. Oletettavastikin Henriksson blogissaan tarkoitti suomenkielisiä kouluja. Toivottavasti hän ei yleistä isänsä näkemystä kaikkien sodassa taistelleiden näkemyksiin. Mikäli hän näin tekisi, yleistys olisi sekä virheellinen että valheellinen jo pelkästään senkin fatkatiedon pohjalta, että 30-luvulla oli käyty kielitaistelu, joka ei takuuvarmasti ollu unohtunut sota-aikana.
Juuri tällaisetkin esiintulot antavat merkkejä siitä, että ne jotka markkinoivat itseään kaikkein humaaneimpana, saattavatkin olla jähmettyneitä vuosikymmenten takaisiin asenteisiin. Venäjä ei ole koskaan ollut Suomelle yhtä pieni uhka kuin nykyään. Itä-Suomi tarvitsee kurjan taloutensa kuntoonpistämisessä yhä enemmän venäjänosaajia ja Helsingissäkin heistä on pulaa. Suomeen tulee vuosittain satojatuhansia venäläisiä turisteja. Tämä on valtava potentiaali, joka tulee varmasti vielä kasvamaan ja jonka hyödyksikäyttäminen ei ole läheskään niin tehokasta kun se voisi olla. Venäjän kielen opetusta on lisättävä tuntuvasti. Suomalaiset päättäjät voisivat ennakkoluulottomasti sallia Tohmajärven ja sen tapaisten kuntien toteuttaa kokeiluja korvata ruotsi venäjällä. Tällaiset toimet eivät olisi isänmaanpetollisia eivätkä sotaveteraanien halventamista (niinkuin joku huonolla menestyksellä kokeilee väittää) vaan Suomen tulevaisuuden ajattelua. Suurin osa sodissa taistelleistakin varmasti halusi, että Suomi voisi mahdollisimman hyvin ja olisi mahdollisimman vauras.
Onko RKP:läisten vahvat tunnereaktiot selitettävissä sillä, että venäjän kielen vaikutuksen kasvu vie uskottavuutta pakkoruotsilta enemmän kuin mikään muu asia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt se ei enää onnistu. Molemmat on pahasta sekä hurriviha, että ryssäviha.
Tosiasia kuitenkin on jo nyt venäjänkieli on meille tärkeämpi kuin ruotsinkieli.
joka ei kestä mitään muuta toispuolista, ruotsalais mafia joka ei saallii omien tekevän mitä vain,mut voi jos toinen tekii niin kyllä ollaan niin perkeleen rasistia, ruorsalaiset on teloittaneet tuhansia suomalaisia kaikki ne jotka asuvat länsirannikolla. Ensin tulivat teurastajat VIKINGIT jotka puhdistivat saariston suomalaisita, sitten kun saaristo oli puhdistettu niin oli mantereen vuoro, ja monikos hurri on kirveellä veistetty ruotsalaiseksi kysyn vaan?? kun historian kirjat kertoo siitä, mut miksi ei tutkijat saa niistä kertoa mitään,ei tietkään kun se koskee hurrein tekoja , kyllä ne tiedetään mut se aika tulee jolloin kansa saa lukia niistä.
mistä ne geenit tulevat? Eikös ruotsalainen ole pitkä ja vaalea.
Löytyy vain kaksi kansallisuutta tarkoittavaaa haukkumasanaa ruotsin kirjakielestä. Ja ne ovat finne ja rysse. Eli suomalaisiakin enemmän(jos mahdollista) inhotaan venäläisiä.
Ne on kaikille paremmilleen tuollaisia. Ovat omassa sairaassa mielessään "valtias kansaa" vaikka Venäjä ja muut maat johtavat sota voitoissa ja ansioissa 10-0.
Jopa virolaisten ja baltien saavutuksiin suhtautuvat halveksuen. Esimerkiksi toisesta maailmansodasta hurri historiankirjaa lukien saa sellaisen kuvan että ruotsalaiset SS-miehet taistelivat etulinjassa kun muut pilottelivat heidän takana vaikka näin se ei tietysti ollut.
Joku kaksi "kovaa" SS-miestä hurrilasta löytyy eikä nekään ollut mitään erikoisia. Valloneista ja balteista löytyi tuhansia sellaisia koviksia.